ABS ei aina hyvä?
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
tällainen havainto:
Ajoin katua pitkin, ehkä 40km/h. Edessä oleva auto jarrutti
päästääkseen jalankulkijan yli. Minäkin jarrutin, mutta vauhti ei
hidastunut vaikka ABS-tärinä kertoi että jarrutin täysillä. Täysin
suoraan kyllä meni. Muutaman metrin jälkeen käsitin että toinen
etu- ja takapyörä oli ratikkakiskojen päällä eikä nastarenkaan ja
rautakiskon välillä tietenkään ollut kitkaa. Kun käänsin rattia hieman
jarrutus sitten toimi hyvin.
(Ratikka)kaupungissa on ihan yleinen tilanne että jarruttaessa
renkaat ovat kiskon päällä. Ei-ABS autossa syntyy pientä
sivuttaisliikettä ja renkaat saavat otteen. ABS-jarrutuksessa ilmeisesti
ABS ilmeisesti estää tämän pienen sivuttaisliikkeen?
Vastaava tilanne syntynee jos esim. maantiellä ajokaistasta toinen
puoli on jään peittämä? Elikkä aina se että menee suoraan ei ole hyvä
asia.
--
Kaj
Markus Strand
> Vastaava tilanne syntynee jos esim. maantiellä ajokaistasta toinen
> puoli on jään peittämä? Elikkä aina se että menee suoraan ei ole hyvä
> asia.
Pitää vain osata käyttää niitä ominaisuuksia. ABS:llä voi ohjata pois
sieltä kiskoilta tai urista jarrut päällä, kun ilman pitää nostaa ensin
jalka jarrulta. Se, että auto menee ennustettavaan suuntaan ja sitä
suuntaa voi muuttaa on hyvä asia.
++MStr
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Tietenkin näin, tässä vain oli havainto että mainoslauseen "ABS:llä
jarru vaan pohjaan" ei kata kaikkia tilanteita. Onneksi tuli opittua
hiljaisessa vauhdissa.
--
Kaj
Timo Koo
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> wrote in message
news:fpgpao$ds8$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> (Ratikka)kaupungissa on ihan yleinen tilanne että jarruttaessa
> renkaat ovat kiskon päällä. Ei-ABS autossa syntyy pientä
> sivuttaisliikettä ja renkaat saavat otteen. ABS-jarrutuksessa ilmeisesti
> ABS ilmeisesti estää tämän pienen sivuttaisliikkeen?
> Vastaava tilanne syntynee jos esim. maantiellä ajokaistasta toinen
> puoli on jään peittämä? Elikkä aina se että menee suoraan ei ole hyvä
> asia.
>
Tottumiskysymys toisaalta: ABS-jarruilla ohjattavuus säilyy halusi sitten
jarrutella suoraan tai väistää/siirtyä pitävämmälle alustalle, vaikka
seisoisi kahdella jalalla jarrupolkimella.
Ratikkakiskot on niin kapeat, että ei-ABS jarruilla tilanne korjaantuu kun
kaikki renkaat pääsevät pitävälle alustalle pienen sivuttaisliikkeen
jälkeen. Tilanne onkin ihan eri, jos vaikkapa toinen ajourista on yöllä
vetänyt mustaan jäähän ja toinen on kuiva&pitävä. Tuohon kun pukkaa kunnon
jarrutuksella niin hyvin äkkiä auto lähtee pyörimään pystyakselinsa ympäri
ja kuskista tulee matkustaja. Isot pojat kyllä toteaa tilanteeseen, että
pitää ajaa niin lujaa että moinen jää perikunnan murheeksi...
Jan Andersson
Ei tarvitse edes olla epatasainen kitka eri puolilla. Jaisella tiella
ABS jarrutusmatkat ovat HUIMAN pitkia, ja varsinkin kaupunkiliikenteessa
ABS on enimmakseen tuolloin haitaksi, omien kokemusten mukaan. Kun on
tarpeeksi liukasta, ABS ei anna renkaan jarruttaa juuri lainkaan.
Ohjattavuus sailyy, mutta mihinkas ruuhkassa ohjaat kun molemmin puolin
on kaistat taynna tai jalkakaytava toisella puolella missa on ihmisia.
ILMAN ABS jarruja saisi sentaan nastat puremaan jossain maarin jaahan ja
vauhdin hidastumaan.
Eli ABS on about perseesta jos ei ole tilaa vaistaa mihinkaan.
John Smith
"Jan Andersson" <bug...@REMOVErocketmail.com> wrote in message
news:622hmnF...@mid.individual.net...
anna kun arvaan; kokemuksesi ABS:stä rajoittuu BMW:hen, jossa tunnetusti
ABS:t eivät toimi kunnolla liukkaalla.
ARa
"John Smith" <someo...@microsoft.com> wrote in message
news:toUuj.95$Lj2...@read4.inet.fi...
Tuossa puhutaan jäästä = erittäin liukkaasta.
Mikä tahansa auto ABS:llä ilman piikkirenkaita tekee vastaavan
ilmiön kun se huono bemari.
-Aki
PenttiL
Taitaa olla vähän sama kuin automaattivaihteet. Ne joilla on, pärjäävät
kelillä kuin kelillä. Ja etuvetoiset. Itsellä keppivaihteinen
perätuuppari, tai kaksikin. Ilman AaBeeÄssää. Ja kelillä kuin kelillä
mennään...;-)
-P
Jan Andersson
Kokemusta on monenkin merkin abseista. Tassa oli kyseessa 850 Volvo
automatilla. Aika kaukana bemusta, joskin myos semmoisesta on kokemusta :)
Jan
Jan Andersson
> John Smith wrote:
>> "Jan Andersson" <bug...@REMOVErocketmail.com> wrote in message
>>
>> anna kun arvaan; kokemuksesi ABS:stä rajoittuu BMW:hen, jossa
>> tunnetusti ABS:t eivät toimi kunnolla liukkaalla.
>
> Kokemusta on monenkin merkin abseista. Tassa oli kyseessa 850 Volvo
> automatilla. Aika kaukana bemusta, joskin myos semmoisesta on kokemusta :)
>
> Jan
>
>
Tarkennukseksi viela... bemulla ajelin vain siksi kun sellainen
annettiin vuodeksi ilmaiseksi kayttoon bensojen kera. Kylmaksi jatti
ainakin minut mokoma laite. Vulva oli mukavampi ajella, vaikka onkin
"rauhallisen" miehen auto.
Tapio V.
wrote:
> Tarkennukseksi viela... bemulla ajelin vain siksi kun sellainen
> annettiin vuodeksi ilmaiseksi kayttoon bensojen kera.
Voititko jonkin lukijakilpailun vai mistä oli kyse?
Paljonko bensaa paloi tuon vuoden aikana?
Tapsa
Jeff Gordon
"PenttiL" <pentti....@helsinki.fi> wrote in message
news:fphc7k$bk$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Niin kauan mennään, kun ABS-jarruista rupeaa olemaan hyötyä, sitten
perätuuppari löytyy metsähallituksen puolelta. Itse olen sen ikäluokan
kuski, että abseja en välttämättä kaipaa, vaikka ne ovat autoissani
viimeiset kymmenen vuotta olleetkin. Sekin on hieman kyseenalaista, onko
abseista oikeasti mitään hyötyä. Sekin on tutkittu jossain saksassa, että ne
jopa saattavat aiheuttaa kolareita, koska paniikkijarrutuksessa rupeaa
raksutus käymään ja kuski säikähtää sitä ikävin seurauksin.
Voisin jopa väittää, että niissä tilanteissa joissa ABS-jarruista on hyötyä,
niin kuski on siinä tilanteessa missä se ei osaa sitä hyödyntää, eli
paniikissa. Pitäneekin ajella jonnekin, missä jarrutustilanteita voi
vapaasti harjoitella.
JG
J.P
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:fpgpao$ds8$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Eka talvi kun ajelen autolla jossa ABS (kortti vuodesta -83) ja kyllä
useamman kerran tullut mieleen että olis pysähtynyt huomattavasti
lyhyemmällä matkalla jos ei olis ABSIT puuttumassa peliin. No eihän
tuommosta ihan varmasti voi verrata mutta kyllä tuommonen tuntuma on
tullut ja on alkanut kaipaamaan nappia millä sais ABS:n pois päältä - no
onneksi sentään edes ESP:n saa napista pois...
Jönssi
> hidastunut vaikka ABS-tärinä kertoi että jarrutin täysillä.
