tasavirtalaturi...
Joona Rissanen
Pienessä tietämyksessäni on suuria aukkoja, osaisiko/kehtaisiko joku
ystävällinen/tietävä hieman valaista minua? Eli:
1. Kuinka tasavirtalaturi toimii? Saadaanko haluttu ulostulojännite
roottorilta?
2. Entäs ne toiset käämit sitten roottorin ympärillä (ne jotka ei siis
pyöri), syötetäänkö näille käämeille jännite jotta yleensäkkään koko
vekotin voisi toimia?
Jos näin on niin voidaanko syötettävä jännite ottaa roottorilta?
3. Muuttaako näille käämeille syötetyn jännitteen napaisuus
mahdollisesti roottorilta tulevan jännitteen napaisuutta?
4. Kutsutaanko näitä toisia käämeja (jotka ei siis edelleenkään pyöri)
staattoriksi?
5. Jos arvailuni on mennyt aivan mehtään niin kuinka ihmeessä tasavirta
laturi sitten oikein toimii?
Eli siinä olisi muutama kysymys johon toivoisin vastausta. Olen tässä
pikkuhiljalleen kunnostellut vanhaa Jawaa (moottoripyörää) vuodelta
1955. Muuten pyörä on jo lähestulkoon kunnossa mutta se ei lataa...
Ajattelinkin heittää siitä latausreleen mäkeen ja tehdä itse jännitteen
reguloinnin yms. jutzkat... Tai ainaskin yrittää, toivoen ettei tarvia
myöhemmin lähteä mäeltä sitä relettä ehtimään... :P
Joona Rissanen
Kate Alhola
>
> Morjes!
>
> Pienessä tietämyksessäni on suuria aukkoja, osaisiko/kehtaisiko joku
> ystävällinen/tietävä hieman valaista minua? Eli:
>
> 1. Kuinka tasavirtalaturi toimii? Saadaanko haluttu ulostulojännite
> roottorilta?
Ihan ensiksi, tasavirtalaturi onkäytännössä sama kuin sivuvirta ( shunt)
tasavirtamoottori. Starttimoottori taas on sarja ( series) tasavirtamoottori.
Laturina käytettäessä jännite otetaan roottorilta. Vaihtovirtalaturissa
tilanne on toisinpäin.
> 2. Entäs ne toiset käämit sitten roottorin ympärillä (ne jotka ei siis
> pyöri), syötetäänkö näille käämeille jännite jotta yleensäkkään koko
> vekotin voisi toimia?
> Jos näin on niin voidaanko syötettävä jännite ottaa roottorilta?
Jotta vehkeestä tulisi sähköä, tulee roottorin pyöriä magneettikentässä
ja se magneettikenttä saadaan aikaan näillä staattorikäämeillä.
Magnetointivirran säädöllä säädetään ulostulojännitettä, eli
staattorikäämi kytketään latatssäätimeen.
> 3. Muuttaako näille käämeille syötetyn jännitteen napaisuus
> mahdollisesti roottorilta tulevan jännitteen napaisuutta?
Kyllä.
> 4. Kutsutaanko näitä toisia käämeja (jotka ei siis edelleenkään pyöri)
> staattoriksi?
Kyllä.
> 5. Jos arvailuni on mennyt aivan mehtään niin kuinka ihmeessä tasavirta
> laturi sitten oikein toimii?
Yksinkertaisesti, staattorikäämin synnyttämässä magneettikentässä liikkuvaan
roottorin johtimeen indusoituu sähkövirta.
> Eli siinä olisi muutama kysymys johon toivoisin vastausta. Olen tässä
> pikkuhiljalleen kunnostellut vanhaa Jawaa (moottoripyörää) vuodelta
> 1955. Muuten pyörä on jo lähestulkoon kunnossa mutta se ei lataa...
> Ajattelinkin heittää siitä latausreleen mäkeen ja tehdä itse jännitteen
> reguloinnin yms. jutzkat... Tai ainaskin yrittää, toivoen ettei tarvia
> myöhemmin lähteä mäeltä sitä relettä ehtimään... :P
Jos vain taitoa riittää niin kannattaa vaihtaa se latausrele
elektroniseen säätimeen.
Kate
--
+==================================================================+
! Kate Marika Alhola Internet Technologies International Oy !
! ka...@iti.fi Phone +358 400 740701 Fax +358 9 8138715 !
! ka...@iki.fi http://www.iti.fi http://www.iki.fi/kate !
