Kosteusmittari?
Mikko Autio
mittaukseen. Olis hyvä kun löytyis ohjeet!
--
Terv. Mikko Autio
Ari Laitinen
"Mikko Autio" <mikko...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:NMyO6.247$w%4.1...@read2.inet.fi...
> Niin tollainen pitäis saada tehtyä. Ihan tavalliseen ulkoilmankosteuden
> mittaukseen. Olis hyvä kun löytyis ohjeet!
Hevosen häntäjouhi vedetään pitkäksi niin että toisessa päässä on akselina
jousikuormitettu viisari?
TiLi
Ari Laitinen <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:9eeeph$93r$1...@news.kolumbus.fi...
> > Niin tollainen pitäis saada tehtyä. Ihan tavalliseen ulkoilmankosteuden
> > mittaukseen. Olis hyvä kun löytyis ohjeet!
>
> Hevosen häntäjouhi vedetään pitkäksi niin että toisessa päässä on akselina
> jousikuormitettu viisari?
>
Johtaako häntäjouhi jotenkin sähköä vai miten tuo mittaus onnistuu ?
--
* * * * * * * * *
Timo Liusvaara
timo.li...@trafox.fi
Ari Laitinen
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti viestissä
news:9efkps$7f0$1...@news.kolumbus.fi...
>
> Ari Laitinen <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
> viestissä:9eeeph$93r$1...@news.kolumbus.fi...
> > > Niin tollainen pitäis saada tehtyä. Ihan tavalliseen
ulkoilmankosteuden
> > > mittaukseen. Olis hyvä kun löytyis ohjeet!
> >
> > Hevosen häntäjouhi vedetään pitkäksi niin että toisessa päässä on
akselina
> > jousikuormitettu viisari?
> >
>
> Johtaako häntäjouhi jotenkin sähköä vai miten tuo mittaus onnistuu ?
Sen pituus muuttuu kosteuden mukaan jolloin jousikuormitettu akseli pyörii
myötä tai vastapäivää muutoksen mukana. Akseliin voi kiinnittää viisarin tai
jos haluaa sähköisen laitteen niin joko esim. optisen rajakytkimen tai
jonkin muun asentotunnistimen.
TiLi
viestissä:9efnjg$8v5$1...@news.kolumbus.fi...
> >
> Sen pituus muuttuu kosteuden mukaan jolloin jousikuormitettu akseli pyörii
> myötä tai vastapäivää muutoksen mukana.
Vai niin - mielenkiintoista.
Rohkenen kuitenkin epäillä että tämä vastaus kuuluisi paremminkin
sfnet.harrastukset.ponitytöt - palstalle. Jos alkuperäinen kysyjä heittää
palstalle sfnet.harrastus.elektroniikka kysymyksen kosteusmittarista -
uskoisin hänen etsivän elektronisen mittarin/anturin rakennusvihjeitä... ?
Mika Iisakkila
> Rohkenen kuitenkin epäillä että tämä vastaus kuuluisi paremminkin
> sfnet.harrastukset.ponitytöt - palstalle. Jos alkuperäinen kysyjä heittää
> palstalle sfnet.harrastus.elektroniikka kysymyksen kosteusmittarista -
> uskoisin hänen etsivän elektronisen mittarin/anturin rakennusvihjeitä... ?
Voihan sen hevonhännän toisen pään vetää vaikka hiiren rullan
ympärille...
Älkää ylenkatsoko kunnon wanhan ajan kosteudenmittausmenetelmiä.
Halvoissa elektronisissa ratkaisuissa on aina jotain mätää, esimerkiksi
eivät toimi nollan alapuolella.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Jari Lehtinen
wrote:
>Älkää ylenkatsoko kunnon wanhan ajan kosteudenmittausmenetelmiä.
>Halvoissa elektronisissa ratkaisuissa on aina jotain mätää, esimerkiksi
>eivät toimi nollan alapuolella.
Kotitarvevirityksissä saattaa tällaisten käyttö olla ihan perusteltua,
saattaa olla jopa tarkempi kuin halvimmat kaupalliset anturit. Metodi
on lisäksi niin yleinen ja hyvin tutkittu että virhelähteet ja niiden
kompensointi tunnetaan aika hyvin.
