Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Nollavika?
1,232 views
Skip to first unread message
Asko Ikävalko
Jan 4, 2012, 1:04:53 PM1/4/12
to
Radiossa tänään kysyivät Fortumin asiakasjohtajalta, mikä se sellainen
nollavika on.
Tarkoittaa kuulemma, että taloon tuleva nollajohdin on poikki ja
jännitteet voi häilyä vähän miten sattuu. Johtaja sanoi, että jos lamput
alkaa epämääräisesti vilkkua, niin samantien pääkytkin auki ja yhteys
sähkölaitokselle.
Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
meneekään?
-Asko
nollavika on.
Tarkoittaa kuulemma, että taloon tuleva nollajohdin on poikki ja
jännitteet voi häilyä vähän miten sattuu. Johtaja sanoi, että jos lamput
alkaa epämääräisesti vilkkua, niin samantien pääkytkin auki ja yhteys
sähkölaitokselle.
Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
meneekään?
-Asko
Tauno Voipio
Jan 4, 2012, 2:21:46 PM1/4/12
to
Kun nolla on poikki ja talossa on yksivaiheisia kuormia,
jotka eivät ole tasapainossa, niin nollan ja jonkin vaiheen
välissä voi olla jännitteitä 0 - 400 V. 230 V:n laitteet voivat
usein pahastua.
Nollavirtojen tasaus tapahtuu muuntajalla, jotka voivat
tasauksen vuoksi olla hakatähtikytkettyjä.
--
Tauno Voipio
Janne Määttä
Jan 4, 2012, 2:56:03 PM1/4/12
to
On Wed, 04 Jan 2012 20:04:53 +0200, Asko Ikävalko wrote:
> Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
> nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
> meneekään?
Jakelumuuntajalle asti tulee vain kolme vaihetta, mutta jakelumuuntajalta
> Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
> nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
> meneekään?
loppukäyttäjälle tulee kolme vaihetta + nolla. Paikallisen maakiskon kanssa
suoritetaan vain potentiaalintasaus. Jos nolla on poikki kuluttajan ja
jakelumuuntajan väliltä, niin kulutuspaikalla olevan nollan ja vaiheen välillä
oleva jännite voi olla mitä vaan 0-400 voltin väliltä riippuen vaiheiden
kuormituksesta.
Norjassa maan johtavuus on vielä Suomeakin huonompi, niin siellä ei edes
yritetä käyttää nollaa ja loppukäyttäjille asti tulee vain kolme vaihetta.
Siellä kaikki kuormat kytketään aina kahden vaiheen väliin. Siinä kytkennässä
yhden vaiheen katkeaminen taas ei saa aikaan vastaavaa vaarallista tilannetta
kuin Suomessa nollan katkeaminen.
-jm
J.P
Jan 4, 2012, 3:22:28 PM1/4/12
to
Tauno Voipio wrote:
> Se nolla tulee taloon riippukierrekaapelin kannatinlangassa.
> Kun nolla on poikki ja talossa on yksivaiheisia kuormia,
> jotka eivät ole tasapainossa, niin nollan ja jonkin vaiheen
> välissä voi olla jännitteitä 0 - 400 V. 230 V:n laitteet voivat
> usein pahastua.
>
> Nollavirtojen tasaus tapahtuu muuntajalla, jotka voivat
> tasauksen vuoksi olla hakatähtikytkettyjä.
No jooh hakatähdet tässä yhteydessä voi vaan sekoittaa...
> Se nolla tulee taloon riippukierrekaapelin kannatinlangassa.
> Kun nolla on poikki ja talossa on yksivaiheisia kuormia,
> jotka eivät ole tasapainossa, niin nollan ja jonkin vaiheen
> välissä voi olla jännitteitä 0 - 400 V. 230 V:n laitteet voivat
> usein pahastua.
>
> Nollavirtojen tasaus tapahtuu muuntajalla, jotka voivat
> tasauksen vuoksi olla hakatähtikytkettyjä.
On vähän liittymän maadoituksista kiinni mitä nollavika vaikuttaa mutta
pahimmillaan eli huonoilla maadoituksilla hengenvaarallinenkin tilanne kun
maadoitettuja laitteita koskiessa joutuukin virtapiirin väliin... mutta
yleensä selvitään hajonneilla laitteilla kun kuten kerrottu jännitteet voi
olla vähän mitä sattuu.
