Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Lisävalojen asennus?
243 views
Skip to first unread message
Asko Ikävalko
Sep 25, 2013, 4:18:56 PM9/25/13
to
Kun tuota valaisematonta p�tk�� on 40 km p�iv�ss� ja syksy saapuu, niin
k�v�isi mieless�, josko ryhtyisin asentamaan lis�pitki�.
Ajokkini on Opel Astra 2011, eli uusien autojen tapaan koko etup�� on
pelkk�� muovia ja konehuoneen puoleltakin huono p��sy puskurin takapuolelle.
K�ytt�ohjekirjassa ei kerrota mink�tehoiset valot autossa on vakiona,
mutta jotkut perus halogenithan nuo ovat. Onkohan nykyautojen
"referenssiluvussa" viel� varaa kuinka tehokkaille lis�pitkille ja miten
noita referenssilukuja lasketaan?
Biltemassa n�kyy olevan kaupan rekisterikilven taakse sijoitettava levy
lis�valojen asennustelineeksi, mutta kun tuo alkuper�inenkin
rekisterikilven teline heiluu miten sattuu, niin mahtaako olla kovin
tukeva ratkaisu tuollainen Bilteman tarvikesarjakaan?
Ent�s s�hk�t, voiko vet�� jollain ry�st�liittimell� s�hk�nsy�t�n
jommalta kummalta alkuper�iselt� kaukovalolta, vai pit�isik� vet��
paksumpi sy�tt�kaapeli akun navoilta releen kautta lis�pitkille? Ja
releen ohjausvirta alkup. kaukovalon johdosta ry�st�liittimell�?
Kaikki muutkin asennusvinkit ovat tervetulleita, itse kun olen ihan
ensikertalainen lis�valojen asennuksessa.
-Asko
k�v�isi mieless�, josko ryhtyisin asentamaan lis�pitki�.
Ajokkini on Opel Astra 2011, eli uusien autojen tapaan koko etup�� on
pelkk�� muovia ja konehuoneen puoleltakin huono p��sy puskurin takapuolelle.
K�ytt�ohjekirjassa ei kerrota mink�tehoiset valot autossa on vakiona,
mutta jotkut perus halogenithan nuo ovat. Onkohan nykyautojen
"referenssiluvussa" viel� varaa kuinka tehokkaille lis�pitkille ja miten
noita referenssilukuja lasketaan?
Biltemassa n�kyy olevan kaupan rekisterikilven taakse sijoitettava levy
lis�valojen asennustelineeksi, mutta kun tuo alkuper�inenkin
rekisterikilven teline heiluu miten sattuu, niin mahtaako olla kovin
tukeva ratkaisu tuollainen Bilteman tarvikesarjakaan?
Ent�s s�hk�t, voiko vet�� jollain ry�st�liittimell� s�hk�nsy�t�n
jommalta kummalta alkuper�iselt� kaukovalolta, vai pit�isik� vet��
paksumpi sy�tt�kaapeli akun navoilta releen kautta lis�pitkille? Ja
releen ohjausvirta alkup. kaukovalon johdosta ry�st�liittimell�?
Kaikki muutkin asennusvinkit ovat tervetulleita, itse kun olen ihan
ensikertalainen lis�valojen asennuksessa.
-Asko
P.V.
Sep 25, 2013, 7:49:23 PM9/25/13
to
"Asko Ik�valko" kirjoitti viestiss�:l1vgfi$6v6$1...@dont-email.me...
Itse en ole lis�valoja asentanut, mutta olen jonkin verran ollut paikalla
seuraamassa, kun aiempiin kulkineisiin ovat ammattilaiset lis�valoja
asentaneet. Yhteen autoon lis�valot kiinnitettiin alareunoista ilmeisesti
ihan vain muovipuskurin yl�pintaan, kumpikin valo erikseen. Valojen
alareunoissa oli nivelet suuntauksen s��t�� varten. Kummankin valon
yl�reunaan tuli jonkinlainen teleskooppimainen metallitanko, jonka pituutta
s��t�m�ll� s��dettiin valojen korkeutta; tangot pujotettiin maskin raoista
ja ne saatiin kiinni "jonnekin sis�lle".
Toiseen autoon asennettiin jonkinlainen kiinnitysrauta rekisterikilven
taakse (ilmeisesti vastaava, jota olet katsonutkin), mutta se kiinnitettiin
tukevammin kuin alkuper�inen rekisterikilven teline: muovipuskurin l�pi
porattiin rei�t, joiden l�pi ruuvattiin ruuvit johonkin takana olleeseen
metalliin. (Itse en olisi mennyt tuollaista paikkaa sorkkimaan, kun en
tiennyt, miss� olisi esim. turvatyynyihin kuuluvia juttuja, mutta luotin
siihen, ett� ammattilainen tiesi turvalliset paikat.)
Kummassakin tapauksessa s�hk�t otettiin akulta omalla kaapelilla.
Muistaakseni jossain (vanhassa, tilanne voi olla muuttunut) lehdess� t�t�
perusteltiinkin sill�, ett� alkuper�isten valojen johdot olisivat h�din
tuskin riitt�v�n paksut alkuper�isten valojen virralle. Niin, ja kannattaa
varmistaa, ett� lis�valoille menev��n kaapeliin tulee sulake v�lille.
J�lkimm�isess� lis�valoautossani rele tilttasi pari p�iv�� asennuksen
j�lkeen niin, ett� poltti sulakkeen v�litt�m�sti (ilmeisesti yhdisti akulta
tulevan johdon maahan). Miten lie olisi k�ynyt, jos sulaketta ei olisi
ollut -- varmaan johto olisi sitten toimittanut sulakkeen virkaa, mutta
j�lki tuskin olisi ollut kovin siisti�...
Referensseist� kerrotaan tuolla (vuodelta 2004, todenn�k�isesti edelleen
voimassa):
http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/579fb3aa935279358c96ed7a1a975d15/4771-Valomaarayksia.pdf
Kerrallaan p��ll� olevien kaukovalojen referenssiluku saa olla enint��n 75.
