Sisäyksikkö toimii vain paristolla. Siinä ei ole liitäntää
verkkolaitteelle, joten sekin pitäisi rakentaa ja liittää paristokoteloon.
Kun paristot loppuvat, niin mittari näyttää edelleen sisälämpötilaa,
mutta yhteys ulkoyksikköön katkeaa.
Ilmeisesti tuo yhteys ulkoyksikköön on se virtasyöppö.
Voihan sitä tietenkin parvekkeen lämpötilan katsoa perinteisestäkin
mittarista, kuten sisälämpötilankin.
Ulkolämpötilan katsomiseen tuo perinteinen mittari on kyllä
luotettavampi - etenkin kesäaikana.
Mikä olisi sopiva Suomalinen tuote sisä- ja ulkolämpötilan mittaamiseen?
2X AA / AAA laturi on kätevämpi. Ehkä taloudellisempikin.
--
Jouni T. Nordlund
Lähetetty: 2 sekuntia sitten [Tykkää] [kommentoi] [ilmianna]
Olli K
No jos jaksaa vähän askarrella, niin eihän paristojen korvaaminen
ulkoisella akku tai paristokotelolla nyt vaikeaa ole.
Kaksi kolmesta paristosta kun korvaa "kylmäkallella" kuten pultti,
alumiinifoliolla pällystetty puutappi tai mitä vain joka yhdistää
paristonavat oikoslkuun.
Kolmannen pariston paikalle sitten askarrellaan "pariston korvike"
jonka päihin tuodaan sähkö verkkolaitteelta tai ulkoiselta powerilta.
tuo syntyy vaikka puutapista, johon on kierretty sopivat puuruuvit
päihin "napojen korvikkeeksi.
Saman tietysti saa aikaan juottamalla johdot suoraan "ensmmäiseen ja
viimeiseen pariston " napaan... Yleensä rakenteesta näkee , että mitkä
navat vain
kytkee paristot peräkkäin sarjaan ja jäljelle sitten jää päät, johon tuo
4,5V menee.
kolmen pariston laite kestää varmaankin 5V verkkolaitteen (pitää olla
säädettyä mallia = reguloitu)....
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_415_546&products_id=5485
Tai sitten erillinen paristokotelo
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=4733
ja siihen avuksi neppariliitin:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=4760
>>> Hanki sisäyksikköön verkko/laite/muuntaja
>> 2X AA / AAA laturi on kätevämpi. Ehkä taloudellisempikin.
> Kunhan lataat akkuja ( Nimh, NiCad ) etkä pareja / paristoja ...
Mitä 'turhan nopeasti' on käytännössä?
Ajattelin vaan, että tyypilliset tavalliset NiMH-akut itsepurkavat itsensä
yllättävän nopeasti vaikkei kulutusta olisi ollenkaan. Eli akkukaan ei
välttämättä ole järkevä tuollaisessa ellei se sisäyksikkö sitten ole oikea
virtarosmo.
Sitten on tietysti näitä Enelooppeja ymv jotka pitävät varauksensa paljon
paremmin pidemmänkin ajan.
<juhani>
Hyviä ajatuksia, tuodaan yksi lisää. Varmaankin kelvollinen vaihtoehto
poweri on seinätökkeli, josta ulostulo on USB. Näitä on runsaasti
markkinoilla, ja ainoa modaus on joko johdon kuoriminen tai rakentaa
mittariin USB liitin. Tämän näkisin helpoimmaksi vaihtoehdoksi
nykymeiningillä, kun USB määrittelee lähtöjännitteen aika tarkasti.
Ainoastaan jos virta ei riitä, mutta 500mA on kuitenkin jo aika paljon
paristolaitteille.
Sammy
Tyhjenevät 2-3 kk:ssa.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että keittiössä on digitaalimittari,
missä on 1 AA paristo ulkolämpötilaa ja 1 AA paristo sisälämpötilaa
varten. Siinä on kiinteä ulkotila-anturi.
Nuo paristot ovat kestäneet jo vuosia.
> Ajattelin vaan, että tyypilliset tavalliset NiMH-akut itsepurkavat itsensä
> yllättävän nopeasti vaikkei kulutusta olisi ollenkaan. Eli akkukaan ei
> välttämättä ole järkevä tuollaisessa ellei se sisäyksikkö sitten ole oikea
> virtarosmo.
Tuosta itsepurkautuvuudesta on kokemuksia.
Laturi ja akkujakin on, mutta en ole varma niiden sopivuudesta tuohon
mittariin. Paristot ovat uutena n. 1,56 V ja tyhjät n. 1,32 V (sisäinen
vastus on tuolloin tietenkin suuri. Akkujen jännite ladattuna on 1,2 V.
Täytynee kokeilla akkuja, kun nykyiset paristot loppuvat.
Kummassakin laitteessa on 2 kpl paristoja.
Sitä en ole tutkinut, onko paristot rinnan, sarjassa vai erikseen sisä-
ja ulkolämpötilalle.