Eli jakelu muuntajassa on 3 vaihetta ja näiden vaiheiden välinen yhteinen
tähtipiste, vaiheiden välillä jännite 400V ja vaiheista tähtipisteeseen
230V, tähtipiste on maadoitettu heti muuntajalla.
Muuntajalta lähtee kuluttajille nuo 3 vaihetta ja tähtipisteestä lähtevä
0-johto joka oikeammin on tässä tapauksessa PEN-johto esim. juuri tuolla
AMKA:lla se on samalla kannatusvaijeri, tämä on maadoittettu myös joka
johtohaaran päiden tuntumassa sekä yleensä sieltä täältä väliltäkin,
jokaisella liittymällä pitäisi olla oma maadoituksensa pääkeskuksella -mutta
tätä maadoitusta ei vanhemmissa taloissa vältttämättä olekkaan...
Nyt jos tämä PEN johto katkeaakin jostain niin "sähkön" paluureitti
liittymän puolelta muuntajalle on joko pahimmillaan kokonaan poikki tai
"huonontunut" kun se joutuukin palaamaan maata pitkin muuntajalle ja
pahimmillaan ihminen koskettaessaan maadoitettua laitettaa joutuukin
virtapiirin johtimeksi korvatessaan puuttuvan maadoitusjohtimen...
Jos muuntajan tähtipisteen ja liittymän maadoitusresistanssit olisivat
pienet eli samaa luokka kuin PEN-johtimen niin mitään vaaraa ja vikaa ei
olisi mutta koskaan noita maadoituksia ei niin hyviksi saada.
Vikailmoitusta sähkölaitokselle tehtäessä antavat neuvoksi heti ottamaan
pääkytkimen auki jos oireet viittaavat nollavikaan eli esim. kirkkaisiin /
himmeisiin valoihin.
Asko Ikävalko
Jan 4, 2012, 3:47:14 PM1/4/12
to
Janne Määttä wrote:
> Jakelumuuntajalle asti tulee vain kolme vaihetta, mutta jakelumuuntajalta
> loppukäyttäjälle tulee kolme vaihetta + nolla.
Ok, selvisi tämä nyt minullekin.
> Jakelumuuntajalle asti tulee vain kolme vaihetta, mutta jakelumuuntajalta
> loppukäyttäjälle tulee kolme vaihetta + nolla.
> Siellä kaikki kuormat kytketään aina kahden vaiheen väliin.
käytettäisiin 230 V sähkölaitteita.
Vai onko siniaallon amplitudi erilainen Suomi vs. Norja?
-Asko
Jukka Marin
Jan 4, 2012, 4:16:31 PM1/4/12
to
On 2012-01-04, Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Eikös vaiheiden välillä ole 360 V jännite? Luulin, että Norjassakin
> käytettäisiin 230 V sähkölaitteita.
Hyvin siellä meikäläiset sähkölaitteet on toimineet :)
> Eikös vaiheiden välillä ole 360 V jännite? Luulin, että Norjassakin
> käytettäisiin 230 V sähkölaitteita.
> Vai onko siniaallon amplitudi erilainen Suomi vs. Norja?
-jm
upsid...@downunder.com
Jan 4, 2012, 4:39:54 PM1/4/12
to
On Wed, 04 Jan 2012 21:21:46 +0200, Tauno Voipio
<tauno....@notused.fi.invalid> wrote:
>On 4.1.12 8:04 , Asko Ikävalko wrote:
>> Radiossa tänään kysyivät Fortumin asiakasjohtajalta, mikä se sellainen
>> nollavika on.
>>
>> Tarkoittaa kuulemma, että taloon tuleva nollajohdin on poikki ja
>> jännitteet voi häilyä vähän miten sattuu. Johtaja sanoi, että jos lamput
>> alkaa epämääräisesti vilkkua, niin samantien pääkytkin auki ja yhteys
>> sähkölaitokselle.
>>
>> Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
>> nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
>> meneekään?
>>
>> -Asko
>
>
>Se nolla tulee taloon riippukierrekaapelin kannatinlangassa.
>Kun nolla on poikki ja talossa on yksivaiheisia kuormia,
>jotka eivät ole tasapainossa, niin nollan ja jonkin vaiheen
>välissä voi olla jännitteitä 0 - 400 V. 230 V:n laitteet voivat
>usein pahastua.
Nollan irtoainen voi tosiaan aiheuttaa pahimmillaan 400 V pistorasian
<tauno....@notused.fi.invalid> wrote:
>On 4.1.12 8:04 , Asko Ikävalko wrote:
>> Radiossa tänään kysyivät Fortumin asiakasjohtajalta, mikä se sellainen
>> nollavika on.