Yleens�, kun konepelti on auki, valaisimien merkinn�t, mm.
referenssilukemat, ovat n�kyviss�. Lukema on valaisinkohtainen, joten jos se
on esim. 20, auton omien valojen referenssilukema on 20+20=40 (kun autossa
on kaksi pitk�� valoa), jolloin saisi lis�t� lis�kaukovalot joissa on
merkint� 17,5 (silloin referenssiksi tulisi t�ysi 20+20+17,5+17,5=75).
Ilmeisesti joissakin autoissa jo omien valaisimien referenssit ovat 37,5,
jolloin valoja ei saa en�� lis�t�, mutta n�in kai on l�hinn� joidenkin
kaasupurkausvalojen kohdalla.
P.V.
seuraamassa, kun aiempiin kulkineisiin ovat ammattilaiset lis�valoja
asentaneet. Yhteen autoon lis�valot kiinnitettiin alareunoista ilmeisesti
ihan vain muovipuskurin yl�pintaan, kumpikin valo erikseen. Valojen
alareunoissa oli nivelet suuntauksen s��t�� varten. Kummankin valon
yl�reunaan tuli jonkinlainen teleskooppimainen metallitanko, jonka pituutta
s��t�m�ll� s��dettiin valojen korkeutta; tangot pujotettiin maskin raoista
ja ne saatiin kiinni "jonnekin sis�lle".
Toiseen autoon asennettiin jonkinlainen kiinnitysrauta rekisterikilven
taakse (ilmeisesti vastaava, jota olet katsonutkin), mutta se kiinnitettiin
tukevammin kuin alkuper�inen rekisterikilven teline: muovipuskurin l�pi
porattiin rei�t, joiden l�pi ruuvattiin ruuvit johonkin takana olleeseen
metalliin. (Itse en olisi mennyt tuollaista paikkaa sorkkimaan, kun en
tiennyt, miss� olisi esim. turvatyynyihin kuuluvia juttuja, mutta luotin
siihen, ett� ammattilainen tiesi turvalliset paikat.)
Kummassakin tapauksessa s�hk�t otettiin akulta omalla kaapelilla.
Muistaakseni jossain (vanhassa, tilanne voi olla muuttunut) lehdess� t�t�
perusteltiinkin sill�, ett� alkuper�isten valojen johdot olisivat h�din
tuskin riitt�v�n paksut alkuper�isten valojen virralle. Niin, ja kannattaa
varmistaa, ett� lis�valoille menev��n kaapeliin tulee sulake v�lille.
J�lkimm�isess� lis�valoautossani rele tilttasi pari p�iv�� asennuksen
j�lkeen niin, ett� poltti sulakkeen v�litt�m�sti (ilmeisesti yhdisti akulta
tulevan johdon maahan). Miten lie olisi k�ynyt, jos sulaketta ei olisi
ollut -- varmaan johto olisi sitten toimittanut sulakkeen virkaa, mutta
j�lki tuskin olisi ollut kovin siisti�...
Referensseist� kerrotaan tuolla (vuodelta 2004, todenn�k�isesti edelleen
voimassa):
http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/579fb3aa935279358c96ed7a1a975d15/4771-Valomaarayksia.pdf
Kerrallaan p��ll� olevien kaukovalojen referenssiluku saa olla enint��n 75.
Yleens�, kun konepelti on auki, valaisimien merkinn�t, mm.
referenssilukemat, ovat n�kyviss�. Lukema on valaisinkohtainen, joten jos se
on esim. 20, auton omien valojen referenssilukema on 20+20=40 (kun autossa
on kaksi pitk�� valoa), jolloin saisi lis�t� lis�kaukovalot joissa on
merkint� 17,5 (silloin referenssiksi tulisi t�ysi 20+20+17,5+17,5=75).
Ilmeisesti joissakin autoissa jo omien valaisimien referenssit ovat 37,5,
jolloin valoja ei saa en�� lis�t�, mutta n�in kai on l�hinn� joidenkin
kaasupurkausvalojen kohdalla.
P.V.
Sami Setälä
Sep 26, 2013, 12:31:11 PM9/26/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l1vgfi$6v6$1...@dont-email.me...
> Käyttöohjekirjassa ei kerrota minkätehoiset valot autossa on vakiona,
> noita referenssilukuja lasketaan?
Referenssiluvut lasketaan yhteen jokaisesta valaisimesta, ja nykyään
maksimimäärä on 100 eikä tuo 75 mitä P.V. oli löytänyt. Pykälät muuttuivat
tuolta osin käsittääkseni joskus parin vuoden sisään, mutta en löytänyt
"virallisempaa" lähdettä kuin A-katsastuksen nettisivut.
http://www.a-katsastus.fi/Autolija-info/tehopaketti%20tietoa%20autoilijoille/valot/Sivut/default.aspx
> Biltemassa näkyy olevan kaupan rekisterikilven taakse sijoitettava levy
> lisävalojen asennustelineeksi, mutta kun tuo alkuperäinenkin
aikaiseksi saa, mikäli ei ole mahdollisuutta käyttää noita P.V.:n
mainitsemia tukitankoja.
> Entäs sähköt, voiko vetää jollain ryöstöliittimellä sähkönsyötön jommalta
> kummalta alkuperäiseltä kaukovalolta, vai pitäisikö vetää paksumpi
> syöttökaapeli akun navoilta releen kautta lisäpitkille? Ja releen
> ohjausvirta alkup. kaukovalon johdosta ryöstöliittimellä?
Biltema, Motonet ja vastaavat myyvät valmiita lisävalojen sähkösarjoja,
joissa tulee johdot valoille, herätevirralle, akulle, rele kantoineen,
sulakerasia jne... Helpottaa huomattavasti asennusta, kun on valmiit
kytkennät ja piuhat haitariputkissaan suojassa.
Nykyautossa virran ottaminen auton omista sähköistä on riskialtista puuhaa,
joten tuo releistys on ehdottoman kannatettavaa. Esimerkiksi VAG-konsernin
ja Volvon tietyissä malleissa (laittomat) jälkiasennus-xenonit puolivaloissa
ovat johtaneet tuulilasinpyyhkimen moottorin rikkoutumiseen. Tai tarkemmin
ottaen tuulilasinpyyhkimen moottorin yhteydessä olevan kontrolleripiirin
kärähtämiseen. Syyksi on arvuuteltu mm. yhteisen maadoituspisteen kautta
tapahtuvaa häiriötä tms.
