pistorasioita voi toki "ketjuttaa" (max. 10 kpl peräjälkeen)
mutta termit:
"haaroittaa" sekä "muille laitteille" voivat käytännössä
tarkoittaa jotain muutakin ...
... ja melkeinpä ihan mitä tahansa (siis lähes "laitontakin")
on melko tarkoituksenmukaista, että kaikilla (teho?)rimpuloilla
on nykyään oma sulake (/varoke, johdonsuojakytkin)
mutta jos sullon tosi iso uupelo niistä pistorasioista, niin ...
... mikäpä ettei
PS:
eihän tommottella teholla saa kunnolla ees' aamukaffetta
tippumaan;
mun tiskarini vedenlämmitysteho on kyllä jotain muuta,
samoin kuin kuivausrumpuni sekä pyykkärinikin ...
... hyvä jos 10A sulake / yhtä rimpulaa kohden kestäisi ...
Onpas pieni kone. Yleensä pesuohjelman nopeuttamiseksi otetaan kaikki teho
irti mitä saa. Ainakin minulla kärähtää sulake kun on asianpesukone ollut
käynnissä ja lisäksi liikaa muuta elektroniikkaa siinä sattunut olemaan
samaan aikaan käytössä.
Astianpesukone laitetaan tarkoituksella omalle sulakkeelle.
Varsinkin jos pistorasia on lähellä metallista tiskiallasta, niin se olisi
syytä varustaa vikavirtasuojalla, oman
turvallisuuden kannalta.
Itse en lähtisi haaroittamaan pesukoneenpistorasiaa muualle.
Astianpesukone, pyykinpesukone, jääkaappi, pakastin jne olisi mielestäni
järkevää laittaa jokainen laite omalle sulakkeelle, jottei laitteilta lopu
sähkö, jos
jostakin syystä sulake laukeaa ryhmästä ja sitä ei jostain syystä
huomaakkaan.
Jouni
> pistorasioita voi toki "ketjuttaa" (max. 10 kpl peräjälkeen)
Ja tuohon on toki ihan virallista faktaa?? Viitsi muutenkaan sanoa
mielipidettäni kirjoituksistasi....
Markus
>> Voiko astianpesukoneelle tarkoitetusta pistorasiasta (oma 16A sulake)
>
> Astianpesukone laitetaan tarkoituksella omalle sulakkeelle.
Lähinnä siksi, että isompitehoinenkin kone toimii, eikä vaikka kahvin keitto
samaan aikaan polta sulaketta.
> Varsinkin jos pistorasia on lähellä metallista tiskiallasta, niin se
> olisi syytä varustaa vikavirtasuojalla, oman
> turvallisuuden kannalta.
Niin??? En oikein ymmärtänyt pointtiasi? Mitä tuo vvs vaikuttaa siihen, jos
siitä rasialta haluaa muualle jatkaa? Eikö se ole pikemminkin hyvä, jos
mahdollisimman monta rasiaa on vikavirran takana?
> Itse en lähtisi haaroittamaan pesukoneenpistorasiaa muualle.
Riippuu omastamielestäni melko paljon tilanteesta. Itse ainakin olen noin
joskus tehnyt, kun muita järkeviä vaihtoehtoja ei ollut ja keittiössä oli
muuten tarjolla ainoastaan yhden vaiheen takaa sähköä (+kylmäkalusteille
omansa). Uuden syötön vetäminen olisi ollut turhankin vaivalloinen homma ja
kun kuitenkin ko paikassa on menossa kait kolmas kone ja kaikki niistä
olisivat tulleet toimeen 10A sulakkeella. Eli sikäli varaakin on ollut.
> Astianpesukone, pyykinpesukone, jääkaappi, pakastin jne olisi
> mielestäni järkevää laittaa jokainen laite omalle sulakkeelle, jottei
> laitteilta lopu sähkö, jos
> jostakin syystä sulake laukeaa ryhmästä ja sitä ei jostain syystä
> huomaakkaan.
Jääkaappi ja pakastin on lähes poikkeuksetta yhteisellä sulakkeella.
