Ehdotuksia mikä mättää kun auto ei suostu kirveelläkään käynnistymään
seistyään talven katoksessa. Talvella käytin autoa käynnissä aina hetken
silloin tällöin, mutta sitten se ei yks kaks enää lähtenytkään.
Luulin aluksi että akku oli zipannut, mutta se on jo kyllä ladattu,
ja kone pyörittää mutta ei vaan hörähdä käyntiin. :P
Ville
Sent via Deja.com http://www.deja.com/
Before you buy.
Ville <mrba...@hotmail.com> kirjoitti
viestissä:8bs460$r66$1...@nnrp1.deja.com...
Ville wrote:
> Heips!
>
> Ehdotuksia mikä mättää kun auto ei suostu kirveelläkään käynnistymään
> seistyään talven katoksessa. Talvella käytin autoa käynnissä aina hetken
> silloin tällöin, mutta sitten se ei yks kaks enää lähtenytkään.
> Luulin aluksi että akku oli zipannut, mutta se on jo kyllä ladattu,
> ja kone pyörittää mutta ei vaan hörähdä käyntiin. :P
>
> Ville
>
> ville.l...@pori.fi
>
> Sent via Deja.com http://www.deja.com/
> Before you buy.
Onko siellä sama bensa viime syksystä ? Jos on niin, laita sekaan reilusti
"tuoretta " bensaa. Tuleeko tulpalle kipinä ?
Tommi H
Kyllä ensin kannattaa tosiaan tsekata se, että kipinöitä tulee kunnolla.
Sen jälkeen onkin aika selvää, että vika on bensansaannissa kun se kerran
pyörii.
--
No sig today.
No ensinnäkin tuo satunnainen käyttö on virhe, mutta ei se tähän
vaikuttane. Äänestäisin minäkin noita muiden jo mainitsemia asioita,
eli varsinkin jos tankki oli vajaa, voi bensan seassa olla jo niin
paljon kondenssivettä, että se ei syty. Bensa vanhenee muutenkin ajan
kanssa, ja haihtuessaan voi jättää niin paljon mönjää että filtteri
tai kaasari on tukkeessa. Ja toinen on se kosteus sytytysvermeissä.
Jos olet varma että kipinää on ja bensaa tulee kaasarille asti, se
tuoreen bensan lisäys riittänee (ime ehkä vanhat pois ensin -- kyllä
nekin voi ajaa pois, kun lantraa tuoreen kanssa).
Ja lopuksi pakollinen kuitti, oma kesäautoni lähti eilen liikkeelle
tokalla veivauksella seisottuaan lokakuusta. Hymy sen sijaan ei ole
lähtenyt naamalta vieläkään...
--
|---------------liian vähän--------------------------|----sopivasti----|-liikaa
Katkeraa, eilen taisi olla kesäautojen käynnistelyä enempikin liikkeellä.
Eipä se mitään käyntiin lähtenyt, hikiseen jaksoi pyörittää.
Akku vaan lataukseen ja laturin latausmittari tapissa 6A.
Jospa se tällä viikolla lähtisi herkistellyllä akulla...
-Otto-
PS. Ikävämpää oli huomata, että lämpimästä hallisäilytyksestä huolimatta
(tai peräti siitä johtuen?) oli pari paikkaa pelleissä alkaneet
kuplimaan. Tuon jos joutuu maalauttamaan niin tulee äitiä ikävä.
--
_______________________________________________________________
/ Otto Myyrä /
/ Otto....@lut.fi / qwe...@lut.fi / qwe...@iki.fi /
/ <A HREF="http://www.lut.fi/~qwerty/">My homepage</A> /
Tuo Tommin eka kommentti oli aika aiheellinen nykypäivänä.
Pari kolme vastaavaa kokemusta lähipiiristä niin auto kuin
moottoripyöräpuolelta.
Hassua on nimittäin nykyään se että bensa ei säily kuin muutaman
kuukauden 3-4 kk
menettää kuulemma syttymisominaisuutensa tms. Eräs kaveri käynnisteli
myös keväällä
pyöräänsä ja eihän se käyntiin lähteny. Parin tunnin jupakan jälkeen
(kaasari putsattu, tulpat putsattu, käyty koko systysjärjestelmä läpi
yms yms). kaveri tuli selän taakse ja kysyi , eihä sulla vaan oo viime
kesäistä bensaa, no sitähän se. Tankki tyhjäksi uutta bensaa tilalle ja
tokalla yrityksellä käyntiin.
