SWR:lle pisteitä hyvästä kotimaankuuluvuudesta
aapee
kotimaankuuluvuudestaan: http://kolumbus.fi/viihde/84197.shtml. Ilmeisesti
senkin vuoksi, jotta asemaa oli helppo kuunnella myös halvalla
matkaradiolla.
Miksi 48:n antennit ovat alhaalla vain joitakin metrejä maan yläpuolella?
Onko tulevaisuudessa mahdollista käyttää antenneja korkeammalla, jolloin
kuuluvuus paranisi entisestään (päivälläkin liikaa huojuntaa ja feidausta).
Toisen antennin sijoittaminen 25mb:n dipolin viereen mastossa ei ilmeisesti
onnistu? Entä, voikaanko SW-lähettimiä ajaa useampia yhteen antenniin?
Esa Hämäläinen
Lyhytalloilla haetaan kuuluvuutta suuntaamalla lähetykset hiukan
maatasosta ylöspäin, joten lähetinantennin korkeudella maasta ei ole
merkitystä. Tästä on ongelmana se, ettei lähetys kuulu kunnolla
lähietäisyydellä vaan vasta siellä, mihin ensimmäinen "hyppy"
E-kerroksen kautta heijastaa lähetteen maanpinnalle. Vuorokauden ajalla
on suuri merkitys kuuluvuusalueeseen, sillä E-kerrostumien
esiintymiskorkeus muuttuu vuorokauden ajan mukaan. Lisää aiheesta
vaikkapa sivulta http://www.yle.fi/sataradio/dxsivu.html
Useampien lähetysten summaaminen samaan antenniin ei ole kannattavaa,
sillä laajakaistainen antenni on kallis ja sen vahvistus on pieni,
logperiodisen antennin suuntaominaisuus ei ole paras mahdollinen, ja
yhdyssuodattimet maksavat ja hukkaavat tehoa. Jos ajetaan useamman
lähettimen teho samaan antenniin, niin tarvitaan taas kalliimpi
tehokestoinen antenni.
Erilliset lähetinantennit ovat paras vaihtoehto, sillä eri taajuiset
lähetykset voidaan suunnata tarpeen mukaan toisistaan riippumattomasti.
Toisaalta, ei olla yhden antennin varassa: Jos antenni vioittuu niin
vain yksi lähetin (=taajuus) on pois pelistä.
Esa
Jari Perkiömäki
: Miksi 48:n antennit ovat alhaalla vain joitakin metrejä maan yläpuolella?
Kuten jo aiemmissa viesteissä todettiin, antennin korkeudella haetaan
signaalille mahdollisimman jyrkkää lähtökulmaa niin että se kattaisi
mahdollisimman suuren lähialueen. Asiaa kannattaa SWR:llä varmasti vielä
kokeilla, mikä korkeus olisi paras mutta ainakin radioamatööriyhteyksissä 7
MHz:llä on monesti todettu että erittäin matalalla olevalla antennilla
pärjää.
Ainakin mitä kuuluvuusennusteohjelmaan on uskominen, antenni saa olla vielä
rapiat päälle neljännesaallon korkeudella (300 / 6.17 = 48,62 m / 4 eli
noin 12 m) jolloin signaalilla saavutetaan lähialue hyvin. Pitääpä tästä
lähteä laskemaan, paranisiko kuuluvuus jos sitä tuosta paljonkin nostaisi,
sillä joidenkin laskelmien perusteella antennin korkeuden nostaminen alkaa
pikkuhiljaa pelkästään heikentää lähialueen signaalinvoimakkuutta
(esim. jos antenni olisikin puolenaallon eli 24 m:n korkeudella, kuuluvuus
olisikin laskennallisesti lähialueella aavistuksen heikompi kuin
neljännesaallon korkeudella olevalla antennilla).
Toisaalta: korkeiden antennijärjestelmien teko maksaa, joten sellaisiin ei
kannata investoida ellei siitä saatava hyöty ole oleellisesti nykyistä
parempi. Se mitä voisi SWR:llä kokeilla, miten antennin nosto 12-15 metriin
vaikuttaa lähialueen (Suomi ja Pohjoismaat) mutta erityisesti Euroopan
kuuluvuuteen.
Olisi mukava tietää, millainen YLE:n antenni 6120 kHz:lle on, erityisesti
sen lähtökulma(t) + muut tekniset ominaisuudet kiinnostaisivat. Tietääkö
kukaan?
: Onko tulevaisuudessa mahdollista käyttää antenneja korkeammalla, jolloin
: kuuluvuus paranisi entisestään (päivälläkin liikaa huojuntaa ja feidausta).
Luulen että tehon korottaminen tässä tapauksessa auttaa enemmän. Jos tehoa
saisi korotettua nykyisestä kymmenkertaiseksi (eli sallittuun 1000 wattiin)
voi se hiukan parantaa tilannetta. Huojunta on 6 MHz:lle tyypillinen ilmiö,
seuraa vaikkapa YLE:n taajuutta 6120 kHz:ä S-mittarista niin huomaat että
signaali huojuu erittäin paljon. Tällöin vastaanottopäähän pitää vaan saada
mahdollisimman voimakas signaali niin että feidauksen ollessa
aallonpohjassa kuuntelija ei oikeastaan huomaa mitään. Siihen ehkä
tarvitaan jo kilowattien lähetysteho (tai se yksi kilowatti vähintään :)).