>>
>> Tarkoittaa kuulemma, että taloon tuleva nollajohdin on poikki ja
>> jännitteet voi häilyä vähän miten sattuu. Johtaja sanoi, että jos lamput
>> alkaa epämääräisesti vilkkua, niin samantien pääkytkin auki ja yhteys
>> sähkölaitokselle.
>>
>> Mutta, minä kun luulin, että talooni tulee vain kolme vaihetta ja että
>> nolla otettaisiin paikallisesta maakiskosta. Vai mitenkäs tuo nyt sitten
>> meneekään?
>>
>> -Asko
>
>
>Se nolla tulee taloon riippukierrekaapelin kannatinlangassa.
>Kun nolla on poikki ja talossa on yksivaiheisia kuormia,
>jotka eivät ole tasapainossa, niin nollan ja jonkin vaiheen
>välissä voi olla jännitteitä 0 - 400 V. 230 V:n laitteet voivat
>usein pahastua.
nollan ja vaiheen välillä.
Toisaalta minkään verkkosähköosan ja vesihanan välillä ei tule kuin
230 V.
upsid...@downunder.com
Jan 4, 2012, 4:43:53 PM1/4/12
to
On 04 Jan 2012 19:56:03 GMT, Janne Määttä <calm...@vaunut.org>
wrote:
>Norjassa maan johtavuus on vielä Suomeakin huonompi, niin siellä ei edes
>yritetä käyttää nollaa ja loppukäyttäjille asti tulee vain kolme vaihetta.
>Siellä kaikki kuormat kytketään aina kahden vaiheen väliin. Siinä kytkennässä
>yhden vaiheen katkeaminen taas ei saa aikaan vastaavaa vaarallista tilannetta
>kuin Suomessa nollan katkeaminen.
Norjassa on (ollut) käytösä 127/220 V järjestelmä tai tuota 127 V
tähtiverkkoa ei edes tueta.
Neuvosto-Venäjälläkin on tietyillä alueilla käytössä 220 V vaiheiden
välissä, joten yhden vaiheen maassa makaaminen ei juuri haittaa :-).
wrote:
>Norjassa maan johtavuus on vielä Suomeakin huonompi, niin siellä ei edes
>yritetä käyttää nollaa ja loppukäyttäjille asti tulee vain kolme vaihetta.
>Siellä kaikki kuormat kytketään aina kahden vaiheen väliin. Siinä kytkennässä
>yhden vaiheen katkeaminen taas ei saa aikaan vastaavaa vaarallista tilannetta
>kuin Suomessa nollan katkeaminen.
tähtiverkkoa ei edes tueta.
Neuvosto-Venäjälläkin on tietyillä alueilla käytössä 220 V vaiheiden
välissä, joten yhden vaiheen maassa makaaminen ei juuri haittaa :-).
Kristian Ukkonen
Jan 4, 2012, 6:07:10 PM1/4/12
to
pääjännite 400V, ja joissain muissa paikoissa 230V pääjännite..
Kerran on tarvinnut laitteen kanssa toimittaa reipas
3-vaiheinen 230-400-muuntaja, kun asiakas unohtanut kertoa tuosta
pikku yksityiskohdasta..
Kristian Ukkonen
Jan 4, 2012, 6:04:34 PM1/4/12
to
On 1/4/2012 23:39, upsid...@downunder.com wrote:
> Nollan irtoainen voi tosiaan aiheuttaa pahimmillaan 400 V pistorasian
> nollan ja vaiheen välillä.
>
> Toisaalta minkään verkkosähköosan ja vesihanan välillä ei tule kuin
> 230 V.
Jos vesihana on kytkettynä suojamaahan vesiputkiston kautta,
> Nollan irtoainen voi tosiaan aiheuttaa pahimmillaan 400 V pistorasian
> nollan ja vaiheen välillä.
>
> Toisaalta minkään verkkosähköosan ja vesihanan välillä ei tule kuin
> 230 V.
suojamaa on kytketty N kiskoon, ja kaksi vaihetta on 400V
N:n suhteen, niin myös vesihanan suhteen on kaksi vaihetta 400V..
