T-Ford
Olli J. Ojanen
Fordin T-mallin nimeäminen vuosisadan autoksi oli oikein.
Väärin on väittää, että T-hoppa olisi ollut ensimmäinen sarjatuotantoauto,
kuten joissakin innokkaimmissa valintaa koskevissa viesteissä on sanottu.
Tietenkin sarjatuotanto on pitkällekin määrittelyjuttu. T-Fordin tuotanto
liukuhihnalla oli varmaan alallaan uutta ja ensimmäistä. Mutta
sarjatuotannoksi pitää katsoa kyllä monen muun automallin tekemistä ennen
T-hoppaa.
o.j.o.
Kimmo Erola
> Fordin T-mallin nimeäminen vuosisadan autoksi oli oikein.
Niinpä. Henk.koht. oli mukavaa huomata, jotta loppukilpailussa
olivat ne samat "top-10"-vaunut, jotka itse äänestin mukaan.
Kuplaa ajattelin myös potentiaaliseksi voittajaksi, mutta
Ford on lopulta itsestäänselvä valinta. Sydäntä lämmitti
myös Citroënin vahva edustus, 3 mallia mukana finaalissa!
Kimmo
Mika Nopola
>
> "Olli J. Ojanen" kirjoitti:
>
> > Fordin T-mallin nimeäminen vuosisadan autoksi oli oikein.
>
> Niinpä. Henk.koht. oli mukavaa huomata, jotta loppukilpailussa
> olivat ne samat "top-10"-vaunut, jotka itse äänestin mukaan.
>
> Kuplaa ajattelin myös potentiaaliseksi voittajaksi, mutta
> Ford on lopulta itsestäänselvä valinta. Sydäntä lämmitti
>
> Kimmo
Missa tulokset?
t.Mika
Kare Pietilä
> Väärin on väittää, että T-hoppa olisi ollut ensimmäinen sarjatuotantoauto,
> kuten joissakin innokkaimmissa valintaa koskevissa viesteissä on sanottu.
>
> Tietenkin sarjatuotanto on pitkällekin määrittelyjuttu. T-Fordin tuotanto
> liukuhihnalla oli varmaan alallaan uutta ja ensimmäistä. Mutta
> sarjatuotannoksi pitää katsoa kyllä monen muun automallin tekemistä ennen
> T-hoppaa.
Tämä on se iänikuinen käännösvirhe kun "mass production" käännetään sarja-
tuotannoksi. Maailman ensimmäisenä todellisena massatuotantoautona hoppaa
voinee pitää ihan perustellusti - ainakin jos massatuotannon rajaksi määri-
tellään 15 miljoonaa valmistunutta yksilöä ;-)
--
Ferrari in Scandinavia at: http://www.hut.fi/~kpietila
Samuli Salminen
Rzeppa
Olli J. Ojanen <ooj...@nettilinja.fi> wrote in article
<83n110$abc$1...@tron.sci.fi>...
>
> Fordin T-mallin nimeäminen vuosisadan autoksi oli oikein.
> Väärin on väittää, että T-hoppa olisi ollut ensimmäinen
sarjatuotantoauto,
> kuten joissakin innokkaimmissa valintaa koskevissa viesteissä on sanottu.
>
> Tietenkin sarjatuotanto on pitkällekin määrittelyjuttu. T-Fordin tuotanto
> liukuhihnalla oli varmaan alallaan uutta ja ensimmäistä. Mutta
> sarjatuotannoksi pitää katsoa kyllä monen muun automallin tekemistä ennen
> T-hoppaa.
> o.j.o.
>
>
>
> Höh,olen murtunut...itse äänestin Tatraa jollain WWW-sivulla....
Rz
Rzeppa
Kimmo Erola <2cvk...@iki.fi> wrote in article <385F44C4...@iki.fi>...
> "Olli J. Ojanen" kirjoitti:
>
> > Fordin T-mallin nimeäminen vuosisadan autoksi oli oikein.