> Saman tietysti saa aikaan juottamalla johdot suoraan "ensmmäiseen ja
> viimeiseen pariston " napaan... Yleensä rakenteesta näkee , että mitkä
> navat vain
> kytkee paristot peräkkäin sarjaan ja jäljelle sitten jää päät, johon tuo
> 4,5V menee.
Jännite on joko 1,5 V tai 3 V.
Periaatettahan tuo ei miksikään muuta.
Kyll� se on 99% varmasti 3V k�ytt�j�nnitteelle.... 1,5 voltilla
toimivan elektroniikan
rakentaminen on perin juurin kettumaista, koska oikein mitk��n komponentit
ei sill� toimi ilman monimutkaista j�nnitteennosto piiri�...
3V osia taas on mailma t�ynn�.
No periaatteesta ei mik��n muutu, paitsi ett� 3V regulidut tehol�hteet on
jo paljon harvinaisempia kun 5V vastaavat....
Samasta paikasta l�ytyy n�k�j��n kuitenkin s��dett�v�, jossa on 3V
vaihtoehto.
http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=71_415_547&products_id=5500
Voi akku olla huono ratkaisu alkuperäiselle kysyjälle, jos tosiaan ulko
anturi lakkaa pelaamasta kun paristo vanhenee... Tuossa voi käydä niin
että tuo ei pelaa
täydelläkään akulla ollenkaan, kun jännite on vain n:1,2V
> Tyhjenevät 2-3 kk:ssa.
Ei tuo nyt sitten vielä hirveän paha ole. Ja välttämättä ei ole akuillekaan
kovin optimaalinen kohde, sillä ...
> Paristot ovat uutena n. 1,56 V ja tyhjät n. 1,32 V
... vaikuttaa että se ei osaa käyttää paristojakaan kovinkaan loppuun. Voi
olla, että se ottaa virtaa purskeina, ja tuollaisen kohdalla hieman vanhan
pariston jännite notkahtaa liikaa.Tässä tapauksessa voisi koemielessä
laittaa sopivan konkan sen pariston rinnalle ja katsoa lisäisikö se
toiminta-aikaa. Ei pidä sitten toivoa liikoja, se voi olla tehty muuten vaan
ronkeliksi käyttöjännitteelleen.
Akkujen jännite taas jää muutenkin alemmas, ja saattaa olla että nekin
hylätään paljon ennen aikojaan.
<juhani>
Purskeistahan tuo virrankäyttö on. Eli sisäyksikkö ottaa n. 4 s välein
langattoman yhteyden ulkoyksikköön.
Mitä ole erilaisten laitteiden käytössä olleiden loppuneita paristoja
mittaillut, niin eivät ne juuri tuon 1,3 voltin alapuolelle ole menneet,
kun mitta jännitettä suuri-impedanssisella yleismittarilla
kuormittamattomana.
> Akkujen jännite taas jää muutenkin alemmas, ja saattaa olla että nekin
> hylätään paljon ennen aikojaan.
Täytyy kuitenkin akkuja kokeilla, koska laturi ja akkuja on.
En tiedä onko tuossa kyse pelkästä jännitteestä vai virrasta.
Paristoissa jännitteen pudotessa taitaa pariston sisäinen vastus nousta
suuremmaksi kuin akuissa.
Kyllä pienivirtaisessa laitteessa pitäisi pari pystyä purkamaan alle voltin
jännitteeseen. Minulla on (itse kyhättyjä) langattomia lämpötila-antureita
ympäri taloa ja niihin olen käyttänyt sellaisia pareja, jotka eivät enää
toimi leluissa, salamavaloissa jne. ja anturit toimivat noilla "tyhjillä"
pareilla vielä vuosia.
Jos joku laite ei toimi kuin yli 1.3 voltin jännitteellä per kenno, se on
kyllä suunniteltu päin jotain..
-jm
Vaihdoin akut tilalle. Tuntuu toimivan - saa nähdä kuinka kauan.
Tuo vaihto-operaatio vaan on turhan vaivalloinen :-(
Oletko saanut nuo langattomat anturit tuottamaan likimain oikeaa lämpötilaa?
Minulla anturi on parvekkeella ja iltapäiväaurinko antaa anturiin
huomattavan korkeita lukemia kesällä - sijoittipa anturin parvekkeella
mihin tahansa.
Halpahan tuo laite oli, mutta usko meni digitaaliseen mittariin.
Keittiön digimittaria kun on katsonut vain aamuisin, niin siihen ei niin
ole kiinnittänyt huomiota.
Kannattaa tosiaan kokeilla. Purskeinen kulutus voi toimia silti 1.2
voltin akulla paremmin, koska akkujen sisäinen vastus on pienempi. Voi
siis olla, että akku antaisi 1.15V ja paristo 1.3 voltin
lepojännitteellä notkahtaa alle voltin.
Tuo on tuttu ilmiö digikameroista ja salamalaitteista. Eli pariston
virransyöttö loppuu ennen, vaikka jännettä näyttää olevan tallella.
