Rek.kilpien historiaa (pitka)
Tommi Petteri Lempinen
---
From hakal...@kolumbus.fi Mon Feb 8 14:03:01 1999
Date: Sun, 7 Feb 1999 10:04:05 +0200
From: Pasi Hakala <hakal...@kolumbus.fi>
Reply-To: veteraanijaos discussion list <vetera...@list.to>
To: Tommi Lempinen <tlem...@hit.fi>
Subject: [veteraanijaos] Suomalaiset rekisterikilvet
SUOMALAISET REKISTERIKILVET
Ihan vuosisatamme alussa ei automobiileja tarvinnut rekisteröidä
valtakunnallisesti lainkaan, tottapahan olivat sen verran harvinaisia
laitteita, että niistä pystyttiin pitämään lukua ilmankin. Sen sijaan
eri kaupungit antoivat aiheesta omia järjestyssääntöjään, esimerkiksi
v. 1907 Helsingin kaupunki määräsi poliisilaitokselle rekisteripito-
velvollisuuden. Ensimmäisessä kaupunkirekisterissä oli valkoinen
pohja, ja musta teksti. Numero oli ensin, sitten kaupungin nimi
(esimerkiksi 361-H-fors). Vastaavanlaisia kaupunkirekistereitä
lie ollut muissakin kaupungeissa, ainakin Kuopiossa sellaisia
näyttää olleen käytössä.
Vasta vuonna 1922 annettiin ensimmäinen valtakunnallinen asetus
autojen ja mottoripyörien rekisteröimisestä. Varsinaisessa
rekisterikilvessä oli valkoisella pohjalla musta kirjain, ja
yhdestä neljään numeroa. Helsingin kirjain oli "A", Uudenmaan
läänissä "U", Turun ja Porin läänissä "T", Hämeen läänissä "H",
Viipurin läänissä "V", Mikkelin läänissä "M", Kuopion läänissä "K",
Vaasan läänissä "Va" ja Oulun läänissä "O". Huomaa, että tässä
vaiheessa maassamme oli vielä Viipurin lääni, muttei Kymen-,
Keski-Suomen-, Pohjois-Karjalan eikä Lapin läänejä. Varsinaisen
rekisteriklven yläpuolelle kiinnitettiin katsastuksessa niittaa-
malla lisäkilpi, jossa oli vuosiluku ja auton rekisteritunnuksen
numero-osa esimerkiksi autossa "T 1632" vuonna 1923 oli lisäkilpi,
jossa ylärivillä luki "1632" ja alarivillä lihavammalla "1923".
Tämä lisäkilpi oli parillisina vuosina valkoinen mustin numeroin,
ja parittomina vuosina se oli sininen valkoisilla numeroilla. Vuodesta
1928 alkaen lisäkilpeen lyötiin vielä punainen pyöreä katsastusleima.
Tällainen kilpimalli lisäkilpineen oli käytössä vuosina 1922-29.
Seuraavana vuonna 1930 luovuttiin hankalahkosta lisäkilvestä, ja
otettiin käyttöön uudet kilvet, joissa oli vasemmassa yläkulmassa
vuosilukua osoittavat numerot, esimerkiksi "30", ja sen alla oli
pyöreä paikka katsastusleimalle. Kilvet vaihdettiin vuosittain,
rekisteritunnuksen säilyessä kuitenkin samana niin että rekisteri-
otetta ei sentään tarvitsisi uusia. Parillisina vuosina kilvessä
oli musta pohja ja valkoiset merkit, parittomina vuosina pohjaväri
oli valkoinen ja merkit olivat mustia. Kirjaimen ja merkkien
välillä oli nyt väliviiva toisin kuin edellisessä mallissa. Numeroita
oli yhdestä neljään. Vuonna 1935 merkit muuttuivat entistä kapeam-
miksi, ja vuonna 1936 kirjaisinlaji muuttui nykyisen kaltaiseksi.
Vuonna 1938 Oulun läänistä erotettiin Lapin lääni, joka sai
tunnukseksi kirjaimen "L".
Sotavuosina autoissa lie ollut vuoden 1940 siviilikilpiä, taikka armeijan
SA-alkuisia kilpiä. Rauhan tultua Viipurin lääni oli historiaa, joten
kirjain "V" vapautui Vaasan läänille, jolla siis aikaisemmin oli ollut
"Va". Pula-ajasta johtuen ei peltiä riittänyt rekisterikilpiiin saakka,
vaan kilvet olivat vanerisia... Vuonna 1949 lie sen verran hellittänyt,
että alkoi olla taas peltisiäkin kilpiä jaossa. Kilpien pituus näyttää
muuten vaihdellen hieman. Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä oli jo
sen verran autoja, että kilvissä saattoi olla jo viisikin numeroa.
Vuonna 1950 oli pakko siirtyä uuteen järjestelmään. Kilpiä ei enää
vaihdettu vuosittain, ja vuosiluku ja katsastusleiman paikka jäivät
pois. Vastaisuudessa pohjaväri oli aina musta ja merkit olivat valkoiset.
Kilvessä oli jatkossa kaksi kirjainta ja yhdestä kolmeen numeroa.
Ennestään rekisteröityjen ajoneuvojen kilvet vaihdettiin siten, että
edellisen tunnuksen ensimmäinen numero määräsi uuden kilven toisen
kirjaimen; esimerkiksi vuoden 1949 kilpi A-4855 vaihtui kilveksi AD-855,
koska D-kirjain on aakkosten neljäs kirjain. Tällainen kilpi saattoi olla
joko teräspeltiä taikka messinkiä, ja lisähintaan se saattoi olla kromattu
(vai niklattu?) siten että pohjaväri oli toki musta mutta merkkejä ei
maalattu valkoiseksi vaan ne kiilsivät kromin värisinä. Katsastustoimi-
paikat kuuluvat vaatineen tällaisia kilpiä vaihdettaviksi 1980-luvun
alkupuolella? Ovat tosiaan harvinaisia näkyjä, ei ole montaa tullut
vastaan. Ylipäätään nämä taitettureunaiset 1950-luvun alkupuolen
kilvet ovat aika konstikkaita löytää.
Noin vuoden 1957-58 nurkilla tämä käytössä ollut taitettureunainen
kilpimalli, joka oli muuten ollut hyvin samankaltaisena käytössä
aina 1920-luvulta saakka (reunoissa noin 5 mm taitos kilven taakse,
nurkista leikattu pienet palat pois) muuttui siten, että nyt kilven
reunoilla
kulki pyöreämuotoinen olake, ja nurkat olivat pyöreät. Toimenpiteellä
kilvestä tuli huolitellumman näköinen, ja vääntöjäykempi. Ensialkuun olake
oli kilven pohjavärin mukainen eli musta.Se, milloin kilpimalli vaihtui,
on
osittainen arvoitus, ja lisäksi näyttää vaihdelleen lääneittäin; sattuipa
silmään muuan vasta 21.07.1960 ensirekisteröity Anglia, jossa oli Kymen
läänin GX-alkuiset taitettureunaiset kilvet!
Kaikki näkemäni "kromikilvet" ovat olleet taitettureunaista mallia,
joten en voi olla varma, oliko tällaisia uudempia olakereunaisia
saatavana kromattuina. Tekniikan Maailmassa 3/1958 olevassa
Morris Minor 1000:ssa on kromatut AP-101 -kilvet, mutta koska
kilpien ympärillä on kromikehys, on mahdotonta sanoa millainen
reuna itse kilvessä on.
