- markku.n...@dlc.fi
http://www.dlc.fi/~mnivis
"I could kill Flipper for a tuna sandwich!" - Anonymous
Terv. CE
Tipparellu on minun suosikki, siinä on kylkiputki vakiona :-)
(tosin vain mehupillin paksuinen, mutta kyllä sieltäkin näytti savua
tulevan...)
Tämän hilpeän huomion tein 80-luvun alussa, aikana jolloin kaikissa
jenkeissä oli kylkiputket "pakollisia".
JD
Jari Debner <"jari.debner"@aloitatuosta: ntc.nokia.com> wrote in article
<7c7rub$uoj$2...@learnet.freenet.hut.fi>...
Tämä on vaikea juttu,itse pidän niistä molemmista..
Rättäri-killalla on aika vireää toimintaa,eli jos se painaa vaakakupissa
yhtään..?
Tee näin:
Laita molempien kärryjen plussat ja miinukset ylös ja laske kumpia tuli
enemmän ja vähemmän kummallekin,ja myös ns.mieltymys asiat samaan
jolloin näet kumpi loppujen lopuksi alitajuisesti hehkuttaa sua!
Jukka
Christian Ehrnrooth <Christian...@lmf.ericsson.se> kirjoitti
artikkelissa <36E76000...@lmf.ericsson.se>...
> mn wrote:
> >
> > Kumpaa suosittelette?
> > Itsellä on peukalo aivan keskellä kämmentä, mutta ainahan sitä saa
> > neuvojaa korjaushommiin kun alkaa remppaamaan vaikka huoltamon tai
> > duunipaikan pihalla, eikö niin? ;-)
Sivusta seuranneena olen ollut havaitsevinani, että rättärin konehuoneessa
osat ovat keskimäärin vähemmällä purkamisella tavoitettavissa kuin tipassa.
> > Olen hieman kahden vaiheilla, että kumpi ompi parempi. Renault 4:set
ovat
> > kyllä huomattavasti halvempia, mutta kumpaa on helpompi pitää kunnossa?
Vanhan ranskattaren ylläpito ei koskaan ole niitä helpoimpia asioita, ei se
työn vaikeus, vaan se määrä. Mitä vanhempi auto (koskee myös muista
valmistusmaista kotoisin olevia laitteita) sen enemmän tekemistä ja
vaikeampi löytää juuri itseltä puuttuvaa osaa, koska joku muukin on melko
varmasti tarvinnut vastaavaa osaa joskus aikaisemmin. "Ikuisia" ts.
vähemmän kulumis/vaurioherkkiä osia kyllä vielä on tarjolla. Hitsaustaito
ja paikka suotavia kummassakin tapauksessa!
> > Minkäkokoisia koneita noissa on? Kumpaan mahtuu paremmin 190 senttinen
> > kuski jolla on helvetin pitkät jalat (ennen vuotta 1990 valmistetuista
> > autoista jalat mahtuivat hyvin vain Saab 9000:seen ja Passatin toiseksi
> > uusimpaan malliin...), tai kummassa on helpompi siirtää penkkejä...?
:-)
175 senttinen pitkäjalkainen ajaa tippaa penkki takatapissa, mutta kiskojen
siirto ei ole mikään paha rasti, kun sitä pohjaa kumminkin joutuu
hitsailemaan...
> > Eiköhän tullut selväksi, kumpi siis on parempi?
Mahdoton sanoa, puolensa kummassakin. Mutta vanhojen autojen kanssa
pelanneen vinkki: osta molemmat; kun korjaat toista ajat toisella ja jos
toinen miellyttää enemmän myy tarpeeton pois!
> Jos aiot ajaa muuta kuin huviajelua suosittelen itse Tippaa.
>
> Terv. CE
>
Totta, rättärin talvikäyttö vaatii enemmän vakaumusta, kunnossa oleva tippa
on mukava ja lämmin talviauto (siis ikäisekseen) jossa pienet jääpaakut ja
routatöyssyt eivät juuri ajamista haittaa.