>
> Niinpä. Henk.koht. oli mukavaa huomata, jotta loppukilpailussa
> olivat ne samat "top-10"-vaunut, jotka itse äänestin mukaan.
>
> Kuplaa ajattelin myös potentiaaliseksi voittajaksi, mutta
> Ford on lopulta itsestäänselvä valinta. Sydäntä lämmitti
> myös Citroënin vahva edustus, 3 mallia mukana finaalissa!
>
> Kimmo
>
Tuohon Citroënin hyvään edustukseen ei ole kuin yksi selitys,rahvas on
oppinut tietämään
mikä on hyvä auto!! :D
Rz (suvussa Citroëneja vuodesta -37)
Rzeppa
Kare Pietilä <kpie...@cc.hut.fi> wrote in article
<385F9C0B...@cc.hut.fi>...
> "Olli J. Ojanen" wrote:
> > Väärin on väittää, että T-hoppa olisi ollut ensimmäinen
sarjatuotantoauto,
> > kuten joissakin innokkaimmissa valintaa koskevissa viesteissä on
sanottu.
> >
> > Tietenkin sarjatuotanto on pitkällekin määrittelyjuttu. T-Fordin
tuotanto
> > liukuhihnalla oli varmaan alallaan uutta ja ensimmäistä. Mutta
> > sarjatuotannoksi pitää katsoa kyllä monen muun automallin tekemistä
ennen
> > T-hoppaa.
>
> Tämä on se iänikuinen käännösvirhe kun "mass production" käännetään
sarja-
> tuotannoksi. Maailman ensimmäisenä todellisena massatuotantoautona hoppaa
> voinee pitää ihan perustellusti - ainakin jos massatuotannon rajaksi
määri-
> tellään 15 miljoonaa valmistunutta yksilöä ;-)
> --
> Ferrari in Scandinavia at: http://www.hut.fi/~kpietila
>
Taas määrä voitti laadun,eihän tuo T-Ford ollut kuin moottoroitu
hevoskiesi,itse en koko
hökötystä arvosta,mutta noin jos ajatellaan sen taas sen roolia
autoistumisen osalta,sitä
ei voi kieltää.Mikä lienee muuten ollut T-FORDin käyttöikä
pisimmillään,onko kellään
sattunut moista tietoa eteen? Itse arvelen että -30 luvun alussa niitä
ei pahemmin ollut
enää liikenteessä.
Rz
Olli J. Ojanen
Rzeppa <john....@tractor.com> wrote in message
news:01bf5134$ff7266e0$a104c2c0@w00230a147...
-snips
.Mikä lienee muuten ollut T-FORDin käyttöikä
> pisimmillään,onko kellään
> sattunut moista tietoa eteen? Itse arvelen että -30 luvun alussa niitä
> ei pahemmin ollut
> enää liikenteessä.
Oikeastaan päinvastoin. Niitä on ollut tavattomasti liikenteessä 30-luvun
alussa, koska niitä oli runsaasti vielä paljoa myöhemminkin.
Kun vanhojen autojen harrastelu ja taltiointi lähti järjestyneemmin
käyntiin 50-luvun lopussa, niin taisi kohtalainen osa T-Ford
veteraanikalustosta olla sellaisia, jotka olivat olleet ainakin
käyttökelpoisia jatkuvasti.
Täytyy vielä tarkistaa lukemat ja ajankohdat, mutta muistelen Ford yhtymän
koonneen jotain tietoja T-Fordien määristä silloin, kun mallin synnystä tuli
kuluneeksi puoli vuosisataa. Eri puolilla maailmaa niitä kerrottiin olevan
vallan tuhansittain. Toki ne taisivat olla harrastekäytössä, taikka
rekvisiittana Ford-liikkeiden järjestämissä näyttelyissä yms.