Jossain vaiheessa (milloin?) Vaasan läänistä erotettiin Keski-
Suomen lääni, joka sai alkukirjaimen "X". Samaten Ahvenanmaalla
alettiin jakaa "ÅL"-alkuisia kilpiä, joissa oli valkoinen pohjaväri
ja mustat merkit. Numeroita oli yhdestä neljään, toisin kuin
mannermaalla.
1950-luvun kuluessa moneen lääniin tuli lisäkirjaimia; Helsinkiin
kirjain "B" ja hieman aikaa 1960-luvun alussa jaossa oli myös
"C"-alkuisia kilpiä, paitsi että kirjainyhdistelmät "CC" ja "CD" oli
varattu diplomaattiautoille. Uudenmaan lääniin tuli lisäkirjain "Z",
Turun ja Porin lääniin kirjaimet "E" ja myöhemmin lyhyeksi aikaa
myös "F". Hämeen lääniin tuli lisäkirjain "I", ja hetken aikaa
1960-luvun alussa jaossa oli myös "N"-alkuisia kilpiä. Kuopion
lääniin tuli lisäkirjain "S", joka meni myöhemmin perustettavaan
uuteen Pohjois-Karjalan lääniin, jonka perustamisajankohtaa en
valitettavasti tiedä. En tiedä myöskään milloin Kymen lääni on
perustettu, mutta siellä käytettiin kirjaimia "R" ja "G". Vaasan
lääniin tuli toinen kirjain "Y". Kirjaimet "Q" ja "W" eivät ole koskaan
ollut käytössä, eivätkä kirjaimet "D" tai "J" olleet koskaan kilven
ensimmäisenä kirjaimena. "Å" oli käytössä vain Ahvenanmaan
maakunnassa.
Mielenkiintoisesti vuosien 1959 ja 1963 välillä, hieman läänistä riippuen,
kilven toinen kirjain saattoi olla joko "Ä" tai "Ö". Moiset ovat nykyään
varsin harvinaisia näkyjä, ja niitä on käytössä enää alle 50 ajoneuvossa.
Rekisteröintiasetus sinäänsä ei estä saamasta näitä kirjaimia takaisin
sellaiseen ajoneuvoon, jossa tällaiset kilvet ovat joskus olleet, mutta
eri asia annetaanko niitä silti. Luulisi, että työkalut Ä:tä ja Ö:tä
varten olisivat edelleen tallella.
Kilven ympärille oli saatavilla koristekehys, joita oli useampaakin
mallia.
Muuan malli on erityisen hieno, sillä se täsmää kilven reunan olakkeeseen
jämptisti, ja kehyksen takana on neljä tarkalleen olakkeeseen sopivaa
kiinnitysklipsua. Taatusti kotimaista valmistetta, ja on helppo entisöidä
entiselleen, koska materiaali on rosteria.
Vuoden 1960 nurkilla kilven reunassa oleva olake alettiin maalata
valkoiseksi, ja ilmeisesti samoihin aikoihin kilven materiaali muuttui
ruostuvasta teräspelllistä alumiinipelliksi. Vuoden 1961 nurkilla
tapahtuneessa kilpiuudistuksessa kaksikirjaimiset yhdistelmät
alkoivat olla kortilla, ja niin oli pakko ottaa käyttöön kolmikirjaimisia
yhdistelmiä, kuitenkin siten, että numeroita oli vain yksi tai kaksi,
jolloin merkkien kokonaismäärä oli edelleen maksimissaan viisi.
Muutos ei koskenut Ahvenanmaata. Samoihin aikoihin kirjain "X"
vapautettiin taksikäytöstä, eli sen saattoi saada tavalliseenkin autoon.
Tähän saakka taksit oli tunnistettavissa siitä, että tuulilasin
sisäpuolella oli "Vapaa" valo, ja kilven toinen kirjain oli aina "X".
Helsinkiläinen taksi-Popeda saattoi olla "AX-700" ja kuopiolainen
Plymouth-pirssi puolestaan saattoi olla "KX-170". Jatkossa taksien
kilpien ympärille lisättiin oranssi ns. nälkäreunus, ja 1960-luvun
puolivälissä katolle tuli pakollinen taksi-kyltti, jolloin tuulilasin
sisäpuolinen vapaa-valo poistui. Vastaavanlaisen kilven ympärille
kiinnitettävän vihreän reunuksen merkitystä en tiedä, liittynee muihin
ammattiautoihin.
Ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten
vastuulla. Poliisiviranomaiset ylläpitivät kustakin ajoneuvosta
ns. kantakortteja, joihin kirjattiin ajoneuvon tiedot ylös. Kun
ajoneuvon kotilääni vaihtui, vaihtuivat myös ajoneuvon kilvet.
On muuten ollut melkoinen työ; eräässäkin jäljittämässäni ajoneuvossa
oli viidet kilvet kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden aikana.
Autorekisterikeskus ARK (nykyisin Ajoneuvohallintokeskus ANHK)
perustettiin v. 1966, ilmeisesti ensimmäisenä pohjoismaissa, ja
ajoneuvojen tiedot siirtyivät keskitetysti yhteen paikkaan ja
tietokoneelle. ANHK poistaa auton rekisteristä automaattisesti
ns. vuosipoistona, mikäli se on ollut katsastamatta kaksi vuotta
(museoajoneuvo viisi vuotta). Näihin päiviin saakka ei ole kerran
menetettyjä (mustia) kilpiä saanut autoon takaisin kuin rahalla,
ja silloinkin vain museokatsastuksessa hyväksyttyyn ajoneuvoon,
mutta nyt onneksi saa, eikä pelkästään (mustien) kilpien takia
ole enää pakko tekohengittää autoaan katsastuksesta toiseen, vaan
sen voi rauhassa kunnostaa kerralla ja kunnolla. Toivottavasti
nykykäytäntö jatkuu eikä kaadu esimerkiksi väärinkäytöksiin.
ANHK:sta voi tiedustella kirjallisesti rekisterissä olleista ajoneu-
voista. Kannattaa yksilöidä tarkkaan, millaisesta ajoneuvosta
on kyse, sillä sama rekisteritunnus on saattanut olla useammassa
ajoneuvossa, eri aikaan toki, jonkun mittaisen karenssiajan jälkeen.
Ainakin vuosina 1967 ja 1968 ajoneuvoilta on peritty jokin
ylimääräinen vero, sillä vanhojen autojen tuulilaseista saattaa
löytyä pieni kolmiomainen tarra, jossa on ko. vuosiluku. Kuinka
ollakaan, samanlainen tarra saattaa löytyä myös ko. vuosina
rekisterissä olleen moottoripyörän tai perävaunun rekisterikilvestä!
Eli koska kyseisissä laitteissa ei ole ollut tuulilaseja, joihin tarra
liimata, se on kiinnitetty rekisterikilpeen.
Kilpien vaihtopakko läänin vaihdoksen yhteydessä poistui vasta
jossain vaiheessa vuonna 1971.
Monet harrastajat luottavat liiaksi rekisteriotteessa oleviin tietoihin;
niissä kun on valitettavasti monesti pahojakin virheellisyyksiä. Tutkin
kasaa kantakortteja, ja vastaan tuli 1952 VW Karmann Cabriolet,
jossa muka oli matkustajapaikkoja kuljettäjan lisäksi viidelle. Luku
oli korjattu muotoon "neljälle" mutta sekin on väärin; kyseinen laite on
neljän hengen auto (takapenkki on kapeampi kuin umpiautossa), eli
oikeasti matkustajapaikkoja on kuljettajan lisäksi kolmelle. Lisäksi
monella menevät käsitteet hieman sekaisin. *Vuosimalli* on se tietty
malli, minkä mukaan ajoneuvoa on tehty yhden vuoden ajan. Joskus
peräkkäiset vuosimallit saattavat olla keskenään liki identtisiä.