Jukka Töyrylä
Niinpä niin, ja joitakin kuvauksia erään tipparenun vaiheista löytyy
URL:stä www.hut.fi/u/toyryla/autot/tippa.html
--
T o n i T ö y r y l ä
> Tipparellu on minun suosikki, siinä on kylkiputki vakiona :-)
>
> Tämän hilpeän huomion tein 80-luvun alussa, aikana jolloin kaikissa
> jenkeissä oli kylkiputket "pakollisia".
Heh, itselläni oli tuolloin R5 TL, jossa oli muistaakseni alkuperäisenä
putki taakse. Vaihdoin putken tarvikeputkeksi ja sainkin sivuputken.
Mutta samalla tein piruuttani toisenkin _jenkkihomman_: nostin takapäätä
5 cm ylemmäksi vääntösauvojen kiinnityksestä (15 min homma). Ei se
silti lähtenyt mäkistartilla tasaisella....
Niin, itse otsikkoon. Vanhan auton omistaminenhan on sosiaalinen
tapahtuma. Jos pidät petanquesta, viinistä ja sätkäporukan
_joviaalisuudesta_ (itse pääsin kerran mukaan kartturiksi kun
paikallinen 2CV-porukka järjesti viikonvaihdeviettoon CV-ST-ajot - en
aiemmin tiennyt, että sätkäkin osaa lentää!) niin 2CV on varmaan yhtä
hyvä ostos kuin 4 _CV_. On Relluporukassakin ihan hyvää henkeä, ei
silti.
Vaikea valinta.... molemmat viehättäviä. Sätkien hinnat kalliimpia,
mutta olisikohan sittenkin kokonaisuutena (siis sosiaalisena!) se, mihin
itse kallistuisin (jos aikaa olisi).
Kerro, mihin päädyit!
Risto
> Kumpaa suosittelette?
Mää olen hiukan jäävi arvioimaan Tippaa, kun en ole
sellaiseen kovinkaan paljoa sekaantunut, mutta
voin sitten senkin edestä kehua 2CV:tä.
> Olen hieman kahden vaiheilla, että kumpi ompi parempi. Renault 4:set ovat
> kyllä huomattavasti halvempia, mutta kumpaa on helpompi pitää kunnossa?
2CV on helpompi ainakin koneensa puolesta: ei ylimääräisiä
huolia jäähdytysnesteen läträämisen kanssa. Wanhoissa
koneissa ei ole edes laturia, joten ei tarvitse
pähkäillä hihnojen kanssa. Jos on joskus ropannut
mopoa tai ruohonleikkuria, voi kokea useita
ahaa-elämys-hetkiä 2CV:n parissa.
Ihmiset yleensä ihmettelevät jotta "vieläkö noihin saa
varaosia?": kyllä saa, jollei Suomesta niin sitten
otetaan avuksi netti/faxi/puhelin ja tilataan suoraan
Hollannista/Belgiasta/Ranskasta/Britanniasta ja
jossain määrin myös Saksasta.
Käytännössä kaikkea saa, eivätkä hinnatkaan vielä
ole aivan mahdottomia.
Peltiosiltaan 2CV on mukavampi, kun se on suuressa
määrin pultattu kasaan, joten isojenkin peltiosa-
kokonaisuuksien vaihtaminen onnistuu ilman MIGgiä.
> Minkäkokoisia koneita noissa on?
Tipassa on ainakin alussa ollut se 850cc neloskone,
myöhemmistä vaiheista ilman referenssimateriaalia
en uskalla kommentoida mitään.
2CV:ssä on aina ollut 2-pyttyinen boxeri, iästä
riippuen 375cc/9hp, 425cc/12hp/13,5hp/18hp, 435cc
24hp ja 602cc/26-32hp riippuen vaunun mallista (Dyane,
Ami).
