Kipinä
Peltonen
salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
Demonium
"Peltonen" <vaino.p...@phnet.fi> kirjoitti viestissä
news:u7bic.345$XG6...@reader1.news.jippii.net...
> Muistelen jostain lukeneeni, että tarvitaan 4500 V jännite ,että kikinä (
> salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
> Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
olikos se noin paljon? Kun minä olen päähäni jostain saanut ajatuksen, että
1000V hyppäisi 10mm.
J.P
"Demonium" <jukka.salimaki@POISTA_TÄMÄnetikka.fi> kirjoitti viestissä
news:40894...@news.dnainternet.net...
Laita yks nolla jännitteeseen lisää niin olet lähempänä totuutta. Mitään
aivan selvää totuutta asiassa ei kyllä ole, "hyppyväliin" taitaa vaikuttaa
moni asia ilmankosteudesta siihen minkälaisten pintojen välissä jännite on
... . Asiasta tais olla täällä juttua jokin aika sitten ...
Tuomo Auer
"Demonium" <jukka.salimaki@POISTA_TÄMÄnetikka.fi> wrote in message
news:40894...@news.dnainternet.net...
Vanhan MALO-taulukon mukaan läpilyöntikestävyys on 4.7kV millimetrin
ilmavälille. Tuo on vähän sinne päin riippuen kosteudesta ja ilmanpaineesta,
mutta 10 kilovoltilla pitäisi ainakin pari mm tuon mukaan hypätä.
--
Tuomo Auer
email: tuomo...@poistatama.hut.fi
Lassi Niemistö
Peltonen <vaino.p...@phnet.fi> kirjoitti
viestissä:u7bic.345$XG6...@reader1.news.jippii.net...
> Muistelen jostain lukeneeni, että tarvitaan 4500 V jännite ,että kikinä (
> salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
> Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
>
>
2500V ainakin hyppäsi 1mm matkan. Kylläkin piirilevyn sivua pitkin mutta ei
sen ainakaan paremmin pitäisi johtaa.
-Lazzi-
Antti Piippo
news:u7bic.345$XG6...@reader1.news.jippii.net...
> Muistelen jostain lukeneeni, että tarvitaan 4500 V jännite ,että kikinä (
> salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
> Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
Tähän ja muihin ketjun viesteihin vastaten: 4,7 kV/mm on ilman teoreettinen
läpilyöntikestävyys, joka pätee homogeeniselle sähkökentälle. Tuon
sähkökentän voi siis periaatteessa saavuttaa kahden metallilevyn välissä,
missä sähkökenttä on likimain vakio. Jos taas metallipinnat, joiden välillä
tuo suurjännite on, ovat pinnanmuodoltaan jotakin muuta kuin tasaisia, esim.
johdonpäitä, sytytystulpan elektrodeja tms, sähkökenttä ei ole tasainen.
Tällöin tuo teoreettinen arvo ylittyy paikallisesti (epätasaisten pintojen
läheisyydessä) huomattavasti homogeenista sähkökenttää helpommin. Kun
läpilyöntikestävyys ylittyy tietyssä paikassa, saattaa koko ilmavälin läpi
lyödä kipinä, koska sähköä johtava ionisoitunut ilma "lyhentää" ilmaväliä.
Koska kahta suurta ja samansuuntaista pintaa, joiden välillä on sähkökenttä,
esiintyy harvoin missään sovelluksessa, vastaa jokin teoreettista
läpilyöntikestävyyttä pienempi arvo paremmin käytännön tilanteita. Siksi
läpilyöntikestävyydelle annetaan pienempiäkin arvoja kuin tuo 4,7 kV/mm.
Ja alkuperäiseen kysymykseen vastaten: tuskin tarvitset 9 kilovolttia 2mm:n
pituisen kipinän muodostamiseen.
----
Antti Piippo
Matti Kaki
says...
>
>
>
>"Demonium" <jukka.salimaki@POISTA_TÄMÄnetikka.fi> wrote in message
>news:40894...@news.dnainternet.net...
>>
>> "Peltonen" <vaino.p...@phnet.fi> kirjoitti viestissä
>> news:u7bic.345$XG6...@reader1.news.jippii.net...
>> > Muistelen jostain lukeneeni, että tarvitaan 4500 V jännite ,että kikinä
>(
>> > salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
>> > Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
>Vanhan MALO-taulukon mukaan läpilyöntikestävyys on 4.7kV millimetrin
>ilmavälille. Tuo on vähän sinne päin riippuen kosteudesta ja ilmanpaineesta,
>mutta 10 kilovoltilla pitäisi ainakin pari mm tuon mukaan hypätä.
>Tuomo Auer
Lisäksi asiaan vaikuttaa ilman sisältämät epäpuhtaudet jonkin verran.
Tuo ylittyy huomattavasti siinä tapauksessa, että on esim. johto
jota viedään toista kohtiota kohden ja kipinän syntyessä väliä sitten
kasvatetaan. Tällöin kipinä "pysyy päällä" varsin pitkään. Nyt sitten
riippuu täysin sovelluksesta kuinka tuo väli on laskettava. Turvaväli
mitoitetaan eri tavalla kuin kipinäväli. Mihin tarvitset tietoa? Onko
tarkoituksenasi rakentaa väli jonka yli kipinä hyppää joka kerta?
Matti Käki oh2bio
Peltonen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:c6d61a$1g6$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
Kiitos vastaajille lähinnä kiinnostaa tieto siitä kasvaako kipinäväli ja
jännite samassa suhteessa toisiinsa nähden.
