Amatsonin ovitiivisteistä ja vanteista..
Teemu Korhonen
jostain vai onko vielä jossain hyllyssä alkuperäisiä?
Niin ja sitten noista volvon alkuperäisistä amazonin leveistä peltivanteista
sen verran että millaisia hintoja niillä pyydetään nykyään?
T: Teemu Korhonen
Teemu Korhonen
>Niin ja sitten noista volvon alkuperäisistä amazonin leveistä
peltivanteista
>sen verran että millaisia hintoja niillä pyydetään nykyään?
Sampo Kolkki
tavoitaa numerosta: 0400-514 238.
Sampo
Teemu Korhonen wrote in message ...
Janne Kauhanen
> Janne Kauhanen <jvpk...@cumulus.meteo.helsinki.fi> wrote:
>
> >Tarkoitatko 4" leveää orkkisvannetta vai jopa 4,5" leveää vannetta joka
> >on ollut farkuissa vakiona? Kokohan on Amazonissa aina 15".
Ja myös 123GT vakiovanne oli 4,5"
> Sporttiin on ollut saatavana myös 5.5" leveää vannetta, ovat tosin
> suht harvinaisia.
Uskottava kai se on, itse en ole moisista ennen kuullut, aina
täältä löytyy joku itseä viisaampi. :-)
Olivatko nuo vanteet viimeisissä vuosimalleissa ja B20 koneen kera?
/Janne (121 4D -65, 300 2D HT -62)
PS. Ei kenelläkään oli Amazonin takajarrujen
säätöosaa, voisin ostaa moisen pois nurkista pyörimästä.
Janne Kauhanen
> Amatsoniin tarvitsisin uudet ovi tiivisteet (2-ovinen). Saako metritavarana
> jostain vai onko vielä jossain hyllyssä alkuperäisiä?
Amazon-kerhon kautta saa, joku antoikin jo puhelin numeron.
KeltaisessaPörssissä joku kaupittelee säännöllisesti kumiosia
vanhoihin Volvoihin, selaamalla löytynee.
Kolmas ja luultavasti halvin vaihtoehto on VeteranProducts, jos
tuo toinen kotimainen sujuu. Osoite on
http://www.vp-autoparts.com/
Heillä näyttää olevan melkoisen kattava valikoima. Ja Amazon-osaluettelo
on vähän hämäävasti PV/Duett-osaluettelon takana.
> Niin ja sitten noista volvon alkuperäisistä amazonin leveistä peltivanteista
> sen verran että millaisia hintoja niillä pyydetään nykyään?
Tarkoitatko 4" leveää orkkisvannetta vai jopa 4,5" leveää vannetta joka
on ollut farkuissa vakiona? Kokohan on Amazonissa aina 15".
Hinta riippuu leveydestä ja kunnosta, jotain osviittaa varmaan kertoo
että neljän satsin kunnostus(puhallus + jauhemaalaus + jauhelakka)
maksaa 600 mk( ilman lakkaa 400) ja tuon jälkeen vanteet ovat kuin
uudet. Eli ERITTÄIN hyväkuntoisista voi pyytää ehkä jopa tuon 150 mk
kappaleelta ja noista 4,5" leveistä jonkin verran enemmän.
Ruosteisista joitain kymppejä kappale.
/Janne (121 4D -65)
Teemu Korhonen
> kappaleelta ja noista 4,5" leveistä jonkin verran enemmän.
> Ruosteisista joitain kymppejä kappale.
>
> /Janne (121 4D -65)
Kyseessä on ne vielä leveämmät eli 185 kumeille tarkoitetut. Ainakin entisen
omistajan mukaan ei pitäis olla joka amukassa joka vastaan tulee..
Janne Kauhanen
> > kappaleelta ja noista 4,5" leveistä jonkin verran enemmän.
> > Ruosteisista joitain kymppejä kappale.
> Kyseessä on ne vielä leveämmät eli 185 kumeille tarkoitetut. Ainakin entisen
> omistajan mukaan ei pitäis olla joka amukassa joka vastaan tulee..
Uskoisin että vanteesi ovat nuo 4,5" leveät, ja ei noita
todellakaan kovin paljon liiku. En ole kuullut tuota leveämmistä
alkuperäisistä vanteista. Voin yrittää katsella kirjoista
viikonloppuna jos löytyisi jotain varmaa tietoa. Itsellä on 185
talvirenkaat noilla 4" vanteilla tosin varmuuden vuoksi sisäkumeilla.
4,5" vanteelle saa kai laittaa tuon 185 ihan laillisesikin. Orggis
renkastushan on 165/80/15" mikä on tuolla 4" vanteella. Tuo taas
kyllä tukisi hataria muistikuviani että tuo 4,5" on se 185:lle
tarkoitettu vanne. Ovatko vanteesi todella vielä tuota leveämmät?
Pystytkö mittaamaan ne?
Vanteittesi hinta riippuu kunnosta ja siitä mitä ostaja on valmis
maksamaan. Ovat nuo arvokkaammat mitä tavalliset 4" leveät vanteet.
/Janne (121 4D -65)
Teemu Korhonen
> Pystytkö mittaamaan ne?
>
> Vanteittesi hinta riippuu kunnosta ja siitä mitä ostaja on valmis
> maksamaan. Ovat nuo arvokkaammat mitä tavalliset 4" leveät vanteet.
>
Mistä se vanne mitataan sitten virallisesti? itseleveimmästä kohdasta
mittasin ja pyöristetyillä arvoilla noin n.5- 5.5 tuumaa.. Tais mennä
mittaukset perseelleen.....
Janne Kauhanen
>
> Mistä se vanne mitataan sitten virallisesti? itseleveimmästä kohdasta
> mittasin ja pyöristetyillä arvoilla noin n.5- 5.5 tuumaa.. Tais mennä
> mittaukset perseelleen.....
Käy katsomassa vaikka:
http://www.tirerack.com/wheels/tech/offset.htm
Eiköhän tuo kuva selvitä aika hyvin. ;-)
Ja sitten käy vilaisemassa:
http://www.volvoworld.com/
ja 120 series ja sieltä wheels&tires
näyttää olevan jotain hintojakin eli 7 mk taalankurssilla
neljän 15x4.5" satsi maksaa 1400 mutta tuo on jenkkilässä.
Kuvista näkee millainen tuo orggis Volvon vanne on.
/Janne
Juha Pirskanen
>Tarkoitatko 4" leveää orkkisvannetta vai jopa 4,5" leveää vannetta joka
>on ollut farkuissa vakiona? Kokohan on Amazonissa aina 15".
Sporttiin on ollut saatavana myös 5.5" leveää vannetta, ovat tosin
suht harvinaisia.
--
b...@iki.net [pv544 '65, amazon '69, 740 tic '89]
Teemu Korhonen
>Sporttiin on ollut saatavana myös 5.5" leveää vannetta, ovat tosin
>suht harvinaisia.
>
Joo nyt huomasin vanteissa 5½+15 merkinnän. Pienen putsauksen jälkeen..
mlhs
"Janne Kauhanen" <jvpk...@cumulus.meteo.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:ljk8alro...@cumulus.meteo.helsinki.fi...
> > Sporttiin on ollut saatavana myös 5.5" leveää vannetta, ovat tosin
> > suht harvinaisia.
> Olivatko nuo vanteet viimeisissä vuosimalleissa ja B20 koneen kera?
- Mulla oli aikanaan(yli 15v sitten) Amazon 123GT '69, eli B20 ja GT
matsoni, siinä oli 5½" / 15 vanteet, niissä ihan Volvon leimat ja ulospäin
olivat leveemmällä reunuksella. Tosin en tiedä, olivatkon alkuperäisvaruste
vai jotkin "R-sport super rally touring ultra sport" lisäkkeet, mutta orkkis
kapselit niihin kävi kyllä, nykyjään ne on kaverin '66 122S od:ssä alla.
-- sarla --
Marlon
wrote:
>- Mulla oli aikanaan(yli 15v sitten) Amazon 123GT '69, eli B20 ja GT
Ei semmoista GT:tä ollut enää '69 mallina. 123GT oli vm. 1967-68 ja
B18. Sulla taisi olla joku "homemade-GT"... Vuonna 1969 oli enää vain
121 ja 122S.
>matsoni, siinä oli 5½" / 15 vanteet, niissä ihan Volvon leimat ja ulospäin
>olivat leveemmällä reunuksella. Tosin en tiedä, olivatkon alkuperäisvaruste
>vai jotkin "R-sport super rally touring ultra sport" lisäkkeet, mutta orkkis
>kapselit niihin kävi kyllä, nykyjään ne on kaverin '66 122S od:ssä alla.
Nuo leveäoffsettiset 5½" vanteet eivät olleet alkuperäisvaruste. Jokin
ruotsalainen firma (ilmeisesti Volvon oma vannetuottaja) teki niitä
jälkeenpäin.
MTL
Marlon
<jvpk...@cumulus.meteo.helsinki.fi> wrote:
>> >Tarkoitatko 4" leveää orkkisvannetta vai jopa 4,5" leveää vannetta joka
>> >on ollut farkuissa vakiona? Kokohan on Amazonissa aina 15".