Pyykkikone poikkeuksetta omallaan, tosin samasta on monessa paikassa sitten
otettu kuivausrummullekkin sähköä.
Kylmäkoneiden osalta perustelusi toimii, mutta muuten ei. Siis miten
ihmeessä voit olla huomaamatta, jollei pesukoneelle tule virtaa? Ja mikä on
pahin seuraus, jollei moista heti huomaisi? Eiköhän ne pyykit / astiat voi
pestä sitten vähän myöhemminkin?
Mutta toki uutta rakentaessa kannattaa sähköjä vetää riittävästi. Esim
keittiöön ei ole yhtään ylimitoitettua vetää 3*16A hellalle, vähintään 2*16A
pistorasioille, 16A astianpesukoneelle, 10/16A kylmäkoneille, 10A
valaistukselle ja sitten mahdolliset lämmitykset tms vielä päälle.
Jos taas korjaa vanhaa, niin silloin ei aina ole mahdollisuutta mitenkään
järkevästi vetää uusia syöttöjä. Taulukin saattaa olla jo valmiiksi täynnä
tms. Silloin on vaan elettävä olemassaolevien resurssien mukaan. Ja jos
tilanne on vaikkapa se, että kahvinkeitin ja mikro samaan aikaan polttaa
sulakkeen, niin mieluusti käytän kyllä astianpesukoneen syöttöä ja pesen ne
astiat silloin, kunnei muuta kulutusta ole. Eli tilanteen mukaan jne.
Markus
Oma käsitys noista vikavirtasuojista on hieman ristiriitainen.
Hyvähän se on, että nykyisin niitä laitetaan ja suorastaan vaaditaan
tiettyihin paikkoihin,
mutta on niiden kanssa ongelmiakin.
Harvemmin keittiössä tietenkään porataan verko syötteiselle porakoneella tai
muulla, missä helposti
noiden vikavirtojen rajat menevät yli (30mA) laitteen käynnistyessä.
>
> Riippuu omastamielestäni melko paljon tilanteesta. Itse ainakin olen noin
> joskus tehnyt, kun muita järkeviä vaihtoehtoja ei ollut ja keittiössä oli
> muuten tarjolla ainoastaan yhden vaiheen takaa sähköä (+kylmäkalusteille
> omansa).
Niin vanhaa korjatessa tai vanhaan lisättäessä ei yleensä ole muuta
vaihtoehtoa kuin ketjuttaa
olemassa olevasta rasiasta.
> Kylmäkoneiden osalta perustelusi toimii, mutta muuten ei. Siis miten
> ihmeessä voit olla huomaamatta, jollei pesukoneelle tule virtaa? Ja mikä
> on pahin seuraus, jollei moista heti huomaisi? Eiköhän ne pyykit / astiat
> voi pestä sitten vähän myöhemminkin?
Lähinnä tarkoitin, että jos sulake/vikavirta laukeaa keskukselta, ja
kylmäkoneet ovat samassa ryhmässä, niin
ajan kanssa pakasteet sulaa ja jääkaapissa olevat tarvikkeet saattavat
pilaantua.
Toki tämä ottaa paljon aikaa tapahtuakseen.
>
> Mutta toki uutta rakentaessa kannattaa sähköjä vetää riittävästi. Esim
> keittiöön ei ole yhtään ylimitoitettua vetää 3*16A hellalle, vähintään
> 2*16A pistorasioille, 16A astianpesukoneelle, 10/16A kylmäkoneille, 10A
> valaistukselle ja sitten mahdolliset lämmitykset tms vielä päälle.
Uusissa asennuksissa toi toimii erittäin hyvin.
Pistorasiaryhmät taitavat nykyisin kaikki olla 16A sulakkeen takana,
eli 2.5mm2 kaapeleilla vedettyjä ryhmiä
Jouni
> Harvemmin keittiössä tietenkään porataan verko syötteiselle
> porakoneella tai muulla, missä helposti
> noiden vikavirtojen rajat menevät yli (30mA) laitteen käynnistyessä.
Ai jaa... tuollainen porakone tulee hävittää koska se on hengenvaarallinen.
Yleisimpiä vvs:n käyttökohteita on juuri sähkötyökalujen käyttö varsinkin
ulkona. Ei vain keittiössä.