Suhtautuminen T-Fordiin on tosiaan kirjavaa, ja ollut aina. Aikansa
trendipellet eivät sitä laskeneet lainkaan autoksi. Suomen Moottorilehdessä
kirjoiteltiin usein juttuja, joissa autot ja Fordit mainittiin erikseen. Ja
20-luvun puolivälissä saattoi autokoulu mainostaa, että opetusta
amerikkalaisten autojen, eurooppalaisten autojen ja Ford- autojen ajossa.
o.j.o.
Pekka Valtonen
ajokortissa piti olla erikseen maininta että oli lupa ajaa myös Fordilla.
Tämä siksi koska T-mallin hallintalaitteet ovat aikalailla erilaiset kuin
(senkin ajan) autoissa tavallisesti. T hopassahan vaihteet toimivat
polkimilla ja kytkin on yhdistetty käsijarruun. Kytkintä ei tosin tarvitse
kuin liikkeellelähdössä. Ratti sentään toimii niinkuin muissakin autoissa
;-)
Pekka
Olli J. Ojanen wrote in message <84agck$ag8$1...@tron.sci.fi>...
Marko Taponen
// Marko
Pekka Valtonen <pekka.v...@vaisala.com> wrote in message
news:xm5a4.257$0W5....@read2.inet.fi...
Kare Pietilä
> Oliko ko vehkeessä sitten manualinen planeettavaihteisto vai mistä moinen?
Muistaakseni (2-nopeuksinen) planeettavaihteisto, jonka välityssuhteiden
väliin on lisätty polkimella käytettävä "kakkonen". Melkoista mutua,
joten varma en todellakaan ole...
--
Ferrari in Scandinavia at: http://www.hut.fi/~kpietila/index.html
Jukka Töyrylä
Marko Taponen kirjoitti viestissä <84htj7$ok6$1...@gxsn.com>...
>Oliko ko vehkeessä sitten manualinen planeettavaihteisto vai mistä moinen?
Jotain sen tapaista olin juuri lukevinani jostain, että keskimmäinen, siis
vaihdepoljin pohjassa oli ykkönen ja ylhäällä kakkonen ja oisko sitten ollut
vasemmalla kytkin ja oikealla... no vanhasta muistista kardaanijarru. Niin
pakki taisi olla sitten siinä vaihdepolkimen puolivälissä, vai oliko sille
ihan oma polkimensa ja jarru sittenkin vivulla, en muista, kun en ole
koskaan päässyt kokeilemaan.
Sytytystä ja kuristinta säädettiin kuitenkin ratin päällä olevista vivuista
ja niiden avulla pyrittiin vaikuttamaan moottorin kierrosnopeuteen ja sitä
kautta vauhtiin.
Jos joku asiasta oikeasti perillä oleva, voisi antaa vinkin tai vaikka
linkin, miten sitä hoppaa oikeasti ajettiin, niin kaikki tieto otetaan
kiitollisuudella vastaan.
Jukka
Pekka Valtonen
T Fordissa on kaksinopeuksinen "vaihteisto". Ykkösvaihde on toteutettu
planeettavaihteen avulla (rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin
automaattilaatikoissa), kakkosvaihde on suora ja kytkeytyy monilevyisen
kytkimen kautta. Tuota levykytkintä käytetään sekä käsijarruvivun että
vaihdepolkimen välityksellä. Polkimia autossa on neljä jotka ovat vasemmalta
lukien vaihde-, peruutus-, jarru- ja kaasupoljin. Autoa käynnistettäessä
vedetään käsijarru päälle jolloin siis myös kytkin irrottaa, siirrytään
auton eteen ja vedetään jäähdyttimen alalaidasta ulostyöntyvästä
rautalankasilmukasta ryyppyä ja samalla pyöritetään konetta kammella muuta
kierros. Tämän jälkeen käydään kääntämässä ratissa olevasta
sytyksensäätöviiksestä sytytys päälle ja ennakko sopivaksi, mennään taas
auton eteen ja nykäistään kammesta moottori käymään.