Lisäksi vielä suojamaa on kiinni yhdessä vaiheessa sen
vaiheen kuorman kautta - riippuu maadoituselektrodista kuinka
paljon suojamaa kelluu.. Voi alkaa jo tuntua sormissa
kropan isotrooppisen kapasitanssin lataus/purku-virran takia..
Etenkin jos talon maaelektrodi on joku kuparipiuha kiepillä
sokkelin vieressä..
Hannu Vuolasaho
Jan 5, 2012, 1:31:08 AM1/5/12
to
On 2012-01-04, J.P <jp...@elisanet.fi> wrote:
Se kömpii jotakin vaihetta kohti jos ajatellaan nollan olevan tähden
keskellä.
Täysin teoreettinen ajatus. Miten moista vikaa vastaan taistella?
Punaisella sähköllä ei tuota kolmiossa ole, joten oma pieni muuntaja on
vissiin ainoa tapa todeta, että sähköyhtiö pitäköön maansa. Vai onko
sekään?
Hannu Vuolasaho
> Tauno Voipio wrote:
>
> Eli jakelu muuntajassa on 3 vaihetta ja näiden vaiheiden välinen yhteinen
> tähtipiste, vaiheiden välillä jännite 400V ja vaiheista tähtipisteeseen
> 230V, tähtipiste on maadoitettu heti muuntajalla.
> Muuntajalta lähtee kuluttajille nuo 3 vaihetta ja tähtipisteestä lähtevä
> 0-johto joka oikeammin on tässä tapauksessa PEN-johto esim. juuri tuolla
> AMKA:lla se on samalla kannatusvaijeri, tämä on maadoittettu myös joka
> johtohaaran päiden tuntumassa sekä yleensä sieltä täältä väliltäkin,
> jokaisella liittymällä pitäisi olla oma maadoituksensa pääkeskuksella -mutta
> tätä maadoitusta ei vanhemmissa taloissa vältttämättä olekkaan...
Eli jos nyt tajusin oikein niin kyseessä on tähtipisteen vinoutuminen.
>
> Eli jakelu muuntajassa on 3 vaihetta ja näiden vaiheiden välinen yhteinen
> tähtipiste, vaiheiden välillä jännite 400V ja vaiheista tähtipisteeseen
> 230V, tähtipiste on maadoitettu heti muuntajalla.
> Muuntajalta lähtee kuluttajille nuo 3 vaihetta ja tähtipisteestä lähtevä
> 0-johto joka oikeammin on tässä tapauksessa PEN-johto esim. juuri tuolla
> AMKA:lla se on samalla kannatusvaijeri, tämä on maadoittettu myös joka
> johtohaaran päiden tuntumassa sekä yleensä sieltä täältä väliltäkin,
> jokaisella liittymällä pitäisi olla oma maadoituksensa pääkeskuksella -mutta
> tätä maadoitusta ei vanhemmissa taloissa vältttämättä olekkaan...
Se kömpii jotakin vaihetta kohti jos ajatellaan nollan olevan tähden
keskellä.
Täysin teoreettinen ajatus. Miten moista vikaa vastaan taistella?
Punaisella sähköllä ei tuota kolmiossa ole, joten oma pieni muuntaja on
vissiin ainoa tapa todeta, että sähköyhtiö pitäköön maansa. Vai onko
sekään?
Hannu Vuolasaho
upsid...@downunder.com
Jan 5, 2012, 1:52:21 AM1/5/12
to
On Thu, 05 Jan 2012 01:04:34 +0200, Kristian Ukkonen
<kristian...@iki.fi> wrote:
>On 1/4/2012 23:39, upsid...@downunder.com wrote:
>> Nollan irtoainen voi tosiaan aiheuttaa pahimmillaan 400 V pistorasian
>> nollan ja vaiheen välillä.
>>
>> Toisaalta minkään verkkosähköosan ja vesihanan välillä ei tule kuin
>> 230 V.
>
>Jos vesihana on kytkettynä suojamaahan vesiputkiston kautta,
>suojamaa on kytketty N kiskoon, ja kaksi vaihetta on 400V
>N:n suhteen, niin myös vesihanan suhteen on kaksi vaihetta 400V..
Tuon tilanteen syntymiseen pitää seuraavien vikojen iletä
<kristian...@iki.fi> wrote:
>On 1/4/2012 23:39, upsid...@downunder.com wrote:
>> Nollan irtoainen voi tosiaan aiheuttaa pahimmillaan 400 V pistorasian
>> nollan ja vaiheen välillä.