Toinen metodi, joka täällä aiemmin mainittiin oli puupalikan käyttö
kosteusanturina. Palikkaan lyödään kaksi elektrodia (naulaa?) jä
näiden väliltä mitataan jotain. Mitä, jäi minulle epäselväksi. Sinänsä
olisin kiinnostunut kokeilemaan tuota metodia, mikäli jollain on
lisätietoa. Kaavailin alustavasti protoa, jossa tuo palikka
laitettasiin picciin kiinni rc-oskillaattorin konkaksi (picin
kellotaajuus muuttuisi kosteuden mukaan) ja pic pistettäisiin
laskemaan omaa kellotaajuuttaan. Pic luonnollisesti laskisi
kompensaatiot ym. ja raportoisi tuloksen jollekin älykkäämmälle
laittelle. Ideana oli toteuttaa tuo minimaalisella määrällä
komponentteja, mutta projekti jäi kesken kun en löytänyt tarkempia
tietoja tuon palikan käyttäytymisesta.
t: Jari Lehtinen
Mika Iisakkila
> Toinen metodi, joka täällä aiemmin mainittiin oli puupalikan käyttö
> kosteusanturina. Palikkaan lyödään kaksi elektrodia (naulaa?) jä
> näiden väliltä mitataan jotain. Mitä, jäi minulle epäselväksi.
Kapasitanssia varmaan.
> lisätietoa. Kaavailin alustavasti protoa, jossa tuo palikka
> laitettasiin picciin kiinni rc-oskillaattorin konkaksi (picin
> kellotaajuus muuttuisi kosteuden mukaan) ja pic pistettäisiin
> laskemaan omaa kellotaajuuttaan.
Itse asiassa muuttuvia kapasitansseja nuo halvat elektronisetkin
anturit ovat, muistaakseni luokkaa muutama kymmenen pikofaradia.
Ideasi on niin ovela, että voisi toimia tuollaisella vallan
hyvin. Lämpötilakompensaatio niille piti kai rakentaa eikä vaste ole
lineaarinen, mutta sitä vartenhan on softat.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Ari Laitinen
"TiLi" <Timo.Li...@Trafox.fi> kirjoitti viestissä
news:9eg1if$elp$1...@news.kolumbus.fi...
> Rohkenen kuitenkin epäillä että tämä vastaus kuuluisi paremminkin
> sfnet.harrastukset.ponitytöt - palstalle. Jos alkuperäinen kysyjä heittää
> palstalle sfnet.harrastus.elektroniikka kysymyksen kosteusmittarista -
> uskoisin hänen etsivän elektronisen mittarin/anturin rakennusvihjeitä... ?
Anna kysyjän itsensä päättää millaista mittaria hän etsii.
Hiuskosteusmittari on varsin yleinen kosteusmittarityyppi ja jos kyse olisi
anturin valmistamisen tekniikasta niin se voisi parhaiten sopia
sfnet.harrastus.fysiikka puolelle.
Jari Lehtinen
wrote:
>Itse asiassa muuttuvia kapasitansseja nuo halvat elektronisetkin
>anturit ovat, muistaakseni luokkaa muutama kymmenen pikofaradia.
>Ideasi on niin ovela, että voisi toimia tuollaisella vallan
>hyvin. Lämpötilakompensaatio niille piti kai rakentaa eikä vaste ole
>lineaarinen, mutta sitä vartenhan on softat.
Lämpökompensaatioksi ajattelin käyttää watcdogin jaksonpituutta
(samalla lastulla ja lämpötilariippuva, muut seikat ei sanottavammin
vaikuta jännitettä lukuunottamatta), mittaus kun olisi aika helppo
samalla tekniikalla. Täytynee kokeilla kun muilta kireiltä ehtii.
Parempiakin ideoita saa toki esittää.
t: Jari Lehtinen
Tuomas
Ari Laitinen wrote:
Tarkoitat varmaan sfnet.tiede.fysiikka? No voin kertoa, ettei auta. Siellä ei
tehdä käytännössä muuta kuin selitetään älykkyyskohtauksen saaneille teineille,
että valon nopeutta ei voi ylittää.
TR
Ville Voipio
> Älkää ylenkatsoko kunnon wanhan ajan kosteudenmittausmenetelmiä.
> Halvoissa elektronisissa ratkaisuissa on aina jotain mätää, esimerkiksi
> eivät toimi nollan alapuolella.