>
> Ja myös 123GT vakiovanne oli 4,5"
Ainakin rengaskoko 123GT:ssä oli tuttu 165-15 (mutta teräsvyörenkaat
jo uutena, ristikudokset muissa malleissa).
> Sporttiin on ollut saatavana myös 5.5" leveää vannetta, ovat tosin
>> suht harvinaisia.
>
> Uskottava kai se on, itse en ole moisista ennen kuullut, aina
> täältä löytyy joku itseä viisaampi. :-)
> Olivatko nuo vanteet viimeisissä vuosimalleissa ja B20 koneen kera?
Ei, nuo harvinaiset 5½" offset ulospäin vanteet olivat
jälkivarustetavaraa.
> /Janne (121 4D -65, 300 2D HT -62)
MTL ('69 121 ja '61 2D HT - totta, auto ilman mallinimeä!)
Janne Kauhanen
> On 03 Nov 2000 18:49:47 +0200, Janne Kauhanen
> <jvpk...@cumulus.meteo.helsinki.fi> wrote:
> > Uskottava kai se on, itse en ole moisista ennen kuullut, aina
> > täältä löytyy joku itseä viisaampi. :-)
> > Olivatko nuo vanteet viimeisissä vuosimalleissa ja B20 koneen kera?
>
> Ei, nuo harvinaiset 5½" offset ulospäin vanteet olivat
> jälkivarustetavaraa.
Tuo selvittääkin paljon.
> > /Janne (121 4D -65, 300 2D HT -62)
>
> MTL ('69 121 ja '61 2D HT - totta, auto ilman mallinimeä!)
^^^^^^^^^
Mikä?
/Janne
mlhs
"Marlon" <mtl_N...@pp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:3a0785d...@uutiset.nic.fi...
> Ei semmoista GT:tä ollut enää '69 mallina. 123GT oli vm. 1967-68 ja
> B18. Sulla taisi olla joku "homemade-GT"... Vuonna 1969 oli enää vain
> 121 ja 122S.
- Sepäs olikin kysymysmärkki auto kaiken kaikkiaan. Se oli 123GT
varusteiltaan _ja__tyyppikilveltään_, ollen kuitenkin '69 ja B20. Pieleen
meni nuo sunkin vuosmallit, nimittäin '66 123GT:tä oli aikanaan useampiakin
ympäristössä, samoin '67:ja, mutta kuinkas niit olikaan '66-malleja, jos sä
sanot niit olleen vain '67-'68? Mun Matsonia ihmeteltiin kovin joskus
herranvuonna '83(?) Sturenkadun Volvo-autossa, kun oli GT kaikin puolin,
tyyppikilpi mukaanlukien, mutta oli myöskin '69 B20. Sanoi vanhempi
työnjohtaja silloin Volvol, et on näit muitakin 'ei oo tehty' malleja
olemassa, se vaan ei ole ollut normaali 'listamalli', pane tiedä. Kaverilla
on '69 Matsoni, joka on tehtaalta ruiskukoneella lähtenyt, löytyyks niit
kirjoista?
> Nuo leveäoffsettiset 5½" vanteet eivät olleet alkuperäisvaruste. Jokin
> ruotsalainen firma (ilmeisesti Volvon oma vannetuottaja) teki niitä
> jälkeenpäin.
- Volvon leimat niissä oli ainakin, mutta kuten totesin jo, alkuperästä
ei tietoa.
-- sarla --
Kare M A Pietil{
>- Sepäs olikin kysymysmärkki auto kaiken kaikkiaan. Se oli 123GT
>varusteiltaan _ja__tyyppikilveltään_, ollen kuitenkin '69 ja B20. Pieleen
Miten vuosimalli oli määritelty? Ensirekisteröinti on voitu tehdä vuoden
myöhässä ja moottorin kaltaisia osia on voitu matkan varrella vaihtaa.
>meni nuo sunkin vuosmallit, nimittäin '66 123GT:tä oli aikanaan useampiakin
>ympäristössä, samoin '67:ja, mutta kuinkas niit olikaan '66-malleja, jos sä
>sanot niit olleen vain '67-'68? Mun Matsonia ihmeteltiin kovin joskus
Ensirekisteröintejä on taatusti vuoden 1966 puolelta, mutta autojen
varsinainen vuosimalli on melko varmasti ollut 1967. 123GT esiteltiin
tosiaankin 1967.
>herranvuonna '83(?) Sturenkadun Volvo-autossa, kun oli GT kaikin puolin,
>tyyppikilpi mukaanlukien, mutta oli myöskin '69 B20. Sanoi vanhempi
>työnjohtaja silloin Volvol, et on näit muitakin 'ei oo tehty' malleja
>olemassa, se vaan ei ole ollut normaali 'listamalli', pane tiedä. Kaverilla
>on '69 Matsoni, joka on tehtaalta ruiskukoneella lähtenyt, löytyyks niit
>kirjoista?
Listalta ei löydy myöskään chopattuja Volvoja, joissa on Roverin V-8
keulalla ;-)
Mitenkäs tuo ruiskun jäljittäminen tehtaalle asti on onnistunut?
--
Blah blah blah...
Mika Tamminen
"Kare M A Pietil{" <kpie...@beta.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:8u8u4s$is7$1...@nntp.hut.fi...
. Kaverilla
> >on '69 Matsoni, joka on tehtaalta ruiskukoneella lähtenyt, löytyyks niit
> >kirjoista?
>
> Listalta ei löydy myöskään chopattuja Volvoja, joissa on Roverin V-8
> keulalla ;-)
>
> Mitenkäs tuo ruiskun jäljittäminen tehtaalle asti on onnistunut?
Ihan yhtä hyvin kuin Volvon V8....kyllä näitä friikejä on sattunut esim
kotona on 61 mallinen toruign jossa 2600 touringin listoitus ja konepleti
melkein 2600 62 mallin miinus yksi lista...ku'mmajainen mutta Alfan tehtaan
dokumentoima ja Museon rekisterissä (eli RIAR listattu) oleva yksilö.
suomeessa on myös 67 Malllinen Belvedere 4D tolppa Taxi malli Hemillä jota
ei ollut mahdollista saada tehtaalta...
66 niitä tehtiin neljä ja 67 yksi ainoa ja suomeen.
Katsoppas vaan Kare mitä Ferrari on duunannut esim pelkästään 250 merkinnän
alla löytyy autoja ainakin vuodesta 53 ja kaikki autot erinäköisiä...on
coupeta 2+2 on Boanoa ellenaa Td´fää SWB´tä TR:ää GTO:ta kahta kolmea eri
mallia etc etc..noh jos noi kaikki laskee yhteen samaksi tyypiksi niin
tuleehan niistä 100 kpl identtistä mallia ja sehän oikeuttaa Ferrarin
ajamaan kilpaa kaikilla malleillaan...paska ketkuilua alusta asti.
Oli ajan henki mikä tahansa mutta Ferrari sen kieroilun autourheilussa
aloitti.
ellei olisi ollut Enzo niin joku muu kait..esim Alfa tai Maserati.
Mutta ei Jenkit kun niitten ei tarvinnut otettiin vaan pellin alle isompi
mosa....horsepower counts in racing ...and factory support sanoi joku
joskus....
joskus tehtaat kasaa autoja niillä osilla mitä on saatavilla tai mitä joku
haluaa lisämaksusta eikä pysäytä tuotantoa.
en ihmettelisi että 69 matsonissa olisi olltu mekaaninen ruisku ei se 69
mikään uutukainen ollut muillekkuin italoille...
mlhs
> myöhässä ja moottorin kaltaisia osia on voitu matkan varrella vaihtaa.
- Tehtaalta B20, uuden mallin peräripustus, uuden mallin jarrut, auto
mulle alkuperäiskuntoisena alkuperäiseltä omistajalta 11v vanhana. Tilattu
uutena tehdastoimituksena tammikuussa '69, toimitettu huhtikuussa '69, Volvo
123GT B20, California White, punainen sisustus. Mulla on edelleen ko. auton
tilaus ja kauppapaperit vuodelt '69 tallella, autoa tosin ei ole. Vanteet,
ne 5½ ulko-offset voi hyvin olla lisävaruste/tarvike, koska toiset
renkaat(talvi) oli 4½-vanteilla. Kumma '68 se on, jos on tilattu tehtaalt
vuoden '69-puolella. Kaivoin nimittäin paperit esiin.
> Listalta ei löydy myöskään chopattuja Volvoja, joissa on Roverin V-8
> keulalla ;-)
- Ihan tosi, moniko on moisena lähtenyt tehtaalta?
> Mitenkäs tuo ruiskun jäljittäminen tehtaalle asti on onnistunut?
- Kaverin faija tilas sen uutena, P1800:n ruiskukoneella ja
ylivaihdelootalla.