Vihollisen hämäämiseksi uutta vuosimallia aletaan tehdä yleensä
edellisen vuoden elokuussa, kesälomien jälkeen. Eli, esimerkiksi VW:n
ensimmäistä ns.vuosimallia, joka on "vuosimalli 1956", tehtiin elokuusta
1955 heinäkuuhun 1956, seuraavaa vuosimallia, eli "vuosimallia 1957",
tehtiin elokuusta 1956 heinäkuuhun 1957, ja niin edelleen.
*Valmistusvuosi* on se kalenterivuosi, jonka aikana autosi on valmistettu.
Monelta edelleen toimivalta autotehtaalta saa edelleenkin todistuksen,
josta käy ilmi, tarkalleen, milloin ajoneuvosi on valmistettu, mihin se
on toimitettu ja mitä varusteita siinä oli tehtaalta lähtiessä.
*Käyttöönottovuosi* taasen on se vuosi, jolloin ajoneuvo on ensimmäisen
kerran rekisteröity ja otettu käyttöön. Huomauttaisin, että käyttöönotto-
vuosi ei välttämättä ole se vuosi, jolloin auto on ensirekisteröity
Suomessa, sillä tännehän tuli 1950-luvun kuluessa varsin paljon ns.
merimiesautoja, joita he toivat valuuttatulojensa avulla yksityisesti
(ja möivät liki kaksi kertaa listahintaa kovemmalla hinnalla...)
Suosittelisin, että ajoneuvojen iänmäärityksessä lähdettäisiin liikkeelle
ajoneuvon valmistenumerosta, sillä se antaa tarkimman lähtökohdan.
Myöskin ajoneuvojen mallimerkinnöissä on kovasti kirjavuutta. Esimerkiksi
Volkswagen Karmann Ghia saattaa olla muodoissa "Karman Ghia",
"Karmann-Chia",
"Karman Chia", "Karmann Chia", "Karmann-Cia"...
Vuonna 1972 alettiin jakaa uusia pitkiä kilpiä, joissa oli (ruotsalaisen
mallin mukaan) valkoisella heijastavalla pohjalla kolme kirjainta ja kolme
numeroa. Tämä kilpimalli on edelleen käytössä. Myös valtion autoihin,
ahvenanmaalaisiin sekä perävaunuihin tuli tällaiset uudet kilvet. Kun
Ahvenanmaan maakunnassa loppuivat "ÅL"-alkuiset kombinaatiot,
otettiin käyttööön kolmas kirjain ja vähennettiin yksi numero, eli kilpi
saattoi nyt olla muotoa "ÅLM 580". Huomaa, että väliviivaa ei saarilla
tunneta.
Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
kilven
ensimmäisenä kirjaimena.
Amerikkalaisten autojen takapuskurin koloon tällainen uusi pitkä
kuusimerkkinen kilpi ei sopinut, joten niihin alettiin jakaa lyhyitä
valkopohjaisia N-alkuisia kilpiä. Näemmä lyhyitä N-kilpiä on saanut
eri perusteilla myös muunkin maalaisiin autoihin. Vastaavia lyhyitä
valkopohjaisia J-alkuisia kilpiä alettiin jakaa 1980-luvun loppupuolella,
sillä N-alkuiset kombinaatiot lienevät käyneet vähiin. Aikaisemmin ei
J-kirjain ollut voinut olla kilven ensimmäisenä kirjaimena.
Myös vanhat mustat lyhyet kilvet saattoi halutessaan vaihtaa samalla
tunnuksella varustettuihin uusiin valkopohjaisiin kilpiin.
Aluksi perävaunuissa oli vastaavat mustapohjaiset kilvet kuin autoissakin,
kuitenkin niin, että ensimmäinen kirjain oli aina "P". Kirjaimia oli
kaksi, numeroita yhden ja neljän välillä. Vuoden 1972 kilpiuudistuksen
jälkeen, perävaunun kilvessä oli heijastavalla pohjalla mustat merkit.
Aluksi oli kaksi kirjainta ja neljä numeroa, sittemmin rinnalle on tullut
versio, jossa sekä kirjaimia että numeroita on kumpiakin kolme.
Kirjainta "P" ei voi saada ensimmäiseksi kirjaimeksi auton rekisteri-
kilpeen.
Traktoreissa ja työkoneissa käytettiin, ilmeisesti v. 1972
kilpiuudistukseen saakka, sellaista kilpeä (yhtä kappaletta siis), jossa
oli oranssilla pohjalla punaiset merkit. Autojen kilvistä poiketen
kilvessä oli ensin numerot, sitten kirjaimet, ts. Hämeen läänissä
saattoi olla Ferguson "18-HC". Kilpiuudistuksen jälkeen kilven
pohjaväriksi tuli heijastava keltainen, ja merkit ovat olleet mustia.
Merkkejä voi olla 3+3.
Presidentin autossa ei ole koskaan ollut varsinaista rekisterikilpeä, vaan
sen tilalla on ollut leijonavaakuna; kullattu leijona punaisella pohjalla.
Kirjainyhdistelmä "AA" oli varattu valtioneuvoston käyttöön siten että
pääministerin autossa oli "AA-1" ja numero suureni hierarkian mukaan.
1950-luvulla valtion omistamissa autoissa oli valkopohjainen kilpi, jossa
oli leijonavaakuna ja 1-3 numeroa sekä läänitunnus. Tällaiset kilvet
vaihdettiin v. 1972 heijastavapohjaisiin kilpiin joista vaakuna oli
jätetty pois. Sittemmin valtion autoihin on vaihdettu ihan tavalliset
kilvet.
Armeijan autoissa oli sota-aikana SA-alkuisia kilpiä, joissa oli
numeroita yhdestä viiteen. V. 1972 kirjaimet jäivät pois ja jatkossa
kilvessä oli keltaisella pohjalla pelkät mustat numerot. Armeijan
perävaunuissa oli vastaavat kilvet mutta siten, että kilven alussa
oli kirjain "P", eli esimerkiksi "P-645". Myös armeijan perävaunujen
kilvet muuttuivat heijastavapohjaisiksi v. 1972. Armeijan kilpien
materiaalit saattavat vaihdella, ja ovat usein aika kotikutoisen
näköisiä.
Ymmärtääkseni ihan aluksi diplomaattiautoissa oli tavanomaiset
rekisterikilvet joiden yhteyteen lisättiin SF-kansallisuustunnusta
muistuttava soikea CD-tunnus. Sittemmin diplomaattiautoihin
tuli sinipohjaiset kilvet, joissa on valkoiset merkit; CD-alkuiset
nelinumeroiset korkea-arvoisemmille diplomaateille, ja C-alkuiset
viisinumeroiset alemmille virkailijoille. Näitä kilpiä on saatavilla
suorakaiteen muotoisten lisäksi myös neliön muotoisina, joissa
merkit ovat päällekäin kahdella rivillä. Kaksi ensimmäistä numeroa
kertovat diplomaatin kotimaan, esimerkiksi 47-alkuiset tulevat
Venäjältä. CD-kilven kaksi viimeistä numeroa kertovat hierarkiasta;
mitä pienempi numero, sen korkea-arvoisemmasta henkilöstä on kyse.
