Ylipäästösuodin diskanttielementille
Kari K P
Tarkoitukseni on tehdä kaiutinkaappi bassokitaran soittoa varten. Kaapista
tulee bassoreflexi jossa on 12" 8ohm pääkaiutin ja 8ohm diskanttielementti.
Diskantin max tehonkesto on 50w. Tarkoitukseni olisi tehdä diskantille
ylipäästösuodin jossa rajataajuus 5000Hz. Kyselin neuvoja netistä ja minulle
kerrottiin että tämän saisi aikaan 0,36mH kelalla ja 2,8uF
kondensaattorilla.
Minkälainen kela tähän kannattaisi laittaa, ja miten paljon virrankestoa
sillä pitäisi olla? Lähin standardikoko näyttäisi olevan 0,33mH.
Kiitos avusta!
T: Kari K P
Nuuska
�kkiselt��n ihan hyv� arvo tuo 3,3mH - on 10% sis�ll� lasketusta.
Kelan l�pi ei mene kauheasti virtaa ylip��st�suotimessa, eik� sen
resistiivinen arvo ole niin ollen hirve�n merkitt�v�.
Jos se kelan lanka on 0,5-1mm paksua, p�rj�nnet hyvin.
Nuuska
"Kari K P" <k@k.k> kirjoitti viestiss�:56Cxn.891$e8....@uutiset.elisa.fi...
> Terve,
>
> Tarkoitukseni on tehd� kaiutinkaappi bassokitaran soittoa varten. Kaapista
> tulee bassoreflexi jossa on 12" 8ohm p��kaiutin ja 8ohm
> diskanttielementti.
> Diskantin max tehonkesto on 50w. Tarkoitukseni olisi tehd� diskantille
> ylip��st�suodin jossa rajataajuus 5000Hz. Kyselin neuvoja netist� ja
> minulle
> kerrottiin ett� t�m�n saisi aikaan 0,36mH kelalla ja 2,8uF
> kondensaattorilla.
>
> Mink�lainen kela t�h�n kannattaisi laittaa, ja miten paljon virrankestoa
> sill� pit�isi olla? L�hin standardikoko n�ytt�isi olevan 0,33mH.
Kari K P
Kiitos vastauksesta.
Mieless�ni k�vi my�s, ett� laittaisi 2kpl 0,1mH ja 1kpl 0,16mH keloja
sarjaan, n�in yhteens� tulisi 0,36mH. Tulisiko t�st� ongelmia? Aloin
miettim��n, nousisiko resistanssi turhaan, tai tulisiko kelojen v�lille
induktiota, mik� h�iritsisi kelojen toimintaa? Miten on, onko parempi
laittaa fyysisesti 1 kela, kuin 3 fyysisesti erillist� kelaa sarjaan? Jos
kelat laittaisi sarjaan, auttaisiko jos ne olisivat kauempana toisistaan?
Vaan sitten alkaa jakosuodin viem��n turhan paljon tilaa. Varmaan tuo 0,33mH
kela on tarpeeksi l�hell� toimivaa arvoa, vaan uteliaisuudesta minua
kiinnostaisi tiet�� miten tuo sarjoitus toimisi.
T: Kari K P
"Nuuska" <nuus...@sci.fi> wrote in message
news:NbExn.921$e8....@uutiset.elisa.fi...
-=A.McYnen=-
> Mielessäni kävi myös, että laittaisi 2kpl 0,1mH ja 1kpl 0,16mH keloja
> sarjaan, näin yhteensä tulisi 0,36mH. Tulisiko tästä ongelmia? Aloin
> miettimään, nousisiko resistanssi turhaan, tai tulisiko kelojen välille
> induktiota, mikä häiritsisi kelojen toimintaa? Miten on, onko parempi
> laittaa fyysisesti 1 kela, kuin 3 fyysisesti erillistä kelaa sarjaan? J
No jos vähän teoretisoi, niin yksittäisiä keloja ajateltaessa matematiikka
toimii ihan yhtenlaskuna, kuten jo mainitsitkin.
Jos taas ollaan yksittäisen kelan sisällä, niin induktanssi on
verrannollinen
kierrosmäärän neliöön.
Tästä nyt sitten pääsee siihen tulokseen että jos induktanssin kaksin-
kertaistaa lisäämällä toisen kelan, niin tulee myös resistanssi
kaksinkertaiseksi. Jos taas induktanssin kasvattaa kaksinkertaiseksi
lisäämällä käämiin kierroksia, niin kierroksia tarvitaan 1.41
(neliöjuuri kaksi) kertaisesti. Eli yhdellä kelalla päästään vähemmällä
kuparilla ja myös resistanssi jää vähän pienemmäksi.
Siitä en sitten sano mitään, onko tuolla asialla oikeasti hevon p...:n
merkitystä jos ollaan jakosuodinta tekemässä.