Minä voin todistaa. Minulla on yhdettä töpselissä peräkkäin ainakin 20
rasiaa.
hm ...
ja taas yks' näitä peevelin pilkunn:ssijoita ... ! ... epäileviä Eetuja
no korjataanpas sitten (kun tossa tuli hiukka hätiköityä):
koskapa sen astianpesukoneen (= apk) töpseli on tökätty
16 A:n sulakkeella varustettuun pistorasiaan, niin tollasii
yksittäisii tahi vaikkapa ihan TUPLA-pistorasioita voikin
ketjuttaa peräjälkeen jopa VIISTOISTA (15) kpl ... heh-heh !
edellyttäen - tiätty! - ettei rasioihin kytkettävien rimpuloiden
yhteinen teho ylitä ... jne ...
(mutt'en kyllä suosittele kellekkään)
ootkos' NYT tyytyväinen ? ( ... ja kerrot sen mielipiteesi)
muttas'
kuten aikaisemmin tuli jo todettuakin, niin kaikki yksittäiset,
suuri?tehoiset rimpulat tulisi aina asentaa oman sulakkeen ja
ryhmäjohdon taakke - ihan vain yksinänsä
se "oikee"
Totta... itselläni on vikavirta suojat omassa huushollissa ja tuossa 1.5
vuotta sitten tein täydellisen pinta remontti, siinä tuli porailtua etc.
ja kertaakaan ei sulake/vikavirta suoja.
Jos suojat laukeaa kun koneetta käyttää niin se kannattaa korjata tai
hävittää ennen kun jotain vakavampaa tapahtuu.
Muistelisin, että mitään varsinaista sääntöä ei ole. On vain suositus
jonka mukaan 10A ryhmään laitettaisiin max. 10 kpl kulutuspisteitä (2
osainen pistorasia lasketaan yhdeksi pisteeksi) ja 16A ryhmään 15 kpl
kulutuspisteitä.
Terv, Nospam
Joo ei näistä ainakaan ennen mitään varsinaista määräystä ollut eikä ole
näissä uudistuneissakaan määräyksissä vastaan tullut, mutta suositus on
tuo 10 ollut.
Voi.
Pesukonevalmistaja ei tätä muistaakseni suosittele. Siitä en tiedä,
mutta meikun jääkaappipakastimen ohjeissa kielletään jopa jatkojohdon
käyttö. Jos johto ei ylety, käsketään antaa ammatti-ihmisen vaihtamaa
johto pidempään.
Kuulostaa erittäin naurettavalta. Sen ymmärrän, että jatkojohtoa ei
suositella laitteisiin, jotka kuluttavat esimerkiksi luokkaa 10
ampeeria, mutta jääkaappipakastin ei ole varmasti lähelläkään tätä.
Voisikohan syy tähän olla jonkin tietyn maan (kenties muinaisessa)
lainsäädännössä? Joskus jatkojohdot ovat olleet huomattavasti ohuempia
ja muutenkin heikompitasoisia kuin nykyään. Nykyään taas johto kuin
johto on suunniteltu kestämään 16 ampeeria eikä paljon muita olekaan.
--
Antti Alhonen.
Tähän liittyen, löytyisikö mistään näitä älyttömimpiä ohjeita, joilla
yhtiöt välttelevät kanteita? Ovat joskus aika huvittavia. (Se kissa ja
mikrouunikaan ei muuten ole vitsi...)
noh - noh !
"johto kuin johto" ei nykyäänkään ole
lähestulkoonkaan yhtä paksua kuin tuo juttu yllä
Näin on, yhä pätee vanhat säännöt,
1,5mm2 - max 10A
2,5mm2 - max 16A
Sähkövirran vaikutukset kun eivät ymmärrä eu:ta tai muitakaan määräyksiä,
vaan sen käytös on kirjattu jo aikojen alussa fysiikan lakeihin.
Johdot mitoitetaan lämpenemän perusteella. Esim. maan alla saat
kuormittaa samaa kaapelia enemmän kuin eristetyssä seinässä.