Esimerkiksi CD-1201 kuuluu Yhdysvaltain suurlähettiläälle. Diplomaatti-
kilpiä siirretään autosta toiseen, joten kilvessä saattaa olla
ylimääräisiä
kiinnitysreikiä. Diplomaattiautot saattavat muuten olla monesti hieman
epätavallisiakin. Kuriositeettina mainittakoon, että vielä 1988
Helsingissä
liikkui silloisen länsi-saksalaisen diplomaatin beige VW 1302 Kupla
CD-alkuisin kilvin.
Moottoripyörissä on kulloinkin käytetty vastaavankaltaisia kilpiä kuin
autoissakin, kuitenkin niin, että kilpien koko on ollut huomattavasti
pienempi. Ennen vuotta 1950 niissä oli vuosileima (esim "38") ja
paikka katsastusleimalle, aivan kuten autoissakin, vuoden 1950 jälkeen
ne jäivät pois. V. 1972 kilpiuudistuksen jälkeen kilvet ovat olleet
valkopohjaisia, ja kirjaimet sekä numerot ovat olleet kahdella rivillä
päällekäin. Kirjaimia on ollut kaksi, numeroita yhdestä kolmeen.
Mopoissa ja moottorikelkoissa sekä tietyissä työkoneissa ei ensialkuun
ollut varsinaista rekisterikilpeä vaan vakuutuskilpi, joka osoitti, että
laitteella oli voimassa oleva vakuutus. Kilven pohjan ja merkkien värit
vaihtuivat vuosittain, ja samoin vaihtui kirjainten ja numeroiden paikka;
vuorovuosina ylärivillä oli kolme kirjainta ja alla kolme numeroa, vuoro-
vuosina taas toisin päin. Ensimmäinen kirjain kertoi, missä vakuutus-
yhtiössä vakuutus oli; "K" kuten Kansa, "P" kuten Pohjola, jne. Vasta
parin vuoden ajan mopoissa on ollut rekisterikilpi, joka on vastaavan
näköinen kuin em. vakuutuskilpi, paitsi että ylärivillä on vain kaksi
kirjainta, alla entiseen tapaan kolme numeroa.
Ennen vuotta 1950 tuliterässä vielä rekisteröimättömässä autossa saattoi
olla koekilpi, jossa luki valkoisella pohjalla punaisin merkein vaikkapa
"KOE H-998". Vuoden 1950 jälkeen vastaavassa kilvessä oli valkoisella
pohjalla punaisin merkein esimerkiksi "M-2825". Ihan samannäköisiä
(tosin heijastavapohjaisia) puna/valkoisia ns. siirtokilpiä käytetään
edelleenkin, esimerkiksi vietäessä ajoneuvoa rekisteröintikatsastukseen.
Autoliikkeillä on omat keltapohjaiset koekilpensä tuliterien autojen
siirtelyä varten. Nämä kilvet ovat liikekohtaisia, eli niitä ei tarvitse
joka siirtoa varten käydä noutamassa katsastustoimipaikoilta.
Verovapaana Suomesta ostetussa, ulkomailla määräajan käytettäväksi
tarkoitetussa, ja tänne uudelleen tuotavassa ajoneuvossa saattaa olla ns.
muuttokilpi. Lyhyessä kilvessä on yksi kirjain ja kolme numeroa, ja
lisäksi kilven oikeassa laidassa on punainen pystyviiva, jossa on
voimassaolovuoden vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa päällekkäin.
Vuonna 1987 näyttää vielä olleen käytössä mustapohjainen muuttokilpi
(jossa siis oikeassa laidassa päällekkäin numerot "8" ja "7"), kun
vuonna 1991 on näemmä jo siirrytty valkopohjaiseen vastaavaan.
V:sta 1988 lähtien museohyväksyttyihin ajoneuvoihin on voinut saada lyhyen
mustapohjaisen museoajoneuvon rekisterikilven. Aluksi jaossa oli sarja
MR-1...MR-999, sitten MRA-1...MRA-99 jonka jälkeen MRB-1...MRB-99 jne.
MR-alkuisten kombinaatioiden loputtua siirryttiin MA-alkuisiin. Myös
museomoottoripyöriin on voinut saada mustat vanhanmalliset (1950-72)
kilvet, jota ainakin ensialkuun alkoivat kirjaimin "MM".
Tuntuu hassulta, jos vuoden 1972 jälkeen valmistettuihin museoajoneuvoihin
jaetaan mustapohjaisia kilpiä, kun ei niissä sellaisia voinut uutenakaan
olla, paitsi muutamassa erittäin harvinaisessa poikkeustapauksessa.
Eräässä 1975 CZ-moottoripyörässä ja eräässä 1975 Jaguarissa kun kuulemma
pitäisi oleman mustat kilvet, jotka olisivat olleet niissä uudesta saakka.
Lisäksi
utuinen muistikuvani viestittää erään varatuomarin 1980-luvun Sciroccosta,
jossa
olisi ollut lyhyt musta kilpi. Kyseisellä henkilöllä sattuu olemaan erään
kirjain-
sarjan yhdeksän ensimmäistä numeroa. Joukossa on mm. pitkä (siis pitkä)
valkoinen kilpi, jossa on vain kolme merkkiä...
Uusien ajoneuvojen läänikohtaisista kilvistä vuovuttiin v. 1989-90
nurkilla, (sääli) ja tuolloin otettiin uudelleen käyttöön v:sta 1972
boikotissa olleet ensimmäiset kirjaimet "G" ja "F", ja lisäksi nyt
kirjain "J" saattoi olla ensimmäistä kertaa kilven ensimmäisenä
kirjaimena.
Edellä oli hieman puhetta Ahvenanmaan maakunnan omista kilvistä,
jotka ovat aina poikenneet mannermaan vastaavista. Lisää hajurakoa
tuli 1990-luvun alussa, kun uusi laki mahdollisti hyvin jenkkihenkiset
kilvet, joissa valkopohjaisen kilven ylälaidassa on Ahvenanmaan vaakuna,
teksti "Åland" ja Ahvenanmaan lippu, ja alla sinisellä rekisteritunnus.
Rekisteritunnus voi sisältää myös pelkkiä kirjaimia toisin kuin manner-
Suomessa.
Maksamalla Ajoneuvohallintokeskukselle 5000,- leimaveron sekä
kilpimaksun, voi hakemuksesta ajoneuvoonsa saada tietyn rekisteri-
tunnuksen, mikäli se on vapaana ja täyttää tietyt rekisteritunnukselle
asetetut rajoitukset. Tamperelainen Antero Lyytikäinen on listannut
nettiin
erikoisia "ostettuja" kilpiä. Osoite on
<http://www.tpu.fi/~eehely/plates/>.
Sivuilla on listattuna peräti 830 erikoista rekisterikilpeä.
Joissakin EU-maissa on jo käytössä uusi kilpityyppi, jossa kilven
vasemmassa laidassa on sininen raita, jossa EU:n tunnus ja kansalli-
suutta osoittava kirjain. On hyvin mahdollista, että vastaavat EU-kilvet
tulevat lähivuosina Suomeenkin, ainakin uusiin autoihin.
Lähdeteokset:
Antero Lähteenmäen artikkeli v. 1991 Automobiili-lehdessä
Tom Rönnbergin artikkeli Hyrysysy-Menolaisen numerossa 1/1992
Pasi Hakalan artikkeli Suuntawiitassa 3/1992
Vehoniemen Automuseon upea yli 90 kilven kokoelma
omat havainnot pikkupojasta saakka
kiitokset Tommi Lempiselle kommenteista
--
Aktiivisuutta, hyvät listalla olijat.. Ethän voi olettaa saavasi postia, jos et sitä itsekään lähetä!