+==================================================================+
Mika Iisakkila
> Jotta vehkeestä tulisi sähköä, tulee roottorin pyöriä magneettikentässä
> ja se magneettikenttä saadaan aikaan näillä staattorikäämeillä.
> Magnetointivirran säädöllä säädetään ulostulojännitettä, eli
> staattorikäämi kytketään latatssäätimeen.
Jeh, ja lisäyksenä vielä, että vaihtovirtalatureista poiketen
tasavirtalatureita ei yleensä "herätetä" ulkoa syötetyllä virralla,
vaan laturi seis se sähkömekaaninen säädin pitää koko toosan täysin
irti muusta sähköjärjestelmästä (lukuunottamatta ehkä pientä virtaa
latausvalon kautta). Herääminen perustuu laitteen jäännösmagnetismiin,
joka riittää kierrosten noustessa synnyttämään sen verran jännitettä,
että lataussäädin alkaa toimia ja syöttää kenttävirtaa. Tuo
jäännösmagnetismi pitää siis myös olla oikein päin (kysy vanhoilta
Kuplamiehiltä mitä tarkoittaa polarisointi), muuten laturin
lähtöjännite on väärin päin, ja säätimen herätessä syntyy valo-, ääni-
ja savuilmiöitä. Polarisoinnin suoritustapa riippuu systeemistä, mutta
hetkellinen oikosulku akun plussasta (siis jos systeemi on
negatiivisella maalla) laturin roottorikäämille lienee yleisin.
Jäännösmagnetismin puuttuminen kokonaan voi siis myös riittää siihen,
että ei lataa, samaten risa tai puuttuva latausvalo, jos heräte onkin
hoidettu sen kautta.
Sähkömekaanisessa säätimessä on yleensä kolme eri "relettä", yksi
niistä on normaalisti auki ja pitää laturin irti akusta silloin kun
sen lähtöjännite on liian alhainen. Kaksi muuta hoitaa jännite- ja
virtarajoituksen aukeamalla ja katkaisemalla kenttävirran aina kun
laturin jännite tai lähtövirta ylittää säädetyn arvon. Virtaregulaattori
on se vähän ja paksua lankaa sisältävä käämi, sitä ei ehkä
yksinkertaisemmissa vehkeissä ole lainkaan.
> > 4. Kutsutaanko näitä toisia käämeja (jotka ei siis edelleenkään pyöri)
> > staattoriksi?
> Kyllä.
Tai kenttäkäämeiksi ("field" på engelska) ja roottorin
ulkomaankielinen nimitys on usein "armature". Näillä nimityksillä
pääsee yleensä pitemmälle sen varsinaisen laitteiston merkintöjä
ihmetellessä...
Skannasin skeman -62 Caddyn lataussäätimestä osoitteeseen
<http://www.hut.fi/u/iisakkil/caddy/laturi.jpg>, siitä voi olla jotain
iloa selvitellessä. Kuvasta puuttuu latausvalo, se on virtalukon
käyntiasennon ja laturin lähdön (A) välillä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Reijo Sipari
Mika Iisakkila <mika+...@pingrid.fi> kirjoitti
viestissä:m38zx08...@saukko.pingrid.fi...
> Kate Alhola <ka...@iti.fi> writes:
> > Jotta vehkeestä tulisi sähköä, tulee roottorin pyöriä magneettikentässä
> > ja se magneettikenttä saadaan aikaan näillä staattorikäämeillä.
> > Magnetointivirran säädöllä säädetään ulostulojännitettä, eli
> > staattorikäämi kytketään latatssäätimeen.
>
> Jeh, ja lisäyksenä vielä, että vaihtovirtalatureista poiketen
> tasavirtalatureita ei yleensä "herätetä" ulkoa syötetyllä virralla,
> vaan laturi seis se sähkömekaaninen säädin pitää koko toosan täysin
> irti muusta sähköjärjestelmästä (lukuunottamatta ehkä pientä virtaa
> latausvalon kautta).
Tuota muusta sähköjärjestelmästä erillään pitoa kannattaa korostaa:
tasavirtalaturistahan puuttuvat tasasuuntausdiodit eli kun sen tuottama
jännite on pienempi kuin akun, virta kulkee väärään suuntaan. Se kuluttaa
sähköä ja toimii ikäänkuin apumoottorina, jos lataussäädin/rele on rikki.