Jostain syystä tämä kosteusmittauskeskustelu tuntuu aina välillä purs-
kahtavan pintaan. Muistin virkistämiseksi muutama juttu elektronisista
kosteusmittauksista:
1. Mitä (ilman) kosteusmittarin pitäisi mitata?
Ilmassa kaasumaisessa muodossa olevan veden määrää.
2. Mitä mittayksikköjä voidaan käyttää?
Veden määrä ilmassa on luonnollisinta mitata osapaineena, siis
yksikkönä Pa. Käytännössä kuitenkin veden määrä voi vaihdella
erittäin laajoissa rajoissa, jolloin suoraan osapaineen mittaaminen
antaisi vaikeasti tulkittavia tuloksia. Lisäksi kosteusmittauksessa
ollaan yleensä kiinnostuneita siitä, kuinka lähellä kondensoituminen
on, jolloin lämpötilalla on suuri merkitys.
Näistä seikoista johtuen kosteutta ilmaistaan yleensä suhteellisena
kosteutena. Suhteellinen kosteus kertoo sen, kuinka paljon ilmassa
on vettä suhteessa siihen, kuinka paljon ilmassa voi siinä lämpö-
tilassa olla vettä. Veden määrän maksimi tulee veden höyrynpaineesta,
joka vaihtelee suuresti paineen mukana. Kiehumispisteessä veden
höyrynpaine on sama kuin ilmakehän normaalipaine (101 325 Pa),
nollan vaiheilla vain tuhannesosia tästä (muistaakseni noin 600 Pa).
Suhteellinen kosteus on siis varsin hankalasti määritelty veden
höyrynpaineen avulla. Sillä on kuitenkin se pistämätön etu, että
se on aina välillä 0-100 %.
Toinen yleisesti käytetty kosteuden mitta on kastepiste. Kastepiste
kertoo sen lämpötilan, jossa veden höyrynpaine on sama kuin mitattavassa
ilmassa. Toisin sanoen kastepiste on se lämpötila, jonka alle mentäessä
vesi alkaa kondensoitua. Suhteellinen kosteus kastepisteessä on 100 %.
Kastepistettä mitataan samoissa yksiköissä kuin lämpötilaakin, yleensä
Celsius-asteina.
3. Mitä mittausmenetelmiä on käytettävissä
Karkeasti jaoteltuna mittausmenetelmiä on kolmenlaisia. Ensimmäinen
mahdollisuus on mitata kosteutta suoraan ilmasta mittaamalla
ilman ominaisuuksia (optinen, mekaaninen, sähköinen). Toinen
tapa on antaa kosteuden vaikuttaa johonkin väliaineeseen, jonka
muuttuvia ominaisuuksia mitataan (vaikkapa hius). Kolmas mahdollisuus
on yrittää tutkia veden haihtumista jollain tavalla.
Karkeasti arvioituna menetelmät on yllä lueteltu nopeusjärjestyksessä.
Käytännössä tarkimmat menetelmät liittyvät veden haihtumiseen, ja
ne ovat varsin hitaita ja hankalahkoja järjestää.
3.1. Suorat menetelmät
Useimmin kosteutta suoraan ilmasta mitattaessa käytetään kapasi-
tiivista anturia. Menetelmä kertoo veden absoluuttisen määrän ilmassa,
joten tulos on erittäin epälineaarinen. Toisaalta mittaus on varsin
yksinkertainen, ilma vain on kondensaattorin levyjen välissä.
Ilman dielektrinen vakio on varsin herkkä veden määrälle, koska vedellä
on rakenteensa ansiosta hyvin korkea dielektrinen vakio.
Toinen mahdollisuus suoraan mittaukseen on mitata optista absorptiota
veden absorptiopiikkien kohdalla. Tämäntyyppistä mittausta ei tiettävästi
juuri käytetä ilman kosteuden mittaamiseen, muissa materiaalissa
sen sijaan kyllä.
Ilman mekaaniset ominaisuudet muuttuvat kovin vähän kosteuden mukaan,
joten niiden muutokseen perustuvia mittauksia ei ole käytössä.