--
----------------****
--
- Tommi Lempinen - tlem...@hit.fi - +358 50 590 3735 -
Kare M A Pietil{
>Postitan tänne Pasi Hakalan *aivan mahtavan* tietopaketin rekisterikilpien
>historiasta Suomessa. Kommentit ovat tervetulleita. Tämäkin muuten koki
>listalla..
Finland, ten points... silti pari kommenttia.
>1950-luvun kuluessa moneen lääniin tuli lisäkirjaimia; Helsinkiin
>kirjain "B" ja hieman aikaa 1960-luvun alussa jaossa oli myös
>"C"-alkuisia kilpiä, paitsi että kirjainyhdistelmät "CC" ja "CD" oli
>varattu diplomaattiautoille. Uudenmaan lääniin tuli lisäkirjain "Z",
C-kirjainta ei varsinaisesti varattu konsulaateille, sillä niiden autot
erotettiin tuohon aikaan erillisellä lisäkilvellä (kuten myöhempänä aivan
oikein todetaan). CA- ja CB-kilpien CC- ja CD-kilvet hyllytettiin, koska
niiden pelättiin aiheuttavan sekaannusta diplomaattiautojen kanssa. Osa
CE-kilvistä ehti jakoon ennekuin koko C-kilpi hyllytettiin.
Ajoituksesta sen verran, että TM:n numerossa 12/61 on kesäkuussa koekilvillä
A-188 kuvattu Ferrari 250 GT, joka perimätiedon mukaan sai varsinaiset kilvet
"CA-725" tunnuksin.
>Monet harrastajat luottavat liiaksi rekisteriotteessa oleviin tietoihin;
>niissä kun on valitettavasti monesti pahojakin virheellisyyksiä. Tutkin
>kasaa kantakortteja, ja vastaan tuli 1952 VW Karmann Cabriolet,
>jossa muka oli matkustajapaikkoja kuljettäjan lisäksi viidelle. Luku
>oli korjattu muotoon "neljälle" mutta sekin on väärin; kyseinen laite on
>neljän hengen auto (takapenkki on kapeampi kuin umpiautossa), eli
>oikeasti matkustajapaikkoja on kuljettajan lisäksi kolmelle.
Meillä on 1963 rekisteröity 2+2 paikkainen urheiluauto, jonka otteessa lukee:
henkilöluku 2, joista kujettajan vieressä 1. Huomautuksena on lisätty mielen-
kiintoinen merkintä "väliaikaisesti kuljettajan lisäksi 2 henkilöä". Oman tul-
kintani mukaan auto on siis 2-paikkainen, jossa saa väliaikaisesti kuljettaa
kolmatta henkilöä...
>Vuonna 1972 alettiin jakaa uusia pitkiä kilpiä, joissa oli (ruotsalaisen
>mallin mukaan) valkoisella heijastavalla pohjalla kolme kirjainta ja kolme
>numeroa. Tämä kilpimalli on edelleen käytössä. Myös valtion autoihin,
>ahvenanmaalaisiin sekä perävaunuihin tuli tällaiset uudet kilvet. Kun
Sepä onkin hyvä kysymys, että kuka otti käyttöön kenenkin mallin mukaiset
kilvet. Minulla on sellainen vahvistamaton mielikuva, että uudet kilvet
tulivat käyttöön ruotsissa vuoden 1973 alusta, ts. myöhemmin kuin Suomessa.
Tämä vaatinee lisäselvitystä...
>Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
>sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
>tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
>kilven ensimmäisenä kirjaimena.
Muistan myös nähneeni Helsingin katukuvassa ensimmäiset Volvon 240-sarjan
dieselit kilvillä "GLD-5" ja "GLD-6" - vastasivat tietysti 5- ja 6-sylinterisiä
malleja 240 GLD-5 ja 240 GLD-6. Päätellen siitä, että autot olivat liiken-
teessä, ne eivät olleet nk. studiokilpiä (vrt. "AUTO-99")
>V:sta 1988 lähtien museohyväksyttyihin ajoneuvoihin on voinut saada lyhyen
>mustapohjaisen museoajoneuvon rekisterikilven. Aluksi jaossa oli sarja
>MR-1...MR-999, sitten MRA-1...MRA-99 jonka jälkeen MRB-1...MRB-99 jne.
>MR-alkuisten kombinaatioiden loputtua siirryttiin MA-alkuisiin. Myös
>museomoottoripyöriin on voinut saada mustat vanhanmalliset (1950-72)
>kilvet, jota ainakin ensialkuun alkoivat kirjaimin "MM".
Kuriositeettina mainittakoon, että "MR-2" näyttää edelleen istuvan erään
urheilumallisen Toyotan nokalla...
>Eräässä 1975 CZ-moottoripyörässä ja eräässä 1975 Jaguarissa kun kuulemma
>pitäisi oleman mustat kilvet, jotka olisivat olleet niissä uudesta saakka.
Kannattanee ottaa huomioon sekin mahdollisuus, että mustat kilvet on voitu
ensirekisteröinni yhteydessä siirtää saman omistajan edellisestä autosta,
etenkin mikäli kyseessä on ollut suhteiden tai sattuman avulla saatu erityi-
sen mieluisa kilpi...
--
Blah blah blah
Janne Tallgren
>
> Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
> sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
> tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
> kilven
> ensimmäisenä kirjaimena.
>
Kommentteja kun oikein pyydettiin...
Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
Janne
Marko Patsikka
Janne Tallgren wrote:
>
> Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
Ei petä!
F-kirjaimeen en nyt kommentoi, kun ei tule yhtään esimerkkiä mieleen,
mutta G-kirjaimesta on esimerkkejä.
Mustapohjaisena on ollut, koska esim. Sotossani on ollut 60-luvulla
"GP-242" kilvet.
Valkopohjaisistakaan ei liene epäselvyyttä, koska tokihan muistatte nämä
"GAY-" alkuiset?!
Siitä en osaa sanoa varmaa, että olisiko 70-luvulla ollut sitten
breikkiä G-kirjaimen käytössä, mutta ainakin 80-luvulla se tuli jo
kuvioihin takaisin.
Et silleen.
-Makke-
---------------------------------------------------------------------
Marko Pätsikkä, Vintalantie 294, 21360 Lieto as., SUOMI-FINLAND
+358-(0)50-554 0836 mailto:mapa...@lieto.fi
cars, music and much more... check it out!! http://www.utu.fi/~eihapa/
Webmaster of Vauxhall Bedford Club Finland http://fly.to/vbcf
Jori Kelkka
> > Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
> > sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
> > tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
> > kilven
> > ensimmäisenä kirjaimena.
> >
>
>
> Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
>
Kyllä mä ainakin päivittäin näen F ja G alkuisia kilpiä. Kyllä niitä
ainakin viime vuonna (98) annettin ihan yleisesti sekä uusiin että
uudelleenrekisteröinti kilviksi.
JK
Mika Nopola
>
> Janne Tallgren wrote:
>
> >
> > Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> > Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
>
> mutta G-kirjaimesta on esimerkkejä.
Isaukolla oli ainakin n. 91-mallinen mazda, jossa rekkari FAK-xxx.
t. Mika
Mika Iisakkila
> Isaukolla oli ainakin n. 91-mallinen mazda, jossa rekkari FAK-xxx.