Vastaavaa parilla kaverilla jenkkien kanssa. Lisäksi kuulin parista
pienkonehuollosta että
nykyisin keväisin tulee paljon moottorisahoja yms trimmereitä huoltoon
(palanut mäntä yms) kun on talven jäljiltä alettu hommiin vanhalla
bensalla. tästä asiasta käytiin melko tekninenkin keskustelu jokin aika
sitten näillä sivuilla, liekö löytyisi jos selaisi newswjä taaksepäin.
t: Karppa
Ville wrote:
>
> Heips!
>
> Ehdotuksia mikä mättää kun auto ei suostu kirveelläkään käynnistymään
> seistyään talven katoksessa. Talvella käytin autoa käynnissä aina hetken
> silloin tällöin, mutta sitten se ei yks kaks enää lähtenytkään.
> Luulin aluksi että akku oli zipannut, mutta se on jo kyllä ladattu,
> ja kone pyörittää mutta ei vaan hörähdä käyntiin. :P
>
> Ville
>
> ville.l...@pori.fi
>
> Sent via Deja.com http://www.deja.com/
> Before you buy.
-
> Ja lopuksi pakollinen kuitti, oma kesäautoni lähti eilen liikkeelle
> tokalla veivauksella seisottuaan lokakuusta.
Kohta on tosiaan aika raottaa tallin ovea ja hakea veivi
esille.
> Hymy sen sijaan ei olelähtenyt naamalta vieläkään...
Tätähän se aina on ...
Kimmo
> Hassua on nimittäin nykyään se että bensa ei säily kuin muutaman
> kuukauden 3-4 kk
Tarkoittaako tuo sita etta autossa on turha pitaa bensakanisteria, jos ei
sita kayta ja tayta 3kk:n valein ? Mista lahtien bensan sailyvyys noin
huonoksi on mennyt, vai puhutaanko tuossa sailyvyydessa ei-umpinaisessa
tilassa olevasta bensasta ?
Teemu
Minä olen tämän bensajutun ymmärtänyt niin, että jos bensiiniä on
säilytetty kauan astiassa, joka ei ole täysin tiivis, pääsevät bensiinin
kevyimmät ja matalimmissa lämpötiloissa höyrystyvät jakeet haihtumaan,
jolloin jäljelle jäävät ne raskaimmat, huonommin höyrystyvät ja siten myös
huonoimmin syttyvät jakeet. Eli kauan kannussa säilytetty bensiini
muistuttaakin jo enemmän valopetrolia :-)
Ilmeisesti on eroa myös sillä, mitä materiaalia säilytysastia on ollut.
Tiivis peltikanisteri tai jopa lasipullo lienee sellainen, ettei sen läpi
mikään aine pääse, kun taas muovikanistereista voi bensiini (tai
pienimolekyylisimmät osat siitä) karata vähitellen diffundoitumalla.
Minulla ei muistaakseni koskaan ole ollut huolia vanhan bensan takia,
mutta kerronpa tähän yhden mielenkiintoisen tapauksen vähän
eksoottisemmasta polttoaineesta. Minulla oli pienoisdieselin (siis
lennokkimoottorin) polttoainetta samassa pullossa, jossa käyttämäni
voiteluaine (Shell Sport R, risiinipohjainen racing-öljy) oli ostettaessa
ollut. Polttoaine sisälsi tuota öljyä, valopetrolia ja dietyylieetteriä.
Muutaman kuukauden jälkeen pullossa oleva neste oli muuttunut kovasti
paksummaksi, vaikka tulppa oli ollut suljettuna hyvin. Olen siinä
käsityksessä, että eetteri on vähitellen diffundoitunut muoviseinämän läpi
ja uuttanut jopa osan petrolistakin samaa kautta ulos, jäljelle on jäänyt
seoksen kaikkein raskain ja suurimolekyylisin osa, joka ei ole mahtunut
muovin molekyylirakenteen välistä.
Bensankatkuisin terveisin
Mikko
Jaa? Itse olen tavannut käyttää kesäautoni koneen lämpimäksi talvisaikaan
noin kuukauden välein. Tämä siinä uskossa, että kone kuluisi vähemmän
noissa muutamassa käynnistyksessä kuin siinä, että keväällä starttaa
laakerit ihan kuivana.
Onko tällaisella teorialla mitään pohjaa, vai onko laakeripinnat ihan yhtä
kuivat jo kuukauden päästä kuin 6 kk päästä? Veekasissa oli joskus juttu
kesäauton keväthuollosta, mutta siinä ei muistaakseni tuosta talvella
käyttämisestä sanottu mitään.
Täytyypä luopua talvikäyttökäytännöstä (hassu sana), jos tuosta onkin vain
haittaa koneelle.
>tokalla veivauksella seisottuaan lokakuusta. Hymy sen sijaan ei ole
>lähtenyt naamalta vieläkään...
Sama vika, kyllä on hienoa pelästyttää kevään ensivarikset tuplaputkien
kuminalla.