3.2. Epäsuorat menetelmät
Hyvin yleisessä käytössä on kosteusmittausmenetelmä, jossa kosteus
saa imeytyä polymeerisubstraattiin. Substraatin sähkönjohtavuus
muuttuu erittäin paljon kosteuden funktiona, joten resistanssin
muutos kuvastaa kosteuden määrää. Teoriassa anturi mittaa absoluuttista
kosteuden määrää, mutta käytännössä anturin lämpötilakorjaus on
varsin hankala tehtävä systeemin hyvin epälineaarisen luonteen vuoksi.
Epäsuoria menetelmiä voidaan käyttää myös kapasitanssin avulla.
Useat kapasitiiviset sensorit mittaavat jonkin sopivan huokoisen
aineen kapasitanssi. Kun aineeseen imeytyy vettä, dielektrinen vakio
muuttuu merkittävästi.
Konventionaalisiin epäsuoriin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi
väriä vaihtavat kiteet (Silica-Gel) ja hiuskosteusmittari. Ensimmäisessä
kideveden määrän muutos väriä antavassa yhdisteessä muuttaa väriä,
jälkimmäisessä vesi taas muuttaa hiuksen mekaanisia ominaisuuksia.
Kideveteen perustuvat menetelmät ovat tarkkoja, mutta niille on
tyypillistä porrasmainen eteneminen, jolloin jatkuvaa mittausta ei
saada aikaan.
3.3. Veden haihtumiseen perustuvat menetelmät
Aikaisemmin kosteutta mitattiin meteorologiassa psykrometrilla.
Laite käsittää kaksi lämpömittaria, joiden ohi ohjataan ilmavirtaus.
Toisen lämpömittarin elohopeapää on kääritty kosteaan riepuun,
toinen on kuiviltaan. Kuiva mittari näyttää ilman todellista lämpö-
tilaa. Kostea mittari näyttää alempaa lämpötilaa, joka riippuu
ilman kosteudesta (kuivassa ilmassa rievusta haihtuvan veden
höyrystymislämpö jäähdyttää mittaria).
Psykrometrimittauksessa tulos saadaan mittarien näyttämien lämpö-
tilojen, ilmavirran nopeuden ja ilmanpaineen funktiona. Käytännössä
ilmavirran nopeus pyritään vakioimaan, ja varsinainen tulos katsotaan
käyrästöstä.
Psykrometerjä on tiettävästi saatavilla edelleenkin, ja niitä on
olemassa myös automatisoituina ja tietokoneohjattuina.
Nykyään yleisempi mittaustapa on suora kastepistemittaus. Mittalaite
tutkii heijastusta jäähdytettävän peilin pinnasta. Kun peili jäähtyy
kastepisteen ali, sille tiivistyy vettä, joka tekee diffuusin heijas-
tuksen. Tämän jälkeen peiliä lämmitetään, kunnes vesi on haihtunut.
Peltier-elementillä voidaan tehdä sekä lämmitys että jäähdytys.
Laite on hieman hankala rakennettava esimerkiksi ilmanvaihdon
järjestämisen kannalta. Lisäksi mittaus vaatii jonkin verran sähköä
ja hankalia komponentteja, joten aivan halpoihin laitteisiin tällaisia
ei ole laitettu. Meteorologisissa mittauksissa laite on kuitenkin
erittäin tarkka ja luotettava. Lisäksi se antaa suoraan kastepisteen,
jota esimerkiksi ilmailussa käytetään sellaisenaan.
4. Kuinka tarkka on tarkka kosteusmittaus?
Ilman kosteus vaihtelee ulkoilmassa paikallisesti ja ajallisesti
varsin paljon. Sisälläkin kosteus vaihtelee jonkin verran. Niinpä
kosteusmittaus harvoin antaa monta oikeaa desimaalia.
Kastepistemittauksissa yhden asteen heitto on jo kohtuullinen.
Laitteet ilmeisesti kykenevät tarkempaan, käytäntö ei välttämättä.
Suhteellista kosteutta mitattaessa jo +-2 %-yksikköä on tarkka
mittaus. Korkeissa tai matalissä lämpötiloissa ja kosteuksissa
mittauksen tarkkuus kärsii merkittävästi.
Käytännön tarkoituksiin (ilmanvaihdon ohjaus, rakenteiden kunnossapito,
kuivauskaapin ohjaus) riittää se, että kosteudesta on ensimmäinen
numero oikein.