Jari
aapee
Jari Perkiömäki kirjoitti viestissä <9iabpg$69g$1...@haavi.uwasa.fi>...
>aapee <ap.jarven...@kolumbus.fi> wrote:
>
>: Miksi 48:n antennit ovat alhaalla vain joitakin metrejä maan yläpuolella?
>
>Kuten jo aiemmissa viesteissä todettiin, antennin korkeudella haetaan
>signaalille mahdollisimman jyrkkää lähtökulmaa niin että se kattaisi
>mahdollisimman suuren lähialueen. Asiaa kannattaa SWR:llä varmasti vielä
Tästä lähialueesta ja lähtökulmasta vielä sellainen kysymys, jotta kuinka
pitkälle tuo 25mb:n taajuus kuuluu itse lähettimestä ihan tavallisella
piiskalla? Onko vain muutamia kilometreja vai mitä?
Kiinnostaa siitäkin syystä, jotta ei ole kiinnostuksen puutteessa aiemmin
lyhytaaltoasemien kuuluvuuksista juurikaan välittänyt. Tämä on erittäin
suuri poikkeus, koska SWR ensimmäisenä yksityisenä asemana tarjoaa myös
suomenkielistä ohjelmaa.
Jari Perkiömäki
: Tästä lähialueesta ja lähtökulmasta vielä sellainen kysymys, jotta kuinka
: pitkälle tuo 25mb:n taajuus kuuluu itse lähettimestä ihan tavallisella
: piiskalla? Onko vain muutamia kilometreja vai mitä?
Eiköhän se ole vain muutamia kilometrejä...
Jari
aapee
Jari Perkiömäki kirjoitti viestissä <9iuj81$30o$1...@haavi.uwasa.fi>...
Kun nyt tuli puheeksi ihan sen lähialueen kattaminen, niin kuinka korkealle
48mb:n antenni tulisi sijoittaa, jos lähtökulmaksi haluttaisiin vaikkapa
50km lähetyspaikasta. Tarkoitan siis, jotta tuolta alueelta lähetysalkaisi
kuulumaan?
Jos tuollaisellakin ratkaisulla saataisiin kuuluvuutta paremmaksi muualla
kuin aivan Virtojen lähettyvillä, eikö lähetys paikallisesti kannattaisi
tehdä ULA:lla? Vaatisi toki lisää budjetointia rahakirstuun ja osittain
saattaisi romuttaa sen perusidean, jotta SWR on nimenomaan lyhytaaltoasema.
Virtojen 99,0MHz kuuluu yllättävän hyvin jopa Tampereella asti, joten
kuuluvuus siihen suuntaan on laaja. Saisiko tuota lähetintä lainattua.
Varmaan ihan hullu idea ULA:lla lähettäminen paikallisesti, mutta tulipa
vaan sanottua sekin...
Jari Perkiömäki
: Kun nyt tuli puheeksi ihan sen lähialueen kattaminen, niin kuinka korkealle
: 48mb:n antenni tulisi sijoittaa, jos lähtökulmaksi haluttaisiin vaikkapa
: 50km lähetyspaikasta. Tarkoitan siis, jotta tuolta alueelta lähetysalkaisi
: kuulumaan?
Mjaa, kyllä mä luulisin että 50 km:n päässä SWR kuuluisi/on kuulunut tuolla
6 metrin korkeudella olevalla antennilla. Se pukkaa signaalia aika tasan
tarkkaan suoraan ylöspäin ja varsinkin päiväsaikaan tuon signaalin pitäisi
taittua ionosfääristä takaisin maan päälle ihan lähialueellekin.
Kannattaa huomata että 48 mb:n kuuluvuus perustuu käytännössä pelkästään
ionosfäärin kautta tapahtuvaan signaalin etenemiseen takaisin maan päälle,
päinvastoin kuin ULA:lla.
: Jos tuollaisellakin ratkaisulla saataisiin kuuluvuutta paremmaksi muualla
: kuin aivan Virtojen lähettyvillä, eikö lähetys paikallisesti kannattaisi
: tehdä ULA:lla? Vaatisi toki lisää budjetointia rahakirstuun ja osittain
: saattaisi romuttaa sen perusidean, jotta SWR on nimenomaan lyhytaaltoasema.
: Virtojen 99,0MHz kuuluu yllättävän hyvin jopa Tampereella asti, joten
: kuuluvuus siihen suuntaan on laaja. Saisiko tuota lähetintä lainattua.
Ei varmaan mitään syytä, sillä 48 mb:n signaali leviää ionosfäärin kautta
hienosti niin lähialueelle kuin muuallekin Suomeen. Sitä paitsi käytettävän
tehon määrä suhteessa saavutettavaan kuuluvuusalueeseen Suomessa on aivan
ylivoimainen 48 :llä :)) Siihen ei ULA:lla päästä :) Pistääkin miettimään
miksi ihmeessä lyhytaalloilla ei ole enemmänkin kotimaan lähetyksiin
tarkoitettuja max 1000 wattisia pientehoisia asemia...?
Sen sijaan 25 mb:llä signaali ei etenekään samalla tavalla. Vaikka 25 mb:n
antennista osa säteilystä menee ihan suoraan ylöspäin, se ei taitu tällä
hetkellä takaisin niin että lähialueet saataisiin katettua. Kuuluvuus
lähialueella saattaa taas olla mahdollinen marras/joulukuussa 25
mb:llä. Siihen saakka lähialueen peitosta vastaa 48 mb.
Jari