-Sami-
news:l1vgfi$6v6$1...@dont-email.me...
> Käyttöohjekirjassa ei kerrota minkätehoiset valot autossa on vakiona,
> mutta jotkut perus halogenithan nuo ovat. Onkohan nykyautojen
> "referenssiluvussa" vielä varaa kuinka tehokkaille lisäpitkille ja miten
> noita referenssilukuja lasketaan?
Referenssiluvut lasketaan yhteen jokaisesta valaisimesta, ja nykyään
maksimimäärä on 100 eikä tuo 75 mitä P.V. oli löytänyt. Pykälät muuttuivat
tuolta osin käsittääkseni joskus parin vuoden sisään, mutta en löytänyt
"virallisempaa" lähdettä kuin A-katsastuksen nettisivut.
http://www.a-katsastus.fi/Autolija-info/tehopaketti%20tietoa%20autoilijoille/valot/Sivut/default.aspx
> Biltemassa näkyy olevan kaupan rekisterikilven taakse sijoitettava levy
> lisävalojen asennustelineeksi, mutta kun tuo alkuperäinenkin
> rekisterikilven teline heiluu miten sattuu, niin mahtaako olla kovin
> tukeva ratkaisu tuollainen Bilteman tarvikesarjakaan?
Aika vapisevia asennuksia todennäköisesti noilla "kilpitelineillä"
> tukeva ratkaisu tuollainen Bilteman tarvikesarjakaan?
aikaiseksi saa, mikäli ei ole mahdollisuutta käyttää noita P.V.:n
mainitsemia tukitankoja.
> Entäs sähköt, voiko vetää jollain ryöstöliittimellä sähkönsyötön jommalta
> kummalta alkuperäiseltä kaukovalolta, vai pitäisikö vetää paksumpi
> syöttökaapeli akun navoilta releen kautta lisäpitkille? Ja releen
> ohjausvirta alkup. kaukovalon johdosta ryöstöliittimellä?
Biltema, Motonet ja vastaavat myyvät valmiita lisävalojen sähkösarjoja,
joissa tulee johdot valoille, herätevirralle, akulle, rele kantoineen,
sulakerasia jne... Helpottaa huomattavasti asennusta, kun on valmiit
kytkennät ja piuhat haitariputkissaan suojassa.
Nykyautossa virran ottaminen auton omista sähköistä on riskialtista puuhaa,
joten tuo releistys on ehdottoman kannatettavaa. Esimerkiksi VAG-konsernin
ja Volvon tietyissä malleissa (laittomat) jälkiasennus-xenonit puolivaloissa
ovat johtaneet tuulilasinpyyhkimen moottorin rikkoutumiseen. Tai tarkemmin
ottaen tuulilasinpyyhkimen moottorin yhteydessä olevan kontrolleripiirin
kärähtämiseen. Syyksi on arvuuteltu mm. yhteisen maadoituspisteen kautta
tapahtuvaa häiriötä tms.
-Sami-
Asko Ikävalko
Sep 27, 2013, 8:16:21 AM9/27/13
to
Sami Set�l� wrote:
> Referenssiluvut lasketaan yhteen jokaisesta valaisimesta, ja nyky��n
> maksimim��r� on 100 eik� tuo 75 mit� P.V. oli l�yt�nyt. Pyk�l�t
> muuttuivat tuolta osin k�sitt��kseni joskus parin vuoden sis��n, mutta
> en l�yt�nyt "virallisempaa" l�hdett� kuin A-katsastuksen nettisivut.
Nettikeskusteluista p��ttelin, ett� pyk�l�t olisivat muuttuneet joskus
2010 hujakoilla.
En vaivautunut etsiskelem��n vakiohalogeneistani mit��n
referenssilukuja, vaan k�velin Motonetiin ja valitsin hyllyst� halvimmat
valaisimet (12,90 eur/kpl), jotka sattuivat olemaan viel�p� ihan siistin
n�k�iset kirkkaine laseineen ja mustine muovikoteloineen. Ehk� nuo
halvimmat ei ole kaikkein tehokkaimmat, joten elet��n toivossa ett�
katsuriakaan ei referenssit kiinnosta ja jos kiinnostaa, niin sitten
elet��n toivossa ett� tuo halpispatteristo j�� alle 100 referenssin.
Opelissa j�� n�k�j��n l�hivalotkin p��lle pitki� k�ytett�ess�, mutta jos
oikein ymm�rsin nettikeskusteluista, niin l�hivaloja ei lasketa mukaan
tuohon 100 yksikk��n.
> Aika vapisevia asennuksia todenn�k�isesti noilla "kilpitelineill�"
> aikaiseksi saa, mik�li ei ole mahdollisuutta k�ytt�� noita P.V.:n
> mainitsemia tukitankoja.
Kilpitelineen ja yl�tuet ruuvailin eilen paikoilleen. Sen kilpitelineen
ruuvailin eri kohdista yhteens� kahdeksalla ohutlevyruuvilla (sama kuin
peltiruuvi?) ihan vaan siihen ohueen muovipuskuriin kiinni ja yll�tt�v�n
tukevastihan se kiinnittyi, kun en "korkannut kierteit�" liiallisella
voimank�yt�ll�. Kun koko valaisimen korkeus on n. 20 cm, niin kyll�h�n
se tosiaan pienet tukiraudat vaatii yl�reunaa tukemaan. Niille porasin
muoviseen etus�leikk��n 2 mm rei�t, josta 4 mm ruuvilla kiinni ja ihan
riitt�v�sti tuntuu pysyv�n. Lis�valoissa ei ollut mit��n valmista
paikkaa tukiraudoille, mutta samanlainen 2 mm reik� siihen kotelon
p��lle teki teht�v�ns�. Rautoja piti v�h�n v��nnell� mutkalle, jotta ne
sai siististi ja tukevasti paikoilleen.