-- sarla --
Kare Pietilä
> - Tehtaalta B20, uuden mallin peräripustus, uuden mallin jarrut, auto
> mulle alkuperäiskuntoisena alkuperäiseltä omistajalta 11v vanhana. Tilattu
> uutena tehdastoimituksena tammikuussa '69, toimitettu huhtikuussa '69, Volvo
> 123GT B20, California White, punainen sisustus. Mulla on edelleen ko. auton
> tilaus ja kauppapaperit vuodelt '69 tallella, autoa tosin ei ole. Vanteet,
> ne 5½ ulko-offset voi hyvin olla lisävaruste/tarvike, koska toiset
> renkaat(talvi) oli 4½-vanteilla. Kumma '68 se on, jos on tilattu tehtaalt
> vuoden '69-puolella. Kaivoin nimittäin paperit esiin.
Volvolla liberaalina autovalmistajana on periaatteessa hyvin monet kuviot
mahdollisia. Äärimmäisyyksissä on kuitenkin aina hyvin vaikea näyttää toteen
sitä, että auto todella on rullannut ulos tehtaalta siinä varustuksessa,
missä se on asiakkaalle myyty, sillä diilerit ovat aikojen saatossa hyvin
useiden merkkien kohdalla räätälöineet autoja jopa Suomessa.
> - Kaverin faija tilas sen uutena, P1800:n ruiskukoneella ja
> ylivaihdelootalla.
Niin ei tässä nyt tietysti itsetarkoituksena ole hiusten halkominen, mutta
tuokin voi olla diiler-optio, eikä välttämättä tehtaalla asennettu.
Tunnen vaan itse aivan liian monia hottentottiviritelmiä, joita omistaja ilman
mitään näyttöä pitää ehdottoman alkuperäisinä kun ruuvin kannat on sen näköisiä,
ettei niihin ole koskettu ainakaan kolmeen vuoteen ;-)
--
Tapahtumaa käsitellään.
geoellain
Kare M A Pietil{ wrote:
> In article <8u8p06$nuf$1...@news.kolumbus.fi> "mlhs" <sar...@POISkolumbus.fi> writes:
> >- Sepäs olikin kysymysmärkki auto kaiken kaikkiaan. Se oli 123GT
> >varusteiltaan _ja__tyyppikilveltään_, ollen kuitenkin '69 ja B20. Pieleen
>
> Miten vuosimalli oli määritelty? Ensirekisteröinti on voitu tehdä vuoden
> myöhässä ja moottorin kaltaisia osia on voitu matkan varrella vaihtaa.
Niin, tosiaan amatsonien mallimerkintöjä ja tyyppejä riittää moneen lähtöön, mutta
mikähän mahtaa olla tämän mystisen '69 GT:n tyyppinumero 131***?? Ja se kirjain, joka
paljastaa vuosimallin? Olen kuullut, että tehtaalta on lähtenyt GT-malleja
B20-koneella, mutta vain muutama hassu kappale (vanhoista GT-jäämistöistä kasattuja),
joten aika onnellinen saat olla tuosta versiosta.
>
>
> >meni nuo sunkin vuosmallit, nimittäin '66 123GT:tä oli aikanaan useampiakin
> >ympäristössä, samoin '67:ja, mutta kuinkas niit olikaan '66-malleja, jos sä
> >sanot niit olleen vain '67-'68? Mun Matsonia ihmeteltiin kovin joskus
>
> Ensirekisteröintejä on taatusti vuoden 1966 puolelta, mutta autojen
> varsinainen vuosimalli on melko varmasti ollut 1967. 123GT esiteltiin
> tosiaankin 1967.
>
Vuosimallit ja mallivuodet menivät Volvolla tuohon aikaan siten, että esimerkiksi
mallivuosi 1967 esiteltiin vuoden 1966 elokuussa. Siten siis '66 GT on täysin
mahdollinen (samoin kuin 67 ja 68), ja malliltaan se on '67:a vastaava.
>
> >herranvuonna '83(?) Sturenkadun Volvo-autossa, kun oli GT kaikin puolin,
> >tyyppikilpi mukaanlukien, mutta oli myöskin '69 B20. Sanoi vanhempi
> >työnjohtaja silloin Volvol, et on näit muitakin 'ei oo tehty' malleja
> >olemassa, se vaan ei ole ollut normaali 'listamalli', pane tiedä. Kaverilla
> >on '69 Matsoni, joka on tehtaalta ruiskukoneella lähtenyt, löytyyks niit
> >kirjoista?
>
> Listalta ei löydy myöskään chopattuja Volvoja, joissa on Roverin V-8
> keulalla ;-)
>
> Mitenkäs tuo ruiskun jäljittäminen tehtaalle asti on onnistunut?
> --
> Blah blah blah...
Volvon tehtaalta on vuosien saatossa lähtenyt virallisten listojen ulkopuolelta yhtä
jos toista, en epäile yhtään... Ennen vanhaan laitettiin kai ylijäämäerikoisosat
johonkin malliin ja tuupattiin sen kummemmin kyselemättä johonkin kauppalastiin mukaan.
Ei niistä sitten pirukaan ota selvää vuosikymmenien päästä.
Tomi
( '69 121 )
mlhs
"Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3A08FB9E...@cc.hut.fi...
> Volvolla liberaalina autovalmistajana on periaatteessa hyvin monet kuviot
> mahdollisia. Äärimmäisyyksissä on kuitenkin aina hyvin vaikea näyttää
toteen
> sitä, että auto todella on rullannut ulos tehtaalta siinä varustuksessa,
> missä se on asiakkaalle myyty, sillä diilerit ovat aikojen saatossa hyvin
> useiden merkkien kohdalla räätälöineet autoja jopa Suomessa.
- No, kuitenkin siis uudesta asti ollut GeeTee kyseinen verme.
> Niin ei tässä nyt tietysti itsetarkoituksena ole hiusten halkominen, mutta
> tuokin voi olla diiler-optio, eikä välttämättä tehtaalla asennettu.
- Noh, uutena kuitenkin, ei jälkivuosina.
> Tunnen vaan itse aivan liian monia hottentottiviritelmiä, joita omistaja
ilman
> mitään näyttöä pitää ehdottoman alkuperäisinä kun ruuvin kannat on sen
näköisiä,
> ettei niihin ole koskettu ainakaan kolmeen vuoteen ;-)
- Heh, tässähän vaan ompi se tilanne, ettei ko. autoa mulla ole ollut
enään yli vuosikymmeneen, sattumalt vaan paperit joilla alkuperäisyyttä vois
todistella on mulla edellee, ko. auto tuskin on hengissä enään... kaiffan
ruisku-Matsoni taasen on ihan vaan Matsoni ruiskulla, ollut heillä perheessä
uudesta.
-- sarla --
mlhs
"geoellain" <geoe...@oulu.fi> kirjoitti viestissä
news:3A091D59...@not.baltic.oulu.fi...
> Niin, tosiaan amatsonien mallimerkintöjä ja tyyppejä riittää moneen
lähtöön, mutta
> mikähän mahtaa olla tämän mystisen '69 GT:n tyyppinumero 131***?? Ja se
kirjain, joka
> paljastaa vuosimallin? Olen kuullut, että tehtaalta on lähtenyt GT-malleja
> B20-koneella, mutta vain muutama hassu kappale (vanhoista GT-jäämistöistä
kasattuja),
> joten aika onnellinen saat olla tuosta versiosta.
- Onnellinen olla? Siis ei ole ollut mulla ko. autoa yli vuosikymmeneen
enään, alkuperäpaperit kyllä on. Tyyppinumero muuten alkoi 133***
valitettavasti vain tilaus-sopimuksessa ja luovutus kuitissa ei ole
tyyppi/valmistenumeroa ja muita dokkareit ei autosta mulle ole jäänyt.
Toinenkin harvinainen Matsoni mulla on ollut ja se on kaverin skidillä
edelleen, se on '67 ja tyyppinumero alkaa 223... eli GT-kartano
> Volvon tehtaalta on vuosien saatossa lähtenyt virallisten listojen
ulkopuolelta yhtä
> jos toista, en epäile yhtään... Ennen vanhaan laitettiin kai
ylijäämäerikoisosat
> johonkin malliin ja tuupattiin sen kummemmin kyselemättä johonkin
kauppalastiin mukaan.
> Ei niistä sitten pirukaan ota selvää vuosikymmenien päästä.
- ja tääkin threadi lähti ovitiivisteist ja vanteista...
-- sarla --
Jari Debner
geoellain wrote in message <3A091D59...@not.baltic.oulu.fi>...
>Volvon tehtaalta on vuosien saatossa lähtenyt virallisten listojen
ulkopuolelta yhtä
>jos toista, en epäile yhtään... Ennen vanhaan laitettiin kai
ylijäämäerikoisosat
>johonkin malliin ja tuupattiin sen kummemmin kyselemättä johonkin
kauppalastiin mukaan.
>Ei niistä sitten pirukaan ota selvää vuosikymmenien päästä.