Jos käyttää kahtaerillisä kelaa, niin kannattanee jättää kelojen väliin
edes sentti ilmaa, ettei niiden vuot ala tappelemaan keskenään.
Erkki Malkamäki
> Terve,
>
> Kiitos vastauksesta.
>
> Mielessäni kävi myös, että laittaisi 2kpl 0,1mH ja 1kpl 0,16mH keloja
> induktiota, mikä häiritsisi kelojen toimintaa? Miten on, onko parempi
> laittaa fyysisesti 1 kela, kuin 3 fyysisesti erillistä kelaa sarjaan? Jos
> kela on tarpeeksi lähellä toimivaa arvoa, vaan uteliaisuudesta minua
> kiinnostaisi tietää miten tuo sarjoitus toimisi.
>
> T: Kari K P
>
> "Nuuska" <nuus...@sci.fi> wrote in message
> news:NbExn.921$e8....@uutiset.elisa.fi...
>> Terve
>>
>>
>> Kelan läpi ei mene kauheasti virtaa ylipäästösuotimessa, eikä sen
>> resistiivinen arvo ole niin ollen hirveän merkittävä.
>>
>> Jos se kelan lanka on 0,5-1mm paksua, pärjännet hyvin.
>>
>> Nuuska
>>
>>
>>
>> "Kari K P" <k@k.k> kirjoitti
>>> Terve,
>>>
>>> Tarkoitukseni on tehdä kaiutinkaappi bassokitaran soittoa varten.
>>> Kaapista
>>> tulee bassoreflexi jossa on 12" 8ohm pääkaiutin ja 8ohm
>>> diskanttielementti.
>>> Diskantin max tehonkesto on 50w. Tarkoitukseni olisi tehdä diskantille
>>> ylipäästösuodin jossa rajataajuus 5000Hz. Kyselin neuvoja netistä ja
>>> minulle
>>> kondensaattorilla.
>>>
>>> Minkälainen kela tähän kannattaisi laittaa, ja miten paljon virrankestoa
>>>
>>> Kiitos avusta!
>>>
>>> T: Kari K P
>>>
>>>
>>
>
>
Siihen voi aivan hyvin laittaa 0.33mH:n kelan.
Kelojen eron vaikutus rajataajuuteen on alle 10Hz.
t. Erkki M
PenaL
"Kari K P" <k@k.k> wrote in message
news:56Cxn.891$e8....@uutiset.elisa.fi...
Tuossa ylempänä on jo annettu hyviä neuvoja suunnitteluun. Mutta ihan
uteliaisuudesta kyselen, että minkälaisilla vehkeillä on tuota kaappia
tarkoitus syöttää? Jos bassokitara on signaalilähde ja diskantille jaetaan
yli viiden kilohertsin taajuuksien tehot, eipä tuossa ainakaan termistä
kuormitusta diskipillille paljon tule. Riippuu ihan siitä, mitä soittaa ja
minkälaisista soundeista tykkää, toki yli 5 kHz:n taajuudet antavat "henkeä,
ilmaa" ääneen, mutta kun nuo soittovehkeet eivät yleensä ole mitään
hifivehkeitä, itse en yksinkertaisesti viitsisi lähteä virittelemään beisin
perään tuollaita tötteröä. 5 kHz antaa vielä mukavasti "nenää" mm. kitaran
ääneen, mutta jos ajatellaan, että esim. PA:n eq:lla spektriä lähdetään
pudottamaan usein jo 7 kHz:n yläpuolella olevat taajuudet loivasti pois
"eikä hifi-jengi huomaa mitään, jos niille ei tuota mene kertomaan...;-)
Kitarapuolella ei esimerkiksi Celestionin Vintage-30 -elementeistä tule
kovin korkeita kihinöitä läpi, eivätkä soittajat näitä yleensä kaipaakaan.
Korostus tuon tyyppisissä elementeissä on siinä 2 - 4 kHz:n
preesens-alueella, jonka yläpuolelta käppyrä laskee varsin radikaalisti.
Mutta, makuja on monia. Mm. erilaiset "moulinexit" toki muodostavat basson
yläsävelsarjaan erilaisia harmonisia kerrannaisia joiden yläpää ei
välttämättä rajoitu tuonne 5 kHz:iin.
-Pentti
Kari K P
Kiitos vastauksestasi.
Tarkoitukseni on käyttää signaalilähteenä bassokitaraa. Se on tässä
päätarkoitus. Toki jos kaappi osoittautuu toimivaksi myös sähkökitaralla
niin voin käyttää sitä myös siihen.
Minua on pitkään kiinnostanut kokeilla hifi-tyylistä lähestymistapaa
vahvistimien ja kaiutinkaapin tekoon. Nämä ovat tällaisia
harrastusluonteisia projekteja.