Viimeisin villitys on tietty Visan 652cc tai sitten
modifioimalla rankasti viri-viri-osilla jonnekin
710cc asti.
> Eiköhän tullut selväksi, kumpi siis on parempi?
Tippa on tietty automaisempi (joskin periaattessa
täysi kopio 2CV:stä).
Nykypäivän autoilusta onkin jo muuten seikkailu ja romantiikka
kadonnut, joten 2CV on helpoin keino testata, onko kuskilla
riittävästi luonnetta ja asennetta kiiruhtaa hitaasti.
2CV:n kanssa saat taatusti enemmän uusia ystäviä
sekä laumoittain ihmisiä parveilemaan ympärillesi,
kun erehdyt mittarille tankkaamaan. Yleisimmät
kommentit kuuluvat:
"Voi kun se on ihana"
"Eiks se ole kylmä talvella?"
"Saakos noihin vielä varaosia?"
"Eikös noilla ole jokin kerhokin?"
"Mulla oli ihan samanlainen 70-luvulla!"
"Miten siinä on noin kapeat renkaat?"
Kimmo
sitikalla on kiva painella kurveista läpyskä pohjassa...pää vinossa
T:Sammy
> sitikalla on kiva painella kurveista läpyskä pohjassa...pää vinossa
Juu. Kaveri oli entivanhaan ajanut Sätkänsä kiveen ja toiselta
puolen oli rajoitin irronnut hitsauksestaan... Sitten kerran
Vihdin ja Nurmijärven välisellä tiellä joku ilmestyi 'autolla'
perään ja jäi roikkumaan aivan puskuriin. Kaveri kyllästyi pers-
kärpäseen ja painoi Sätkässä tallan pohjaan ja sinnehän
mersu jäi. Ei muistanutkaan mokomaa rajoitinta ja yhdessä
mutkassa kuljin oli niinpaljon kallellaan, että vetoakseli
lupsahti pois paikoiltaan! Oli kuulemma melkoinen meteli
kun akselin päät kiersi kehää pitkin konehuonetta ja
pirun mersukin pääsi ohi. :=(
Kaikkein kovin homma oli sitten saada kulkuneuvo tar-
koituksella niin kallelleen, että akselin sai paikoilleen...
jouko
Itselläni oli Tippa -77, joka oli kuplavolkkarin jälkeen varsinainen
luksusauto :) Olen 180-senttinen ja varsin pitkäjalkainen - tilaa kyllä oli
mutta varsinkin pitkällä matkalla oli pakko tukea kaasujalkaa polven alta
jollain (rullalle kääritty kylpypyyhe istuimen irtopäällisen alle toimi
hyvin) koska muuten sillä ei aja erkkikään.
Tipassani oli ~850 kone (muistaakseni) - matkanopeudeksi 80 km/h oli
passeli. Satastakin pääsi mutta se meteli...
Bensaa meni tosiaankin "vain tippa" eli kaupunkiajossa 7 l/100 km ja
maantiellä sitten jotain 5-6 litraa, vastatuulella enemmän.
Varaosat on halpoja ja saatavuuskin (ainakin muutama vuosi sitten Oulussa)
kohtuullinen.
Jos tavaraa täytyy kuljettaa paljon, lienee Tippa parempi - saahan
Rättäristäkin penkit pois jne, mutta tipan iso takaluukku on eduksi. Avattu
takaluukku toimii myös oivana sadekatoksena, jos syksyn marjareissun jälkeen
haluaa istahtaa kahville ja vaihtamaan pikkukengät takaisin jalkaan ennen
kotimatkalle lähtöä :)
Katsastuksessa oli kivaa kun seurasin inssinplantun hämmennystä koeajon
alussa... nykynuoret ei enää osaa hämmentää sateenvarjokahvaa :D
Korjaaminen onnistuu jotenkuten jopa tumpelolta (kuten minä; olen edelleen
ylpeä saatuani laturin irti ja kunnostuksen jälkeen vielä paikalleenkin,
eikä yhtään osaa jäänyt yli) - konehuoneessa on reilusti tilaa, joten sinne
mahtuu mukavasti tonkimaan. Korjattavat kohteet löytyy hyvin, kun muistaa
ns. normaalien autojen rakenteen ja lähtee sitten siitä mahdollisimman kauas
toiseen suuntaan - onhan kyse etuvetoisesta autosta, jossa kone on
pitkittäin ja vaihteisto moottorin ETUpuolella...