No eipä se tärinä sitä tarkoita. Jalkaa vaan suoremmaksi, kyllä se siitä
alkaa hiljenemään.
t: J.P.
Nimimerkkitrolli
> Eka talvi kun ajelen autolla jossa ABS (kortti vuodesta -83) ja kyllä
> useamman kerran tullut mieleen että olis pysähtynyt huomattavasti
> lyhyemmällä matkalla jos ei olis ABSIT puuttumassa peliin. No eihän
Kuivalla asfaltilla ABSit pysäyttävät normijarruja nopeammin, liukkaalla
sitten taas pysähtyy yleensä huonommin. Lumipinnalla ABSit ovat myös "ihan
ok". En oikein tiedä kumpi loppujen lopuksi on parempi, ABSit vai ei-ABSit.
Itse osaan ajaa molemmilla.
Nimimerkkitrolli
> abseista oikeasti mitään hyötyä. Sekin on tutkittu jossain saksassa, että
> ne jopa saattavat aiheuttaa kolareita, koska paniikkijarrutuksessa rupeaa
> raksutus käymään ja kuski säikähtää sitä ikävin seurauksin.
Taitaa olla enemmänkin kuskin vika, jos ei ole ikinä edes kokeillut
autollansa äkkijarrutusta kovasta vauhdista.
Jönssi
>
> Ei tarvitse edes olla epatasainen kitka eri puolilla. Jaisella tiella ABS
> jarrutusmatkat ovat HUIMAN pitkia, ja varsinkin kaupunkiliikenteessa ABS
> on enimmakseen tuolloin haitaksi, omien kokemusten mukaan. Kun on
> tarpeeksi liukasta, ABS ei anna renkaan jarruttaa juuri lainkaan.
Yleisin syy näihin ABS on perseestä väärinkäsityksiin onkin juuri siinä,
että kun ABS alkaa rajoittaa jarrutustehoa huonokitkaisimmasta pyörästä,
niin kuski alkaa ihmetellä tilannetta eikä runttaa jarrupoljinta syvemmälle.
Tälllöin ne parempikitkaisetkaan pyörät eivät jarruta maksimiteholla. Ei
pitäisi olla vaikeata polkea sitä poljinta riittävällä voimalla, mutta kun
vaan tuntuu olevan.
Kun meidän emäntä opetteli ajamaan ABS-autolla ekojen liukkaiden kelien
aikaan niin kommentti oli seuraava "Pitää alkaa jarruttamaan tosi aikasin
kun jarrua pitää välillä löysätä kun se rutina alkaa tuntumaan polkimessa,
mitäs sitten jos tulee paniikkijarrutustilanne ???" Että näin. Onneksi ne
olivat vain ensikommentit, eikä tapa jäänyt päälle.
t: J.P.
Jan Andersson
Bensamaaria en katsellut lainkaan, syysta etta en joutunut niita itse
maksamaan :)
En voittanut kilpailua vaan sain eraasta firmasta jouten jaaneen
10.000km ajetun leasing auton kayttooni. Isiliisinki siis :)
Olisi ollut kalliimpaa katkaista leasingsopimus kesken kautta kuin
jatkaa se loppuun, ja kun firmasta ei loytynyt halukasta kuskiakaan
sille (LOL), niin se makasi polyyntymassa tallissa. Faija sitten antoi
sen mulle. Ihan kiva ele, mutta ajoin silti puolet ajeluistani omalla
kuplavolkkarilla. :)
Jan
Jeff Gordon
"Nimimerkkitrolli" <feikki...@fi.invalid> wrote in message
news:rZYuj.299643$J17.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
tuntuu äkkijarrutus kovasta vauhdista, hitaasta puhumattakaan. Itse olen sen
kokenut tositilanteessa kerran, ja ei se häävi tilanne ole, vaikka olisi
Grönholm ratissa, absit tai ei...
JG
Harald Hannelius
No kyllä mielestäni se kattaa, sillä erotuksella että rattiakin voi
käännellä sillaikaa kun jarrut on pohjassa. Se "vaan" on ehkä vähän liian
jyrkkä sana vain :)
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Sensei Hajavalo
viestissä:47bc7baa$0$23842$9b53...@news.fv.fi...
> Näitä kuskeja taitaa liikenteessä olla koko joukko, jotka eivät tiedä,
> miltä tuntuu äkkijarrutus kovasta vauhdista, hitaasta puhumattakaan. Itse
> olen sen kokenut tositilanteessa kerran, ja ei se häävi tilanne ole,
> vaikka olisi Grönholm ratissa, absit tai ei...
Jep. Itse jouduin tekemään tuon kerran kauan sitten, kun rekka tuuppasi
kolmion takaa rampilta vasemmalta kasitielle nokan eteen Raumalla Porintien
risteyksessä. Matkaa oli onneksi melkein maantiesillan mitta ja nopeutta
vajaat 90 kmph. Läheltä piti, ettei kolahtanut pahemman kerran. Ei ollut
häävi tilanne, toivottavasti samanlainen ei osu kohdalle pitkään aikaan.
Ilkka
> useamman kerran tullut mieleen että olis pysähtynyt huomattavasti
> lyhyemmällä matkalla jos ei olis ABSIT puuttumassa peliin. No eihän
> tuommosta ihan varmasti voi verrata mutta kyllä tuommonen tuntuma on
> tullut ja on alkanut kaipaamaan nappia millä sais ABS:n pois päältä -
Näinhän se on. Lukkojarrutus pysäyttää auton _AINA_ nopeammin kuin ABS
jarrutus, mutta pointti onkin että ABS-jarrutuksessa ohjattavuus säilyy. Eli
ei tarvitse osata ko. autolla jarruttamista (juu, autoissakin suuria eroja
lukkojarrutuksen käyttö + esteen väistäminen siihe perään käyttäytymisessä)
niin hyvin, jotta kykenee vielä esteen väistämäänkin.
Ja jokaisen pitäisi ajamillaan/omistamillaan autoilla käyä harjoittelemassa
suljetulla jääradalla auton käyttäytymistä ja hallintaa ääriolosuhteissa,
mieluiten ohjattuna.
Suomen talviolosuhteita silmälläpitäen autokouluun pitäisi sisällyttää
pakollisena vähintäänkin kahden päivän ajan (8h/päivä), henkilökohtaisella
ohjauksella, jääradalla monipuolista ajo-opetusta. Ennenkuin ajoluvan
myöntämistä edes harkitaan!
t: Ile
Pasi Kuikka
ABS:t on hyvät.
Perussääntö on että huolehtii ettei ole useaa 3 kirjaimista lyhennettä samassa autossa.
Muuten ne kumoaa toisensa
xxx - yyy = 0
Nimimerkkitrolli
> Näinhän se on. Lukkojarrutus pysäyttää auton _AINA_ nopeammin kuin ABS
> jarrutus, mutta pointti onkin että ABS-jarrutuksessa ohjattavuus säilyy.
Näinhän se nimenomaan ei ole, että _AINA_. ABS-jarrutus pysäyttää auton
kuivalla asfaltilla nopeammin kuin lukkojarrutus. En löytänyt äkkiä
parempia mittaustuloksia, mutta tuolla on TM:n jarrutusmatkoja
kitkarenkailla ja nastarenkailla, ABS:n kanssa ja ilman:
http://www.mainio.net/print.asp?path=1;1132;1137;50109;93259
Olennainen taulukko pysähtymismatkoista tässä:
asfaltti lumi jää
Lukkojarrutus 45m 53m 235m
Optimi (ei ABS) -jarrutus 37m 59m 295m
ABS-jarrutus 32m 64m 404m
Yhteenveto
Tekniikan Maailma totesi: ?Kokeiden tulos osoitti, että ABS-jarrujen suhteen
on olemassa useita totuuksia. Joissain olosuhteissa ne takaavat lyhimmät
pysähtymismatkat, joissain taas lukko- tai optimijarrutus antavat parhaan
tuloksen. ABS-jarruilla on kuitenkin puolellaan niin paljon muita etuja,
että on ehdottoman väärin tuomita niitä näiden tulosten perusteella.?
Lähde: Tekniikan Maailma 7/2005
Tuukka L.
"Timo Koo" <timo...@hotmail.com> wrote in message news:47bbf5c0$0$21883
> jälkeen. Tilanne onkin ihan eri, jos vaikkapa toinen ajourista on yöllä
> vetänyt mustaan jäähän ja toinen on kuiva&pitävä. Tuohon kun pukkaa kunnon
> jarrutuksella niin hyvin äkkiä auto lähtee pyörimään pystyakselinsa ympäri
> ja kuskista tulee matkustaja. Isot pojat kyllä toteaa tilanteeseen, että
> pitää ajaa niin lujaa että moinen jää perikunnan murheeksi...