Terv, Nospam
Jos ihan tarkkoja ollaan niin suurin sallittu sulake ja kuormitusvirta on
eri asia esim. 1,5 mm2 johtimelle monesti suurin sallittu virta tais olla
14 A mutta kun pitää valita seuraavaksi pienempi sulake niin päädytään 10
A:n. Stten on vielä niin että tietyissä tapauksissa (asennustavoilla)
sallitaankin ko johtimelle 16 A sulake...
> Tähän liittyen, löytyisikö mistään näitä älyttömimpiä ohjeita, joilla
> yhtiöt välttelevät kanteita? Ovat joskus aika huvittavia. (Se kissa ja
> mikrouunikaan ei muuten ole vitsi...)
Jep, Canon BJC-2000:n (vuodelta '98) manuskasta niitä löytyy:
"Älä käytä jatkojohtoa. Tämä saattaa aiheuttaa tulipalon tai
sähköiskun."
"Älä käytä helposti syttyviä suihkeita tuliostimen läheisyydessä.
Suihkeiden sisältämät kaasut voivat aiheuttaa tulipalon tai
sähköiskun, jos ne joutuvat kosketuksiin tulostimen sisällä olevien
sähkökomponenttien kanssa."
Noh, voihan ne kaasut sähköiskunkin toki aiheuttaa jos räjäyttävät
tulostimen, paljastaen jännitteiset osat ;-)
--
Top-postaus on newsseissä ehdottomasti kielletty lukuunottamatta Arte
Selinin privaatteja liike-elämä ja yritysmaailma -ryhmiä.
Ok, ollaan sitten ihan tarkkoja.
Määräys sanoo ettei poikkipintaa saa ohentaa ilman uutta johdonsuojaa.
Jos siis taululta asti lähtee rakenteiden sisällä oleva 1,5 m2 johto. Siinä
on silloin 10A:n sulake. Ja jos lähtee 2,5 mm2:n johto on yleensä 16A:n
sulake. Nyt kysymys: Voitko ottaa tuosta 2,5mm2 / 16A syötöllä olevasta
pistorasiasta 1,5mm2:n jatkoroikalla sähköä? Tottakai voit, mutta noin
niinkuin määräysmielessä, siis kun nyt ihan tarkkoja ollaan?
> yleensä 16A:n sulake. Nyt kysymys: Voitko ottaa tuosta 2,5mm2 / 16A
> syötöllä olevasta pistorasiasta 1,5mm2:n jatkoroikalla sähköä?
> Tottakai voit, mutta noin niinkuin määräysmielessä, siis kun nyt ihan
> tarkkoja ollaan?
Voit ottaa enkä ole montaa 2,5mm2 johdolla varustettua roikkaa nähnytkään.
Roikan erikoisuus on se, että se ei ole liian pitkä eikä se ole upotettuna
rakenteisiin. Siksi se kestää enemmän virtaa kuin kiinteä asennus. Jos
laitat monta pitkää roikkaa peräkkäin tilanne onkin toinen. Niissä
oikosulkutapauksessa virta voi nousta suureksi mutta ei siltikään polta
sulaketa vaan itse johdot.
Kysymys oli rajattu "määräysmielessä"
> Roikan erikoisuus on se, että se ei ole liian pitkä eikä se ole
> upotettuna rakenteisiin. Siksi se kestää enemmän virtaa kuin kiinteä
> asennus. Jos laitat monta pitkää roikkaa peräkkäin tilanne onkin toinen.
> Niissä oikosulkutapauksessa virta voi nousta suureksi mutta ei siltikään
> polta sulaketa vaan itse johdot.
Tunnen kyllä hyvin johdon ja sähkövirran fyysiset ominaisuudet, mutta nyt
haettiin määräysten tulkintaa poikkipinnan muutuessa pienemmäksi.
Tuohon löytyy kyllä ihan määräys tekstiä joka sallii tuon pykälää
pienemmän poikkipinnan ( tai tai enemmänkin esim. yksittäisten laitteiden
liitäntä johdoissa) mutta en nyt pysty täältä mökiltä käsin antamaan
linkkiä tai suoraa lainausta asiasta, mutta voin koittaa muistaa etsiä
kunhan kerkiän...