- rsi -
Joona Rissanen
Kiitoksia valaisevista vastauksista! Mutta eihän kysymykset toki tähän
loppuneet, jos vain innokkaita vastaajia riittää! :)
Eli jos rakentaisin latausreleen tilalle vekottimen, joka toimisi
seuraavin periaattein:
Kone ei käynnissä, virrat pois päältä:
-laturin lähtö erotettu akusta.
Kone ei käynnissä, virrat päälle:
-laturin lähtö erotettu akusta, mutta lähtöjohtoon tulee nyt akulta
jännite, josta se ohjataan magnetoimaan staattorikäämi jolla
varmistetaan että laturi voi ladata sekä laturin lataus napaisuus.
Mitä luokkaa magnetointivirran pitäisi tässä vaiheessa olla? Muutama
kymmenen/sata mA? Laturihan oli 45W/6V.
Kone käynnissä, pienet kierrokset:
-Mikäli laturin lähtöjännite pienempi kuin akun, pidetään laturi
erotettuna akusta.
-Lisätään roottorilta saatavalla jännitteellä staattorin virtaa,
jolloin lähtöjännite kasvaa, onnistuuko näin?
Paljonko staattorivirran tulisi maksimissaan olla?
Kone käynnissä, suuremmat kierrokset:
-Jos laturin lähtöjänite suurempi kuin akun, tällöin yhdistetään
lähtö akkuun ja akku latautuu.
Olisiko mielekkäämpää säätää latausjännite kohdalleen muuttamalla
staattorin virtaa vai pitää staattorin virta riittävänä ja alentaa
jännitettä jollain transistorikytkennällä tms.? Jälkimmäinen lienee
helpompi mutta tällöin tehoa hukkuu säätökytkentään ja syntyy
lämpöä...
Kone käynnissä, korkeat kierrokset: (Noh, eihän niitä Jawasta löydy,
mutta jos joskus sattuisi hyvä alamäki ja kova myötätuuli... :P )
-Laturin lähtöjännite kasvaa liikaa, jolloin sitä täytyisi pudottaa.
Onnistuuko edelleen staattorin virran pienentämisellä, vai tuleeko
jäännösmagnetismi vastaan?
Tai sitten sillä jännitteen alennuskytkennällä...?
Tai kolmantena vaihtoehtona että erotetaan laturi jälleen akusta.
Myöskin täytyy varmaankin vahtia ettei akku ylilataannu, jos akun
jännite nousee liikaa, erotetaan laturi akusta. Paljonko kuudenvoltin
akussa saa olla ylimmillään jännitettä? Veikkaisin jotain 6.6V-7V?
Ja tykkäähän se akku varmasti kyttyrää jos latausvirta on liiansuuri.
Ei taida olla tuossa alkuperäisessä Jawan kytkennässä mitään sitä
estämässä, mutta jos itse kehittelisi semmoisen. Onnistuuko se jos
ei anneta laturin lähtöjännitteen nousta paljoakaan akun jännitteen
yli, jolloin jännite eroa ei ole paljoa ja virtakin on pieni?
Muistelen joskus lukeneeni jostain että suositeltava moottoripyöränakun
latausvirta <= 0.5A?
Onko tässä mielestänne järkeä? Alanko suunnittelemaan kytkentää? Jos
teistä kannattaisi tehdä jännitteenalentaminen jollain transistori
tms. kytkennällä niin samalla transistorillahan voisi sitten erottaa
laturin akusta, eikös juu? Pitänee tutkailla mikähän transistori
kävisi kytkentään... Vai kannattaisiko käyttää jotain fettiä yms?
Joona Rissanen
Mika
>
> Kiitoksia valaisevista vastauksista! Mutta eihän kysymykset toki tähän
> loppuneet, jos vain innokkaita vastaajia riittää! :)
>
> Eli jos rakentaisin latausreleen tilalle vekottimen, joka toimisi
> seuraavin periaattein:
>
> Kone ei käynnissä, virrat pois päältä:
> -laturin lähtö erotettu akusta.
Siihen hommaan diodi tai rele.... diodin huono puoli on sen häviöt..
> Kone ei käynnissä, virrat päälle:
> -laturin lähtö erotettu akusta, mutta lähtöjohtoon tulee nyt akulta
> jännite, josta se ohjataan magnetoimaan staattorikäämi jolla
> varmistetaan että laturi voi ladata sekä laturin lataus napaisuus.
> Mitä luokkaa magnetointivirran pitäisi tässä vaiheessa olla? Muutama
> kymmenen/sata mA? Laturihan oli 45W/6V.