---
Että näin. Lisätkää, jos jotain unhoitin.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
S
2 lämpötila-anturia, joista toinen pidetään märkänä esim. kangassukalla,
jonka toinen pää on vedessä. Molempien anturien ohi puhalletaan ilmaa (esim.
pienellä 12V puhaltimella, Bebek, 20mk), anturit jossain tunnelissa, jotta
viimaa riittää. Nyt saadaan psykrometrisesta käyrästöstä luettua
ilmankosteus ulkolämpötilan (kuiva anturi) ja antureiden lämpötilaeron
perusteella. Mikäli lämpöanturit saa kiinni johonkin prosessorivehkeeseen,
voi ko. härveli hoitaa kosteuden laskemisen.
Älä kysy, mistä käyrästön saa, voipi löytyä netistä tai fysiikan
oppikirjoista.
Terv. S
"Mikko Autio" <mikko...@pp.inet.fi> wrote in message
news:NMyO6.247$w%4.1...@read2.inet.fi...
Kenneth Eckert
Jari Lehtinen wrote:
> Toinen metodi, joka täällä aiemmin mainittiin oli puupalikan käyttö
> kosteusanturina. Palikkaan lyödään kaksi elektrodia (naulaa?) jä
> näiden väliltä mitataan jotain. Mitä, jäi minulle epäselväksi. Sinänsä
> olisin kiinnostunut kokeilemaan tuota metodia, mikäli jollain on
> lisätietoa. Kaavailin alustavasti protoa, jossa tuo palikka
> laitettasiin picciin kiinni rc-oskillaattorin konkaksi (picin
> kellotaajuus muuttuisi kosteuden mukaan) ja pic pistettäisiin
> laskemaan omaa kellotaajuuttaan. Pic luonnollisesti laskisi
> kompensaatiot ym. ja raportoisi tuloksen jollekin älykkäämmälle
> laittelle. Ideana oli toteuttaa tuo minimaalisella määrällä
> komponentteja, mutta projekti jäi kesken kun en löytänyt tarkempia
> tietoja tuon palikan käyttäytymisesta.
Täytyykö niitä mikrokontrollereita nyt joka paikkaan tunkea? =)
--
------------------------------------------------- /Ø\
Kenneth Eckert / 040 5959797 / wma...@icenet.fi \ | /| /
Colours, Turku / col...@europe.com >| / |<
K2000 - Graphic design, 3D modelling & more / |/__| \
------------------------------------------------- K 2 K
Mikko Autio
rakennus ohjetta minä kaipaisin.
Terv. Mikko Autio
Ari Laitinen <nos...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:9eg3s1$fro$1...@news.kolumbus.fi...
Ari Laitinen
> Ihan vain ilman suhteellisenkosteuden mittaukseen. Elektronisen mittarin
> rakennus ohjetta minä kaipaisin.
Onhan siinä jouhessa paljon elektroneja.
Näyttää pahasti siltä, että joudut mittaamaan kaasun dielektrisyyttä
suhteessa lämpötilaan jos mekaaninen mittari ei kelpaa.
Reijo Riikonen
aihe, niin hiukan jatkan.
Jos kysyjälle ei kaupoista saatava noin 15 mk:n hiushygrometri riitä,
niin kyllä sen voi itsekin valmistaa juuri niin kuin Ari Laitinen alussa
kertoi. Kalibrointikaan ei ole vaikeaa (minulla on ollut Lambrechtin
hiushygrometri kymmeniä vuosia ja sen kalibrointi - joka muuten
hiushygrometrissä on alkuvuosina oleellista - tehdään märän pyyheliinan
avulla!).
Seuraavaksi simppelein olisi Villen mainitsemat kaksi lämpömittaria
(kaksi Pt 100 -anturia, jos pitää elektroniikkaa olla mukana), joista
toinen pidetään kosteana. Kalibrointi on ja hankalampaa (vaatii melko
tasaisen ilman virtauksen ja kostutuksen) lisäksi tulokset on esitettävä
käyrästön avulla. Tämä on luullakseni yleisin mittaus/säätömenetelmä, mm
käytännöllisesti katsoen kaikki Suomen sahatavarakuivaamot käyttävät
sellaisia.
Kaikissa huone-, teollisuus- jne ilman kosteusmittareissa on tyydyttävä
melko vaatimattomaan tarkkuuteen. Varsinkin ilman sisältämä pöly
(siitepöly, ihosta lähtevät hiukkaset jne) likaa anturit ja huonontaa
mittaus- ja säätötuloksia. Kostutusvesi pitäisi olla tislattua
(teollisuuskäytössä usein lauhdevettä) muuten kostutussukka tukkeutuu
jne.