>>
>> Toisaalta minkään verkkosähköosan ja vesihanan välillä ei tule kuin
>> 230 V.
>
>Jos vesihana on kytkettynä suojamaahan vesiputkiston kautta,
>suojamaa on kytketty N kiskoon, ja kaksi vaihetta on 400V
>N:n suhteen, niin myös vesihanan suhteen on kaksi vaihetta 400V..
samanaikaisesti:
1.) Muuntajalla tähtipisteen maadoituselektrodi irtoaa tähtipisteestä.
2.) Kuluttajalle menevä nollajohdin katkeaa
3.) Yksi vaihe on maasulussa (tai ainakin hurjassa vinokuormassa)
Käytetäänkö Suomessa vielä missään pienjänniteverkossa avojohtoja ?
Siltikin on vaikea keksiä, miten nuo kolme samanaikaista vikaa
saataisiin aikaiseksi ainakaan yhden puun kaatumisella.
Juha Ruismäki
Jan 5, 2012, 2:29:57 AM1/5/12
to
Hannu Vuolasaho wrote:
> Täysin teoreettinen ajatus. Miten moista vikaa vastaan taistella?
Tarpeeksi pitkä maadoituskupari märkään maahan? Nykyisten
> Täysin teoreettinen ajatus. Miten moista vikaa vastaan taistella?
rakentamismääräysten mukaisesta maalenkin pätkästä joka yleensä
vielä kaivetaan ihan vaan kuivaan täyttöhiekkaan ei taida kauheasti
olla iloa.
Itselleni vastaava mestari ehdotti koko talon kiertävää pitkää
kuparia mutta jäi laittamatta. Kupari on kallista ja nollavian
todennäköisyys on kumminkin aika pieni, vaikka matkaa muuntajalta
onkin yli puoli kilometriä.
Juha
Näsä
Jan 5, 2012, 10:26:12 AM1/5/12
to
kysymys tavalla tai toisella, nollaviasta.
Kukaan tervejärkinen aikuinen, ei koske laitteeseen, jonka olettaa
olevan jännitteinen.
Sama juttu kuin lataamattomissa aseissa, joilla suuri osa vahingoista
tapahtuu.
Kun jännite on siellä, missä kukaan sitä ei otaksu olevan,
on tilanne todella vaarallinen.
Ja jotta ei liian vakavaksi mene, kaksi nollavikaa.
Asunnossa oli sähkövika joka omistajan mielestä oli henkimaailman
hommia.
Kun hän tuli eteiseen valo syttyi normaalisti, ja siirryttyään
olohuoneeseen, ja valon kytkiessään, eteisen valo sammui, hi
Sähkölieden yhden levyn käytön seurauksena myös viereinen levy
kuumeni, ehkä myötätunnosta ?!.
Topi
Jan 5, 2012, 10:34:52 AM1/5/12
to
<upsid...@downunder.com> kirjoitti
viestissä:uohag71m9l2q53e0c...@4ax.com...
Kristian Ukkonen
Jan 5, 2012, 12:02:53 PM1/5/12
to
Siinä kilpailee suojamaan resistanssi (jakelumuuntajalta talolle)
ja (vino)kuorman resistanssi.. Jos vinokuorma on suuri (matala
resistanssi) ja suojamaadoitus huono (suuri resistanssi), menee
N lähelle vaihetta (yksinkertainen jännitejakaja)..
JMsuojamaa -----Rs----TalonSuojamaa-N----Rk----L1
JMsuojamaa on jakelumuuntajan suojamaa
Rs on resistanssi talolta jakelumuuntajalle maan kautta
TalonSuojamaa on talon suojamaadoitus vaikka kuparilangalla maassa
N on talon N-kiskon potentiaali (yhdistetty
talon suojamaakiskoon)
Rk on vinokuorma talossa (muilla vaiheilla ei kuormaa)
L1 on yksi kolmesta vaiheesta
Jos Rs >> Rk -> N = L1 (ei aivan L1, mutta lähellä sitä)
Pointtini oli, että "suojamaa" potentiaali talon luona voi
hyvin olla aivan eri kuin "suojamaa" jakelumuuntajan luona,
vaikka molemmilla onkin samassa maapallossa se maadoituselektrodi..
Kristian Ukkonen.
Janne Määttä
Jan 5, 2012, 1:20:51 PM1/5/12
to
On Thu, 05 Jan 2012 08:52:21 +0200, upsid...@downunder.com wrote:
> Käytetäänkö Suomessa vielä missään pienjänniteverkossa avojohtoja ?