> Biltema, Motonet ja vastaavat myyv�t valmiita lis�valojen s�hk�sarjoja,
> joissa tulee johdot valoille, her�tevirralle, akulle, rele kantoineen,
Joo, Motonetin valikoimasta l�ytyi monenlaista valmista johtosarjaa ja
yhdess� niiss� oli jopa kauko-ohjainkin. :) Jokaisessa paketissa oli
my�s kytkin ja osassa oli releit�kin kaksin kappalein, ilmeisesti
tarkoitettu siis lis�sumareille + lis�pitkille tuollainen johtosarja.
Haitariputkia ei ollut yhdess�k��n valmiissa sarjassa ja muutenkin
johdot oli v�h�n ohuen n�k�iset. Niinp� nappasin hyllyst� kiepin 2,5 mm2
johtoa, Abico-lajitelman ja "valoreleen" jossa oli k�tev�sti suoraan
releess� kaksi ulosottoa. Signaalin releelle poimin Abico-viritelm�ll�
alkup. kaukovalon kannalta, eli en rikkonut mitenk��n niit� alkup.
johtoja. Alkup. kaukovalaisimen suojakanteen piti porata rei�t johtoja
varten, mutta johdot menee siit� l�pi niin tiiviisti, ett� uskon
valaisimen pysyv�n puhtaana.
> Nykyautossa virran ottaminen auton omista s�hk�ist� on riskialtista
kyll� niin onnettoman ohutta kaiutinpiuhaa, ett� siit� yhden lampun
johdosta ei tehnyt mieli ry�st�� virtoja kolmelle lampulle.
> Tai tarkemmin ottaen tuulilasinpyyhkimen
> moottorin yhteydess� olevan kontrolleripiirin k�r�ht�miseen. Syyksi on
> arvuuteltu mm. yhteisen maadoituspisteen kautta tapahtuvaa h�iri�t� tms.
Mielenkiintoista. Omille lis�pitkille nappasin maadoituksen yhden ruuvin
alta, josta oli jo napattu maadoitukset kahdelle muullekin johdolle. En
tied� mit� johtoja ne ovat ja mit� multa nyt mahtaa k�r�ht��. Mutta tuo
liitosruuvi vaikutti kuitenkin ihan puhtaalta ja laitoin omat Abiconi
siihen pinon p��llimm�iseksi, joten kyll� ne kaksi alkuper�ist� johtoa
pit�isi edelleen saada ihan hyv� maadoitus auton rungosta.
Valojen suuntauksen suoritin noin 100 m pitk�ll� peltoaukealla jossa
kasvoi v�h�n heinikkoa ja pellon j�lkeen oli metsikk�inen "sein�m�".
Ensin oikeanpuoleinen lis�pitk� sojottamaan ihan hunningolle ja sitten
rauhassa s��telin vasemmanpuoleisen lis�pitk�n n�ytt�m��n hieman alkup.
valokuvion vasemmalle puolen ja suurinpiirtein samalle korkeudelle.
Auton oman korkeudens��t�kytkimen k��nsin 1-asentoon, koska monesti
minulla on v�h�n kuormaakin kyydiss�, niin sen vuoksi en viitsinyt
lis�pitki�k��n s��t�� 0-asennossa. Vuorotellen laitoin eri valaisinten
eteen peiton ja kun olin tyytyv�inen vasemmanpuoleisen lis�pitk�n
s��t�ihin, tein samat temput oikeanpuoleiselle, k��nt�en sen osoittamaan
hieman alkup. valokuvion oikealle puolen.
Onko tuosta suuntauksesta muilla mielipiteit�, saako lis�pitkill�
"levent��" alkup. valokuviota? Pit��k� suuntaus tehd� juuri n�in
"tasamaalla", vai pit�isik� se tehd� sein�� vasten ja milt� et�isyydelt�?
Kaiken kaikkiaan t�m� lis�valoprojekti sujui yll�tt�v�n hyvin. Motonetin
kuitissa lukee loppusummana 66,17 eur ja aikaa asennusty�h�n kului
ensikertalaiselta noin 4 tuntia. Valotehoa tuli ihan selv�sti lis��, kun
k�vin jo koeajolenkill� iltapime�ll�. Ja jos nuo pit�isi joskus riisua
pois t�st� ty�suhdeautosta, niin muita n�kyvi� j�lki� ei j�� kuin kaksi
pient� reik�� etus�leikk��n ja nek��n ei ole ihan n�kyvimm�ll� paikalla.
Nyt t�ytyy vaan liikenteess� opetella vaihtamaan pitkilt� lyhyille jo
ennenkuin vastaantulija vaihtaa omansa. T�h�n asti min� olen yleens�
ollut se joka vaihtaa viimeisen� (mieluiten vasta valokuvioiden
kohdatessa), mutta lis�pitkien kanssa tuollainen k�yt�s ei olisi kovin
kohteliasta (ellei vastaantulijallakin ole lis�pitk�t).
-Asko
> Referenssiluvut lasketaan yhteen jokaisesta valaisimesta, ja nyky��n
> maksimim��r� on 100 eik� tuo 75 mit� P.V. oli l�yt�nyt. Pyk�l�t
> muuttuivat tuolta osin k�sitt��kseni joskus parin vuoden sis��n, mutta
> en l�yt�nyt "virallisempaa" l�hdett� kuin A-katsastuksen nettisivut.
Nettikeskusteluista p��ttelin, ett� pyk�l�t olisivat muuttuneet joskus
2010 hujakoilla.
En vaivautunut etsiskelem��n vakiohalogeneistani mit��n
referenssilukuja, vaan k�velin Motonetiin ja valitsin hyllyst� halvimmat
valaisimet (12,90 eur/kpl), jotka sattuivat olemaan viel�p� ihan siistin
n�k�iset kirkkaine laseineen ja mustine muovikoteloineen. Ehk� nuo
halvimmat ei ole kaikkein tehokkaimmat, joten elet��n toivossa ett�
katsuriakaan ei referenssit kiinnosta ja jos kiinnostaa, niin sitten
elet��n toivossa ett� tuo halpispatteristo j�� alle 100 referenssin.