Varsinainen liikkeellelähtö tapahtuu siten että painetaan ensin
vasemmanpuoleisin eli siis vaihdepoljin pohjaan, tällöin ykkösvaihde on
kytkettynä, annetaan kaasua ja siirretään käsijarruvipu rauhallisesti pois
päältä jolloin ensin jarru menee pois päältä ja sitten kytkin ottaa kiinni
ja auto lähtee liikkeelle. Kun on saavutettu riittävästi vauhtia niin
nostetaan jalka pois vaihdepolkimelta ja päästetään se yläasentoon niin
vaihteisto vaihtaa kakkoselle. Haluttaessa pysähtyä ajon aikana painetaan
vaihdepoljin puoliväliin, tällöin kytkin irrottaa eikä mikään vaihde ole
päällä. Näin autolla voi pysähtyä vaikka liikennevaloihin tms. ilman
moottorin sammumista ja käsijarruvivun käyttöä. Liikkeellelähtö tästä
tilanteesta tapahtuu antamalla kaasua ja painamalla vaihdepoljin pohjaan eli
ykköselle. Peruuttaminen tapahtuu painamalla peruutuspoljinta.
Kerran olen parkkipaikalla kokeillut T-Fordia joskus yli kymmenen vuotta
sitten, joten saattaa olla että muistan jonkin detaljin väärin, mutta noin
se pääpiirteissään menee.
Hopan sytytysjärjestelmäkin on muuten melkoisen hämärä. Tuo sytytyssysteemi
nimittäin mahdollistaa sen että hopan saa käyntiin etupyörään potkaisemalla
(olen jopa itse nähnyt ko. tempun edesmenneen T-Ford velho Esko Vainion
suorittamana). Hopan sytytys alkaa nimittäin jakamaan kipinöitä heti kun
virran laittaa päälle (ja en nyt muista kuinka hemmetissä se oikein toimi ja
kuinka siinä ajoitus oikein pelasi, pitänee jostakin kaivaa sen kytkäri.)
Joka tapauksessa siinä on omat kärjet ja puola jokaiselle sylinterille. Jos
sitten moottori on hyvässä kunnossa ja sen sammuttamisesta ei ole kuin
joitakin minuutteja niin johonkin neljästä sylinteristä jää sammutuksen
jälkeen puristus päälle ja palava seos sisään. Kun tuon sytyksen tuossa
tilanteessa laittaa päälle niin yksi sylinteri sytyttää ja moottori pärähtää
käymään. Kun sitten T-fordin sytytyskatkaisija on ratin viiksessä niin ei
tarvita muuta kuin rautalantalenkki jonka laittaa sopivasti ratin puolasta
sytytysviikseen niin etupyörään sopivasti potkaisemalla sytytys menee päälle
ja moottori käynnistyy.
"Thinking is the hardest work there is, which
is probably the reason so few engage in it."
- Henry Ford
Pekka Valtonen # ka...@iki.fi # www.iki.fi/kabu
Kare Pietilä
> Hopan sytytysjärjestelmäkin on muuten melkoisen hämärä. Tuo sytytyssysteemi
> nimittäin mahdollistaa sen että hopan saa käyntiin etupyörään potkaisemalla
> (olen jopa itse nähnyt ko. tempun edesmenneen T-Ford velho Esko Vainion
> suorittamana). Hopan sytytys alkaa nimittäin jakamaan kipinöitä heti kun
Näitä potkaisemalla ja peltejä "taputtamalla" tapahtuvia käynnistyskikkoja
kulki aikoinaan kansanperinteenä varmaankin useampia. Joillakin vanhemmilla
katsastusmiehillä kuulemma oli tapana säikytellä autoaan läpikotaisin tun-
temattomia omistajia mitä ihmeellisimmillä "taikatempuilla"...