Näin on, asia on tiedossa. Mutta ei nyt sekoiteta asioita, kun kyse ei ole
yksittäisestä laitteesta jonka virrankulutus on valmistajalla tiedossa. Vaan
kysymys on jatkojohdosta jonka päässä voi olla vaikka tuo 16 A kulutava
koje.
> Näin on, asia on tiedossa. Mutta ei nyt sekoiteta asioita, kun kyse
> ei ole yksittäisestä laitteesta jonka virrankulutus on valmistajalla
> tiedossa. Vaan kysymys on jatkojohdosta jonka päässä voi olla vaikka
> tuo 16 A kulutava koje.
Et siis tiennyt, että jatkojohto on itsekin koje. Käyttäjän ei tarvitse
tietää sen sisäisestä rakenteesta.
Mietipä nyt hieman tätäkin komenttiasi. :-) Olihan hauska.
Oletko ihan oikeasti perillä luvan varaisista sähkötöistä ja
vahvavirtatekniikasta?
En näe logiikkaa vastaukseni ja kommenttisi välillä. Tietääkseni
jatkojohtoja saa ostaa kaupasta ilman "papereita" eikä niiden käyttämiseen
edellytetä mitään erityistä tietoa sähkötekniikasta, johon viittasit.
Jatkojohdon valmistaja huolehtii siitä, että laite on turvallinen ja täyttää
määräykset.
Kiitos oikaisusta. Tuollaista alemman pykälän sallimaa poikkeustapausta en
tiennytkään.
Tämä ketjun haara lähti seuraavasta kommentista;
"Nykyään taas johto kuin johto on suunniteltu kestämään 16 ampeeria eikä
paljon muita olekaan."
Siihen tartuin ja kerroin eri poikkipintojen suurimman sallitun
virrankeston. Samoin määräyksiin on kirjattu ettei poikipintaa voi muuttaa
alempaan suuntaa ilman uutta johdonsuojaa. Jatkojohdossa näin siis
sallitaan,
ja siinäkin vain pykälän 2,5 -> 1,5 kohdalla.
Muistikuvani pohjautui vuosia sitten olleeseen maatilan tapaukseen jossa
piti jatkojohdolla viedä sähkö viljasiilon lisäkuivausta varten
lämminilmapuhaltimelle. Teho oli 3kW + moottori. Syötöksi riitti 16A
1-vaihepistorasia. Mutta tarkastaja ei hyväksynyt jatkojohdoksi 1,5mm2:n
poikkipintaa.
> Muistikuvani pohjautui vuosia sitten olleeseen maatilan tapaukseen
> jossa piti jatkojohdolla viedä sähkö viljasiilon lisäkuivausta varten
> lämminilmapuhaltimelle. Teho oli 3kW + moottori. Syötöksi riitti 16A
> 1-vaihepistorasia. Mutta tarkastaja ei hyväksynyt jatkojohdoksi
> 1,5mm2:n poikkipintaa.
Veikkaan että kyseessä oli sellainen systeemi, jossa mikään jatkojohto ei
ehkä olisi tyydyttänyt tarkastajaa. Ne kun ei yleensä tykkää jatkojohdoista
jos asennus on käytännössä kiinteä kuten tuollainen puhallin.
Ei, vaan kyse oli tilapäisestä kosteudenpoistosta, kesto olisi ollut
muutamia vuorokausia. Ja oikein senaikaisten sähköturvallisuusmääräysten
avulla asiaa käytiin läpi. Juuri tuo pykälä josta mainitsin, poikkipinta ei
saa muuttua ohuemmaksi ellei samalla johdonsuojaa lisätä vastaamaan uutta
poikkipintaa.
Ihan oikealta perustelulta se elokuun helteillä tuntui, ettei kaapelia
pölyisessä ympäristössä liikaa kuumenneta. Näköjään nyt on lievempi
tulkinta, silti käyttäisin tapauskohtaista harkintaa kun rajatapauksilla
liikutaan.
Olisiko se tarkastaja kenties katsonut pituuden olevan liian suuri
sille ohuemmalle piuhalle?