FAC-xxx -laattoja on myös jäänyt mieleen parikin jostain syystä...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ - remove the "no spam" -stuff from
mail address when replying
Kare M A Pietil{
>Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
>Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
Kylläpä noita FAG- ja GAY-alkuisia hullunhauskoja synonyymikilpiä aina
silloin tällöin liikenteessä silmille pompahtelee...
--
Blah blah blah
Hartikainen Teemu
:>sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
:>tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
:>kilven ensimmäisenä kirjaimena.
: Muistan myös nähneeni Helsingin katukuvassa ensimmäiset Volvon 240-sarjan
: dieselit kilvillä "GLD-5" ja "GLD-6" - vastasivat tietysti 5- ja 6-sylinterisiä
: malleja 240 GLD-5 ja 240 GLD-6. Päätellen siitä, että autot olivat liiken-
: teessä, ne eivät olleet nk. studiokilpiä (vrt. "AUTO-99")
Joo, kyllä D-kirjaimen saa kilpeen silloin kun se on erityiskilpi eli
siitä on maksettu tuo 5000mk.
Jan Andersson
Ex tyttöystävälläni ja systerillään oli uudet Toytotat joskus 90 luvun
alkupuolella
ja niissä oli molemmissa G alkuiset, GAR ja GAF.
Itse aion joskus yrittää VW "laulu" pakuuni takaisin vanhoja ZZ-alkuisia
kilpiä mustalla pohjalla... Ja autossahan tulee soimaan tietysti
ZZ-Top.. :-) Ja paljon muuta toki.
Jan
--
Ramva FAQ index http://www.ramva.vwmagazine.com
Ramva members
http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/9772/ramvaworld.html
Ramva Car Show http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/6575/
My Home Page http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/2691/
Juha Lehtovirta
> Joo, kyllä D-kirjaimen saa kilpeen silloin kun se on erityiskilpi eli
> siitä on maksettu tuo 5000mk.
Näinpä se saattaa aivan viimeisimpien muutoksien jälkeen olla. Kesällä
-96 yritin kinuta D-alkuista eritystunnusta ANHK:n kilpiryhmältä melko
sitkeästikin, mutta viittasivat vain kerta toisen jälkeen asetukseen,
jossa ko. kirjaimen käyttö kielletään muissa kuin diplomaattikilvissä.
Tuo asetusteksti on muuten vielä edelleen ANHK:n kotisivuilla, joten jos
säännöt ovat muuttuneet, ei uusia tietoja ole ainakaan sinne päivitetty:
"Suomen rekisteritunnuksissa ei käytetä kirjaimia Q, Å, Ä, Ö ja W.
Numerosarja ei saa alkaa nollalla eikä nolla voi olla ainoana numerona.
P-kirjain saa olla ensimmäisenä kirjaimena vain perävaunujen tunnuksissa
ja D-kirjain on varattu kokonaan vain diplomaattikilpiin."
sekä erikseen kohdassa "Erityiskilpi"
"Hakemuksesta voidaan ajoneuvoa varten antaa tietty rekisteritunnus
(erityistunnus). Erityiskilpi on muuten tavallinen kilpi, mutta
tunnuksen voi valita tietyin rajoituksin. Erityiskilvessä ei saa käyttää
D-kirjainta, koska se on varattu diplomaattikilpiin, eikä P-kirjainta
ensimmäisenä kirjaimena muille kuin perävaunuille. Mustapohjaisia
rekisterikilpiä voidaan antaa ainoastaan museoajoneuvolle. Erityiskilpiä
alettiin myöntää vuoden 1989 alusta."
http://www.ajoneuvohallintokeskus.fi/kilvetpaa.htm
Juha
Tapio Keihanen
> Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
Varsin informatiivista artikkelia pidemmälle lukien löytyy seuraava
pätkä:
"
ajoneuvojen läänikohtaisista kilvistä vuovuttiin v. 1989-90
nurkilla, (sääli) ja tuolloin otettiin uudelleen käyttöön v:sta 1972
boikotissa olleet ensimmäiset kirjaimet "G" ja "F", ja lisäksi nyt
kirjain "J" saattoi olla ensimmäistä kertaa kilven ensimmäisenä
kirjaimena.
"
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/personal.html
"Kaikkiaan Fiat 600:ia tuotiin vuosien 1955-1973 välisenä aikana Suomeen
60531. Jos huomioidaan vielä Neckarin ja Zastavan vastaavat mallit, nousee
tuotujen autojen määrä noin 70000:een." -- Fiat Suomessa -kirja, 1982
Tapio Keihanen
> Hartikainen Teemu wrote:
> > Joo, kyllä D-kirjaimen saa kilpeen silloin kun se on erityiskilpi eli
> > siitä on maksettu tuo 5000mk.
>
> Näinpä se saattaa aivan viimeisimpien muutoksien jälkeen olla. Kesällä
> -96 yritin kinuta D-alkuista eritystunnusta ANHK:n kilpiryhmältä melko
D on vaikea kirjain. Se on yhä kielletty (ainakin vielä joulukuun
puolessa välissä) muista kuin diplomaattikilvistä aivan kuten ANHK:n
WWW-sivuilla (http://www.ajoneuvohallintokeskus.fi/kilvetpaa.htm)
sanotaan. Kuitenkin esimerkiksi siinä '70-luvun lopun Audissa (AUD-1)
ja sitten tuoreemmassa tapauksessa (viime vuodelta) Data Fellowsin
Bond-BMW:ssä (DF-1) on D-kilvet, toisessa jopa ensimmäisenä
kirjaimena.
Sfnet.keskustelu.laki-ryhmässä keskusteltiin asiasta viime
marraskuussa ja Data Fellowsista kommentoitiin seuraavaa:
"
Asiassa ei ole mitään mysteeriä: Ajoneuvokeskus on muuttamassa tätä
D-sääntöä ja asiaa kysyttäessä DF-kilvet olivat saatavilla ihan
normaalisti.
"
Jos tuo D nyt sitten vapautetaan, mieli tekisi kyllä kovasti DIO-2
-kilpiä ;) (10 pistettä ja undulaattimerkki sille joka keksii miksi
nimenomaan DIO-2;)
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/personal.html
"Can we say that we've evolved?
Take a look at the world. We've EVILUTED!" -- Ronnie James Dio 1994
Tapio Keihanen
> kilven toinen kirjain saattoi olla joko "Ä" tai "Ö". Moiset ovat nykyään
> varsin harvinaisia näkyjä, ja niitä on käytössä enää alle 50 ajoneuvossa.
Voi olla, että muistan väärin, mutta mielestäni Tampereen Viinikassa
ainakin vielä 1990-luvun alkupuolella oli musta Kupla, jossa oli Ö:llä
alkava kilpi. Muistaako kukaan tarkemmin? Tuolloin tuo Volkkari tuntui
olevan ihan ympärivuotisessa ajossa - vuosimallia en tiedä, mutta
siinä taisi olla vielä ne heiluvilkut ovenpielissä.
Janne Tallgren
Janne Tallgren wrote:
> >
> >
> > Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
> > sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
> > tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
> > kilven
> > ensimmäisenä kirjaimena.
> >
>
> Kommentteja kun oikein pyydettiin...
>
> Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
>
> >Uusien ajoneuvojen läänikohtaisista kilvistä vuovuttiin v. 1989-90
> >nurkilla, (sääli) ja tuolloin otettiin uudelleen käyttöön v:sta 1972
> >boikotissa olleet ensimmäiset kirjaimet "G" ja "F", ja lisäksi nyt
> >kirjain "J" saattoi olla ensimmäistä kertaa kilven ensimmäisenä
> >kirjaimena.