Mitäs tuossa tilanteessa auttaa yhtään MITKÄÄN jarrut?? Absilla tai ilman?
Käytännössä ABS on tuossakin tilanteessa HYVÄ. Ei yksinään. Mutta ABS on
edellytys eräälle toiselle järjestelmälle, joka autosta saattaa löytyä ja
estää tuon pyörimisilmiösi. Se on ESP. Se perustuu ABS:n edistyneeseen
käyttöön tietokoneen ja suunta-anturin avulla.
Tuukka L.
"Nimimerkkitrolli" <feikki...@fi.invalid> wrote in message
> Ilkka wrote:
>
>> Näinhän se on. Lukkojarrutus pysäyttää auton _AINA_ nopeammin kuin ABS
>> jarrutus, mutta pointti onkin että ABS-jarrutuksessa ohjattavuus säilyy.
>
> Näinhän se nimenomaan ei ole, että _AINA_. ABS-jarrutus pysäyttää auton
> kuivalla asfaltilla nopeammin kuin lukkojarrutus. En löytänyt äkkiä
> parempia mittaustuloksia, mutta tuolla on TM:n jarrutusmatkoja
> kitkarenkailla ja nastarenkailla, ABS:n kanssa ja ilman:
Ei tosiaankaan.
Ilman TM:n tuloksiakin asian käsittää fysiikkansa lukenut.
Lukkojarrutus = renkaan pitopinta LIUKUU tietä vasten.
ABS jarrutus = pitopinta on paikallaan tietä vasten (LEPOKITKA)
Kuten koulusta muistamme, niin LEPOKITKA = 2 x LIUKUKITKA.
Joten siksi ABS:illa pysähtyy nopeammin. Sanoi "Musta tuntuu" miehet mitä
tahansa. Fysiikan lakeja ei voi ohittaa.
Ilkka
> asfaltti lumi jää
> Lukkojarrutus 45m 53m 235m
> Optimi (ei ABS) -jarrutus 37m 59m 295m
> ABS-jarrutus 32m 64m 404m
>
> Yhteenveto
>
Juu, näin on, Mutta kun otataan pysähtymismatka siitä kun nähdään este eli
reaktioaika mukaan (jolloin "optimi jarrutusta" ei käytännössä voi tehdä,
kuin tosiaan se erittäin kokenut kuljettaja erittäin tutulla autolla) Niin
tällöin nämä reaktioajat huomioiden lukkojarrutus on tehokkain tapa
pysäyttää auto liikenteessä.
Ja mitä tulee tuohon asfaltti tulokseen lukkojarru vs. ABS-jarru, ni
kannattaa ja pitää huomioida, että testi tehtiin talvirenkailla, jotka on
tarkoitettu talviolosuhteisiin. eikä kesärenkailla jotka kestävä myös
lukkojarrutuksen asfaltilla "sulamatta alle" ja näin ollen tällöin
pysähdytään nopeammin kuin ABS:llä.
t: Ile
Ilkka
> tahansa. Fysiikan lakeja ei voi ohittaa.
Unohtuukohan nyt meidän fyysikolla suhteellisen kitkakertoimen tippuminen,
kun voiman suuntaan (auton menosuunta) tapahtuu lisäksi pyörimistä. Eli
_renkaanpinnan_ ja tienpinnan välinen kitka voi olla parempi ABS-jarruilla,
mutta taas koko auton ja tienpinnan välinen suhteellinen kitka onkin taas
suurempi, kun rengas on lukittuna.
t: Ile
Jan Andersson
Aina kun tulee uusi auto alle pidemmaksi aikaa, niin testaan sen
pysahtymisominaisuudet taysjarrutuksessa eri nopeuksista...
Jan Andersson
>> Eka talvi kun ajelen autolla jossa ABS (kortti vuodesta -83) ja kyllä
>> useamman kerran tullut mieleen että olis pysähtynyt huomattavasti
>> lyhyemmällä matkalla jos ei olis ABSIT puuttumassa peliin. No eihän
>> tuommosta ihan varmasti voi verrata mutta kyllä tuommonen tuntuma on
>> tullut ja on alkanut kaipaamaan nappia millä sais ABS:n pois päältä -
>
> Näinhän se on. Lukkojarrutus pysäyttää auton _AINA_ nopeammin kuin ABS
> jarrutus, mutta pointti onkin että ABS-jarrutuksessa ohjattavuus säilyy. Eli
> ei tarvitse osata ko. autolla jarruttamista (juu, autoissakin suuria eroja
> lukkojarrutuksen käyttö + esteen väistäminen siihe perään käyttäytymisessä)
> niin hyvin, jotta kykenee vielä esteen väistämäänkin.
Mun pointti olikin, ett aabsin voivat olla suorastaan vaaralliset jos ei
ole kummallakaan puolella tilaa mihin vaistaa. Silloin mennaan suoraan,
ja pidemmalle mita absittomalla. Ja sitten kolisee.
> Ja jokaisen pitäisi ajamillaan/omistamillaan autoilla käyä harjoittelemassa
> suljetulla jääradalla auton käyttäytymistä ja hallintaa ääriolosuhteissa,
> mieluiten ohjattuna.
Tama on erittain hyva neuvo. Viekaa se perheen naisvakikin jaaradalle.
Jan
Krisse
>useamman kerran tullut mieleen että olis pysähtynyt huomattavasti
>lyhyemmällä matkalla jos ei olis ABSIT puuttumassa peliin. No eihän
Miten ja millasilla vehkeillä sä oikein ajat jos absit puuttuu useaman
kerran peliin? En mäkään mikään vanha jarru ole, ajelen talvisetkin
maalaistiet reippaammin kun isäukkoni kesäkelillä mutta leikkejä ja
kokeiluita lukuunottamatta ei oo sen koommin abs kuin espkään paljon
töihin joutuneet.
Ja mä oon vielä niin onnetonkin ettei autossani ole edes nastoja
talvella.
-----
Kun ennenvanhaan löi kätensä paskaan, oppirahat maksettiin itse.
Eino Tuominen
>
> Unohtuukohan nyt meidän fyysikolla suhteellisen kitkakertoimen tippuminen,
> kun voiman suuntaan (auton menosuunta) tapahtuu lisäksi pyörimistä. Eli
> _renkaanpinnan_ ja tienpinnan välinen kitka voi olla parempi ABS-jarruilla,
> mutta taas koko auton ja tienpinnan välinen suhteellinen kitka onkin taas
> suurempi, kun rengas on lukittuna.
Ei unohdu. Jarrutuksessa vaikuttaa ainoastaan se, minkälaisen
hidastuvuuden aiheuttavat renkaiden ja tien pinnan kitka
sekä ilmanvastus. Normaaliliikenteessä ilmanvastuksella on
vähäinen vaikutus täysjarrutuksessa, esim. formuloissa sitten jo
merkittävä. Toisin sanoen siviililiikenteessä se on aivan sama,
mitä muuta siellä jarruissa tai mukitelineissä tapahtuu,
ainoastaan renkaan ja tienpinnan välinen kitka vaikuttaa.
--
Eino Tuominen
Esa Hämäläinen
Silloin, kun oli vielä kunnon talvi, niin kävin Nummelan kentällä
silloin olleella radalla harjoittelemassa talviajoa. Kouluttaja opasti
silloin esim. esteen väistöä tehtäväksi siten, että jarrua juntataan
aluksi niin kovaa, että kaikki NELJÄ pyörää menee lukkoon ja ne pidetään
lukossa hetki, käännetään rattia hieman väistösuuntaan ja vapautetaan
jarrut. Lopputuloksena oli siisti väistö.
Tuo jarrujen äkillinen kovalla iskulla suoritettu painaminen aiheuttaa
sen, että myös takapyörät lukittuvat. Jarrupaineen säätimet eivät ehdi
mukaan, kun käytetään voimaa riittävästi. Lukkojarrutuksen teho perustuu
siihen, että saadaan neljän pyörän tehokkaalla jarrutuksella leikattua
nopeutta alemmaksi, jolloin väistöön tarvittavaa kitkaakin löytyy
paremmin. Jarrua piti painaa niin kovaa ja nopeasti, että jysäys kuului
ulkopuolelle ja sitä otettiin uusiksi niin kauan, että kaikki pyörät
saatiin lukkoon. Kunnossa olevat jarrut eivät mene rikki tässä kovassa
käsittelyssä, vaikka moni sitä pelkäsikin. Parempi, että ne heikot
jarruputket löytyvät suljetulla radalla mieluummin kuin liikenteessä.