Vaikka Tukesin Varo ilmajohtoja -esitekin väittää että pienjänniteavojohdot ovat
> Käytetäänkö Suomessa vielä missään pienjänniteverkossa avojohtoja ?
hyvin harvinaisia, niin kyllä niitä yli puolen Suomen maaseuduilla löytyy
hyvinkin yleisesti. Eihän niitä mihinkään uuteen asennukseen ole kymmeniin
vuosiin laitettu, mutta ei kaikkia johtoja ole AMKAksi uusittu myöskään.
Pääkaupunkiseudultakin niitä löytyy ihan taajamasta ainakin Vantaalta -
kaupunginarkkitehdin määäryksestä.
-jm
upsid...@downunder.com
Jan 6, 2012, 6:48:09 AM1/6/12
to
On 05 Jan 2012 18:20:51 GMT, Janne Määttä <calm...@vaunut.org>
wrote:
>On Thu, 05 Jan 2012 08:52:21 +0200, upsid...@downunder.com wrote:
>> Käytetäänkö Suomessa vielä missään pienjänniteverkossa avojohtoja ?
>
>Vaikka Tukesin Varo ilmajohtoja -esitekin väittää että pienjänniteavojohdot ovat
>hyvin harvinaisia, niin kyllä niitä yli puolen Suomen maaseuduilla löytyy
>hyvinkin yleisesti.
Olisi näköjään pitänyt kahlata Tolpat sivustoa vähän tarkemmin,
siellähän näitä esimerkkejä löytyy.
Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
----
Mitenkäs noille 1 kV AMKA syötöille on käynyt viime myrskyjen aikana ?
Noistahan toivottiin viime vuosikymmenellä haja-asutusaluiella
erityisesti Savossa 20 kV syöttöjen korvaajaa.
Ideana tuossa 1 kV systeemissä oli se, ettei keskeisistä 20 kV
keskijännitehohdosta vedetä sääherkkiä pistovetoja metsien lävitse
muuntamoille, jolloin yksikin puu saattoi pimentää koko
keskijänniteverkon, vaan 20 kV runkolinjan varressa oli 20/1 kV
muuntajat ja metsiä tai tienvarsia pitkin vedettiin AMKA
riippukaapelilla 1 kV syötöt varsinaisille 1/0,4 kV jakelumuuntajille.
Tällöin 1 kV segmentin katkeaminen ei pimentänyt koko 20 kV verkkoa,
vaan ainoastaan 1 kV kyseisen segmentin, joka sekin oli
epätodennäköisempää vaikka muu puu nojasikin kaapelia vasten.
Tuossa http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4699 on esimerkki, jossa
puu makaa 1 kV AMKAn päällä viikkokausia, mutta vastaavissa
keliolosuhteissa 20 kV avojohdot olisivat tulleet heti alas ja
pimentäneet laajan alueen, ei vain tuon johdon perässä olleet
kuluttajat..
2009/2010 laajojen sähkökatkojen jälkeen politikot ovat alkaneet
vaatimaan keskijänniteverkon vetäimistä maakaapeleina, joka olisi
pitänyt tiheään asutuilla aluiella tehdä jo vuosikymmeniä sitten,
mutta ei siinä haja-asutusalueella ole paljoa järkeä. Joku 1 kV AMKA
syöttö rakennettuna tien viereen (helppo päästä korjauspaikalle) ja
jos linjan vielä rakentaa tien itä/pohjoispuolelle (vallitsevat tuulet
huomioiden), vähentäisi merkittävästi katkosten kestoa ja yhden
katkoksen vaikutuspiirissä olevia asiakkaita.
wrote:
>On Thu, 05 Jan 2012 08:52:21 +0200, upsid...@downunder.com wrote:
>> Käytetäänkö Suomessa vielä missään pienjänniteverkossa avojohtoja ?
>
>Vaikka Tukesin Varo ilmajohtoja -esitekin väittää että pienjänniteavojohdot ovat
>hyvin harvinaisia, niin kyllä niitä yli puolen Suomen maaseuduilla löytyy
>hyvinkin yleisesti.
siellähän näitä esimerkkejä löytyy.
Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
----
Mitenkäs noille 1 kV AMKA syötöille on käynyt viime myrskyjen aikana ?
Noistahan toivottiin viime vuosikymmenellä haja-asutusaluiella
erityisesti Savossa 20 kV syöttöjen korvaajaa.