Sehän voi olla käytännössä maksimi magnetointi virta...
> Kone käynnissä, pienet kierrokset:
> -Mikäli laturin lähtöjännite pienempi kuin akun, pidetään laturi
> erotettuna akusta.
> -Lisätään roottorilta saatavalla jännitteellä staattorin virtaa,
> jolloin lähtöjännite kasvaa, onnistuuko näin?
> Paljonko staattorivirran tulisi maksimissaan olla?
Se löytynee jostakin laturin tiedoista.
> Kone käynnissä, suuremmat kierrokset:
> -Jos laturin lähtöjänite suurempi kuin akun, tällöin yhdistetään
> lähtö akkuun ja akku latautuu.
>
> Olisiko mielekkäämpää säätää latausjännite kohdalleen muuttamalla
> staattorin virtaa vai pitää staattorin virta riittävänä ja alentaa
> jännitettä jollain transistorikytkennällä tms.? Jälkimmäinen lienee
> helpompi mutta tällöin tehoa hukkuu säätökytkentään ja syntyy
> lämpöä...
ihan normaali systeemi,
jännite säädin joka tarkkailee annon jännitettä.
jos jännite liian alhainen->lisätään magnetointi virtaa (rajoitus arvoon
asti)
jos jännite liian suuri->pienennetään magnetointi virtaa
eli toimii kuten mikä tahansa lineaari regulaattori... esim.
ihastuttavan vihastuttava L200 piiri tms.
> Kone käynnissä, korkeat kierrokset: (Noh, eihän niitä Jawasta löydy,
> mutta jos joskus sattuisi hyvä alamäki ja kova myötätuuli... :P )
> -Laturin lähtöjännite kasvaa liikaa, jolloin sitä täytyisi pudottaa.
> Onnistuuko edelleen staattorin virran pienentämisellä, vai tuleeko
> jäännösmagnetismi vastaan?
> Tai sitten sillä jännitteen alennuskytkennällä...?
> Tai kolmantena vaihtoehtona että erotetaan laturi jälleen akusta.
tuskin tulee tilanne että ylilataa niin paljon että staattori virran
tiputus 0 ei riitä... ;)
(tai sitten java lentää....)
> Myöskin täytyy varmaankin vahtia ettei akku ylilataannu, jos akun
> jännite nousee liikaa, erotetaan laturi akusta. Paljonko kuudenvoltin
> akussa saa olla ylimmillään jännitettä? Veikkaisin jotain 6.6V-7V?
n. 7.2V
> Ja tykkäähän se akku varmasti kyttyrää jos latausvirta on liiansuuri.
> Ei taida olla tuossa alkuperäisessä Jawan kytkennässä mitään sitä
> estämässä, mutta jos itse kehittelisi semmoisen. Onnistuuko se jos
> ei anneta laturin lähtöjännitteen nousta paljoakaan akun jännitteen
> yli, jolloin jännite eroa ei ole paljoa ja virtakin on pieni?
> Muistelen joskus lukeneeni jostain että suositeltava moottoripyöränakun
> latausvirta <= 0.5A?
Well, jos jännite on oikea, virtakin pysyy rajoissaan....
eli kaikki härvelit ovat ladanneet akkujaan ihan vakio jännite
periaatteella, niin autot kuin moottori pyörätkin.
> Onko tässä mielestänne järkeä? Alanko suunnittelemaan kytkentää? Jos
> teistä kannattaisi tehdä jännitteenalentaminen jollain transistori
> tms. kytkennällä niin samalla transistorillahan voisi sitten erottaa
> laturin akusta, eikös juu? Pitänee tutkailla mikähän transistori
> kävisi kytkentään... Vai kannattaisiko käyttää jotain fettiä yms?
>
En kuitenkaan käyttäisi trankkua, ennemmin fetti tai rele...
periaatteessa kaikki lineaari regulaattori kytkennät jotka käyvät
normaali muuntajalle toimivat lievästi sovellettuina...
(rakensin naapurin harrikkaan systeemin tuollaisen)
Mika
...... Jatkan häiriötä ja pahoittelen hetken kuluttua........
Joona Rissanen
Mika wrote:
> > Kone ei käynnissä, virrat pois päältä:
> > -laturin lähtö erotettu akusta.
>
> Siihen hommaan diodi tai rele.... diodin huono puoli on sen häviöt..
Niin, siis diodin kynnysjännitteestä häviöt? Maksimi latausvirrallahan
siitä tulee vajaa 5W...