Tässä kaapissa tulee olemaan 12" Eminence basslite S2012 kaiutin jonka
käytettäväksi taajuusvasteeksi valmistaja antaa 49Hz-4,5kHz. Lisäksi
kaappiin tulee 1" diskanttielementti torvella jolla on kuten mainittu
ylipäästösuodin jossa rajataajuus 5kHz. Diskanttielementin tarkoitus on
toistaa ne korkeat taajuudet joita tuo pääkaiutin ei enää toista.
Joskus aikoinaan suunnittelin sellaisia kokoäänialueen kaiuttimia kokeeksi
sähkökitaran soittoa varten vaan se projekti ei edennyt suunnitelmia
pidemmälle. Voisi olla kiinnostavaa kokeilla yhdistelmää perinteinen 12"
kitarakaiutin ja 1" diskanttielementti torvella. Joskus aikoinaan minulla
oli sellaiset erikois sähkökitaran mikit joissa oli laaja toistoalue joka
ulottui ylhäällä reilusti yli 10kHz. Ne kuulostivat perinteisillä
kitarakamoilla soitettuna huonoilta mutta olisi kiinnostavaa kokeilla niitä
hifi vehkeillä.
T: Kari K P
"PenaL" <pentti....@helsinki.fi> wrote in message
news:hq9ctp$q8k$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Nuuska
Tiedätkös miksi esim jakosuodinkeloissa suositaan useimmiten sellaista
matalaa lieriötä, jossa on sisäkierroksen ja ulkokierroksen halkaisijassa
suuri ero - samoin tietysti resistanssi kasvaa?
Noin "hifistelymielessä" kiinostaa, olisiko sellainen piiiiitkä ja ohut kela
yhtä paksusta langasta käämittynä puhtaampi induktanssi - vähemmän lankaa
siihen menisi ja siis resistanssi olisi pienempi - vaan pysyykö sen
indukstiokenttä tms enää kasassa - ts tuleeko paljon hajakenttää ja sitä
kautta häviöitä?
Ihan vain uteliaisuuttani kyselen - tiedän toki toisenkin kaapin
rakentaneena, että niiiiiiiiiiin monet muut seikat vaikuttavat paaaaljon
enemmän.
Nuuska
Mika Iisakkila
> Tiedätkös miksi esim jakosuodinkeloissa suositaan useimmiten sellaista
> matalaa lieriötä, jossa on sisäkierroksen ja ulkokierroksen halkaisijassa
> suuri ero - samoin tietysti resistanssi kasvaa?
Olisikohan ihan vaan fyysinen olemus. Se limppu on paljon helpompi
kiinnittää paikalleen niin, että se siinä myös rämisemättä pysyy.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Nuuska
Kyllähän sellaisen pitkä sauvankin hienosti kiinnittää - lenkki molempiin
päihin...
Sähkötekninen syy todennäköisimmin.
N
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:eiifxi...@pingrid.fi.invalid...
Ari Laitinen
> Tiedätkös miksi esim jakosuodinkeloissa suositaan useimmiten sellaista
> matalaa lieriötä, jossa on sisäkierroksen ja ulkokierroksen
> halkaisijassa suuri ero - samoin tietysti resistanssi kasvaa?
Mitä tarkoitat resistanssin kasvulla - sehän kompensoidaan johdon
paksuudella? Isommalla halkaisijalla ja paksummalla johdolla saa reilusti
isomman induktanssin kuin ohuella johdolla ja pienellä halkaisijalla. Sen
sijaan tekemällä kelasta akselinsa suuntaan pitempi induktanssi pienenee.
Nuuska
No nyt alkaa tulla vastauksia.
Toki tiedän, että paksummassa langassa on pienempi resistanssi. Kysymys
koskikin kelan optimaalista muotoa samalla langanvahvuudella.
Ajattelin resistanssin kasvulla, että jos 1mm lankaa kierretään esim. sata
kierrosta ja vaihtoehtoina on :
- sata kierrosta vierekkäin esim. 10mm halkaisijalla - langan pituus noin
3,2 metriä
- 10 vierekkäin ja päällekkäin - langan pituus äkkiarviolla noin 4,6 metriä
- sata kierrosta päällekkäin - langan pituus summittaisesti noin 30 metriä
On kai noilla ääritapauksilla jo jonkinlaista resistanssieroa? Molemmat
tietysti hirveän epäkäytännöllisiä useimmissa sovelluksissa - jälkimmäinen
tietysti toteutettavisa suoraan piirilevyyn.
Kaiutinjakosuotimissa kelan resistansilla on merkitystä lähinnä
basoelementin kanssa sarjaan kytkettäessä - turha hassata tehoa siihen
kelaan, kun elementti itsessään on jo systeemin epäherkin - siihen kelaan
siis tuhtia lankaa. Diskantin kela taas "oikosulkee" nollaan
sarjakondensaattorista läpi päässeen vähäisen bassosignaalin, jolloin ei ole
tarvis niin paksulle langalle - säästetään materialissa ja painossa.