Opelissa j�� n�k�j��n l�hivalotkin p��lle pitki� k�ytett�ess�, mutta jos
oikein ymm�rsin nettikeskusteluista, niin l�hivaloja ei lasketa mukaan
tuohon 100 yksikk��n.
> Aika vapisevia asennuksia todenn�k�isesti noilla "kilpitelineill�"
> aikaiseksi saa, mik�li ei ole mahdollisuutta k�ytt�� noita P.V.:n
> mainitsemia tukitankoja.
Kilpitelineen ja yl�tuet ruuvailin eilen paikoilleen. Sen kilpitelineen
ruuvailin eri kohdista yhteens� kahdeksalla ohutlevyruuvilla (sama kuin
peltiruuvi?) ihan vaan siihen ohueen muovipuskuriin kiinni ja yll�tt�v�n
tukevastihan se kiinnittyi, kun en "korkannut kierteit�" liiallisella
voimank�yt�ll�. Kun koko valaisimen korkeus on n. 20 cm, niin kyll�h�n
se tosiaan pienet tukiraudat vaatii yl�reunaa tukemaan. Niille porasin
muoviseen etus�leikk��n 2 mm rei�t, josta 4 mm ruuvilla kiinni ja ihan
riitt�v�sti tuntuu pysyv�n. Lis�valoissa ei ollut mit��n valmista
paikkaa tukiraudoille, mutta samanlainen 2 mm reik� siihen kotelon
p��lle teki teht�v�ns�. Rautoja piti v�h�n v��nnell� mutkalle, jotta ne
sai siististi ja tukevasti paikoilleen.
> Biltema, Motonet ja vastaavat myyv�t valmiita lis�valojen s�hk�sarjoja,
> joissa tulee johdot valoille, her�tevirralle, akulle, rele kantoineen,
> sulakerasia jne... Helpottaa huomattavasti asennusta, kun on valmiit
> kytkenn�t ja piuhat haitariputkissaan suojassa.
Joo, Motonetin valikoimasta l�ytyi monenlaista valmista johtosarjaa ja
yhdess� niiss� oli jopa kauko-ohjainkin. :) Jokaisessa paketissa oli
my�s kytkin ja osassa oli releit�kin kaksin kappalein, ilmeisesti
tarkoitettu siis lis�sumareille + lis�pitkille tuollainen johtosarja.
Haitariputkia ei ollut yhdess�k��n valmiissa sarjassa ja muutenkin
johdot oli v�h�n ohuen n�k�iset. Niinp� nappasin hyllyst� kiepin 2,5 mm2
johtoa, Abico-lajitelman ja "valoreleen" jossa oli k�tev�sti suoraan
releess� kaksi ulosottoa. Signaalin releelle poimin Abico-viritelm�ll�
alkup. kaukovalon kannalta, eli en rikkonut mitenk��n niit� alkup.
johtoja. Alkup. kaukovalaisimen suojakanteen piti porata rei�t johtoja
varten, mutta johdot menee siit� l�pi niin tiiviisti, ett� uskon
valaisimen pysyv�n puhtaana.
> Nykyautossa virran ottaminen auton omista s�hk�ist� on riskialtista
> puuhaa, joten tuo releistys on ehdottoman kannatettavaa.
Joo, kun nappasin alkup. kaukovalon kannalta liittimen irti, niin se oli
kyll� niin onnettoman ohutta kaiutinpiuhaa, ett� siit� yhden lampun
johdosta ei tehnyt mieli ry�st�� virtoja kolmelle lampulle.
> Tai tarkemmin ottaen tuulilasinpyyhkimen
> moottorin yhteydess� olevan kontrolleripiirin k�r�ht�miseen. Syyksi on
> arvuuteltu mm. yhteisen maadoituspisteen kautta tapahtuvaa h�iri�t� tms.
Mielenkiintoista. Omille lis�pitkille nappasin maadoituksen yhden ruuvin
alta, josta oli jo napattu maadoitukset kahdelle muullekin johdolle. En
tied� mit� johtoja ne ovat ja mit� multa nyt mahtaa k�r�ht��. Mutta tuo
liitosruuvi vaikutti kuitenkin ihan puhtaalta ja laitoin omat Abiconi
siihen pinon p��llimm�iseksi, joten kyll� ne kaksi alkuper�ist� johtoa
pit�isi edelleen saada ihan hyv� maadoitus auton rungosta.
Valojen suuntauksen suoritin noin 100 m pitk�ll� peltoaukealla jossa
kasvoi v�h�n heinikkoa ja pellon j�lkeen oli metsikk�inen "sein�m�".
Ensin oikeanpuoleinen lis�pitk� sojottamaan ihan hunningolle ja sitten
rauhassa s��telin vasemmanpuoleisen lis�pitk�n n�ytt�m��n hieman alkup.
valokuvion vasemmalle puolen ja suurinpiirtein samalle korkeudelle.
Auton oman korkeudens��t�kytkimen k��nsin 1-asentoon, koska monesti
minulla on v�h�n kuormaakin kyydiss�, niin sen vuoksi en viitsinyt
lis�pitki�k��n s��t�� 0-asennossa. Vuorotellen laitoin eri valaisinten
eteen peiton ja kun olin tyytyv�inen vasemmanpuoleisen lis�pitk�n
s��t�ihin, tein samat temput oikeanpuoleiselle, k��nt�en sen osoittamaan
hieman alkup. valokuvion oikealle puolen.
Onko tuosta suuntauksesta muilla mielipiteit�, saako lis�pitkill�
"levent��" alkup. valokuviota? Pit��k� suuntaus tehd� juuri n�in
"tasamaalla", vai pit�isik� se tehd� sein�� vasten ja milt� et�isyydelt�?
Kaiken kaikkiaan t�m� lis�valoprojekti sujui yll�tt�v�n hyvin. Motonetin
kuitissa lukee loppusummana 66,17 eur ja aikaa asennusty�h�n kului
ensikertalaiselta noin 4 tuntia. Valotehoa tuli ihan selv�sti lis��, kun
k�vin jo koeajolenkill� iltapime�ll�. Ja jos nuo pit�isi joskus riisua
pois t�st� ty�suhdeautosta, niin muita n�kyvi� j�lki� ei j�� kuin kaksi
pient� reik�� etus�leikk��n ja nek��n ei ole ihan n�kyvimm�ll� paikalla.