Minulla on Ruotsalaisen dealerin kautta diplomaattiautoksi (alunperin
CD-kilvillä, DDR/Suomen suurlähetystö) ostettu 244 (B23, autom.) joka on
rekisteröity huhtikuussa -81. Erikoista on se että auto on "uudella"
korimallilla jossa pienet puskurit, leveä mittaristo, uudemmat valot &
vilkut, mutta takavalot on silti ne KAPEAT. Leveämmät valot vaativat myös
peltiin leveämmän reiän joten pelkät valot eivät olleet vaihtokelpoisia jos
niiden varastoa haluttiin tyhjentää.
Samaan aikaan ja myöhemminkin rekisteröitiin Suomessa vanhaa korimallia ja
jopa pienillä kulmikkailla etuvaloilla oleviakin.
Liekö tämäkin sitten sarjansa ensimmäisiä "sekasikiöitä", tyyppinäkin 244
eikä vielä 240.
JD
Mika Tamminen
kaikkitietävä patriarkka....vaan siksi että tallissa makaa kyseinen kasa
paskaa Maranellosta....
Toiseksi mies ei sulata muiden kommenteeja mistään minään vaan kyynisesti
epäilee kaikkea...noh kun tutkii mitä Ferrari siviiliautoillaankin on tehnyt
tulee kyyniseksi jos merkille on pakko olla uskollinen ..Ferrucio
Lamborghinikin oli toista mieltä..ja teki parempia autoja aina.
Ja HIENOMPIA ..esim Miura.
Onneksi riittää että Faija harrastaa sitä merkkiä missä on Ori ensin ollut
ja tutulla on tosiaan Lambo mutta emmä niistä siltikiään perusta....oma 70
SS 396 Camina (aito CI pattipellillä) pieksee ne tollaset mennen tullen ja
61 Vetttekin on enemmän tyttöjen mieleen kun nekin tuntee auton heti.
Puhumattakaan mitä naiset pitää siitä että koko perhe mahtuu hiljaiseen
avoon kun mennään kesällä jonnekkin (65 GS avo)
Ja Faijakin ymmärtää että kyllä jenkki pitää myös joka ukolla olla :-)
Jos sitä ei ymmärrä niin ei sille sitten mitään voi.
Ja bulevardilla katseita kääntää parhaiten Vene jossa ahdin törröttää
konepeitosta :-)
Ei mikään fiiatti...
"mlhs" <sar...@POISkolumbus.fi> kirjoitti viestissä
news:8ubd79$qdu$2...@news.kolumbus.fi...
>
> "Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
> news:3A08FB9E...@cc.hut.fi...
> > Volvolla liberaalina autovalmistajana on periaatteessa hyvin monet
kuviot
> > mahdollisia. Äärimmäisyyksissä on kuitenkin aina hyvin vaikea näyttää
> toteen
> > sitä, että auto todella on rullannut ulos tehtaalta siinä varustuksessa,
> > missä se on asiakkaalle myyty, sillä diilerit ovat aikojen saatossa
hyvin
> > useiden merkkien kohdalla räätälöineet autoja jopa Suomessa.
>
> - No, kuitenkin siis uudesta asti ollut GeeTee kyseinen verme.
>
> > Niin ei tässä nyt tietysti itsetarkoituksena ole hiusten halkominen,
mutta
> > tuokin voi olla diiler-optio, eikä välttämättä tehtaalla asennettu.
>
> - Noh, uutena kuitenkin, ei jälkivuosina.
>
> > Tunnen vaan itse aivan liian monia hottentottiviritelmiä, joita omistaja
> ilman
> > mitään näyttöä pitää ehdottoman alkuperäisinä kun ruuvin kannat on sen
> näköisiä,
> > ettei niihin ole koskettu ainakaan kolmeen vuoteen ;-)
>
Mika Tamminen
alkaa tekemään jo kesällä/syksyllä jotta ne ehtii tammikuuksi dealerien
lattioille....vaikka auto on tehty 66 se on silti vm 67 jos sarjanumerot
niin kertoo...tekopäivämäärä vaan on 66.
"geoellain" <geoe...@oulu.fi> kirjoitti viestissä
news:3A091D59...@not.baltic.oulu.fi...
>
>
> Kare M A Pietil{ wrote:
>
> > In article <8u8p06$nuf$1...@news.kolumbus.fi> "mlhs"
<sar...@POISkolumbus.fi> writes:
> > >- Sepäs olikin kysymysmärkki auto kaiken kaikkiaan. Se oli 123GT
> > >varusteiltaan _ja__tyyppikilveltään_, ollen kuitenkin '69 ja B20.
Pieleen
> >
> > Miten vuosimalli oli määritelty? Ensirekisteröinti on voitu tehdä vuoden
> > myöhässä ja moottorin kaltaisia osia on voitu matkan varrella vaihtaa.
>
> Niin, tosiaan amatsonien mallimerkintöjä ja tyyppejä riittää moneen
lähtöön, mutta
> mikähän mahtaa olla tämän mystisen '69 GT:n tyyppinumero 131***?? Ja se
kirjain, joka
> paljastaa vuosimallin? Olen kuullut, että tehtaalta on lähtenyt GT-malleja
> B20-koneella, mutta vain muutama hassu kappale (vanhoista GT-jäämistöistä
kasattuja),
> joten aika onnellinen saat olla tuosta versiosta.
>
> >
> >
> Volvon tehtaalta on vuosien saatossa lähtenyt virallisten listojen
ulkopuolelta yhtä
> jos toista, en epäile yhtään... Ennen vanhaan laitettiin kai
ylijäämäerikoisosat
> johonkin malliin ja tuupattiin sen kummemmin kyselemättä johonkin
kauppalastiin mukaan.
> Ei niistä sitten pirukaan ota selvää vuosikymmenien päästä.
>
Erno Palonheimo
> Minulla on Ruotsalaisen dealerin kautta diplomaattiautoksi (alunperin
> CD-kilvillä, DDR/Suomen suurlähetystö) ostettu 244 (B23, autom.) joka on
> rekisteröity huhtikuussa -81. Erikoista on se että auto on "uudella"
> korimallilla jossa pienet puskurit, leveä mittaristo, uudemmat valot &
> vilkut, mutta takavalot on silti ne KAPEAT. Leveämmät valot vaativat myös
> peltiin leveämmän reiän joten pelkät valot eivät olleet vaihtokelpoisia jos
> niiden varastoa haluttiin tyhjentää.
> Samaan aikaan ja myöhemminkin rekisteröitiin Suomessa vanhaa korimallia ja
> jopa pienillä kulmikkailla etuvaloilla oleviakin.
> Liekö tämäkin sitten sarjansa ensimmäisiä "sekasikiöitä", tyyppinäkin 244
> eikä vielä 240.
Mun 242 vm. '82 on niillä kapeilla valoilla myös - tosin se on
valmistettu joulukuussa '81, mutta Volvollahan vuosimallit vaihtuu
vähän ennakkoon.
--
Erno Palonheimo | Pajupillintie 15 A 6 | UNIX System Administrator
http://iki.fi/esp/ | 00420 Helsinki | Helsinki University of Technology
e...@cc.hut.fi | +358 50 560 4765 | http://www.hut.fi/cc/
Marlon
wrote:
>suomeessa on myös 67 Malllinen Belvedere 4D tolppa Taxi malli Hemillä jota
>ei ollut mahdollista saada tehtaalta...
>66 niitä tehtiin neljä ja 67 yksi ainoa ja suomeen.
Kyllä se oli mahdollista, jos itse Berner Oy:n auto-osaston johtaja
Arne Berner tilasi sellaisen. Halusi nimenomaan sleeperin, tavallisen
mallin ilman yleisempiä varusteita, jossa olisi mahdollisimman
voimakas moottori. Ja se moottori oli tässä tapauksessa 426 Hemi..
Tosin se pannu ei ole pitkään aikaan enää ollut siinä autossa.
Tätä autoa on haviteltu ostaa myös takaisin USA:an. Amerikkalainen
Mopar-guru Galen Govier kysyi kerran minulta, tiedänkö kuka sen auton
omistaa, koska eräs floridalainen haluaisi ostaa sen.. Yhä kuitenkin
se auto löytyy nykyään Suomesta..
>Veikkaisin 58 Desoto Adventurer avoa myös kallimpaan kastiin 80 kpl
>valmistettu..ja 0-60 7.7....:-)
Tarkemmin 82 kpl ja Ruotsissa niitä on sikäläisillä McGyvereillä
3 kpl (?)... Svenskeille muuten jostain syystä jenkkiauto on vasta
auto, jos se ei ole vähintään sikäläisesti sanottuna "cab" eli
convertible. Tuosta Cabista tulee kyllä paremminkin mieleen taksi
(taxicab)... Avoautoilla näillä leveysasteilla ajelee rätti alhaalla
muutaman päivän kesässä..
Yleensäkin ottaen svenssonit harrastavat GM:n pelejä enemmän
kuin Fordeja tai Mopareita. Suomi on selvästi enemmän Mopar-maa.
Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
MTL
´61 DeSoto 2-Dr Ht (1 of 911 built, 1 of 4 in Finland)
>ainakin tuttuni myös ruotsiin täysin projektin 59 Soto Avon hintaan 69 th
>mk...ja siinä ei edes kone pyörinyt mutta pellit suorat ja reiättömät Etelä
>Ca auto tietenkin.
Kare Pietilä
> Kyllä se oli mahdollista, jos itse Berner Oy:n auto-osaston johtaja
> Arne Berner tilasi sellaisen. Halusi nimenomaan sleeperin, tavallisen
> mallin ilman yleisempiä varusteita, jossa olisi mahdollisimman
> voimakas moottori. Ja se moottori oli tässä tapauksessa 426 Hemi..
> Tosin se pannu ei ole pitkään aikaan enää ollut siinä autossa.
Aika monet autot tulivat Suomeen hollannin kautta ja hollanin edustajan
sedan-Belvedere isolla 383:lla teki kuulemma Berneriin lähtemättömän
vaiktuksen.
> Tätä autoa on haviteltu ostaa myös takaisin USA:an. Amerikkalainen
> Mopar-guru Galen Govier kysyi kerran minulta, tiedänkö kuka sen auton
> omistaa, koska eräs floridalainen haluaisi ostaa sen.. Yhä kuitenkin
> se auto löytyy nykyään Suomesta..
Bernerin Belvedere olisi varmaan ajat sitten viety maasta, jos siinä
olisi alkuperäinen kone keulalla. Ainakin yksi varhainen ostoyritys
kariutui moottorin puutteeseen, jenkitkun eivät aina tule ajatelleeksi,
että alkuperäisen moottorin puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä,
etteikö se siitä huolimatta olisi löydettävissä. Eiköhän tuokin hemi
lopulta päädy sinne minne se kuuluukin. Ainakin se on tallessa...
> Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
> kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
> laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
> 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
Car & Life esitti pitkätuubisen 413/375bhp:n 0-60 mph-ajaksi niinkin
hurjaa kuin 6.8s.
--
Tapahtumaa käsitellään.
Mika Iisakkila
> 3 kpl (?)... Svenskeille muuten jostain syystä jenkkiauto on vasta
> auto, jos se ei ole vähintään sikäläisesti sanottuna "cab" eli
> convertible.
Onhan niillä kai myös luokkaa 10% maailman jäljellä olevista '59 Caddy
Eldorado Biarritzeista... jossain näin niitä toista kymmentä samassa
kuvassa. Olisivat vaan jättäneet tuhoamatta ne muut vanhat
jenkkiautonsa 70-luvulla.
> Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
> kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
> laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
> 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
Kyllähän DeSoton hemimallit olivat 50-luvulla niitä vikkelimpiä
US-autoja, ja nimenomaan vähän pienemmillä ja korkeaviritteisemmillä
koneilla (mm. ensimmäinen hp/cid), ei kai mahdotonta.
> ´61 DeSoto 2-Dr Ht (1 of 911 built, 1 of 4 in Finland)
Joku noista lienee rekisteriltään SOU-xx? Auto oli napakassa kunnossa
tädin ex-miehellä joskus 80-luvun puolivälissä. Tai sitten se oli '60.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Kare M A Pietil{
>Kyllähän DeSoton hemimallit olivat 50-luvulla niitä vikkelimpiä
>US-autoja, ja nimenomaan vähän pienemmillä ja korkeaviritteisemmillä
>koneilla (mm. ensimmäinen hp/cid), ei kai mahdotonta.
Eikös ensimmäinen hp/ci-auto ollut Chryslerin 300B vuonna 1956, joka
puhalsi 354 kuutiotuumasta 355 pollea 340 pollen vakiokonetta kor-
keammilla puristuksilla? Yhtä kaikki, saman konsernin huttua tuokin
tietysti edustaa...
--
Blah blah blah...
Mika Tamminen
"Marlon" <mtl_N...@pp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:3a1059c...@uutiset.nic.fi...
> On Tue, 7 Nov 2000 20:11:20 +0200, "Mika Tamminen" <mic...@netti.fi>
> wrote:
>
> >suomeessa on myös 67 Malllinen Belvedere 4D tolppa Taxi malli Hemillä
jota
> >ei ollut mahdollista saada tehtaalta...
> >66 niitä tehtiin neljä ja 67 yksi ainoa ja suomeen.
>
> Arne Berner tilasi sellaisen. Halusi nimenomaan sleeperin, tavallisen
> mallin ilman yleisempiä varusteita, jossa olisi mahdollisimman
> voimakas moottori. Ja se moottori oli tässä tapauksessa 426 Hemi..
> Tosin se pannu ei ole pitkään aikaan enää ollut siinä autossa.
Ei ole ei Stilkkuhan sen upotti muualle ja nytten konetta ja autoa ei
yhdistä mikään....kaksi ihmistä ei voi sopia...ymmärrettävistä
syistä...Belve on Vaasassa kunnostettuna ilman Hemiä toistaiseksi...
>
> Tätä autoa on haviteltu ostaa myös takaisin USA:an. Amerikkalainen
> Mopar-guru Galen Govier kysyi kerran minulta, tiedänkö kuka sen auton
> omistaa, koska eräs floridalainen haluaisi ostaa sen.. Yhä kuitenkin
> se auto löytyy nykyään Suomesta..
>
> >Veikkaisin 58 Desoto Adventurer avoa myös kallimpaan kastiin 80 kpl
> >valmistettu..ja 0-60 7.7....:-)
>
> Tarkemmin 82 kpl ja Ruotsissa niitä on sikäläisillä McGyvereillä
> 3 kpl (?)... Svenskeille muuten jostain syystä jenkkiauto on vasta
> auto, jos se ei ole vähintään sikäläisesti sanottuna "cab" eli
> convertible. Tuosta Cabista tulee kyllä paremminkin mieleen taksi
> (taxicab)... Avoautoilla näillä leveysasteilla ajelee rätti alhaalla
> muutaman päivän kesässä..
Cab=lyhenne Cabriolet ja jenkeissäkin rag/cab down driving...mutta tuonhan
tiesitkin.
juuh niin sillä yhdellä jannulla on ikävä kyllä tai sitten ei on helpompi
käydä ruotsissa ihailemassa tekemässä ostotarjousta...
Ja Svennet tykkää kakista siipijenkeistä eritoten avoista enkä yhtään
ihmettele kun niitä näkee...Affenanmaalla on myös muutama hieno...
>
> Yleensäkin ottaen svenssonit harrastavat GM:n pelejä enemmän
> kuin Fordeja tai Mopareita. Suomi on selvästi enemmän Mopar-maa.
>
> Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
> kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
> laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
> 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
>
58 Desoto Firedome jossa 361/305 Torqueflitella ( Turboflash...)
7.7 sec 0-60 0-80 13.5 tops 115 mph...with little strain ...Motor Trend -58
Ei ihan sama asia kuin adventurer..piti oikein tsekata kun ulkomuisti ei
aivan moitteeton..mutta Adventurer 355 hp koneella kykenee kaiketi ainakin
samaan..De Sotossa on tiettyä mystiikkaa....
>
> MTL
> ´61 DeSoto 2-Dr Ht (1 of 911 built, 1 of 4 in Finland)
Hahaa pistän paremmaksi...Trans Am GTA -87 Gunmetal Grey 1 0f 828 made 1 of
1 in Finland :-)
Entäs 61 Vette orkkis 315 h.p. f.i?
Tai one of five built (Chevelle associationin puhj johtajan tutkielma )-70
COPO El Caminos in hugger Orange...Kuulemma 35 K$ kun huippukunnossa mutta
niinhän nämä aina ..jos ja jos...pelkkä nice driver mustilla raidoilla ja
mustalla vinyylillä tulevin MR-kilvin...
Samaa voi sanoa kansanautostani (Car of the Year) 65 Gran Sport Skylark
avosta...hirveät 1426 kpl tehty...
Muuten harvinaisin käyttöpeli ennen GTA:ta oli mun 72 kullanvärinen kuutos
Camino PG:llä....1107 kpl tehty ilmeisesti kaikki kullan värisenä tai
vihreänä metalliccina suomeen....:-)
>
> >ainakin tuttuni myös ruotsiin täysin projektin 59 Soto Avon hintaan 69 th
> >mk...ja siinä ei edes kone pyörinyt mutta pellit suorat ja reiättömät
Etelä
> >Ca auto tietenkin.
jäi mainitsematta että vehje oli turussa kun myytiin...suomeen se ei
kelvannut...vaikka eräs tosin oli liki ja katuu nyt...en minä mä haluan sen
57-58 soton on sitten avo tai 2d ht ei väliä...Ja rantaan laiturille 64-67
Chris Craft Constellation 34-42 jalkaisena...puisena tietenkin...lapsuudesta
ihaillut erästä 36 sta täälläpäin....
Mika Tamminen
>
> Bernerin Belvedere olisi varmaan ajat sitten viety maasta, jos siinä
> olisi alkuperäinen kone keulalla. Ainakin yksi varhainen ostoyritys
> kariutui moottorin puutteeseen, jenkitkun eivät aina tule ajatelleeksi,
> että alkuperäisen moottorin puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä,
> etteikö se siitä huolimatta olisi löydettävissä. Eiköhän tuokin hemi
> lopulta päädy sinne minne se kuuluukin. Ainakin se on tallessa...