Jos näin on 100m pitkässä salamassa jännite olisi
noin 470000000 V . Tai salaman matkahan on usein kuitenkin enemmän kuin
lyhin kipinäväli se kun on enemmän tai vähemmän sahalaitainen.
>
J.P
"Peltonen" <vaino.p...@phnet.fi> kirjoitti viestissä
news:sCuic.587$sz3...@reader1.news.jippii.net...
Tähän vois vielä sanoa että tuo ilma siis johtaa sähköä ionisoituessaan
johon perustuu tuo että väliä voi kasvattaa aika paljon kunhan valokaaren on
saanut palamaan esim. 20 KV :lla palaa helposti reilut 20 cm , tulee esille
joskus kovat kuormat päällä erottimia avatessa, täällä netissä kierrelleessä
"isolatoropening" videon pätkässä on juuri tästä kyse.
Mistähän tuo salaman mutkittelu muuten johtuu ohjaileeko sitä jotkut sähkö
tai magneetti kentät vai, tietääkö kukaan?
Sami Jokela
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote in message
news:c6d61a$1g6$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
> Lisäksi asiaan vaikuttaa ilman sisältämät epäpuhtaudet jonkin verran.
> Tuo ylittyy huomattavasti siinä tapauksessa, että on esim. johto
> jota viedään toista kohtiota kohden ja kipinän syntyessä väliä sitten
> kasvatetaan. Tällöin kipinä "pysyy päällä" varsin pitkään. Nyt sitten
> riippuu täysin sovelluksesta kuinka tuo väli on laskettava. Turvaväli
> mitoitetaan eri tavalla kuin kipinäväli. Mihin tarvitset tietoa? Onko
> tarkoituksenasi rakentaa väli jonka yli kipinä hyppää joka kerta?
>
se niin, että esim. auton puristustahdin lopulla tapahtuva sytysyskipinä
vaatisi enemmän jännitettä, mitä normaali-ilmanpaineessa, vai oliko se
päinvastoin.
J.P
"Sami Jokela" <orbit...@kolumbus.fi.R3M0V3> kirjoitti viestissä
news:c6e31c$ine$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Myöskin ilman paine vaikuttaa asiaan. En muista kummin päin se menee,
oliko
> se niin, että esim. auton puristustahdin lopulla tapahtuva sytysyskipinä
> vaatisi enemmän jännitettä, mitä normaali-ilmanpaineessa, vai oliko se
> päinvastoin.
>
jännitettä -selittäisi ihmeellisiä tulppa vikoja kun ei toimi vaikka on
katsottu että kipinää tulee ...
Quark
news:c6bsfh$42h$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
Joo, meillä koulussa opetettiin kun rakensimme staattoria, että 3kV riittää
yhdelle millille. Mistä tuleekin mieleen että onko kellään tietoa millä on
tehty noi sytkäreiden kipinähärvelit? Onko siellä kela ym vai miten se noin
pieneen tilaan on saatu ahdettua ja kuitenkin se kipinä hyppää 10 mm
(joillain malleilla) ?
Risto Paasivirta
Quark <quark...@finecrime.org> wrote:
>yhdelle millille. Mistä tuleekin mieleen että onko kellään tietoa millä on
>tehty noi sytkäreiden kipinähärvelit? Onko siellä kela ym vai miten se noin
Namiskuukkelissa on sisällä pietsokide jonka kopauttaminen/
taivuttaminen tuottaa ison jännitteen (ja vähän virtaa).
Risto
--
char *c,d,*e,*f,p[9999];main(int a,char**b){for(a=0;p[a]=b[1][a];a++);
while(a<4998){p[a]=0;puts(p);for(e=p,c=p+a-1;c>e&&(*c==*e);c--,e++);if
(*c==*e)break;for(c=p+a,e=c+a+1,f=p,d=0;c>p;){*--e=*--c+*f++-'0'+d;d=(
*e>'9'?*e-=10,1:0);}*--e='0'+d;a+=d;for(c=p,e+=1-d;c<p+a;*c++=*e++);}}
Juhani Varemo
> riittää yhdelle millille. Mistä tuleekin mieleen että onko kellään tietoa
> millä on tehty noi sytkäreiden kipinähärvelit? Onko siellä kela ym vai
> miten se noin pieneen tilaan on saatu ahdettua ja kuitenkin se kipinä
> hyppää 10 mm (joillain malleilla) ?
Siellä taitaapi olla pikkuinen piezokide-parka, jota isketään säälittä
vasaralla :-)))
--
<juhani>
Quark
"Quark" <quark...@finecrime.org> kirjoitti viestissä
news:MZMic.382$jM6...@read3.inet.fi...
Seppo Kievari
> Mistähän tuo salaman mutkittelu muuten johtuu ohjaileeko sitä jotkut sähkö
> tai magneetti kentät vai, tietääkö kukaan?
Sähkö tunnetusti kulkee pienimmän vastuksen reittiä. Salaman tapauksessa
kyseessä on pienimmän aaltoimpedanssin reitti. Lyhin reitti ei välttämättä
ole se pieni-impedanssinen. Pientä osviittaa voi opiskella suurtaajuus- ja
salaman maadoitustekniikan oppikirjoista.
Teemu
> salama ) hyppää ilmassa 1 mm matkan.
> Jos se hyppää 2 mm matkan riittääkö siihen 9000 V jännite.
Muistelenpa joskus ammattikouluaikoina tehneeni mittauksia, että n. 1000V/mm
tarvitaan. Valokaaren sytyttyä voi kipinäväliä/valokaarta "venyttää" ilman
ionisoitumisen vuoksi moninkertaiseksi.
Onnistuin joskus saamaan fluken mittajohtimien väliin liki 50cm valokaaren
:)
T:Teemu