Kuinka monella on nyt takajarrut lähes käyttämättä? Sen näkee siitä, kun
ABS:n mukaantuloa pelätään ja painetaan sitä jarrua vain vähän, ja
seurauksena on vain takajarrujen levyjen ruostuminen. Ruosteisina niistä
ei saada kaikkea tehoa silloin kun tarvitaan. Kannattaa silloin tällöin
jarruttaa tyhjällä tiellä reippaasti ja tarkistaa jarrujen toiminta.
Muutamilla autoilla jarrujen mekaniikka jumittaa ja sen aiheuttama
jarrujen puoltaminen saadaan selville.
Eli annetaan sille jarrulle välillä kenkää, niin jarrupinnat pysyvät
puhtaampana ja jarruista saadaan paras teho tarvittaessa.
Jukka Töyrylä
"Jönssi" <jj...@noup.mail> kirjoitti viestissä
news:D4Zuj.299648$hd7.2...@reader1.news.saunalahti.fi...> Kun meidän
> aikaan niin kommentti oli seuraava "Pitää alkaa jarruttamaan tosi aikasin
> kun jarrua pitää välillä löysätä kun se rutina alkaa tuntumaan polkimessa,
> mitäs sitten jos tulee paniikkijarrutustilanne ???" Että näin. Onneksi ne
> olivat vain ensikommentit, eikä tapa jäänyt päälle.
>
pidemmälle.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Kare Pietilä
> Näinhän se on. Lukkojarrutus pysäyttää auton _AINA_ nopeammin kuin ABS
> jarrutus, mutta pointti onkin että ABS-jarrutuksessa ohjattavuus säilyy.
No voi hyvää päivää teidän n00bien kanssa; eihän siitä ole vasta
kuin 15 vuotta tai jotain kun tämä keskustelu päätetiin siihen,
että joku ryhmän silloisista insinöörinretaleista postasi tänne
hienon ASCII-taulukon, josta kävi yksiselitteisesti ilmi miten
hidastava voima kasvaa melko lineaarisesti aina 12%:n luistoon
asti ja näin aika kiistatta osoitti, että ABSit pysäyttävät auton
lukkojarrutusta tehokkaammin _myös_ teoriassa.
> Suomen talviolosuhteita silmälläpitäen autokouluun pitäisi sisällyttää
> pakollisena vähintäänkin kahden päivän ajan (8h/päivä), henkilökohtaisella
> ohjauksella, jääradalla monipuolista ajo-opetusta. Ennenkuin ajoluvan
> myöntämistä edes harkitaan!
No pöh, käytännössä se ajo-opetus tapahtuisi kuitenkin öljytyllä
pellillä ja se ei vastaa kyllä ollenkaan mitään todellisessa maa-
ilmassa esiintyvää keliolosuhdetta.
--
Byrgcn hgryvnf.
volkk...@hotmail.com
> Taitaa olla vähän sama kuin automaattivaihteet. Ne joilla on, pärjäävät
> kelillä kuin kelillä. Ja etuvetoiset. Itsellä keppivaihteinen
> perätuuppari, tai kaksikin. Ilman AaBeeÄssää. Ja kelillä kuin kelillä
> mennään...;-)
>
> -P
Juuri näin, vähän sama kuin kitkarenkaissa ;) Itse selvisin mainiosti
hengissä muutaman talven ns. keskieuroopankitkarenkailla ja
etuvedolla. Ei mitään ongelmaa, kun niihin tottui. Nyt onkin sitten
nastat, neliveto, ja ihmettelyä pidon loputtomasta määrästä ;D
Timo Koo
"Tuukka L." <ei@invalid> wrote in message
news:Go2vj.351$Lj2...@read4.inet.fi...
Joo totta, sotkin apsit ja ajonhallintajärjestelmän lahjakkaasti keskenään.
Seison ojennettuna.
Nimimerkkitrolli
> Ja mitä tulee tuohon asfaltti tulokseen lukkojarru vs. ABS-jarru, ni
> kannattaa ja pitää huomioida, että testi tehtiin talvirenkailla, jotka on
> tarkoitettu talviolosuhteisiin. eikä kesärenkailla jotka kestävä myös
> lukkojarrutuksen asfaltilla "sulamatta alle" ja näin ollen tällöin
> pysähdytään nopeammin kuin ABS:llä.
Haluaisin nähdä tästä kyllä mittaustuloksia ennen kuin uskon.
Kare Pietilä
> Tuo jarrujen äkillinen kovalla iskulla suoritettu painaminen aiheuttaa
> sen, että myös takapyörät lukittuvat. Jarrupaineen säätimet eivät ehdi
> mukaan, kun käytetään voimaa riittävästi.
Tätä muuten aika harva tajuaa; kun jarrutus aloitetaan kevyesti,
niin säädin tosiaan katkaisee takajarruilta linjat ennen kuin ne
ehtivät tehdä yhtään mitään ja ellei sitä jarrupoljinta paineta
sitten tosissaan (ratin alareunasta kiinni, molemmat jalat polki-
melle ja sellainen tempaisu, että meinaa taju lähteä) niin se
säädin myös pysyy kiinni aina siihen hetkeen asti kun purkautunut
takajousitus palaa takaisin perusasentoonsa.
Kannattaa myös tutustua auton rakenteeseen siltä osin, että onko
jarrupaineen säädin sellaista tyyppiä jonka saa polkimella avat-
tua vai onko peli menetetty mikäli jarrutus on aloitettu liian
kevyesti. Yleensä esim. jarrupaineensäätimen käyttövipu on niin
pitkä, että se kiertyy vääntösauvajousena sallien venttiilin
avautumisen vaikka jousitus onkin purkautuneena mutta vaatii
aika paljon voimaa. Varsinkin naisten on syytä muistaa se, että
ajojalkineina on syytä käyttää sellaisia kenkiä, että ne voi
latoa jarrupolkimelle päällekkäin.
> saatiin lukkoon. Kunnossa olevat jarrut eivät mene rikki tässä kovassa
> käsittelyssä, vaikka moni sitä pelkäsikin. Parempi, että ne heikot
> jarruputket löytyvät suljetulla radalla mieluummin kuin liikenteessä.
Just näin. Jos se jarruputki katkeaa töihin joutuessaan niin on
siunattu juttu mikäli se tapahtuu esim. katsastuksessa tai autoa
turvallisella testiradalla paiskoessa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Turo Takanen
viestissä:Go2vj.351$Lj2...@read4.inet.fi...
>> jälkeen. Tilanne onkin ihan eri, jos vaikkapa toinen ajourista on yöllä
>> vetänyt mustaan jäähän ja toinen on kuiva&pitävä. Tuohon kun pukkaa
>> kunnon jarrutuksella niin hyvin äkkiä auto lähtee pyörimään
>> pystyakselinsa ympäri ja kuskista tulee matkustaja. Isot pojat kyllä
>> toteaa tilanteeseen, että pitää ajaa niin lujaa että moinen jää
>> perikunnan murheeksi...
>
> Mitäs tuossa tilanteessa auttaa yhtään MITKÄÄN jarrut?? Absilla tai ilman?
ABS auttaa tuossa oikein mukavasti, juuri tuohonhan se on tarkoitettu. Ja
käytännössä on nähty harjoitteluradalla mitä eroa tuossa on ABS vs. ilman.
ABS:illisella vaan runttaa polkimen lattiaan ja auto pysähtyy siististi.
ABS:ättömällä taisi samasta vauhdista samassa kohtaa jarruttaen saada
aikaiseksi 6*pii radiaanin pyörähdyksen.
> Käytännössä ABS on tuossakin tilanteessa HYVÄ. Ei yksinään. Mutta ABS on
> edellytys eräälle toiselle järjestelmälle, joka autosta saattaa löytyä ja
> estää tuon pyörimisilmiösi. Se on ESP. Se perustuu ABS:n edistyneeseen
> käyttöön tietokoneen ja suunta-anturin avulla.
ABS on hyvä tuossa juu, ESP:stä siinä päällä en osaa sanoa, kun ei ole
kokemusta. Ainakin DSC:stä on sellaiset kokemukset, että sitä lienee syytä
vielä kehittää 5 vuotta, että siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Ja myös ABS-jarruilla jarruttaessa on syytä muistaa polkimessa olevan
muitakin asentoja kuin on/off.