No toivottavasti näin tapahtuu ja auto jää suomeen..myytiinhän Timo
Mäkisenkin Tehdas Cooper Englantiin täältä...hintaan 28000 th taikka 82
myytiin Alfa GTA yksi viidestä 1900 16v samaan rahaan ruotsiin ..nytten
Japanissa ja hinta yli 500000....jos olisi edes myynnissä...
Samoin säkylässä pyöri -79 Siviili GTA1600 vm -65 sekä turussa avo 69 RAIV
Pontiac Firebird Avo joka muuten todistettavasti keuli kadulla...Ruotsiin
nekin....
Noh itse olen aikeissa viedä toisen kahdesta avoautosta joita ruotsissa
ollut, toinen on jo täällä...kosto elää :-)
>
> > Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
> > kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
> > laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
> > 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
>
> Car & Life esitti pitkätuubisen 413/375bhp:n 0-60 mph-ajaksi niinkin
> hurjaa kuin 6.8s.
Mikä hurja tuo on kun 59 Caddy pystyy samaan.....katsos jenkit joilla oli
varaa isoon luxus autoon ei jäänyt rahvasta katselemaan...muista vaikka
C.Berryn Hot Rod Lincolnin sanat....taikka Beach Boysien Fun,Fun,Fun....
> --
> Tapahtumaa käsitellään.
Mika Tamminen
18.
Biarritzit on kivoja jenkeissä tyttöystävä lainasi faijan uutta
biarritzia....noh olisi kait kannattanut pitää siitäkin kiinni kun ne omisti
vakuutusyhtiön...
"Mika Iisakkila" <mika+...@pingrid.fi> kirjoitti viestissä
news:m3wve6d...@saukko.pingrid.fi...
> mtl_N...@pp.nic.fi (Marlon) writes:
> > 3 kpl (?)... Svenskeille muuten jostain syystä jenkkiauto on vasta
> > auto, jos se ei ole vähintään sikäläisesti sanottuna "cab" eli
> > convertible.
>
> Onhan niillä kai myös luokkaa 10% maailman jäljellä olevista '59 Caddy
> Eldorado Biarritzeista... jossain näin niitä toista kymmentä samassa
> kuvassa. Olisivat vaan jättäneet tuhoamatta ne muut vanhat
> jenkkiautonsa 70-luvulla.
>
> > Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
> > kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
> > laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
> > 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
>
> Kyllähän DeSoton hemimallit olivat 50-luvulla niitä vikkelimpiä
> US-autoja, ja nimenomaan vähän pienemmillä ja korkeaviritteisemmillä
> koneilla (mm. ensimmäinen hp/cid), ei kai mahdotonta.
>
> > ´61 DeSoto 2-Dr Ht (1 of 911 built, 1 of 4 in Finland)
>
Mika Tamminen
vasta -57....mutta kunnia kuuluu Chryslerille.
"Kare M A Pietil{" <kpie...@kosh.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:8ur7k3$4q$1...@nntp.hut.fi...
> In article <m3wve6d...@saukko.pingrid.fi> Mika Iisakkila
<mika+...@pingrid.fi> writes:
> >Kyllähän DeSoton hemimallit olivat 50-luvulla niitä vikkelimpiä
> >US-autoja, ja nimenomaan vähän pienemmillä ja korkeaviritteisemmillä
> >koneilla (mm. ensimmäinen hp/cid), ei kai mahdotonta.
>
Jaakko Paloneva
>> Car & Life esitti pitkätuubisen 413/375bhp:n 0-60 mph-ajaksi niinkin
>> hurjaa kuin 6.8s.
>
>varaa isoon luxus autoon ei jäänyt rahvasta katselemaan...muista vaikka
Ei kai '59 Caddy 390 koneella ja vanhalla turbiinittomalla
Hydra-Maticilla ihan tuollaisia aikoja päästele? Löysin Motor Lifen
testiartikkelin '60-mallista, jolle oli mitattu 10.7s 0-60 mph.
Käsittääkseni '64 uudella 429 koneella ja Turbo-Hydra-Maticilla on
vanhoista tuotantocaddyistä nopein 8.5s 0-60 mph ajalla ja 16.4s
varttimaililla. Joku japanilainen oli tosin ajanut saman haamuajan '65
mallillakin, mutta autolehtien tulokset olivat hieman huonompia.
--
Always remember to pillage _before_ you burn.
Mika Iisakkila
> Ei kai '59 Caddy 390 koneella ja vanhalla turbiinittomalla
> Hydra-Maticilla ihan tuollaisia aikoja päästele? Löysin Motor Lifen
> testiartikkelin '60-mallista, jolle oli mitattu 10.7s 0-60 mph.
No ei minustakaan, Eldorado-kone triplakaasareineen (345 vs 325 bhp)
lienee vähän vikkelämpi, ja perävälityksiäkin lienee ollut ainakin
kolme (normaali ~2.9, ilmastoidussa tiheämpi ja 75-sarjan laivoilla
jotain vielä tiheämpää ~3.8).
Toisaalta, tuohon aikaan autoyksilöillä oli varmasti enemmän eroja
kuin nykyään, ja moni noista testeistä on ajettu sen kummemmin
olosuhteita optimoimatta. Australialainen Wheels-lehti ajoi '59:llä
aikanaan 10.6 s 0-60 mph, kolme äijää kyydissä kuskin lisäksi...
Ei se Hydra-Matic tosiaan mikään kuminvinguttajan laatikko ole, mutta
sitä varten ykkönen onkin varsin lyhyt. Äkkinäinen ei välttämättä edes
tajua 1->2 -vaihtoa, jos ei ole luta lattiassa.
> Käsittääkseni '64 uudella 429 koneella ja Turbo-Hydra-Maticilla on
> vanhoista tuotantocaddyistä nopein 8.5s 0-60 mph ajalla ja 16.4s
> varttimaililla.
Tuossa käsityksessä minäkin olen ollut, ja '68 Eldorado on melkein
yhtä nopea (472, eikä vielä kovin painava).
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hartikainen Teemu
: Eli maailmalla jälellä 180 kpl Eldo 59 Biarritzeja.....ruotsissa niitä on
: 18.
Näin alan miehenä rohkenen korjata noita lukuja, maailmassa on Power
Magazinen tietojen mukaan noin 600 kpl Biarritzeja ja Ruotsissa niitä
on 35.
Ei, minulla ei ole 1959 Eldorado Biarritzia. Suomessa niitä on 1 aito ja
1 feikki (tavallinen '59 avo johon on laitettu Biarritzin kylkilistat)
Jaakko Paloneva
>kovemmat puristukset....
>Ns stall speed sille yhdistelmälle oli 1750-1900 rpm joten kyllä se siitä jo
>murjasee varsinkin kun loota on nelilovinen ja nelonen suora ja peränä
>niinkin tiuha kun 4.11 jopa vakiona...ja se torus on turbiini vaikka onkin
>avattava mutta momentinmuuntaja yhtä kaikki.
Tuo ei kuulosta kyllä tehtaan linjalta rullanneelta kokoonpanolta.
Kyllähän minkä tahansa auton saa virittämällä kulkemaan kovaa.
Puristukset olivat kaikissa 390 koneissa vakiona 10.5:1 ja tuollainen
perävälitys kuulostaa aika oudolta. 75-sarjalaisissa limoissa oli
ainakin 3.77 välitys, ehkä jossakin commercial chassis -korissa on
saattanut sitten tuollainen olla, mutta painokaan ei ole sitten ihan
pieni.
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minä olen ymmärtänyt että vanhassa
Hydra-Maticissa olisi nestekytkin-typpinen ratkaisu, joka ei laatikolle
menevää vääntömomenttia mihinkään kasvata. Lähinnä siihen kai perustuu
erot '64 mallien suorituskyvyssä. '64 mallejahan on tehty myös
Turbo-HM:llä jolloin auton kiihtyvyys 0-60mph on melkein 2 sekuntia
parempi.
Itse tyydyn lähinnä merkin arvolle sopivaan rauhalliseen lipumiseen,
mutta kyllähän varsinkin noista uudemmista 500 cid koneista saisi melko
messevän rassin aikaan jos haluaisi. '70 vuoden 500 cid koneestahan
tulee vakiona ulos 400bhp ja 550lbs-ft, joista varsinkaan jälkimmäistä
arvoa 455Buick-fanit eivät jostain syystä tunnu muistavan ;-)
Webistä löytyy yllättävän paljon sivuja aiheesta 500cad virittäminen.
Pelkällä imusarjan ja pakosarjojen vaihdolla saa kuulemma jo paljon
aikaan. Mainostavat tuota kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi perinteiselle 454
Chevylle, varsinkin kun moottoreita saa edullisesti romuttamoilta -
Amerikassa siis.