Ja jos sen Tipan ostat, älä sitten säikähdä kun huomaat että toinen
takapyörä on toista taaempana. Sen on tarkoituskin olla niin... ;)
TK
Hihih, samanlaisia kokemuksia: Missä on suuntavilkku? Missä on
käsijarru? Lopuksi niiltä voi kiristää leiman otteeseen, ennenkuin
kertoo kuinka ovi avataan :)
>Ja jos sen Tipan ostat, älä sitten säikähdä kun huomaat että toinen
>takapyörä on toista taaempana. Sen on tarkoituskin olla niin... ;)
Lisää tippa-legendoja: Moottorin öljytulppa on se järjestyksessä
toinen edestä lukien, ensimmäisestä saa vain vaihteiston kuivaksi.
Ajelin aikoinaan pari vuotta tipalla ja loppujen lopuksi
merkittävimmät ongelmat kiteytyivät yhteen asiaan: ruosteeseen.
Korissa, alustassa - jopa tukivarsissa, jarrujen säätömuttereissa...
kaikkialla.
Nykyisin sama auto oleilee pääosin sisätiloissa odottamassa
museoajoneuvon statukseen vaadittavan iän täyttymistä.
---
Hihih, samanlaisia kokemuksia: Missä on suuntavilkku? Missä on
käsijarru? Lopuksi niiltä voi kiristää leiman otteeseen, ennenkuin
kertoo kuinka ovi avataan :)
>Ja jos sen Tipan ostat, älä sitten säikähdä kun huomaat että toinen
>takapyörä on toista taaempana. Sen on tarkoituskin olla niin... ;)
Lisää tippa-legendoja: Moottorin öljytulppa on se järjestyksessä
toinen edestä lukien, ensimmäisestä saa vain vaihteiston kuivaksi.
Ajelin aikoinaan pari vuotta tipalla, jonka tarinaa olin sitä ennen
useita vuosia seurannut, ja loppujen lopuksi merkittävimmät ongelmat
kiteytyivät yhteen asiaan: ruosteeseen. Korissa, alustassa (erityisen
ikävää tukivarsissa), jarrujen säätömuttereissa...kaikkialla.
Nykyisin sama auto oleilee pääosin sisätiloissa odottamassa
museoajoneuvon statukseen vaadittavan iän täyttymistä.
--
> Katsastuksessa oli kivaa kun seurasin inssinplantun hämmennystä koeajon
> alussa... nykynuoret ei enää osaa hämmentää sateenvarjokahvaa :D
Ei ne ennenkään tienneet miten sieltä pääsee ulos! Puhumattakaan että ois
tiedetty jotain käsijarruista tai peruutusvaihteesta. Mutta pienen
käyttökoulutuksen jälkeen ei sitten kyllä vikojakaan löytynyt. Teidä sitten
olisko nekin pitänyt näyttää...
>
> Korjaaminen onnistuu jotenkuten jopa tumpelolta (kuten minä; olen
edelleen
> ylpeä saatuani laturin irti ja kunnostuksen jälkeen vielä paikalleenkin,
> eikä yhtään osaa jäänyt yli) - konehuoneessa on reilusti tilaa, joten
sinne
> mahtuu mukavasti tonkimaan. Korjattavat kohteet löytyy hyvin, kun muistaa
> ns. normaalien autojen rakenteen ja lähtee sitten siitä mahdollisimman
kauas
> toiseen suuntaan - onhan kyse etuvetoisesta autosta, jossa kone on
> pitkittäin ja vaihteisto moottorin ETUpuolella...