--
In case of emergency, break glass. Scream. Bleed to death
Tuo on varmaan osa totuutta, mutta lisäksi nykyinen lisäaineistus ei
kestä säilytystä, vaan alkaa hajota jotenkin. Liekö tullut
lyijy-yhdisteistä muihin aineisiin siirtymisen sivutuotteena.
Tuotahan voisi verorahojemme vastineeksi udella Fortumilta, kyllä
siellä joku tietää.
Jos nyt jotain positiivista hakee, niin ainakin nykybensoissa on niitä
haihtumisjäämiä kertaluokkia vähemmän kuin 60-lukuisissa. Kesäauton
huoltomanuska käskee jo muutamaa kuukautta pidemmissä seisokeissa
irrottamaan ja tyhjentämään kaasarin. Tosin myös käynnistämään
tuoreella bensalla...
Ja kyllähän tuo mokoma jonkin verran nykii lokakuussa tankatulla
98E+:lla (jonka arvo on noussut tällä välillä toista sataa...).
Täytynee putsata ensin sytkäpiuhat taas kerran ja sen jälkeen lisätä
uutta bensaa.
Tästä on puhuttu ainakin syksyisin tuolla toisen ryhmän puolella...
Tuo haitta-aspekti siis perustuu siihen, että kun pakokaasujen
palamistuotteena aina syntyy vettä, koneen jäähtyessä sitä tiivistyy
aina öljyn sekaan. Ja kun palamisjämissä on myös rikkiä, tämä reagoi
sen veden kanssa muodostaen rikkihapoketta -> öljy muuttuu
syövyttäväksi. Samasta syystä öljyt pitäisi vaihtaa juuri _ennen_
seisontaan laittamista, mikä kuulostaa äkkiä ajatellen hölmöltä, ja
optimissaan myös heti seisonnan jälkeen. Tähän ei siis auta edes se
moneen kertaan kuultu perustelu, että kone käytetään kokonaan
kuumaksi, jolloin se kuivuu -- kondenssivesi kyllä katoaa, mutta
pakokaasuissa oleva kosteus plus se rikki jää aina.
Laakerien voiteluaspektiin en ota kantaa, mutta kuvittelisin että
tuosta syöpymisestä on enemmän haittaa kuin hieman normaalia
pitemmästä öljynpaineen nostosta ekalla startilla. Itse olen tavannut
pyörittää konetta ensin käsin pari kierrosta varmistuakseni ettei
mitään ole jumissa; tuossa sammuu öljyvalo yleensä jo muutaman
startilla tehdyn kierroksen jälkeen. Koneen tyypistä riippuen pedantti
voisi tietysti pyörittää vaikka porakoneella öljypumpusta paineet
ylös, jos se on helposti tehtävissä (jenkeissä yleensä virranjakajan
akselin joutuisi poistamaan). Ennen seisontaahan voisi kipata puhdasta
öljyä tulpanrei'istä sisään jne... Tai sen perinteisen perämoottori-
tyylisen kaadetaan kaasariin öljyä kunnes kone sammuu -stuntin --
kuulostaa hurjalta, mutta noin tuonkin lotjan huoltomanuskassa
käsketään tekemään yli puolen vuoden seisontaa suunniteltaessa.
Hankaluuksia lisää tuo esimerkiksi ilmastointilaite, joka taas ei pidä
käyttämättömänä seisottamisesta, tiivisteet alkavat vuotaa.
Taa on kuitenkin joku bensafirmojen salaliitto, ettei sita voi tankata
varastoon etukateen, vaan taytyy aina ostaa pikkuhiljaa nousevilla
hinnoilla ;)
Teemu
Kyllä tämä nyt taitaa olla aika dramatisoitu versio asiasta. Rikkiyhdis-
teitä syntyy sen verran verkkaan, ettei vähäinen käyttö tuoreilla öl-
jyillä synnytä kemiallista riskiä. Vanhat öljyt sen sijaan ovat ajossa
"kyllästyneet" rikillä ja vesilisäys synnyttää suurempia määriä rikki-
hapoketta.
> seisontaan laittamista, mikä kuulostaa äkkiä ajatellen hölmöltä, ja
> optimissaan myös heti seisonnan jälkeen. Tähän ei siis auta edes se
> moneen kertaan kuultu perustelu, että kone käytetään kokonaan
> kuumaksi, jolloin se kuivuu -- kondenssivesi kyllä katoaa, mutta
> pakokaasuissa oleva kosteus plus se rikki jää aina.
Melkoinen konsensus kyllä taas toisaalta kannattaa auton säännöllistä
ulkoiluttamista. Ihmettelen myös suuresti miksei kuumaksi käyttäminen
auta - palaahan auto ikäänkuin siihen tilaan, jossa se on seisontaankin
laitettu. Öljyjen vaihtamisella seisonnan jälkeen ei saavuta kuin ym-
päristötuhoa ja rahan hukkaa.