Mika Tamminen
tää tieto tuli muistaakseni Powerista tai Wheelsistä jokunen vuosi sitten..
oliskos ollut 95-96?
"Hartikainen Teemu" <o...@cc.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:8uusph$o9g$1...@baker.cc.tut.fi...
Mika Iisakkila
> Tuo ei kuulosta kyllä tehtaan linjalta rullanneelta kokoonpanolta.
> Kyllähän minkä tahansa auton saa virittämällä kulkemaan kovaa.
> Puristukset olivat kaikissa 390 koneissa vakiona 10.5:1
Itse asiassa sai sen tilattua tehtaalta low compression -versiona, jos
ei ollut käyttömaassa superbensiiniä tarjolla :-) Mutta ei yli 10.5.
Eldorado-koneessa (sai sen tilaamalla muihinkin malleihin) ei
tietääkseni ole mitään muuta eroa vakioon kuin imusarja ja kolme
kaksikurkkuista kaasaria.
> Korjatkaa jos olen väärässä, mutta minä olen ymmärtänyt että vanhassa
> Hydra-Maticissa olisi nestekytkin-typpinen ratkaisu, joka ei laatikolle
> menevää vääntömomenttia mihinkään kasvata.
Niin on. Mulla on tuossa 52 sivun verran huoltomanuskaa Hydra-Maticista
jos joku haluaa vielä kinata... Puuttuu se oikeista momentinmuuntimista
löytyvä kolmas siipipyörä, joka vasta saa aikaan vääntömomentin kasvun
silloin kun ulosottopuoli pyörii hitaammin. Välitykset ovat 3.96,
2.55, 1.55 ja 1 ainakin '62:ssa, enkä usko '59:n eroavan mitenkään
niiden suhteen.
Häkkyrässä on muuten toinenkin pienempi torus, sillä kytketään
etummaista alennusyksikköä päälle ja pois. Toisessa on tutumpi
lamellikytkin.
> Webistä löytyy yllättävän paljon sivuja aiheesta 500cad virittäminen.
> Pelkällä imusarjan ja pakosarjojen vaihdolla saa kuulemma jo paljon
> aikaan. Mainostavat tuota kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi
> perinteiselle 454 Chevylle
Eikä ihme, kun valurautainen 454 painaa järjettömästi, mutta Cadillac
472/500 vain muutaman kymmenen kiloa enemmän kuin Chevyn _pikkulohko_.
Joku aika sitten jossain roddauslehdessä väsättiin liki 1000 bhp kone
500:sta, eikä se tosiaan ollut mitään rakettiteknologiaa siihen
verrattuna mitä chevymiesten kuulee ähräävän...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Hartikainen Teemu
olevien Biarritzien lukumäärä ? =) Meinaan kun Ruotsissa ei ole tarvetta
pitää autoja kilvettöminä niinkuin Suomessa.
: Ahaa no oliskos toi 18 ollut sitten kilvelliset?
:>
Mika Tamminen
biarritzia lihoina ja yksi tai kaksi kunnossa...
"Hartikainen Teemu" <o...@cc.tut.fi> kirjoitti viestissä
news:8v13jq$is2$1...@baker.cc.tut.fi...
Marlon
<kpie...@cc.hut.fi> wrote:
>Bernerin Belvedere olisi varmaan ajat sitten viety maasta, jos siinä
>olisi alkuperäinen kone keulalla. Ainakin yksi varhainen ostoyritys
>kariutui moottorin puutteeseen, jenkitkun eivät aina tule ajatelleeksi,
>että alkuperäisen moottorin puuttuminen ei välttämättä tarkoita sitä,
>etteikö se siitä huolimatta olisi löydettävissä. Eiköhän tuokin hemi
>lopulta päädy sinne minne se kuuluukin. Ainakin se on tallessa...
Se Hemi oli asennettu erääseen '67 Dodge Chargeriin 1970-luvulla,
joka on esitelty Veekasissa 4/84. Kaj Svensson ajoi tällä Chargerilla
mm. Suomen ekassa dragrace-kisassa Keimolassa v. 1975 ollen toinen
15 s alittaja. Se toinen oli Pekka Leinon '64 Dodge Polara.
>> Mistä tuon 7.7 repäisit? 1960 Chrysler 300-F 413 cid tupla 4-bbl
>> kaasareilla (w/Cross Rams) ja harv. 4-lov. Pont-a-Mousson vaihde-
>> laatikolla kulutti aikaa 0-60 mph 7.2s.. ja auto sentään painaa
>> 2 tonnia.. Tuossa Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
>
>Car & Life esitti pitkätuubisen 413/375bhp:n 0-60 mph-ajaksi niinkin
>hurjaa kuin 6.8s.
Mikä n:o? Minulla on muuten melkein 200 kpl amer. Car Life-lehtiä
1954-70. Mutta juuri v:lta -60 puuttuu muutama n:o, muut vuodet
täydellisiä. Aika harvinainen kokoelma Suomessa, vaikka sen itse
sanonkin..
MTL
Marlon
wrote:
>> 2 tonnia.. Tuossa '58 Sotossa on "vain" 361 quad-Cartereilla.
>
>Kyllähän DeSoton hemimallit olivat 50-luvulla niitä vikkelimpiä
>US-autoja, ja nimenomaan vähän pienemmillä ja korkeaviritteisemmillä
>koneilla (mm. ensimmäinen hp/cid), ei kai mahdotonta.
Vuosi '57 oli viimeinen hemi-vuosi DeSotolla. Vuonna 1958 tuli tilalle
huokeammin kustannuksin valmistettava 361 Wedge-moottori.
Ensimmäinen 1 hp per cubic inch oli '56 Chrysler 300B optional-
korkeapuristussuhteisella 354 moottorilla 355 hp. Tosin jo seuraavana
vuonna eli '57 DeSoto Adventurerissa 345 cid/345 hp
ja tämä siis vakiona.
>> ´61 DeSoto 2-Dr Ht (1 of 911 built, 1 of 4 in Finland)
>
>Joku noista lienee rekisteriltään SOU-xx? Auto oli napakassa kunnossa
>tädin ex-miehellä joskus 80-luvun puolivälissä. Tai sitten se oli '60.
Nyt sekotat johonkin toiseen malliin. Nimittäin tietääkseni
ensimmäinen '61 DeSoto coupe tuli Suomeen v. 1989. Eikä
niistä yksikään ole rekkariltaan SOU-alkuinen.
MTL - Virgil Exner-fani
*The Forward Look Sets the Pace*
Marlon
wrote:
>> voimakas moottori. Ja se moottori oli tässä tapauksessa 426 Hemi..
>> Tosin se pannu ei ole pitkään aikaan enää ollut siinä autossa.
>
>Ei ole ei Stilkkuhan sen upotti muualle ja nytten konetta ja autoa ei
>yhdistä mikään....kaksi ihmistä ei voi sopia...ymmärrettävistä
>syistä...Belve on Vaasassa kunnostettuna ilman Hemiä toistaiseksi...
Sen 426:n oli jo 70-luvulla Kaj Svensson asentanut '67 Chargeriin,
jonka Stilkku sittemmin osti. Eikös se Belvy II ole nyttemmin myyty
jonnekin Tampereen tienoille nääs ja laitettu lihoiks kunnostusta
varten?
>Cab=lyhenne Cabriolet ja jenkeissäkin rag/cab down driving...mutta tuonhan
>tiesitkin.
Mä kun luulin, että se on jenkeissä convertible tai ragtop..
>58 Desoto Firedome jossa 361/305 Torqueflitella ( Turboflash...)
>7.7 sec 0-60 0-80 13.5 tops 115 mph...with little strain ...Motor Trend -58
'58 Firedomessa oli 295 hp, ei 305. Speed Age-lehti sai tulokseksi
10.8s, aikamoinen heitto MT:n 7.7:ään.. (!) Taitaa olla koeajajasta
kiinni.. tosin 7.7 tuntuu aika epärealistiselta.
>Ei ihan sama asia kuin adventurer..piti oikein tsekata kun ulkomuisti ei
>aivan moitteeton..mutta Adventurer 355 hp koneella kykenee kaiketi ainakin
>samaan..De Sotossa on tiettyä mystiikkaa....
Sen nimessä on myös ripaus eksotiikkaa. Kuollut merkki (tosin Turkissa
valmistetaan yhä DeSoto-kuorkkiksia), jonka nimen se on saanut 1500-
luvun espanjalaiselta conquistadorilta..
>> >ainakin tuttuni myös ruotsiin täysin projektin 59 Soto Avon hintaan 69 th
>> >mk...ja siinä ei edes kone pyörinyt mutta pellit suorat ja reiättömät
>Etelä-Ca auto tietenkin.
>
>jäi mainitsematta että vehje oli turussa kun myytiin...suomeen se ei
>kelvannut...vaikka eräs tosin oli liki ja katuu nyt...en minä mä haluan sen
>57-58 soton on sitten avo tai 2d ht ei väliä..