--
Turo Takanen
Turo Takanen
viestissä:toUuj.95$Lj2...@read4.inet.fi...
> anna kun arvaan; kokemuksesi ABS:stä rajoittuu BMW:hen, jossa tunnetusti
> ABS:t eivät toimi kunnolla liukkaalla.
ABS:ien toiminta tuskin niinkään riippuu automerkistä, johon ne on
asennettu. Eiköhän siihen enemmän vaikuta jarrujärjestelmän valmistaja ja
järjestelmän kehitysversio. Ensimmäiset ABS:thän olivat melko tyhmää
tekniikkaa, nykyään niissä käsittääkseni käytetään jo sumeaa logiikkaa.
--
Turo Takanen
Xantia 1.8SX & CB 350S
Turo Takanen
viestissä:GH1vj.329$Lj2...@read4.inet.fi...
> Suomen talviolosuhteita silmälläpitäen autokouluun pitäisi sisällyttää
> pakollisena vähintäänkin kahden päivän ajan (8h/päivä), henkilökohtaisella
> ohjauksella, jääradalla monipuolista ajo-opetusta. Ennenkuin ajoluvan
> myöntämistä edes harkitaan!
Hmm, itse olen liukkaan kelin harjoitteluradalla ollut ajamassa muistaakseni
viitenä päivänä. Yksi niistä on kyllä ollut XA-180-liukastelut, joten
käytännössä neljä kertaa varsinaiseen siviilikorttiin liittyen. Eli kyllähän
tuota on. Nuo neljä kertaa sattuivat vielä jäällä olemaan, XA-180:llä
liukasteltiin öljytyllä pellillä.
Jönssi
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@nospam.phnet.fi> wrote in message
news:47bd244f$0$14994$9b53...@news.fv.fi...
>
> "Jönssi" <jj...@noup.mail> kirjoitti viestissä
> news:D4Zuj.299648$hd7.2...@reader1.news.saunalahti.fi...> Kun meidän
> emäntä opetteli ajamaan ABS-autolla ekojen liukkaiden kelien
>> aikaan niin kommentti oli seuraava "Pitää alkaa jarruttamaan tosi aikasin
>> kun jarrua pitää välillä löysätä kun se rutina alkaa tuntumaan
>> polkimessa, mitäs sitten jos tulee paniikkijarrutustilanne ???" Että
>> näin. Onneksi ne olivat vain ensikommentit, eikä tapa jäänyt päälle.
>>
> Onhan se hyvä, että edes jollain konstilla oppii katsomaan nenäänsä
> pidemmälle.
>
t: J.P.
Kare Pietilä
> Itse osaan ajaa molemmilla.
Istuttuani pari kertaa todellisen osaajan kyydissä joudun
itse tunnustamaan että mä osaa ajaa kummallakaan. Yritys
on silti kova.
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> Mun pointti olikin, ett aabsin voivat olla suorastaan vaaralliset jos ei
> ole kummallakaan puolella tilaa mihin vaistaa. Silloin mennaan suoraan,
> ja pidemmalle mita absittomalla. Ja sitten kolisee.
Jos se jarrutusmatkan riittäminen on kiinni renkaista ja tekniikasta,
niin kannattaa isontaa marginaaleja. Yksi hyvä keino on kytkeä summeri
jarruvaloon; silloin sitä viimeistään huomaa millaisissa tilanteissa
tulee ajettua liian pieneillä marginaaleilla. Normaaliliikenteessa
selviää vaikka kokonaan ilman jarruja.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jukka Töyrylä
<volkk...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:45ee18b2-7b91-4569...@q70g2000hsb.googlegroups.com...
>Itse selvisin mainiosti
>hengissä muutaman talven ns. keskieuroopankitkarenkailla ja
>etuvedolla. Ei mitään ongelmaa, kun niihin tottui. Nyt onkin sitten
>nastat, neliveto, ja ihmettelyä pidon loputtomasta määrästä ;D
Pito kyllä loppuu muutamassa talvessa renkaasta kuin renkaasta, oli nastat
eli ei.
Jukka Töyrylä
"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.comp> kirjoitti viestissä
news:47BD4062...@welho.comp...
Istuttuani muutaman jääratakieroksen SM-sprintti ja -drifting kuskin
kyydissä, tulin siihen tulokseen, että osaamiseni saattaa juuri ja juuri
riittää auton varovaiseen siirtelyyn pitävällä pinnalla.
...kun vielä ABS+ESC+TC+TD etuvetOpelillä (onneksi itsellä ei ole mitään
noista) ei osaa edes loskakelin väistöä maantienopeudesta, niin tulee
mieleen, että osako tässä yhtään mitään.
Onneksi oli aikaa harjoitella useampi kierros.
Petri Kekkonen
> tullut ja on alkanut kaipaamaan nappia millä sais ABS:n pois päältä - no
> onneksi sentään edes ESP:n saa napista pois...
Näinpä. Ratissa on kyllä nappeja mullakin vaikka kuinka, mutta ne tärkeimmät
juuri puuttuu:
- ABS pois
- Luistonesto pois
Eihän tuo nyt niin iso homma olisi noita virittää, mutta liian laiska olen.
- Petri
volkk...@hotmail.com
<jukka.toyryla.inva...@nospam.phnet.fi> wrote:
> <volkkari...@hotmail.com> kirjoitti viestissänews:45ee18b2-7b91-4569...@q70g2000hsb.googlegroups.com...
>
> >Itse selvisin mainiosti
> >hengissä muutaman talven ns. keskieuroopankitkarenkailla ja
> >etuvedolla. Ei mitään ongelmaa, kun niihin tottui. Nyt onkin sitten
> >nastat, neliveto, ja ihmettelyä pidon loputtomasta määrästä ;D
>
> Pito kyllä loppuu muutamassa talvessa renkaasta kuin renkaasta, oli nastat
> eli ei.
>
> --
Siinä vaiheessa koko auto on jo mennyt vaihtoon, ja uuteen saa taas
pakasta vedetyt talvirenkaat valmiiksi alle.
Jukka Töyrylä
"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.comp> kirjoitti viestissä
Varmemmaksi vakuudeksi Opel Kadetin käyttöohjekirja opastaa:
"Hyvän ajajan tunnusmerkkinä on nopeuden säätäminen kaasupolkimella eikä
jarrujen avulla. Tämä on mahdollista tarkkailemalla riittävästi liikennettä,
niin että kaasun vähentäminen ehtii vaikuttaa ajoissa esteen satuessa
tielle."
Tuota ohjetta noudattaen olen ajanut Lahden keskustasta kehä I:n kautta
Mäkkylään, kerrostalon pihaan, arki-iltapäivänä koskematta jarrupolkimeen
kertaakaan.
John Smith
"Turo Takanen" <turo.t...@pp.nospam.inet.fi> wrote in message
news:8%avj.43$wv...@read4.inet.fi...
viittaan TM:n mittauksiin talvitesteissä. BMW on ollut aika heikko jäällä.
Ville Likitalo
> ...kun vielä ABS+ESC+TC+TD etuvetOpelillä (onneksi itsellä ei ole mitään
> noista) ei osaa edes loskakelin väistöä maantienopeudesta, niin tulee
> mieleen, että osako tässä yhtään mitään.
Tärkeintä onkin tiedostaa oman osaamisen taso todellisuudessa.
Ikävimmät yllätykset syntyvät omien ennakkoluulojen osoittuessa
epätosiksi epäsovimmilla hetkillä.
--
"kyllä suomeen mahtuu myllyjä ja kennoja"
Jukka Töyrylä
"Ville Likitalo" <li...@hutcs.cs.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:fpji5s$1ll$1...@epityr.hut.fi...
> Jukka Töyrylä <jukka.toyr...@nospam.phnet.fi> wrote:
>
> > ...kun vielä ABS+ESC+TC+TD etuvetOpelillä (onneksi itsellä ei ole mitään
> > noista) ei osaa edes loskakelin väistöä maantienopeudesta, niin tulee
> > mieleen, että osako tässä yhtään mitään.
>
> Tärkeintä onkin tiedostaa oman osaamisen taso todellisuudessa.
> Ikävimmät yllätykset syntyvät omien ennakkoluulojen osoittuessa
> epätosiksi epäsovimmilla hetkillä.
Tuossa harjoituksessa valitettavasti omat ennakkoluulot osoittautuivat
tosiksi.