>
>
>
Anteeksi, että kirjotin aiheettoman kommentin. Tällainen krooninen järjestys
tekstissä ei vaan oikein sovi meikäläisen lukutyylille. Siis eihän sitä tuon
selvemmin voi kirjoittaa, mutta ehkä skrollasin kohdan yli.Selitys tämäkin.
Janne
Kare M A Pietil{
>Joo, kyllä D-kirjaimen saa kilpeen silloin kun se on erityiskilpi eli
>siitä on maksettu tuo 5000mk.
Tulkoon selvennetyksi, että "GLD-5" ja "GLD-6" kurvasivat Kallion Linjoilta
ympyrätalon suuntaan vuosia ennen ostokilpiä. Milloinkohan nuo mallit
muuten mahdettiin esitellä 1983...?
--
Blah blah blah
Kare M A Pietil{
>Voi olla, että muistan väärin, mutta mielestäni Tampereen Viinikassa
>ainakin vielä 1990-luvun alkupuolella oli musta Kupla, jossa oli Ö:llä
>alkava kilpi. Muistaako kukaan tarkemmin? Tuolloin tuo Volkkari tuntui
>olevan ihan ympärivuotisessa ajossa - vuosimallia en tiedä, mutta
>siinä taisi olla vielä ne heiluvilkut ovenpielissä.
Voi toki olla, että joku höyrypää on vetänyt siitä narusta, mistä on saanut
todella erikoisen kilven ja ajellut sitten kaikkien vakiintuneiden käytän-
töjen vastaisella ö-kilvellä, mutta melkein väittäisi ö:n olleen toisena
tai kolmantena kirjaimena. Lapsuudestani muistan mm. ZZö-kilven...
Tulihan noita kilpiä pienenä kerättyä kesälomamatkoilla - varmaan useampia
tuhansia kilometrejä - ja kilpiä. Sääli, etteivät vihkot ole tallella, niitä
oli sentään useampia...
--
Blah blah blah
Toni Töyrylä
>tlem...@news.hit.fi (Tommi Petteri Lempinen) writes:
>> kilven toinen kirjain saattoi olla joko "Ä" tai "Ö". Moiset ovat nykyään
>ainakin vielä 1990-luvun alkupuolella oli musta Kupla, jossa oli Ö:llä
>alkava kilpi. Muistaako kukaan tarkemmin?
En tiedä tuosta Kuplasta, mutta _muistelen_ joskus täällä Otaniemessä
nähneeni punaisen Anglian, jonka rekisterikirjaimet olivat ytimekkäästi ÖH.
Peräti dokumentoitu havainto on (jostain Lahdessa olleesta autonäyttelystä)
sen sijaan sininen Karmann Ghia, jonka rekisterikirjaimet olivat ÄÖ.
--
T o n i T ö y r y l ä
Jussi Ahonen
> Voi olla, että muistan väärin, mutta mielestäni Tampereen Viinikassa
> ainakin vielä 1990-luvun alkupuolella oli musta Kupla, jossa oli Ö:llä
> olevan ihan ympärivuotisessa ajossa - vuosimallia en tiedä, mutta
> siinä taisi olla vielä ne heiluvilkut ovenpielissä.
Minusta se oli TÖ-jotain ja musta pohjainen kilpi.
T: JA
Jari Debner
>
> >
> >
> > Kirjainta "D" ei vuoden 1972 jälkeen ole käytetty, sillä se on helppo
> > sekoittaa O-kirjaimen kanssa. Poikkeus: muuan 1977 Audi 100 GLS
> > tosin liikkuu AUD-1 -kilvillä... Kirjaimia "F" ja "G" ei käytetty enää
> > kilven
> > ensimmäisenä kirjaimena.
> >
>
>
> Eikö nykyään käytetä myös kirjaimia F ja G kilven ensimmäisenä kirjaimena?
> Olisin muistelevani, että näin on, mutta muisti voi tietysti pettää.
Yksi autoistani jonka rekisteröin 90-luvulla
sai tunnuksen FAG-...
JD
JD
Juha Heikkilä
>F-kirjaimeen en nyt kommentoi, kun ei tule yhtään esimerkkiä mieleen,
>mutta G-kirjaimesta on esimerkkejä.
>
Turussa Audilla moottoriurheilevalla miehellä on siviili V8:aan FUN-8.
>Valkopohjaisistakaan ei liene epäselvyyttä, koska tokihan muistatte nämä
>"GAY-" alkuiset?!
G-tä jaettiin ainakin -92 seutuvilla Lounais-Suomessa itselleni tuli 5/92
rekisteröitäessä GAX-.... ja kaverin Bemarissa samoilta ajoilta GAY- .....
arvatkaapa kadehdinko?
Juha
Teemu Uusi-Esko
> Mielenkiintoisesti vuosien 1959 ja 1963 välillä, hieman läänistä riippuen,
> kilven toinen kirjain saattoi olla joko "Ä" tai "Ö". Moiset ovat nykyään
> varsin harvinaisia näkyjä, ja niitä on käytössä enää alle 50 ajoneuvossa.
Viikonloppuna näin wanhassa sukulaismiehen kuvaamassa kaitafilmissä
vuodelta -61 Suomen Polkupyörä Oy:n (lyhennetään SuPo ;)) Ford
Thames-pakettiauton, jonka rekisteritunnus oli Eö-335.
> Presidentin autossa ei ole koskaan ollut varsinaista rekisterikilpeä, vaan
> sen tilalla on ollut leijonavaakuna; kullattu leijona punaisella pohjalla.
Noh, koskaan... Mara liikkuu metallinhohtomustalla panssaroidulla MB
S600L-autolla, jonka rekisteritunnus on NBA-634.
> - Tommi Lempinen - tlem...@hit.fi - +358 50 590 3735 -
>
> http://www.hit.fi/~tlempine/
>
-Teemu-
Ari Kosonen
> Voi olla, että muistan väärin, mutta mielestäni Tampereen Viinikassa
> ainakin vielä 1990-luvun alkupuolella oli musta Kupla, jossa oli Ö:llä
> alkava kilpi. Muistaako kukaan tarkemmin? Tuolloin tuo Volkkari tuntui
> olevan ihan ympärivuotisessa ajossa - vuosimallia en tiedä, mutta
> siinä taisi olla vielä ne heiluvilkut ovenpielissä.
Muistelisin nähneeni k.o. Kuplan siellä kadun varressa ihan äskettäinkin,
tänä talvena joka tapauksessa. Arvelisin että kyseessä ovat ihan alku-
peräiset kilvet, Kupla oli jostakin 60-luvun puolelta. Tarkemmin ajatellen
se Ö ei ehkä kuitenkaan ollut eka kirjain.
Noista mustapohjaisista rekkareista uusissa autoissa tuli mieleen
että Joensuussa liikkui paikallisen grynderin ysitonninen Saabbi,
jossa oli mustapohjaisen rekkarin kirjainosana omistajansa nimikirjaimet,
SAT-1. Samalla suvulla taisi olla myös SAT-2, valkoisella pohjalla.
ak
Roy Björkstrand
Teemu Uusi-Esko wrote:
> On 8 Feb 1999, Tommi Petteri Lempinen wrote:
>
> > Presidentin autossa ei ole koskaan ollut varsinaista rekisterikilpeä, vaan
> > sen tilalla on ollut leijonavaakuna; kullattu leijona punaisella pohjalla.