Ideana tuossa 1 kV systeemissä oli se, ettei keskeisistä 20 kV
keskijännitehohdosta vedetä sääherkkiä pistovetoja metsien lävitse
muuntamoille, jolloin yksikin puu saattoi pimentää koko
keskijänniteverkon, vaan 20 kV runkolinjan varressa oli 20/1 kV
muuntajat ja metsiä tai tienvarsia pitkin vedettiin AMKA
riippukaapelilla 1 kV syötöt varsinaisille 1/0,4 kV jakelumuuntajille.
Tällöin 1 kV segmentin katkeaminen ei pimentänyt koko 20 kV verkkoa,
vaan ainoastaan 1 kV kyseisen segmentin, joka sekin oli
epätodennäköisempää vaikka muu puu nojasikin kaapelia vasten.
Tuossa http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4699 on esimerkki, jossa
puu makaa 1 kV AMKAn päällä viikkokausia, mutta vastaavissa
keliolosuhteissa 20 kV avojohdot olisivat tulleet heti alas ja
pimentäneet laajan alueen, ei vain tuon johdon perässä olleet
kuluttajat..
2009/2010 laajojen sähkökatkojen jälkeen politikot ovat alkaneet
vaatimaan keskijänniteverkon vetäimistä maakaapeleina, joka olisi
pitänyt tiheään asutuilla aluiella tehdä jo vuosikymmeniä sitten,
mutta ei siinä haja-asutusalueella ole paljoa järkeä. Joku 1 kV AMKA
syöttö rakennettuna tien viereen (helppo päästä korjauspaikalle) ja
jos linjan vielä rakentaa tien itä/pohjoispuolelle (vallitsevat tuulet
huomioiden), vähentäisi merkittävästi katkosten kestoa ja yhden
katkoksen vaikutuspiirissä olevia asiakkaita.
Timo Neuvonen
Jan 6, 2012, 8:38:00 AM1/6/12
to
> Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>
Toisaalta, jos se ei napsahda poikki, niin puu ei paitsi ensimmäisenä, niin
> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>
ei välttämättä lainkaan osu jännitteelliseen johtimeen, eikä silloin seuraa
lainkaan akuuttia vikaa tai yhtä suurta vaaratilannetta kuin vaihejohtimeen
osuvasta puusta. Suurjännitteillä ylimpänä kuljetetaan usein nollia
(oikeastaan maata) myös ukkosenkalastajina:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5417
Nämä nyt ovatkin sen varran korkealla ja muutenkin etäällä puista, ettei
kaatuvista puista enää ole ongelmaa. Mutta ehkä ukkossuojauspuolikin on
merkityksellinen myös pienemmillä jännitteillä, vaikka johtimet silloin
ovatkin aika likellä toisiaan (mitenkähän salamaniskun "osumatarkkuus"
ylimpään lankaan mahtaa olla, jos johdinten keskinäiset etäisyydet ovat
vaikka puolen metrin luokkaa?).
--
TiN
upsid...@downunder.com
Jan 6, 2012, 9:38:42 AM1/6/12
to
On Fri, 6 Jan 2012 15:38:00 +0200, "Timo Neuvonen"
<timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> wrote:
>> Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
>> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
>> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>>
>
>Toisaalta, jos se ei napsahda poikki, niin puu ei paitsi ensimmäisenä, niin
>ei välttämättä lainkaan osu jännitteelliseen johtimeen, eikä silloin seuraa
>lainkaan akuuttia vikaa tai yhtä suurta vaaratilannetta kuin vaihejohtimeen
>osuvasta puusta.
Kolmiokytketty verkko sietää tasan _yhden_ maasulun, ilman että verkon
<timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> wrote:
>> Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
>> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
>> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>>
>
>Toisaalta, jos se ei napsahda poikki, niin puu ei paitsi ensimmäisenä, niin
>ei välttämättä lainkaan osu jännitteelliseen johtimeen, eikä silloin seuraa
>lainkaan akuuttia vikaa tai yhtä suurta vaaratilannetta kuin vaihejohtimeen
>osuvasta puusta.
toiminto häiriintyy.
>Suurjännitteillä ylimpänä kuljetetaan usein nollia
>(oikeastaan maata) myös ukkosenkalastajina:
>http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5417
huomattavasti vähemmä alttistuneita puille.