Yhtä valitettavaa on, että täälläkin tarjoiltu "kytkin pohjaan jos ei muuta
osaa" osoittautui kaikkein huonoimmaksi vaihtoehdoksi.
Tärkeintä olisi päästä tutustumaan oman auton käyttäytymiseen todellista
vastaavissa nopeuksissa ja riittävän usein.
Nimimerkkitrolli
> Tärkeintä onkin tiedostaa oman osaamisen taso todellisuudessa.
> Ikävimmät yllätykset syntyvät omien ennakkoluulojen osoittuessa
> epätosiksi epäsovimmilla hetkillä.
Yksi hyvä merkki liian suurista luuloista on se, kun ollaan tekemässä autoon
jotakin ohituskytkentää, jotta voisi ohittaa ABS:n ja ESP:n koska sitä
ollaan niin kovan luokan kuski, että nuo ovat täysin turhia.
-Lee-
"Nimimerkkitrolli" <feikki...@fi.invalid> kirjoitti
viestissä:mDcvj.299951$gA3....@reader1.news.saunalahti.fi...
Ainoa kerta kun entisessä autossani (Alfa GT -05) on oikeasti tarvinnut
otta luiston- ym estot pois olis se kerta kun vuokrattiin porukalla
Ahvenisto
muutamaksi tunniksi. Mutta se onkin niin kovin kaukana normaalista
liikkumisesta.
Itse en ole napsinut niitä arkiajaossa pois päältä. En ole keksinyt syytä
miksi pitäisi.
Jos jää lumeen kiinni...? Eipä ole sitäkään sattunut kuin muutaman kerran...
Nykyisessä MB:ssäni en ole varmaan kertaakan ottanut pois. Mitä suotta.
-Lee-
Ippe
"Krisse" <eit...@hotmail.com> wrote in message
news:l0kpr3l96pac6hon5...@4ax.com...
Mulla on ainakin tapana lukkaalla käyttää niitä jarruja, eli ABSit rutisee
aika usein, sitä varten ne on autoon laitettu!
Harrastepelissä ei ole mitää helpotuksia, ei tehostimia tai elektroniikkaa
vaikuttamassa ajoon, sillä oppii kuinka pahasta jarrutehostin on, vie
tuntuman jarrusta melkein kaikissa tapauksissa missä sellainen on, ilman
tehostinta pystyy jalalla säätämään jarruvoimaa hyvin, pohjelihaskin kasvaa
samalla ;-)
Luistonesto ei mulla omissa ole ollut, mutta sekin on hyväksi havaittu
varuste, kunhan ymmärtää että on liukasta.
Alustan muuttamisella saadaan jarrutusmatkoja pidennettyä helposti, samoin
väistötilanteet hankaliksi, etenkin ESP:n ja ABS:in kanssa, nämä pitäisi
päivittää vastaamaan alustan muutoksia samalla kun muutetaan jotain pyörän
tuennasta...
-Ippe
Auvo
"Jan Andersson" <bug...@REMOVErocketmail.com> kirjoitti
viestissä:62378kF...@mid.individual.net...
> Tapio V. wrote:
>> On 20 helmi, 16:28, Jan Andersson <bugf...@REMOVErocketmail.com>
>> wrote:
>>
>>> Tarkennukseksi viela... bemulla ajelin vain siksi kun sellainen
>>> annettiin vuodeksi ilmaiseksi kayttoon bensojen kera.
>>
>> Voititko jonkin lukijakilpailun vai mistä oli kyse?
>> Paljonko bensaa paloi tuon vuoden aikana?
>>
>> Tapsa
>
>
> Bensamaaria en katsellut lainkaan, syysta etta en joutunut niita itse
> maksamaan :)
>
> En voittanut kilpailua vaan sain eraasta firmasta jouten jaaneen 10.000km
> ajetun leasing auton kayttooni. Isiliisinki siis :)
Ei kai ne bensat siihen liisinkiin kuuluneet? Isikö ne sitten maksoi? Aika
hyvin, jos ei isiä määrät kiinnostaneet...
Auvo
Jan Andersson
Isin omissa leasing autoissa firma maksoi bensat. Samoin tassakin.
Isi se hyvaksyi ne laskutkin, sanoi vaan etta ala ny kohtuuttomia ajele
alaka kavereille osta bensaa. Kavin bimmerilla lahinna koulussa 50km
paassa ja huviajelut enimmakseen harrasteautolla kun se oli hauskempi.
Varsinkin talvella arvosti kuplavolkkaria aavistuksen verran parempaa
lammityslaitetta.
Jönssi
> Näinpä. Ratissa on kyllä nappeja mullakin vaikka kuinka, mutta ne
> tärkeimmät
> juuri puuttuu:
> - ABS pois
> - Luistonesto pois
>
> Eihän tuo nyt niin iso homma olisi noita virittää, mutta liian laiska
> olen.
>
Turhaa vouhotusta.
Odottele vaan kaikessa rauhassa että takana alkaa olla miljoona kilometriä
ilman kolareita. Sitten kyllä uskot ja kaverisikin uskovat että osaat ajaa,
eikä tietokoneetkaan haittaa suoritusta. Itse olen päätynyt tähän
ratkaisumalliin. Eipä ole ABS:sistä haittaa ollut kertaakaan. Myönnettäköön
kuitenkin että syvässä lumessa toiset autot etenee paremmin ilman
luistonestoa. Rattiin en sentään luistoneston nappia kaipaa.
t: J.P.
Tuukka L.
"Ilkka" <n...@spam.here> wrote in message
news:YF2vj.355$Lj2...@read4.inet.fi...
> Unohtuukohan nyt meidän fyysikolla suhteellisen kitkakertoimen tippuminen,
> kun voiman suuntaan (auton menosuunta) tapahtuu lisäksi pyörimistä. Eli
> _renkaanpinnan_ ja tienpinnan välinen kitka voi olla parempi
> ABS-jarruilla, mutta taas koko auton ja tienpinnan välinen suhteellinen
> kitka onkin taas suurempi, kun rengas on lukittuna.
Nyt fyysikot tipahti kyllä sun logiikastas kaffille total.
Mikäs (muu) voima sulla siellä renkaanpinnan lisäksi sitä "koko auton" ja
tienpinnan välistä kitkaa on lisäämässä?? HÄ? Öljypohjako sulla on autosta
tippunu siihen tienpäälle ja se skriidaa lisää kitkaa? :))))
Tuukka L.
"Esa Hämäläinen" <esa.ham...@kolumbus.fi> wrote in message
news:fpj1fo$ksb$1...@aioe.org...
> Kuinka monella on nyt takajarrut lähes käyttämättä? Sen näkee siitä, kun
> ABS:n mukaantuloa pelätään ja painetaan sitä jarrua vain vähän, ja
> seurauksena on vain takajarrujen levyjen ruostuminen. Ruosteisina niistä
> ei saada kaikkea tehoa silloin kun tarvitaan. Kannattaa silloin tällöin
> jarruttaa tyhjällä tiellä reippaasti ja tarkistaa jarrujen toiminta.
> Muutamilla autoilla jarrujen mekaniikka jumittaa ja sen aiheuttama
> jarrujen puoltaminen saadaan selville.
Ei ole käyttämättä. Ei edes emännän autossa. Pitkin talvea jarrut runtataan
niin että etulevyt soi (jotta saadaan taaksekin vähän jumpaaaaa)
Vain lyhentynyt talvi ja kesävuodenaika vituttaa, koska talvella on niin
paljon helpompi saada takajarrulevyt hehkumaan punaisina. Kesällä se käy
liikaa (etu) renksujen päälle niin ei viittii niin voimisteluttaa. Tosi sitä
voi vähän jelpata ajelemalla peräkärryllä ja jarruttelemalla voimallisesti.
Tuukka L.
"Ilkka" <n...@spam.here> wrote in message
> Ja mitä tulee tuohon asfaltti tulokseen lukkojarru vs. ABS-jarru, ni
> kannattaa ja pitää huomioida, että testi tehtiin talvirenkailla, jotka on
> tarkoitettu talviolosuhteisiin. eikä kesärenkailla jotka kestävä myös
> lukkojarrutuksen asfaltilla "sulamatta alle" ja näin ollen tällöin
> pysähdytään nopeammin kuin ABS:llä.
Koita sinäkin pelle vihdoin käsittää, että fysiikan lakeja ei voi ohittaa.
Lukkojarrutuksessa auto liukuu eli on vain liukukitka käytössä - nykyajan
nastoilla se "rouhintavaikutuskin" on aika minimaalinen.