>
Ja kytkin siinä välissä, hyvin näkyvissä, jäähdyttimen ja hammastangon
alla...
> Ja jos sen Tipan ostat, älä sitten säikähdä kun huomaat että toinen
> takapyörä on toista taaempana. Sen on tarkoituskin olla niin... ;)
>
> TK
Jukka Töyrylä
> Hihih, samanlaisia kokemuksia: Missä on suuntavilkku? Missä on
> käsijarru? Lopuksi niiltä voi kiristää leiman otteeseen, ennenkuin
> kertoo kuinka ovi avataan :)
Onhan se vielä ymmärrettävää, vaan emäntä kertoi, ettei
katsataja osannut laittaa Legacyssä seisontavaloja päälle...
jouko
Mulle sattui eteen tilanne jossa katsastusmies ei löytänyt äänimerkin
katkaisijaa ratista, kun olin mennyt poistamaan ratin keskiön. No
ratissa oli vielä 3 kpl tomivia äänimerkin katkaisijoita, yksi kussakin
puolassa joissa kaikissa on torven kuva viitteenä toiminnosta. Oli
naurussa pitelemistä.
--
______________________________________________________
Pasi Huovinen * phuo...@paju.oulu.fi * 08 - 540 91 87
Kyllä noista uusistakin löytyy yllättäviä hankaluuksia. Kun
valmistajat yrittävät epätoivoisesti saada autoja jotenkin erottumaan
toisistaan, nippeliergonomia on tietysti yksi halpa keino.
Viime kesänä kun käytin Cadillacia katsastuksessa (eka kerta mulle
sillä autolla), katsastusmies polkaisi rullilla seisontajarrun
päälle. Seurasi hetki hapuilua ja pälyilyä, ja sen perään keskustelu:
- Öö... mistäs tää seisontajarru lähtee pois päältä?
- Se pomppaa itsestään, kun pistää vaihteen päälle.
- Aha.
*pfff... klomps...*...
En tiedä häkeltyikö, mutta torvet, pyyhkimet jne jäivät kokeilematta,
ja seuraava aihe, johon varsinaisesti kiinnitettiin jotain huomiota,
oli rungon numero... Toisaalta oli leppoisa meininki koko ajan,
saattoi vanha leidi saada muutenkin tasoitusta. Lahdessa siis.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ - remove the "no spam" -stuff from
mail address when replying
jouko moisander <jouko.m...@turhaa.nokia.com> wrote in article
<36EDF820...@turhaa.nokia.com>...
> "Toni Töyrylä" wrote:
>
> > Hihih, samanlaisia kokemuksia: Missä on suuntavilkku? Missä on
> > käsijarru? Lopuksi niiltä voi kiristää leiman otteeseen, ennenkuin
> > kertoo kuinka ovi avataan :)
>
> Onhan se vielä ymmärrettävää, vaan emäntä kertoi, ettei
> katsataja osannut laittaa Legacyssä seisontavaloja päälle...
>
>
> jouko
>
>
>
>
>
Bretille wrote:
> Puhumattakaan takavuosina kesäheikki-katsastus miehet ei löytäny
> Citroėn DS:n starttia..se kun oli vaihdekepissä vapaa-asennon laidassa..
> ;)
> CX oli myös toinen kauhu ,mittariston katkaisimet ja jarrut,äkkinäinen sai
> Hakuninmaalla kokea nesteylipainejarrujen purevuuden ja silloin Klippanit
> vinku..
Niinpä vain piti katsoa ohjekirjasta ennen katsastukseen vientiä, mistä BX:n
parkitsaa päälle.... Ja auto oli kuitenkin ollut puolisen vuotta itsellä....
PekkaK