Nyt t�ytyy vaan liikenteess� opetella vaihtamaan pitkilt� lyhyille jo
ennenkuin vastaantulija vaihtaa omansa. T�h�n asti min� olen yleens�
ollut se joka vaihtaa viimeisen� (mieluiten vasta valokuvioiden
kohdatessa), mutta lis�pitkien kanssa tuollainen k�yt�s ei olisi kovin
kohteliasta (ellei vastaantulijallakin ole lis�pitk�t).
-Asko
Sami Setälä
Sep 27, 2013, 12:55:19 PM9/27/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l23sup$75v$1...@dont-email.me...
>
> En vaivautunut etsiskelemään vakiohalogeneistani mitään referenssilukuja,
> vaan kävelin Motonetiin ja valitsin hyllystä halvimmat valaisimet (12,90
> eur/kpl), jotka sattuivat olemaan vieläpä ihan siistin näköiset kirkkaine
> laseineen ja mustine muovikoteloineen. Ehkä nuo halvimmat ei ole kaikkein
> tehokkaimmat, joten eletään toivossa että katsuriakaan ei referenssit
> kiinnosta ja jos kiinnostaa, niin sitten eletään toivossa että tuo
> halpispatteristo jää alle 100 referenssin.
Autolehtien testeissä osa lisävaloista on kyllä ollut lähinnä koristevaloja,
joskin hinta ja laatu eivät ole mitenkään itsestäänselvä yhdistelmä noissa.
Hellan FF100 ja FF200-ovat ainakin hyviä valintoja tuossa noin 100e
hintaluokassa, mikäli nyt asentamasi lisävalot alkavat tuntua joskus
heikoilta.
> Opelissa jää näköjään lähivalotkin päälle pitkiä käytettäessä, mutta jos
> oikein ymmärsin nettikeskusteluista, niin lähivaloja ei lasketa mukaan
> tuohon 100 yksikköön.
Jep, referenssiluku on nimen omaan pitkän valon mittari, ei lähivalon.
Harvassa autossa on
>> Tai tarkemmin ottaen tuulilasinpyyhkimen
>> moottorin yhteydessä olevan kontrolleripiirin kärähtämiseen. Syyksi on
>> arvuuteltu mm. yhteisen maadoituspisteen kautta tapahtuvaa häiriötä tms.
>
> Mielenkiintoista. Omille lisäpitkille nappasin maadoituksen yhden ruuvin
> alta, josta oli jo napattu maadoitukset kahdelle muullekin johdolle. En
> tiedä mitä johtoja ne ovat ja mitä multa nyt mahtaa kärähtää.
Ei releistetyllä lisävalosarjalla normaaliin tapaan kytkettynä mitään
käräytettyä saa. Nuo ksenonien kanssa tapahtuneet ongelmat ovat johtuneet
halvasta kiinalaisesta elektroniikassa noiden xenonien
korkeajännitemuunnoksessa, eli kaikki häiriösuodatus on ilmeisesti
puuttunut. Lisäksi ainakin Volvon tapauksessa tilannetta pahentaa se, että
valokytkimen 0-asennossa ajovalon virransyöttöön on tullut päivävaloksi
"himmennettyä" PWM-moduloitua ("pätkittyä") sähköä, eikä noita xenonien
liitäntälaitteita ole suunniteltu sietämään muuta kuin normaalia
tasajännitettä.
> Onko tuosta suuntauksesta muilla mielipiteitä, saako lisäpitkillä
> "leventää" alkup. valokuviota? Pitääkö suuntaus tehdä juuri näin
> "tasamaalla", vai pitäisikö se tehdä seinää vasten ja miltä etäisyydeltä?
Pitkien suuntauksesta ei käsittääkseni ole pykäliä, koska ne kuitenkin
joutuu sammuttamaan kohdatessaan muuta ajoneuvoliikennettä. Itse ainakin
pidän tärkeänä, että valokeila on riittävän leveä paljastamaan tielle
pyrkivät hirvet ja muut elukat mahdollisimman aikaisin.
> Nyt täytyy vaan liikenteessä opetella vaihtamaan pitkiltä lyhyille jo
> ennenkuin vastaantulija vaihtaa omansa. Tähän asti minä olen yleensä ollut
> se joka vaihtaa viimeisenä (mieluiten vasta valokuvioiden kohdatessa),
> mutta lisäpitkien kanssa tuollainen käytös ei olisi kovin kohteliasta
> (ellei vastaantulijallakin ole lisäpitkät).
Hyvien valojen haltijana joutuu tottumaan siihen, että aina löytyy niitä
kenellä on protestoitavaa, vaikka toimisit kuinka lain ja hyvän tavan
mukaisesti. Itse olen erinomaiseksi arvosteltujen bi-xenoneiden ja niiden
rinnalla olevien halogeeni"lisä"pitkien kanssa joutunut tuon toteamaan, ja
nykyään pidänkin aina huolen siitä, että vastaantulija näkee minun vaihtavan
valoja. Muuten vilkuttelu pelkille puolivaloxenoneille on taattua, vaikka
valot ovat täysin lainmukaisessa kunnossa.
-Sami-
Asko Ikävalko
Sep 27, 2013, 3:05:31 PM9/27/13
to
Sami Set�l� wrote:
> Hellan FF100 ja FF200-ovat ainakin hyvi� valintoja
> tuossa noin 100e hintaluokassa, mik�li nyt asentamasi lis�valot alkavat
> tuntua joskus heikoilta.
Kun laittaa tuollaiset 12,- "markan" lis�valot, niin eip�h�n harmita
vaikka kivi halkoisi lasin tai l�mp� karistaisi "kromipinnoitteet"
heijastimelta. Sitten voi sen suurempia miettim�tt� k�yd� kaupasta uudet
12,- markan lis�valot.
> Jep, referenssiluku on nimen omaan pitk�n valon mittari, ei l�hivalon.