ABS-jarruja on testattu jo yli 30 vuotta ja silloin kun järjestelmä on
asiallinen, niin sitä ei päihitä kukaan tällä pallolla kaksin jaloin
kävelevä. Jotain äärimmäisen omituisia erikoistilanteita saattaa löytyä,
mutta niiden merkitys maantieliikenteessä on lähinnä kuriositeetti. Niillä
ei voi perustella autonsa absittomuutta.
Tuukka L.
> Varmemmaksi vakuudeksi Opel Kadetin käyttöohjekirja opastaa:
>
> "Hyvän ajajan tunnusmerkkinä on nopeuden säätäminen kaasupolkimella eikä
> jarrujen avulla. Tämä on mahdollista tarkkailemalla riittävästi
> liikennettä, niin että kaasun vähentäminen ehtii vaikuttaa ajoissa esteen
> satuessa tielle."
>
> Tuota ohjetta noudattaen olen ajanut Lahden keskustasta kehä I:n kautta
> Mäkkylään, kerrostalon pihaan, arki-iltapäivänä koskematta jarrupolkimeen
> kertaakaan.
>
Eli olet kuin Lada-kuskit: aina maantien hitain...muiden tukkeena. Eipä
tartte jarrutella. Ei tosin ole tietoa, onko ne jarrut kunnossakaan...
Jan Andersson
Edesmennyt vaarini ajeli syoksysampylalla juurikaan jarruja kayttamatta,
ensin kiihdyttamalla reippaanlaiseen ylinopeutaan ja sitten lasketteli
vapaakytkimen avustuksella niin kauan kunnes vauhti hiipui selkeasti
alle rajoituksen.. sitten taas kaasua... ja risteykset, valot yms.
ennakoitiin kanssa kaukaa ettei tarttis kuluttaa kalliita jarruosia.
ja sitten vahintaan joka toinen vuosi katsastuksessa jarrut hylattiin ja
levyt piti sorvauttaa tai vaihtaa kun ne oli umpiruosteessa ja kierot :)
Olisihan tuo voinut korttinsa antaa jo pois 10v aiemmin, mutta ajelivat
sentaan mummin kanssa aina kahdestaan, toinen piti huolen vasemman
puolen liikenteen havainnoimisesta, ja toinen oikean puolen.
Kommunikointi pelasi. Kolareita ei tullut. :)
Jeff Gordon
">> Näitä kuskeja taitaa liikenteessä olla koko joukko, jotka eivät tiedä,
miltä
>> tuntuu äkkijarrutus kovasta vauhdista, hitaasta puhumattakaan. Itse olen
>> sen kokenut tositilanteessa kerran, ja ei se häävi tilanne ole, vaikka
>> olisi Grönholm ratissa, absit tai ei...
>>
>> JG
>
> Aina kun tulee uusi auto alle pidemmaksi aikaa, niin testaan sen
> pysahtymisominaisuudet taysjarrutuksessa eri nopeuksista...
Joka kolmannessa miljoonassa vastaan tulevassa, tai perässä ajavassa autossa
istuu Jan Andersson. Se, että kuinka moni tekee samat empiiriset testit,
kuin sinä on toinen juttu. Itselläni ei ole ollut mahdollisuutta "testailla"
äkkijarrutusta 60-100 km/h nopeuksista millään kelillä ja enkä olisi omia
autojani viitsinyt moisella rääkillä edes rasittaa ainakaan kesäkeleillä.
Uskon, että tätä turvallista mahdollisuutta on kovin monella muullakaan, tai
varsinaisia haluja siihen. Harjoitus auttaa se on varmaa, mutta
ääritilanteita on pirun vaikea harjoitella.
JG
Jan
> Joka kolmannessa miljoonassa vastaan tulevassa, tai perässä ajavassa autossa
> istuu Jan Andersson.
Akkiseltaan luulin etta meita olisi enemman, varsinkin tuolla suomen
lansinaapurissa.
> Se, että kuinka moni tekee samat empiiriset testit,
> kuin sinä on toinen juttu.
Jospa sitten pysytaan oleellisessa, eli minussa. Muista kaimoista en
mene sanomaan mitaan.
> Itselläni ei ole ollut mahdollisuutta "testailla"
> äkkijarrutusta 60-100 km/h nopeuksista millään kelillä
Ei tuo kovin ihmeellista mahdollisuutta tarvitse. Aloitetaan ihan vaikka
tyhjalla parkkipaikalla alhaisemmista nopeuksista. Kun semmoiset klaaraa
ok niin voi siirtya yleiselle tielle, esim. kauniina valoisana
kesailtana tyhjia tienpatkia on helppo loytaa mista tahansa Suomesta.
Aikaa tai matkaa tuo ei vaadi kovin kummoisesti.
Toki muissakin olosuhteissa kannattaa kinnerinsa kaytos tutkia mutta tuo
on siita turvallisemmasta paasta, mista kannattaa aloitella. Jos ensin
vaikka koittaa 50kmh taysjarrutuksen pysahdyksiin asti, ja sitten
asteittain kovemmista vauhdeista vallitsevan nopeusrajoituksen puitteissa.
Mulle oli jarkytys aikanaan kun luulin kuplan rumpujarruja riittaviksi
normaaliliikenteessa, kun ne oli oikein saadetty ja uudehkot kengatkin
sisaanajettu. Vaan kun 120kmh otti kokeeksi taysjarrutustestin, ei auto
pysahtynytkaan OLLENKAAN. Jarrut ylikuumeni niin paljon etta ne
haipyivat olemattomiin. Sai odotella kauan etta jarrutustehosta palautui
tarpeeksi paljon etta uskalsi ajaa yhtaan mihinkaan. Inhottavaa olisi
tuo ollut huomata oikeassa vaaratilanteessa moottoritien rampilla tms.
> ja enkä olisi omia autojani viitsinyt moisella rääkillä edes rasittaa ainakaan kesäkeleillä.
Ei ehja auto siita mihinkaan rasitu. Jos jotain hajoaa, niin silloin oli
ennestaan jo vikaa. Silloin on TODELLA hyva jos se tapahtuu itse
paattamallasi hetkella ja olosuhteissa jotka olet itse maaritellyt
turvallisiksi ko. kokeiluun, eli ei muuta liikennetta eika vaaraa
tormata mihinkaan. Vertaa sita oikeaan vaaratilanteeseen mika tulee
varoittamatta, ja JOUDUT paniikkijarrutuksen tekemaan. Millainen
mahtaisi ilmeesi olla jos silloin jotain hajoaisi, tai vasta silloin
huomaisit etta jarrut puoltavat pahasti johonkin suuntaan tai vaikkapa
takarenkaat vetavat lukkoon. Siina et ehdi paljoa tehda ongelman
kompensoimiseksi kun auto ei kayttaytynytkaan niinkuin luulit.
Yhden autoni jarruputken sai katsastusmies poljettua puhki
jarrutesterilla. Olin juuri ostanut auton enka tiennyt missa kunnossa se
oli. Hyva etta puhkesi "simuloidussa ääritilanteessa" eika tienpaalla.
Suhteellisen helppo oli sekin jarjestaa, ei tosin ilmaista.
> Uskon, että tätä turvallista mahdollisuutta on kovin monella muullakaan, tai
> varsinaisia haluja siihen. Harjoitus auttaa se on varmaa, mutta
> ääritilanteita on pirun vaikea harjoitella.
Ääritilanne on vaikka se jos 30kmh nopeudessa lapsi hyppaa autojen
valista eteen, ja sinun pitaa saada autosi pysahtymaan HETI. Ja silloin
on syyta tietaa miten se kayttaytyy, puoltaako se vai hyppaako se
poikittain jne... Tama on hyvin helppo koittaa jossain marketin
parkkipaikalla tai pikkutiella, kun liikennetta ei ole millaan suunnalla.
Aitoon yllattavaan ääritilanteeseen ei tietenkaan pysty samalla lailla
valmistautumaan ennakoiden, mutta usein auttaa jos tietaa miten autonsa
kayttaytyy kun vaikka jarrupoljinta polkaisee apinan raivolla ja alkaa
riuhtomaan rattia johonkin suuntaan. Tarpeeksi paljon kun treenaa, niin
alkaa oppi menemaan selkaytimeen eika sitten toivottavasti tule
liukasteltua hartialukossa silmat kiinni mummoja kumoon.