Enkä halua käyttää relettä, haluan nykyisestäkin eroon enkä uusia
tilalle, muutoin voisin vaan uusia nykyisen, mutta eihän siinä olisi
mitään hienoa!
> Sehän voi olla käytännössä maksimi magnetointi virta...
> Se löytynee jostakin laturin tiedoista.
Nokun ei ole tietoja, mitä ne suuruusluokkaa staattorinmaksimivirrat
yleensä on 45W/6V latureissa?
> > Olisiko mielekkäämpää säätää latausjännite kohdalleen muuttamalla
> > staattorin virtaa vai pitää staattorin virta riittävänä ja alentaa
> > jännitettä jollain transistorikytkennällä tms.? Jälkimmäinen lienee
> > helpompi mutta tällöin tehoa hukkuu säätökytkentään ja syntyy
> > lämpöä...
>
> ihan normaali systeemi,
> jännite säädin joka tarkkailee annon jännitettä.
> jos jännite liian alhainen->lisätään magnetointi virtaa (rajoitus arvoon
> asti)
> jos jännite liian suuri->pienennetään magnetointi virtaa
>
> eli toimii kuten mikä tahansa lineaari regulaattori... esim.
> ihastuttavan vihastuttava L200 piiri tms.
Joo, olen joskus Lkahtasataa käyttänytkin... Jännitelähteessä...
> > -Laturin lähtöjännite kasvaa liikaa, jolloin sitä täytyisi pudottaa.
> tuskin tulee tilanne että ylilataa niin paljon että staattori virran
> tiputus 0 ei riitä... ;)
> (tai sitten java lentää....)
Jeps, mietin vaan kun Iisakkilan Mika viestissään kertoi
jäännösmagnetismista että vaikuttaako se...
> En kuitenkaan käyttäisi trankkua, ennemmin fetti tai rele...
Eli siis sitä staattorin virtaa säätämällä saadaan toteutettua
laturin lähtöjännitteen säätö? Tällöinhän en sitten tarvitse fetin
ohjaukseen kuin on/off "asennon" erottamaan laturin akusta, ei siis
mitään säätöä siihen...
Ittelläni ei noista fettien käytöstä ole juurikaan kokemusta, pitänee
opiskella, mutta minkä tyyppistä fettiä suosittelette on/off kytkimeksi
kun virta on maksimissaan n. 7A (P=U*I, 45W/6V=7.5A)?
>
>
> Mika
> ...... Jatkan häiriötä ja pahoittelen hetken kuluttua........
Joona Rissanen
Mika
>
> Mika wrote:
>
> > > Kone ei käynnissä, virrat pois päältä:
> > > -laturin lähtö erotettu akusta.
> >
> > Siihen hommaan diodi tai rele.... diodin huono puoli on sen häviöt..
> Niin, siis diodin kynnysjännitteestä häviöt? Maksimi latausvirrallahan
> siitä tulee vajaa 5W...
Ok, siis diodi.
Niin ja en samalla ajatellut sitä maksimi virtaa.. nykyisissä ja jopa
vahnoissa auton latureissa virta voi pompata tuonne 50A nurkkiin joten
diodi parkaa rupeaa nopeasti keljuttamaan...
> Enkä halua käyttää relettä, haluan nykyisestäkin eroon enkä uusia
> tilalle, muutoin voisin vaan uusia nykyisen, mutta eihän siinä olisi
> mitään hienoa!
Ok, tarkoitin releellä erottaa lähdön akusta...
> > Sehän voi olla käytännössä maksimi magnetointi virta...
> > Se löytynee jostakin laturin tiedoista.
>
> Nokun ei ole tietoja, mitä ne suuruusluokkaa staattorinmaksimivirrat
> yleensä on 45W/6V latureissa?
Well, tuohon vastata osaa en... hatusta nykäisen näin... 1-2A?? (mutu
TM) vihjeen antaa laturin käämilangan paksuus... (siis maksimista)
Toinen menetelmä on mitata se siten että laittaa laturin pyörimään ja
kuorman laturille, ja lisää kenttää virtaa kunnes tuo mainittu 45W
nimellis teho täyttyy... siten ainakin pitäisi selvitä tuo, ja olla
myös turvallinen tuolle laturille.
> > > Olisiko mielekkäämpää säätää latausjännite kohdalleen muuttamalla
> > > staattorin virtaa vai pitää staattorin virta riittävänä ja alentaa
> > > jännitettä jollain transistorikytkennällä tms.? Jälkimmäinen lienee
> > > helpompi mutta tällöin tehoa hukkuu säätökytkentään ja syntyy
> > > lämpöä...