> Harvassa autossa on
Lauseesi j�i v�h�n kesk :)
> Lis�ksi ainakin Volvon tapauksessa tilannetta pahentaa se,
> ett� valokytkimen 0-asennossa ajovalon virransy�tt��n on tullut
> p�iv�valoksi "himmennetty�" PWM-moduloitua ("p�tkitty�") s�hk��
Volvoissa tulee kyll� ainakin takavaloille kanttiaaltoa p�ivin �in.
Eritt�in ik�v� pime�ll� ajaa tuollaisen per�ss�. Kun katseellani
skannaan pientareita nopeasti, niin punaiset ledit vilkkuu "mukana"
verkkokalvoillani. Asiaa ei juurikaan paranna, vaikka turvav�li� olisi
puolikin kilometri�. Pit�� p��st�� joku toinen auto siihen v�liin
n�k�esteeksi tai j�tt�yty� niin kauas, ett� Volvo pysyy koko ajan mutkan
tai m�en takana piilossa.
> Pitkien suuntauksesta ei k�sitt��kseni ole pyk�li�, koska ne kuitenkin
> joutuu sammuttamaan kohdatessaan muuta ajoneuvoliikennett�. Itse ainakin
> pid�n t�rke�n�, ett� valokeila on riitt�v�n leve� paljastamaan tielle
> pyrkiv�t hirvet ja muut elukat mahdollisimman aikaisin.
Jotkut vaan ovat kai sit� mielt�, ettei valokeilaa saisi levent��
vasemmalle kun se muka h�ik�isee enemm�n vastaantulijoita. Tuota
pointtia en vaan ymm�rr�, jos se valokeilan korkeus/pituus on kuitenkin
ihan normaali ja kaukovalot sammutetaan ennenkuin vastaantulija siihen
valokeilaan ajaa.
> Hyvien valojen haltijana joutuu tottumaan siihen, ett� aina l�ytyy niit�
> kenell� on protestoitavaa, vaikka toimisit kuinka lain ja hyv�n tavan
> toteamaan, ja nyky��n pid�nkin aina huolen siit�, ett� vastaantulija
> n�kee minun vaihtavan valoja. Muuten vilkuttelu pelkille
> puolivaloxenoneille on taattua, vaikka valot ovat t�ysin lainmukaisessa
> kunnossa.
Eik�s kaikissa kaksois-xenoneissa ole sellainen toimintaperiaate, ett�
yksi ja sama lamppu palaa kokoajan ja se muuttuu l�hivalosta
kaukovaloksi s�hk�ll� liikkuvien peilien ansiosta? Kun nuo peilit
liikkuvat tarpeeksi hitaasti, niin valojen vaihtoa ei v�ltt�m�tt� niin
ter�v�n� huomaa. My�nn�n, ett� olen itsekin joskus luullut tuollaisen
vastaantulijan posottavan pitk�t p��ll�, jos se kiipe�� sopivasti
yl�m�keen ja min� olen siell� m�en harjalla. Onneksi xenoneissa on
pakollisena varusteena automaattinen korkeudens��t�, mutta siit�k��n ei
m�kisiss� olosuhteissa ole hy�ty�. Mutta jos sulla on lis�pitk�t, niin
eik�h�n vastaantulija niiden sammumisen luulisi tajuavan m�ess�kin?
-Asko
> Hellan FF100 ja FF200-ovat ainakin hyvi� valintoja
> tuossa noin 100e hintaluokassa, mik�li nyt asentamasi lis�valot alkavat
> tuntua joskus heikoilta.
Kun laittaa tuollaiset 12,- "markan" lis�valot, niin eip�h�n harmita
vaikka kivi halkoisi lasin tai l�mp� karistaisi "kromipinnoitteet"
heijastimelta. Sitten voi sen suurempia miettim�tt� k�yd� kaupasta uudet
12,- markan lis�valot.
> Jep, referenssiluku on nimen omaan pitk�n valon mittari, ei l�hivalon.
> Harvassa autossa on
Lauseesi j�i v�h�n kesk :)
> Lis�ksi ainakin Volvon tapauksessa tilannetta pahentaa se,
> ett� valokytkimen 0-asennossa ajovalon virransy�tt��n on tullut
> p�iv�valoksi "himmennetty�" PWM-moduloitua ("p�tkitty�") s�hk��
Volvoissa tulee kyll� ainakin takavaloille kanttiaaltoa p�ivin �in.
Eritt�in ik�v� pime�ll� ajaa tuollaisen per�ss�. Kun katseellani
skannaan pientareita nopeasti, niin punaiset ledit vilkkuu "mukana"
verkkokalvoillani. Asiaa ei juurikaan paranna, vaikka turvav�li� olisi
puolikin kilometri�. Pit�� p��st�� joku toinen auto siihen v�liin
n�k�esteeksi tai j�tt�yty� niin kauas, ett� Volvo pysyy koko ajan mutkan
tai m�en takana piilossa.
> Pitkien suuntauksesta ei k�sitt��kseni ole pyk�li�, koska ne kuitenkin
> joutuu sammuttamaan kohdatessaan muuta ajoneuvoliikennett�. Itse ainakin
> pid�n t�rke�n�, ett� valokeila on riitt�v�n leve� paljastamaan tielle
> pyrkiv�t hirvet ja muut elukat mahdollisimman aikaisin.
Jotkut vaan ovat kai sit� mielt�, ettei valokeilaa saisi levent��
vasemmalle kun se muka h�ik�isee enemm�n vastaantulijoita. Tuota
pointtia en vaan ymm�rr�, jos se valokeilan korkeus/pituus on kuitenkin
ihan normaali ja kaukovalot sammutetaan ennenkuin vastaantulija siihen
valokeilaan ajaa.
> Hyvien valojen haltijana joutuu tottumaan siihen, ett� aina l�ytyy niit�
> kenell� on protestoitavaa, vaikka toimisit kuinka lain ja hyv�n tavan
> mukaisesti. Itse olen erinomaiseksi arvosteltujen bi-xenoneiden ja
> niiden rinnalla olevien halogeeni"lis�"pitkien kanssa joutunut tuon
> toteamaan, ja nyky��n pid�nkin aina huolen siit�, ett� vastaantulija
> n�kee minun vaihtavan valoja. Muuten vilkuttelu pelkille
> puolivaloxenoneille on taattua, vaikka valot ovat t�ysin lainmukaisessa
> kunnossa.