>
> Noh, koskaan... Mara liikkuu metallinhohtomustalla panssaroidulla MB
> S600L-autolla, jonka rekisteritunnus on NBA-634.
Pressan autossa on normaalit kilvet muutoin kuin virallisissa tilaisuuksissa,
jolloin autoon asennetaan leijonat. Kilvistä on myös eräs tarina, joka on
ainakin 95% totta.
Kekkosen ollessa autoineen jossain tilaisuudessa Smolnassa (Espalla -
pysäköintikieltoalue) innokas lappuliisa oli antamassa Kekkosen kuljettajalle
pysäköintivirhemaksua (elettiin ilmeisesti 50-60 luvulla). Lappuliisa tunsi
kyllä ohjeen, jonka mukaan leijonakilpi- eli pressan autoa ei sakoteta. Mutta
kun auto ei ollut virallisessa käytössä niin siinä oli tavalliset kilvet ja
liisa antoi sakot kuskille. "Omistaan" huolta pitänyt Kekkonen ei asiasta
juurikaan riemastunut. Vuonna 1992 tämä yli-innokas lappuliisa jäi eläkkeelle
Sörkan vankilan portinvartijan hommista... Että sellaista urakehitystä.
MK
<nospa...@cc.hut.fi> wrote:
>
>
>Teemu Uusi-Esko wrote:
>
>> On 8 Feb 1999, Tommi Petteri Lempinen wrote:
>>
>> > Presidentin autossa ei ole koskaan ollut varsinaista rekisterikilpeä, vaan
>> > sen tilalla on ollut leijonavaakuna; kullattu leijona punaisella pohjalla.
>>
>> Noh, koskaan... Mara liikkuu metallinhohtomustalla panssaroidulla MB
>> S600L-autolla, jonka rekisteritunnus on NBA-634.
>
>Pressan autossa on normaalit kilvet muutoin kuin virallisissa tilaisuuksissa,
>jolloin autoon asennetaan leijonat. Kilvistä on myös eräs tarina, joka on
>ainakin 95% totta.
>
>Kekkosen ollessa autoineen jossain tilaisuudessa Smolnassa (Espalla -
>pysäköintikieltoalue) innokas lappuliisa oli antamassa Kekkosen kuljettajalle
>pysäköintivirhemaksua (elettiin ilmeisesti 50-60 luvulla). Lappuliisa tunsi
>kyllä ohjeen, jonka mukaan leijonakilpi- eli pressan autoa ei sakoteta. Mutta
>kun auto ei ollut virallisessa käytössä niin siinä oli tavalliset kilvet ja
>liisa antoi sakot kuskille. "Omistaan" huolta pitänyt Kekkonen ei asiasta
>juurikaan riemastunut. Vuonna 1992 tämä yli-innokas lappuliisa jäi eläkkeelle
>Sörkan vankilan portinvartijan hommista... Että sellaista urakehitystä.
>
No ylennyksenhän se sitten sai. Kyllä toi lappuliisan homma taitaa
olla koiranhommaa sieltä pahimmasta päästä. Ja kuulemma vaarallistakin
nykyään...
MK
Kare M A Pietil{
>liisa antoi sakot kuskille. "Omistaan" huolta pitänyt Kekkonen ei asiasta
>juurikaan riemastunut. Vuonna 1992 tämä yli-innokas lappuliisa jäi eläkkeelle
>Sörkan vankilan portinvartijan hommista... Että sellaista urakehitystä.
Ai sieltäkös se Ilaskivi keksi tämän mahdollisuuden - ja minäkun kuvittelin,
että edes yksi kokoomuslainen olisi keksinyt jotain uutta ihan itse...
--
Blah blah blah
Ari Tamminen
>Teemu Uusi-Esko wrote:
>
>> On 8 Feb 1999, Tommi Petteri Lempinen wrote:
>>
>> > Presidentin autossa ei ole koskaan ollut varsinaista rekisterikilpeä, vaan
>> > sen tilalla on ollut leijonavaakuna; kullattu leijona punaisella pohjalla.
>>
>> Noh, koskaan... Mara liikkuu metallinhohtomustalla panssaroidulla MB
>> S600L-autolla, jonka rekisteritunnus on NBA-634.
>
>Pressan autossa on normaalit kilvet muutoin kuin virallisissa tilaisuuksissa,
>jolloin autoon asennetaan leijonat. Kilvistä on myös eräs tarina, joka on
>ainakin 95% totta.
Tästä Kekkosen autosta tuli mieleen, että muistaakseni Kekkosellahan
oli Cadillacin (jossa oli ne vaakunakilvet, jotka taisivat kuulua
kauppaan kun auton nykyinen omistaja sen Ahtisaarelta osti) lisäksi
Saab 99 Combi Coupe Finlandia, eli Uudessakaupungissa jatkettu malli.
Tämän Saabin rekisteritunnus oli siis muistaakseni 1-A, siis numero
ensin, kirjain sitten, toisin kuin normaalisti. Muistaako kukaan
vahvistukseksi? Onkohan tämä Saab museoitu jo? Vaikka onkin 70-luvun
loppupuolen tuotantoa? Vai lieneekö paalattu?
//Ari
--
_____________________________________________________
Ari A. Tamminen ata @ iki.fi http://www.iki.fi/ata/
! Hifi & Home Theater, Music, Synthesizers, Cars !
! Remove the "_X" from the e-mail address to reply !
oh1hfv
Ari Tamminen kirjoitti viestissä <36d9c609....@news.freenet.fi>...
snip ....
Saab 99 Combi Coupe Finlandia, eli Uudessakaupungissa jatkettu malli.
>
>Tämän Saabin rekisteritunnus oli siis muistaakseni 1-A, siis numero
>ensin, kirjain sitten, toisin kuin normaalisti. Muistaako kukaan
>vahvistukseksi? Onkohan tämä Saab museoitu jo? Vaikka onkin 70-luvun
>loppupuolen tuotantoa? Vai lieneekö paalattu?
>
>//Ari
>--
>_____________________________________________________
>Ari A. Tamminen ata @ iki.fi http://www.iki.fi/ata/
>! Hifi & Home Theater, Music, Synthesizers, Cars !
>! Remove the "_X" from the e-mail address to reply !
Jooh, tietääkseni kyseinen Saabi on Satakunnassa tarkemmin ottaen Porissa
eräällä henkilöllä yksityiskäytössä. Edellä kerrottu on tietoa muutaman
vuoden takaa, joten Saabin nykytilasta ei minullakaan ole varmaa tietoa.
HfV
MK
>Tästä Kekkosen autosta tuli mieleen, että muistaakseni Kekkosellahan
>oli Cadillacin (jossa oli ne vaakunakilvet, jotka taisivat kuulua
>kauppaan kun auton nykyinen omistaja sen Ahtisaarelta osti) lisäksi
>Saab 99 Combi Coupe Finlandia, eli Uudessakaupungissa jatkettu malli.
>
>Tämän Saabin rekisteritunnus oli siis muistaakseni 1-A, siis numero
>ensin, kirjain sitten, toisin kuin normaalisti. Muistaako kukaan
>vahvistukseksi? Onkohan tämä Saab museoitu jo? Vaikka onkin 70-luvun
>loppupuolen tuotantoa? Vai lieneekö paalattu?
>
Mobililistissa oli tuollaisesta Finlandiasta kuva joskus takavuosina.
Sama auto? Oli ehkä myytävänä -palstalla? Täytynee selailla taas ne
kymmenet Moblarit läpi..:)
MK