> >
> > ihan normaali systeemi,
> > jännite säädin joka tarkkailee annon jännitettä.
> > jos jännite liian alhainen->lisätään magnetointi virtaa (rajoitus arvoon
> > asti)
> > jos jännite liian suuri->pienennetään magnetointi virtaa
> >
> > eli toimii kuten mikä tahansa lineaari regulaattori... esim.
> > ihastuttavan vihastuttava L200 piiri tms.
>
> Joo, olen joskus Lkahtasataa käyttänytkin... Jännitelähteessä...
Same idea, lykkäät L200 lähdön tuonne magnetointiin ja jännite haistelun
tuohon laturin lähtoon, a'vot sinulla entistäkin ehompi java... =)
Ja tietty, muista ylijännite suojaus regupiirille jne. sillä voit
yllättyä millaista sähkö roskaa liikkuu johdoissasi...
> > > -Laturin lähtöjännite kasvaa liikaa, jolloin sitä täytyisi pudottaa.
>
> > tuskin tulee tilanne että ylilataa niin paljon että staattori virran
> > tiputus 0 ei riitä... ;)
> > (tai sitten java lentää....)
>
> Jeps, mietin vaan kun Iisakkilan Mika viestissään kertoi
> jäännösmagnetismista että vaikuttaako se...
No ei varmasti anna niin paljoa tehoa! ;)
Riittää herättämään laturin mutta ei käytännössä juuri lataamaan
ole...
> > En kuitenkaan käyttäisi trankkua, ennemmin fetti tai rele...
>
> Eli siis sitä staattorin virtaa säätämällä saadaan toteutettua
> laturin lähtöjännitteen säätö? Tällöinhän en sitten tarvitse fetin
> ohjaukseen kuin on/off "asennon" erottamaan laturin akusta, ei siis
> mitään säätöä siihen...
Jep, nimenomaan niin!
> Ittelläni ei noista fettien käytöstä ole juurikaan kokemusta, pitänee
> opiskella, mutta minkä tyyppistä fettiä suosittelette on/off kytkimeksi
> kun virta on maksimissaan n. 7A (P=U*I, 45W/6V=7.5A)?
Tuohon en vastaa lonkalta... mutta helpoin ja yksin kertaisin on se
diodi (ja varmasti toiminta harmin)
Ja tietty joku riittävän iso transzorb tms. siihen laturin lähtöön enne
tuota diodia leikkelemään kaiken yli jännite roskan pois... esim 9
volttia.... niin sähkö on siistimpää...
jouko moisander
> Ok, siis diodi.
> Niin ja en samalla ajatellut sitä maksimi virtaa.. nykyisissä ja jopa
> vahnoissa auton latureissa virta voi pompata tuonne 50A nurkkiin joten
> diodi parkaa rupeaa nopeasti keljuttamaan...
Laita sitten vähän isompi. Toisaalta, harva tasavirtalaturi lykkää
50 ämpäriä.
jouko
Mika Iisakkila
> Laita sitten vähän isompi. Toisaalta, harva tasavirtalaturi lykkää
> 50 ämpäriä.
Wateistahan se on kiinni. Se mainitsemani Caucon laturi on 45A/14V,
tosin kokoakin lienee hiukkasen enemmän kuin Jawan härvelissä...
Kenttävirta tuolla teholla 2.7A, mistä voisi approksimoida
lähtövirran suuruusluokaksi 10-20 kertaa magnetointivirran?
Toisaalta, eihän siinä prätkässä sitä virtaa mikään viekään, kun ei
ole neljää ajovaloa, putkiradiota ja ilmastointikompuran kytkintä,
joten ei varmasti ole mitoitettu edes 100W:lle.
Joka tapauksessa kyllä sen elektronisenkin säätimen pitää nuo kolme
perushommaa hoitaa, eli ylivirtarajoitus, irtikytkentä kun
lähtöjännite ei riitä, ja kenttävirran säätö siten että lähtöjännite
on keskimäärin akun lataukseen sopiva (eikä tietenkään syötetä sitä
lainkaan kun kone ei pyöri!) Tuo viimeksimainittuhan hoituu kyllä ihan
on-off -periaatteella, kun akku toimii "kondensaattorina" ja tasaa
sähkölaitteille lähtevän jännitteen.
Henk.koht. hommaisin kyllä uuden relesäätimen :-)
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.