> öljyä tulpanrei'istä sisään jne... Tai sen perinteisen perämoottori-
> tyylisen kaadetaan kaasariin öljyä kunnes kone sammuu -stuntin --
> kuulostaa hurjalta, mutta noin tuonkin lotjan huoltomanuskassa
> käsketään tekemään yli puolen vuoden seisontaa suunniteltaessa.
Ensin kannattaa varmistua kaasuttimen yhteensopivuudesta em. stuntin
kanssa. Osa kaasareista saatta vetää ns. "herneen nenään".
--
No sig today.
> Vastaavaa parilla kaverilla jenkkien kanssa. Lisäksi kuulin parista
> pienkonehuollosta että
> nykyisin keväisin tulee paljon moottorisahoja yms trimmereitä huoltoon
> (palanut mäntä yms) kun on talven jäljiltä alettu hommiin vanhalla
Tämä pitää kyllä paikkansa. Omaa kokemusta on 28cc trimmeristä
ja 40cc sahasta. Kumpikaan ei käyneet kunnolla keväällä kokeil-
taessa syksyllä ostetulla ja tiiviissä metalliastiassa säilyte-
tyllä bensalla. Lähtivät käyntiin, mutta seokset oli mitä oli.
Kummankin sai käymään siististi kaasuttimen säätämällä, mutta
tehoa ei ollut kuten uudella bensalla. Sittemmin trimmeri ja
saha on saaneet sellaista kallista pienkonebensaa, joka ei
haisekaan bensalle. Sillä ei tarvita säätöjen muuttamista,
vaikka aine olisi vuoden vanhaa. Höyrynpainekin on pienempi,
mikä on vain hyvä asia, kun bensakannua pidetään kesällä auton
perässä. Kalliimpi hinta ei meikäläisen käytöllä haittaa, kun
ei jää käsiin edellisvuotista bensaa.
Koska koneet kuitenkin tuntuivat käynnistyvän vanhallakin
bensaerällä, kokeilin pellepeloton-tyyliin ihan mielenkiinnon
vuoksi muillakin pikkuvehkeillä (öljyllä tai ilman riippuen
vehkeestä). Ruohonleikkuria (Tecumseh-kone) ei tahdo saada
käyntiin edes ilmanputsariin huikattamalla, jos bensa on
edellisvuotista. Hondan aggregaatti käynnistyi sillä ihan
hyvin, mutta kävi laihalla, eli empi aika paljon kuorman äkkiä
lisääntyessä. Perämoottori 4hv oli ainoa, jolle ei tuntunut
käynnin perusteella olleen mitään väliä bensan vuosimallilla.
Käynnistyi ja kulki ihan samoin vanhalla ja uudella. Se on
tosin kaksipyttyinen ja tosi matalavireinen - liekö vaikutusta.
--Jukka
--
Jos vastaat maililla, siivoa sotkut pois osoitteesta.
Kyllä kerran viikossa 20 km lenkki pitää vanhuksen vielä juuri ja juuri
vetreänä. Jos seisonta-aika on pidempi, alkaa uudempikin auto kangistumaan
ja jos lenkki on lyhyempi tai pelkkää suoraan ajoa suurimalla vaihteella, ei
seisoneesta autosta vetreydy kuin moottori. Nämä siis perustuen omiin
kokemuksiin -70 luvun Opeleista. Mutta kuinkahan on, kumpi olisi autolle
parempi tapa, jos viikottainen ulkoiluttaminen ei syystä tai toisesta ole
mahdollista, lyhyet pyrähdykset (siis muutaman korttelin ympäri ja takaisin)
vaiko se, että antaa auton seisoa niillä renkaansijoillaan, kunnes
(harvemmin)on sitten mahdollisuus ajella pidemmälle?
>Ihmettelen myös suuresti miksei kuumaksi käyttäminen
>auta - palaahan auto ikäänkuin siihen tilaan, jossa se on seisontaankin
>laitettu.
Ei pelkkä käyttäminen paljoa auta muuta kuin ehkä moottoria, autolla pitäisi
myös ajaa ja kaikkia sen laitteita pitäisi käyttää. Onko sitten
moottorillekaan hyväksi ne ylimääräiset kylmäkäynnistykset vai kuluisiko se
kuitenkin vähemmän, jos kylmäkäynnistysten määrää vähennettäisi? Ennen
synteettisten öljyjen yleistymistähän väitettiin jopa kesälämpötiloista
tapahtuvan kylmäkäynnistyksen kuluttavan moottoria yhtä paljon, kuin jopa
usean sadan kilometrin ajo lämpimällä moottorilla.
Jukka