Suomessa on se vika, että täällä projektin ja erittäin hienokuntoisen
yksilön välillä oleva hintahaitari on liian pieni. Hyvästä pyydetään
melkein sama hinta kuin projektista. Ei kovin kannustavaa hintavan
entisöinnin kannalta.
Erittäin hyväkuntoiset ovat aliarvostettu hinnoissa täällä, ei ihme
jos jenkit ja svenskit keksisi tuota joukolla pian ja Suomen tyhjennys
hienoista autoista alkaa.. Tosin on ne hinnat nyt lamavuosista jonkun
verran nousseet, muttei tarpeeksi muuta maailmaa ajatellen.
Lisäksi erittäin harvinaiset mallit vertaistetaan muihin saman-
kaltaisiin tusinamalleihin hintojensa puolesta. Malleja ei kovin
yksilöidä. Jenkki kun jenkki se vaan on, ajatellaan..
MTL Mopar-guy
Kare Pietilä
> Mikä n:o? Minulla on muuten melkein 200 kpl amer. Car Life-lehtiä
> 1954-70. Mutta juuri v:lta -60 puuttuu muutama n:o, muut vuodet
> täydellisiä. Aika harvinainen kokoelma Suomessa, vaikka sen itse
> sanonkin..
Keine Ahnung. Käteen kirjahyllystä pudonnut muskeliautoraamattu (ei,
minä en todellakaan muista jenkkien suoritusarvoja ulkoa ;-) vaan
viittaa tiedon lähteenä Car life-lehteen.
--
Tapahtumaa käsitellään.
Mika Tamminen
Avo ...sitten valmiita autoja tuttavapiiri myynyt mm 60 Corvetten Saksaan ja
60 Bonneville avon ruotsiin sekä SL mersun jonnekkin en muista minnä ..ja
Herran tunnetkin.....
"Marlon" <mtl_N...@pp.nic.fi> kirjoitti viestissä
news:3a1698fe...@uutiset.nic.fi...
Mika Tamminen
Oikeen mukkseliraamattu :-) ettei vaan ole R.Sirenin huijarin tekeleitä...
"Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:3A17CDC7...@cc.hut.fi...
JS
Electran Ruotsiin.Meni kiljuen,kysyntää riitti vielä puolivuotta kaupan
jälkeen.Tosin ei mikään ihme kun hiffasin seuraavassa lehdessä samanlaisen
räbän 50 tonnia kalliimalla(SKR)...
JS
Mika Tamminen kirjoitti viestissä <8v8j3j$7a1$1...@tron.sci.fi>...
Kare M A Pietil{
>Kattoopppas,,,Kare se opettelee "vastustajia"....heh...
>Oikeen mukkseliraamattu :-) ettei vaan ole R.Sirenin huijarin tekeleitä...
Saattaisit sinäkin tietää amerikkalaisista autoista kokolailla enemmän
jos olisit lukenut yhtäpaljon materiaalia niistä kuin minä. Ensimmäiset
eurooppalaisia autoja käsittelevät lehteni olen ostanut niinkin myöhään
kuin 1990 ja sen jälkeen onkin tullut etupäässä perehdyttyä niihin. kun
ei sitä kolmesta jenkkikonsernista sitä huttua riitä loputtomiin asti.
Jotenkin minua kyrsii tuollainen asenne, jossa jotkut autot ovat olevinaan
vihollisia. Minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia arvostaa hienoja
autoja, tulivatpa ne sitten mistä tahansa. Täysin yksisilmäistä Ferrari-
fanaatikkoa minusta et saa vaikka kuinka yrittäisit, johonkin nyt kui-
tenkin on useiden sattumien summana tullut erikoistuttua. Hyvän autokirjan
ostan aina kun sellainen sattuu eteen, usko tai älä osa niistä käsittelee
vielä tänäkin päivänä amerikkalaista kalustoa. "Muskeliautoraamattuni" on
kirjoittanut joku jenkki ja se keskittyy lähinnä aikakautensa autoihin ja
niiden pohjalta samaaan aikaan kasattuihin kisa-speciaaleihin niin stri-
pillä kuin ovaaleillakin. joskus yön pimeinä hetkinä toivon, että kaikki
maailman kirjat olisi kirjoitettu samalla vakavuudella. Moisen äärellä
saattaisi moni kaltaisesi rääväsuu hiljentyä.
--
Blah blah blah...
Mika Tamminen
"JS" <o...@soudoset.fi> kirjoitti viestissä news:8vafsl$qpr$1...@tron.sci.fi...
Mika Iisakkila
> Nyt sekotat johonkin toiseen malliin. Nimittäin tietääkseni
> ensimmäinen '61 DeSoto coupe tuli Suomeen v. 1989. Eikä
> niistä yksikään ole rekkariltaan SOU-alkuinen.
No niin, löysinhän minä kuvankin ja 4d se olikin, en saanut selvää
onko tolppasedan vai HT (dia, enkä jaksanut kaivaa projektoria
esiin...). Mustat kilvet SOU-24, lieneekö ollut Suomi-auto? Vuosi
nimittäin oli varmasti ennen 61+25 -> -86, sillä silloin minulla olisi
jo ollut ajokortti...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Kare Pietilä
> No niin, löysinhän minä kuvankin ja 4d se olikin, en saanut selvää
> onko tolppasedan vai HT (dia, enkä jaksanut kaivaa projektoria
> esiin...). Mustat kilvet SOU-24, lieneekö ollut Suomi-auto? Vuosi
> nimittäin oli varmasti ennen 61+25 -> -86, sillä silloin minulla olisi
> jo ollut ajokortti...
Joko alkuperäinen Suomiauto tai sitten melko uutena maahantullut muuttoauto.
3+2-merkkiset kilvet tulivat ymmärtääkseni jakoon joskus vuosien 1962-63
tienoolla.
--
Tapahtumaa käsitellään.
Kare Pietilä
> No niin, löysinhän minä kuvankin ja 4d se olikin, en saanut selvää
> onko tolppasedan vai HT (dia, enkä jaksanut kaivaa projektoria
> esiin...). Mustat kilvet SOU-24, lieneekö ollut Suomi-auto? Vuosi
> nimittäin oli varmasti ennen 61+25 -> -86, sillä silloin minulla olisi
> jo ollut ajokortti...
Joko alkuperäinen Suomiauto tai sitten vähän myöhemmin maahantullut muutto-
auto. 3+2-merkkiset kilvet tulivat ymmärtääkseni jakoon joskus vuoden
1962 tienoolla kun Helsingin 2-kirjaimiset B-kilvet loppuivat ja C-kilvet
kiellettiin kun niitä oli ehditty jakaa pari ensimmäistä sarjaa (CA, CB ja
jonkun verran CE-kilpiä) kesällä 1961... ja "SOU"-tunnuksiin asti ehtiminen
on saattanut kestää jokusen vuoden......
--
Tapahtumaa käsitellään
Teemu Uusi-Esko
Jari Debner wrote:
> Minulla on Ruotsalaisen dealerin kautta diplomaattiautoksi (alunperin
> CD-kilvillä, DDR/Suomen suurlähetystö) ostettu 244 (B23, autom.) joka on
> rekisteröity huhtikuussa -81. Erikoista on se että auto on "uudella"
> korimallilla jossa pienet puskurit, leveä mittaristo, uudemmat valot &
> vilkut, mutta takavalot on silti ne KAPEAT. Leveämmät valot vaativat myös
> peltiin leveämmän reiän joten pelkät valot eivät olleet vaihtokelpoisia jos
> niiden varastoa haluttiin tyhjentää.
> Samaan aikaan ja myöhemminkin rekisteröitiin Suomessa vanhaa korimallia ja
> jopa pienillä kulmikkailla etuvaloilla oleviakin.
> Liekö tämäkin sitten sarjansa ensimmäisiä "sekasikiöitä", tyyppinäkin 244
> eikä vielä 240.
>
En väittäisi sekasikiöksi, vaan ihan tavalliseksi '81:ksi. Lyhyet takavalot
vaihtuivat pidempiin vasta '83 malliin DL- ja GL-malleissa. 260:ssa oli pitkät
valot "aina", GLT ja '81 esiteltu Turbo saivat myös pitkät takavalot. '83
mallit ovat ilm. ensimmäisiä 240-merkinnällä varustettuja.
Jostain syystä harvinaisempia ovat ne lyhyet takavalot, joissa pitkä pystyvalo
on punainen, ilmeisesti takasumuvalo. Useimmitenhan tuo kyseinen lyhty on
peruutusvalo. Meillä oli syksyllä '81 uusi 244GL D6 jossa oli tuollaiset.
Auto vaihtui Mersuun kesällä '82 joten en muista sen tarkemmin varmaksi
olivatko sisimmät valot jarru- vai sumuvalot.
-Teemu-
Hannu Hietalahti
satsi on 79/80 isopuskurisen mallin takavalo.
Ne vanhan mallin pienet etuvilkut seikkailivat mukana aina viimeiseen korimallin
vaihtoon saakka 1985 amerikka-mallin keulassa. Ainakin vaimon -85 244 Yank Tankissa
oli tuollaiset.
Hannu