Akkujen piikkivirransyöttökyky riittää melkein tyhjäksi saakka.
Tosin, aika kummaa olisi, jos tuo virtapiikki todella on kovin suuri.
Ehkä siinäkin tapauksessa vaikka pienen tantaali- tai
elektrolyyttikonkan lisäys auttaisi paristojen rinnalla paljonkin. jos
virtapiikki on iso, se on kuitnekin hyvin lyhyt..
Onhan siinä omat ongelmansa, mutta valvon noilla paljon muutakin kuin ulko-
lämpötilaa. Ulkona on 3-4 eri anturia erilaisissa paikoissa, jokaisessa on
hyvät ja huonot puolensa. Yhteen anturiin paistaa suoraan aurinko, joten
sen lukemia ei kannata aurinkoisella säällä ottaa liian vakavasti ;-)
-jm
Ei niistä kiinalaisista ikinä tiedä... Noissa halpisradiovehkeissä ainakin
on kaikenlaisia kummallisia paristovirityksiä.
Eikä se pieni jännitekään mikään ongelma ole, sillä ne tavalliset
langalliset lämpömittaritkin toimivat. (Ja paljon paremmin
toimivatkin kuin mitkään langattomat viritykset)
Ja jos lämpömittari pollaa ulkolämpötilaa 4 sek. välein, niin kyllä sekin
mielestäni edustaa ihan järjetöntä suunnittelua normaalikäyttöä ajatellen.
Paristokäyttöisistä vehkeistä puheenollen, mulla on keittiössä pieni ja
halpa matkaradio, joka on toiminut neljällä AA-paristolla varmaan pari
vuotta. Käyttöä tulee kuitenkin varmaan pari tuntia kuukaudessa, joten kyllä
tuota varmaan 100h on jo samoilla paristoilla kuunneltu. Ja ne neljä
paristoa on vieläpä jaettu paristokotelon merkintöjen mukaan siten, että
kahta käytetään kellolle ja kahta radiolle. Joskus ne Kiinalaisetkin
onnistuvat suunnittelutyössään.
-Asko
Kyllähän ainakin lasitettu parveke betonilaattoineen kerää kesällä lämpöä
niin hyvin, ettei oikein yön aikanakaan jäähdy. Ja talvella taas kämpästä
vuotaa lämpöä parvekkeelle niin paljon, että meillä parveke on kokoajan n. 3
C lämpimämpi kuin parvekkeen ulkopuolella oleva mittari.
-Asko
Ei ole parvekelaseja, mutta parvekekaide on betonia.
Meillä parvekkeen lämpötila on n. 2 °C lämpimämpi kun keittiön suoralla
seinällä olevan mittarin näyttämä.
Poikkeuksen tekee talvi, lämpötilan noustessa - silloin ei parvekkeen
lämpötila nouse yhtä nopeasti kun keittiön mittarin näyttämä.
> Kyll� se on 99% varmasti 3V k�ytt�j�nnitteelle.... 1,5 voltilla toimivan
> elektroniikan
> rakentaminen on perin juurin kettumaista,
Paristokoteloa katsomalla selvisi, ett� kyll� nuo paristot ovat
sarjassa, joten k�ytt�j�nnite on 3 V.
Jaa, millaiset ovat anturit ja langaton yhteys?
Minulla oli joskus DS1820 digitaalisia antureita piuhan p��ss� joista
ker�sin datan linux palvelimelle jossa taas RRD tallensi datan ja piirsi
k�ppyr�it�. Piuhat olivat v�h�n hankalia.
Antureina DS75 (tai LM92), prosessorina PIC ja radiona 433 MHz modulit
(design on wanha). PIC nukkuu valtaosan ajasta ja tekee mittauksen ja
datasiirron n. 4 minuutin välein. Yhdessä purkissa voi olla kiinni
korkeintaan 8 anturia, jotka luetaan ja siirretään kerralla.
> Minulla oli joskus DS1820 digitaalisia antureita piuhan päässä joista
> keräsin datan linux palvelimelle jossa taas RRD tallensi datan ja piirsi
> käppyröitä. Piuhat olivat vähän hankalia.
Minulla data tallentuu netbsd-serverille, mutta en ole ikinä saanut aikai-
seksi virittää käppyränpiirtoa. Täytyy katsoa, jahka ehdin modernisoida
järjestelmän rautapuolen.
-jm
Tuo RRD tekee pienell� virityksell� esim. 5 min v�lein vuorokausi-,
viikko-, kuukausi- ja vuosi-ajanjakson k�ppyr�t. Minulla on muutama
halpis s��aseman langaton l�mp�tilaanturi. Jos saisi speksit miten nuo
l�hett�v�t l�mp�tilatiedon niin voisi tehd� usb-tai
sarjaporttiliit�nt�inen korttin joka sieppaa noiden valmiiden antureiden
l�hetyksen.
Nestekidennäyttö on vain turhan himmeä :-(