>Nämä nyt ovatkin sen varran korkealla ja muutenkin etäällä puista, ettei
>kaatuvista puista enää ole ongelmaa.
ei välttämättä lohduta niitä keskijänniteverkon asiakkaita, jotka ovat
olleet päiväkaupalla ilman sähköä.
J.P
Jan 6, 2012, 10:17:22 AM1/6/12
to
upsid...@downunder.com wrote:
> On Fri, 6 Jan 2012 15:38:00 +0200, "Timo Neuvonen"
> <timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> wrote:
>
>>> Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
>>> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
>>> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>>>
>>
>> Toisaalta, jos se ei napsahda poikki, niin puu ei paitsi
>> ensimmäisenä, niin ei välttämättä lainkaan osu jännitteelliseen
>> johtimeen, eikä silloin seuraa lainkaan akuuttia vikaa tai yhtä
>> suurta vaaratilannetta kuin vaihejohtimeen osuvasta puusta.
>
> Kolmiokytketty verkko sietää tasan _yhden_ maasulun, ilman että verkon
> toiminto häiriintyy.
>
>> Suurjännitteillä ylimpänä kuljetetaan usein nollia
>> (oikeastaan maata) myös ukkosenkalastajina:
>> http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5417
>
> Tässä taas on kyse suurjänniteverkostosta (110 kV, 400 kV), jotka on
> huomattavasti vähemmä alttistuneita puille.
>
Alkaa vähän jutut karkaamaan kun esim. ensin puhutaan pj-avojohdon nollasta
> On Fri, 6 Jan 2012 15:38:00 +0200, "Timo Neuvonen"
> <timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> wrote:
>
>>> Tuo http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5431 kuvasi on sikäli
>>> mielenkiintoinen, että se osoittaa, että nolla ylimpänä ja siten
>>> napsahtaa ensimmäisenä poikki, jos puu kaatuu päälle.
>>>
>>
>> Toisaalta, jos se ei napsahda poikki, niin puu ei paitsi
>> ensimmäisenä, niin ei välttämättä lainkaan osu jännitteelliseen
>> johtimeen, eikä silloin seuraa lainkaan akuuttia vikaa tai yhtä
>> suurta vaaratilannetta kuin vaihejohtimeen osuvasta puusta.
>
> Kolmiokytketty verkko sietää tasan _yhden_ maasulun, ilman että verkon
> toiminto häiriintyy.
>
>> Suurjännitteillä ylimpänä kuljetetaan usein nollia
>> (oikeastaan maata) myös ukkosenkalastajina:
>> http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5417
>
> Tässä taas on kyse suurjänniteverkostosta (110 kV, 400 kV), jotka on
> huomattavasti vähemmä alttistuneita puille.
>
ja samassa yhteydessä kolmio kytkennästä...
Mutta en minäkään muuta syytä keksi sille että miksi pj-avojohdoilla nolla
on ylimpänä kuin olla myös ukkosen johdattimena? -myös 20kV johdoilla on
sähköasemien lisäsuojauksena ylijännitteitä vastaan käytetty niiden
lähtöjohdoilla jonkin matkaa ukkosjohtoja.
PJ-avojohdolle kaatunut puu ei käytännössä yleensä aiheuta sähköisesti
mitään ellei sitten paina lankoja yhteen - sen verran huono johde puu on.
John Smith
Jan 6, 2012, 10:21:30 AM1/6/12
to
J.P naputteli:
Sisäryntöisen lieriödeflektaattorin hulpion kälppäykseltä olemme
kuitenkin, ainakin toistaiseksi, säästyneet.
--
Muutkin otti, mutta minä en.
kuitenkin, ainakin toistaiseksi, säästyneet.
--
Muutkin otti, mutta minä en.
J.P
Jan 6, 2012, 10:30:12 AM1/6/12
to
esim. rakennuskustannukset, ja linja-aukon koko maastossa.
20kV verkkoakin on alettu suojaamaan muualtakin kuin sähköasemien lähdöistä
eli verkkokatkaisimilla sijoitettuna esim. lähdön puoleen väliin jolloin
koko lähtö ei pimene sen hännille kaatuneen puun seurauksesta.
Tässä yhden asentamani katkaisijan kuva:
http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuvat&lisatty=2009-10-15
ja jos kiinnostaa niin luettavaa
aiheesta:http://www.lut.fi/fi/technology/lutenergy/electrical_engineering/research/electricitymarkets/publications/Documents/Diplomity%C3%B6t/Diplomityo_Antti_Laatikainen.pdf
0 new messages