Puun kosteuden mittaus on juttu sinänsä. Siitäkin on keskusteltu
uutisryhmissä silloin tällöin. Paras tapa on punnitus ennen ja jälkeen
absoluuttisen kuivaksi kuivaamisen. Sillä menetelmällä kalibroidaan muut
mittarit. Vaaka ja kuivauskaappi löytyvät labrasta kuin labrasta.
Ne puuhun iskettävöt piikit jne haistelevat puun diel.vakiota,
johtokykyä tms.
Puuta koskemattomat menetelmät perustuvat gammasäteilyn ja/tai
mikroaaltojen käyttöön. Teollisuuskäytössä enimmäkseen.
Reijo Riikonen
"Ville Voipio" <vvo...@kosh.hut.fi> kirjoitti
snip snip snipeti snip
Kristian Ukkonen
Hassu ajatus:
Laiteteen peltier-elementti jäähdyttämään suuripinta-alaista
rullattua kuparielementtiä (siis tilavuus pieni, mutta
suuri pinta-ala). Pidetään elementti vaikka nollassa.
Mitataan paljonko energiaa tarvitaan sen pitämiseksi
nollassa vaikka tunti. Puhalletaan ilmaa tuulettimella
elementin läpi kokoajan. Koska pinnalle tiivistyy ja jäätyy
vettä, on peltierin energiankulutus verrannollinen
kosteuteen (ja veden ominaislämpökapasiteettiin ja
sulamisenergiaan, sekä lämpöhäviöön ympäristöön). Tunnin
jälkeen peltierillä kuumennetaan elementti 100C,
odotetaan hetki että vesi lähtee pois, ja jäähdytetään
taas 0C. Sitten alusta. Elementissä lämpöanturi (peltierin
ohjausta varten) ja toinen lämpöanturi mittaa huoneen
lämpötilan lämpötilakompensointia varten (lämpöhäviö
elementistä muuttuu).
Virhelähteenä tuulettimen ei-niin-tasainen ilman
virtaus, joka muuttuu virtausvastuksen muuttuessa
jään keräytyessä. Virtauksen voisi mitata vaikka
termistorilla, pidetään vakiolämpötilassa ja tarvittu
energia per aika on virtaus, eli lämpöhäviö.
Mittausaika sulatusten välillä voisi olla riittävän
lyhyt, että virtaus ei muutu paljoa, ja ei varmaankaan
tarvita virtausmittausta.
Tarkkuus voisi olla hyvä, kun toteutustapa on "integroiva".
Ainakin omaperäinen kosteusmittari. :)
Kristian Ukkonen.
S
sellaisenaan kelpaa, niin sisältä löytynee joku anturi. (Biltema-laatua :-)
S
"Ari Laitinen" <nos...@arisoft.fi> wrote in message
news:9eh4u3$e2i$1...@news.kolumbus.fi...
Ryydis
Kenneth Eckert <wma...@icenet.fi> kirjoitti
viestissä:3B0BC0C8...@icenet.fi...
>
>
> Täytyykö niitä mikrokontrollereita nyt joka paikkaan tunkea? =)
<MORE OFF TOPIC>
Vaikka ei tarviis tehdä kuin vilkkuledi, niin siihen kannattaa tunkea
uC.
</MORE OFF TOPIC>
>
> --
> ------------------------------------------------- /¨\
> Kenneth Eckert / 040 5959797 / wma...@icenet.fi \ | /| /
> Colours, Turku / col...@europe.com >| / |<
> K2000 - Graphic design, 3D modelling & more / |/__| \
> ------------------------------------------------- K 2 K
-Ryydis
Marko Siiskonen
http://www.smartec.nl/ jota YE tuo maahan näkyy tekevän kosteusantureita
"humidity"
Tuollaisen anturin tekee helpohkosti itsekin. Yleensä (jos ei aina) ne
perustuu
periaatteesa ilmaersiteiseen kondensaattoriin jonka kapasitanssi muuttuu
kosteuden mukaan.
Marko
"S" <simo.s...@plenware.fi> wrote in message
news:3b0ca54d$1...@news.vip.fi...