Eik�s kaikissa kaksois-xenoneissa ole sellainen toimintaperiaate, ett�
yksi ja sama lamppu palaa kokoajan ja se muuttuu l�hivalosta
kaukovaloksi s�hk�ll� liikkuvien peilien ansiosta? Kun nuo peilit
liikkuvat tarpeeksi hitaasti, niin valojen vaihtoa ei v�ltt�m�tt� niin
ter�v�n� huomaa. My�nn�n, ett� olen itsekin joskus luullut tuollaisen
vastaantulijan posottavan pitk�t p��ll�, jos se kiipe�� sopivasti
yl�m�keen ja min� olen siell� m�en harjalla. Onneksi xenoneissa on
pakollisena varusteena automaattinen korkeudens��t�, mutta siit�k��n ei
m�kisiss� olosuhteissa ole hy�ty�. Mutta jos sulla on lis�pitk�t, niin
eik�h�n vastaantulija niiden sammumisen luulisi tajuavan m�ess�kin?
-Asko
Sami Setälä
Sep 28, 2013, 4:05:45 AM9/28/13
to
>> Jep, referenssiluku on nimen omaan pitk�n valon mittari, ei l�hivalon.
>> Harvassa autossa on
>
> Lauseesi j�i v�h�n kesk :)
Mik�h�n keskeytys tuossa on tullut... Tehokas se ainakin on ollut, kun en
>> Harvassa autossa on
>
> Lauseesi j�i v�h�n kesk :)
muista yht��n ett� miten tuon piti jatkua. ;-) Ai niin joo... Sit� piti
sanomani ett� kovin harvassa autossa alkuper�isten valojen referenssi on yli
25 per umpio, poislukien juuri nuo bi-xenon-toteutukset. Olikohan se viel�
niin, ett� jos umpiosta ei l�ydy referenssimerkint�� niin sen oletetaan
olevan 20.
>> Lis�ksi ainakin Volvon tapauksessa tilannetta pahentaa se,
>> ett� valokytkimen 0-asennossa ajovalon virransy�tt��n on tullut
>> p�iv�valoksi "himmennetty�" PWM-moduloitua ("p�tkitty�") s�hk��
>
> Volvoissa tulee kyll� ainakin takavaloille kanttiaaltoa p�ivin �in.
> Eritt�in ik�v� pime�ll� ajaa tuollaisen per�ss�. Kun katseellani skannaan
> pientareita nopeasti, niin punaiset ledit vilkkuu "mukana"
> verkkokalvoillani.
kanttiaallolla. Sill� saadaan kontrolloitua ledien kirkkautta ja kest�vyytt�
helposti ja energiatehokkaasti verrattuna perinteisiin regulaattorilla
tasattuihiin j�nnitel�hteisiin. Ratkaisu on perusteltu varsinkin n�iss�
uusimmissa autoissa joissa on �lyk�s latausj�rjestelm� jarrutusenergian
talteenottoineen yms... Itsell�kin latausj�nnite vaihtelee suuruusluokkaa
kolme volttia eri tilanteissa elektroniikan parhaaksi arpomalla tavalla. Tuo
pulssin taajuus vaihtelee merkeitt�in ja malleittain, samoin ihmisten
yksil�llinen herkkyys havaita sit�. K�sitt��kseni t�h�nkin ep�kohtaan on
kuitenkin havahduttu, enk� mielest�ni uusissa automalleissa ole tuota en��
havainnut. Uudella automallilla tarkoitan siis teknisesti uudistettua, en
vanhan mallin uutta vuosikertaa.
> Eik�s kaikissa kaksois-xenoneissa ole sellainen toimintaperiaate, ett�
> yksi ja sama lamppu palaa kokoajan ja se muuttuu l�hivalosta kaukovaloksi
> s�hk�ll� liikkuvien peilien ansiosta?
toteutuksia, joissa xenon toimii aidosti pelkk�n� puolivalona, ja siin�
vieress� on normaali halogeenipitk�. T�ll�in sit� ei kyll� kutsutakaan
"bi-xenoniksi".
> m�kisiss� olosuhteissa ole hy�ty�. Mutta jos sulla on lis�pitk�t, niin
> eik�h�n vastaantulija niiden sammumisen luulisi tajuavan m�ess�kin?
jo siell� pime�ss� ennen m�enharjaa, niin niiss� tilanteissa (et�isyydest�
riippuen) itse pyrin j�tt�m��n vaihdon vasta siihen ett� vastaantulija
aidosti tulee n�kyviin.
-Sami-
Asko Ikävalko
Oct 25, 2013, 3:46:01 PM10/25/13
to
Asko Ikävalko wrote:
> Nyt täytyy vaan liikenteessä opetella vaihtamaan pitkiltä lyhyille jo
> ennenkuin vastaantulija vaihtaa omansa. Tähän asti minä olen yleensä
> ollut se joka vaihtaa viimeisenä (mieluiten vasta valokuvioiden
> Nyt täytyy vaan liikenteessä opetella vaihtamaan pitkiltä lyhyille jo
> ennenkuin vastaantulija vaihtaa omansa. Tähän asti minä olen yleensä
> kohdatessa), mutta lisäpitkien kanssa tuollainen käytös ei olisi kovin
> kohteliasta (ellei vastaantulijallakin ole lisäpitkät).
Ilmeisesti tekemäni suuntaus onnistui kertayrittämällä, kun valoilla
näkee paljon alkuperäisiä paremmin eikä kuitenkaan vastaantulijat ole
omia valojaan minulle vilkutelleet. Suuntaus tuntuu säilyneen
paikoillaankin ihan hyvin, vaikka lamppujen kiinnitys tapahtui
pelkästään muovipuskuriin ja muoviseen syylärin säleikköön.
Nyt ei harmita enää mikään muu kuin se että miksi ajoin viime talven
tällä samalla autolla ilman lisäpitkiä. Olisi pitänyt jo aiemmin
toteuttaa tämä projekti. Ihan selvästi nuo 12,- markan lisävalotkin
parantavat ajomukavuutta.
-Asko
0 new messages