Nyt kun ehkä käy ilmi, että hiukan tietoa asiasta yleisesti on täälläkin
palaan alkuperäiseen kymysykseeni:
Mikä on optimaalinen kelan MUOTO? Esim.. alkuperäisen esimerkin 3,6mH ja
0,1R ? Tavoitteena hyvät sähköiset ominaisuudet / rakenteelliset asiat /
kustannustehokkuus?
Kiitos
Nuuska
"Ari Laitinen" <news...@arisoft.fi> kirjoitti
viestissä:4bc95658$0$11803$4f79...@news.tdc.fi...
Ari Laitinen
> Mikä on optimaalinen kelan MUOTO? Esim.. alkuperäisen esimerkin 3,6mH
> ja 0,1R ? Tavoitteena hyvät sähköiset ominaisuudet / rakenteelliset
> asiat / kustannustehokkuus?
Optimaalinen muoto vaihtelee sen mukaan mitkä tekijät optimoidaan. Halusit
optimoida kaiken joten vastausta siihen yhtälöön ei ole ratkaistavissa.
Esim. kustannukset, rakenteelliset ja sähköiset ominaisuudet ovat toisensa
kumoavia.
Voit käyttää netissä olevia on-line laskentaohjelmia haluamiesi asioiden
optimointiin. Siellä on valmiita monikerroskelojen laskentasivuja, joilla
voit haarukoida erilaisia muotoja ja johdonpituuksia itsellesi sopiviksi.
Tuomo Auer
Kelan induktanssin kaavassahan on se n^2, joka tulee siitä että yhden
johdinkierroksen aiheuttama magneettikenttä vaikuttaa muiden kierrosten
aiheuttamaan magneettikenttään. Näin onkin, jos kelassa on ferriittisydän ja
hajakenttä siten suhteellisen suuri. Mutta ilmasydämisessä kelasta - joita
jakosuodinkelat ovat - osa kierroksen aiheuttamasta magneettivuosta ei
menekään muiden kierrosten läpi vaan niiden ohi laskien siten
kokonaisinduktanssia. Näin etenkin jos kela on äärimmäisen pitkä tai
äärimmäisen matala. Matematiikka sen enempää miettimättä hatusta vetäisten
voisi induktanssin kannalta optimina pitää lankakiepin poikkileikkauksen
ympärysmitan minimointia.
TA
Kim Fallström
> Noin "hifistelymielessä" kiinostaa, olisiko sellainen piiiiitkä ja ohut kela
> yhtä paksusta langasta käämittynä puhtaampi induktanssi - vähemmän lankaa
> siihen menisi ja siis resistanssi olisi pienempi - vaan pysyykö sen
> indukstiokenttä tms enää kasassa - ts tuleeko paljon hajakenttää ja sitä
> kautta häviöitä?
Hakusanalla "Brooks coil"
http://www.google.fi/#hl=en&q="brooks+coil"
löytyy ilmasydänkela, jossa induktanssi on mahdollisimman suuri kun
langan pituus ( = resistanssi) pidetään vakiona. Kelan käämitys on
sylinterimäinen. Käämipakan poikkileikkaus on neliön muotoinen ja
kelan sisähalkaisija on kaksi kertaa käämipakan poikkileikkauksen
suuruinen.
Kelan induktanssi L on noin
L = 0.02549*c*N^2 [uH], jossa
L = induktanssi
N = kierrosluku
c = käämipakan paksuus (ja leveys) senttimetreinä
Tämä on vuodelta 1931.
Kim
Heikki Kaskelma
> Noin "hifistelymielessä" kiinostaa, olisiko sellainen piiiiitkä ja ohut
kela
> yhtä paksusta langasta käämittynä puhtaampi induktanssi - vähemmän lankaa
> siihen menisi ja siis resistanssi olisi pienempi - vaan pysyykö sen
> indukstiokenttä tms enää kasassa - ts tuleeko paljon hajakenttää ja sitä
> kautta häviöitä?
Aina yhtä käyttökelpoinen [Y] käsittelee tätäkin tapausta:
"Jos edellä olevan yhtälön perusteella lasketaan, mikä
vyyhden muoto, määrättyä johtopituuta käyttäen, antaa
suurimman induktiviteetin, havaitaan, että yksikerroksisen
vyyhden läpimitta on oleva noin 2,45-kertainen vyyhden
pituus. Optimikohta ei kuitenkaan ole erittäin terävä,
jonka tähden pienemmät muodon vaihtelut eivät paljoa
vaikuta itseinduktiokertoimen suuruuteen."
[Y] Viljo Ylöstalo: Radiotekniikan oppikirja. Otava, Helsinki, 1936.