Jan
Ilkka
> tienpinnan välistä kitkaa on lisäämässä?? HÄ? Öljypohjako sulla on autosta
> tippunu siihen tienpäälle ja se skriidaa lisää kitkaa? :))))
Pointtina on, että kun käytetään abs-jarruja jolloin rengas pyörii
jarruttaessa, niin renkaan kulkema matka on pitempi kuin auton kulkema matka
kun verrataan lukkojarrutukseen. Eli vaikka kitka on parempi on kuljettu
matka pitempi ja näin ollen jarrutusmatka venyy lukkiutumattomassa
jarrutuksessa verraatuna lukittuun.
Sitten on kuitenkin niin rengas, auto ja olosuhdekohtaista eroa käytännössä,
että se lukkiutumattomuus on sen ohjattavuuden kannalta merkittävämpi etu
liikenteeessä, kuin lukkojarrutuksella saatava parempi hidastuvuus.
Kaikkein ongelmallisin keli abs-jarruille on erittäin ohut jääkerros tiellä
(mustajää) jolloin lukkiutunut nastarengas puree sen jääkerroksen läpi alla
olevaan asfalttiin ja jarrutusmatkat muuttuvat dramaattisesti lukitun
eduksi. Ja mikäli ei ole tilaa väistää (kaupungissa, ruuhkassa, jne jne),
niin liian suurella tilanne nopeudella tulee eteen juurikin topicin
alkuperäisen kyselijän ongelma ABS-jarruista.
t: Ile
PenttiL
Näin. On se hyvä kokeilla, vaikka ensin tai ainakin pienemmällä
nopeudella. Jo kolmestakympistä kun vetää todellisen lukkojarrutuksen,
huomaa, mitkä tavarat pitää sitoa tai kiinnittää paremmin kiinni tai
poistaa hattuhyllyltä tms. Myöskään irrallaan penkillä tai sylissä oleva
oleva koira tai hattuhyllyllä matkustava kissa ei ole
paniikkijarrutustilanteessa enää "kiva juttu".
-P
Kare Pietilä
> Pointtina on, että kun käytetään abs-jarruja jolloin rengas pyörii
> jarruttaessa, niin renkaan kulkema matka on pitempi kuin auton kulkema matka
> kun verrataan lukkojarrutukseen. Eli vaikka kitka on parempi on kuljettu
> matka pitempi ja näin ollen jarrutusmatka venyy lukkiutumattomassa
> jarrutuksessa verraatuna lukittuun.
Edelleen olet ymmärtänyt jotain väärin. Ei se ABSitettu fillari
valtoimenaan pyöri; se tekee pientä, noin 10-15%:n slippiä jol-
loin jarruttava voima on suurempi monesta eri syystä. Lopputulok-
sena se jarrutusmatka satasesta on sitten jopa 10 metriä ABSin
eduksi (40 m vs. 30 m).
> Kaikkein ongelmallisin keli abs-jarruille on erittäin ohut jääkerros tiellä
> (mustajää) jolloin lukkiutunut nastarengas puree sen jääkerroksen läpi alla
> olevaan asfalttiin ja jarrutusmatkat muuttuvat dramaattisesti lukitun
> eduksi. Ja mikäli ei ole tilaa väistää (kaupungissa, ruuhkassa, jne jne),
> niin liian suurella tilanne nopeudella tulee eteen juurikin topicin
> alkuperäisen kyselijän ongelma ABS-jarruista.
Reaalimaailmassa ja etenkin Suomen talvessa on hyväksyttävä se
tosiasia, että jarrut ja pito ovat aina kaukana optimista.
Marginaalit sitten sen mukaan, niin ei tarvitse selittää pöllönä
telkkarissa, että "en nähnyt mitään, en voinut mitään" kun 100
autoa on yhdessä läjässä moottoritien reunassa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Eino Tuominen
>> Mikäs (muu) voima sulla siellä renkaanpinnan lisäksi sitä "koko auton" ja
>> tienpinnan välistä kitkaa on lisäämässä?? HÄ? Öljypohjako sulla on autosta
>> tippunu siihen tienpäälle ja se skriidaa lisää kitkaa? :))))
>
> Pointtina on, että kun käytetään abs-jarruja jolloin rengas pyörii
> jarruttaessa, niin renkaan kulkema matka on pitempi kuin auton kulkema matka
> kun verrataan lukkojarrutukseen. Eli vaikka kitka on parempi on kuljettu
Niin kuin jo aikaisemmin sinulle vastasin, ei sillä ole
väliä vaikka autossasi pyörittelisit posetiivia, ainut
oleellinen asia on se kahden kappaleen (eli tässä tien
ja auton) välinen kitka. Eli renkaiden ja tienpinnan kitka.
Ja siinä taas asfaltilla lepokitkavoiman maksimi on
huomattavasti liukukitkaa isompi.
Sitten soralla tai muulla sellaisella muokkautuvalla
alustalla asia muuttuu, koska lukkiutuneet renkaat
kaivautuvat sinne alustaan, ja kaivavat soraa tiestä irti.
Juuri lanattu soratie on oikein hyvä esimerkki tilanteesta,
missä ABS:tä eivät ole parhaimmillaann. Silti ääritilanteessa
ABS:t ovat todennäköisesti paremmat kuin lukkiutuvat jarrut,
koska ohjattavuus jarrutuksen aikana säilyy.
--
Eino Tuominen
Ari H
> Ja mitä tulee tuohon asfaltti tulokseen lukkojarru vs. ABS-jarru, ni
> kannattaa ja pitää huomioida, että testi tehtiin talvirenkailla, jotka on
> tarkoitettu talviolosuhteisiin. eikä kesärenkailla jotka kestävä myös
> lukkojarrutuksen asfaltilla "sulamatta alle" ja näin ollen tällöin
> pysähdytään nopeammin kuin ABS:llä.
Lukkojarrutus jarruttaa liukukitkalla. ABS pystyy jarruttamaan
lepokitkalla ainakin osittain (kun rengas ei luista). Ja
kuten peruskoulufysiikasta muistamme, lepokitka onsuurempi kuin
liukukitka. Näin ollen ABS pystyy periaatteessa jarruttamaan
tehokkaammin kuin lukkujarrutus.
Käytännösäshän sitten tulee kaikenlaista pientä lisädetaljia...
Renkaiden rakenne tietysti vaikuttaa, ja lisäksi ABS jarruttaa
käytännöss niin että renkaat lukkoon, höllätään, kiristetään
kunnes renkaat taas lukittuu, löysätään...
Tällöin jarruvoimakäyrä voisi olla jotain tälläistä (aika kulkee
alaspäin, jarruvoima kasvaa oikealle, miinus on lepokitkaa, + on
liukukitkaa, L:n jälkeen tapahtuu renkaiden lukkiintuminen).
+++
-
---
----
----- (L)
+++
-
---
----
----- (L)
Tuosta voikin helposti kuvitella, että millaiseen käyrään
halutaan päästä kun ABS-tekniikkaa kehitettään...
Käytäntö sitten riippuu myös renkaista ja alustasta, pahimmillaan
ABS on koko ajan tuossa minimivoimassa (esim. tosi liukkaalla kun
rengas lukittuu helpommin kuin ABS ehtii tajuta). Parhaimmillaan
se on lähes koko ajan lukkojarrutuskitkaan paremman lepokitkan
alueella.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
From-kentän email-osoite on validi, siitä ei tarvitse poistaa mitään.
Ari H
> Kaikkein ongelmallisin keli abs-jarruille on erittäin ohut jääkerros tiellä
> (mustajää) jolloin lukkiutunut nastarengas puree sen jääkerroksen läpi alla
> olevaan asfalttiin ja jarrutusmatkat muuttuvat dramaattisesti lukitun
> eduksi.
Tähän muuten taitaa päteä sama kuin jos lyöt tiiltä rikki nyrkillä.
Jos tiili menee rikki, käteen ei satu (nasta riipii jäähän uraa).
Mutta jos ei menekään rikki, käteen muuten sattuu, mikä vastaa
sitä teoreettista tilannetta, että nasta uppoaa jäähän (tekee siihen
reiän), mutta jarrutusvoima on juuri sellainen että se ei ala repiä
uraa jäähän, vaan juuri alle.
Samaa voi kokeilla myös käsin. Otetaan piikki ja jäätä. Painetaan
piikin kärki jäähään. Aletaan painaa sivusuuntaan tasaisesti voimaa
kasvattaen, kunnes piikki lähtee liikkeelle. Havaitaan, että piikki
ei lähde liikkeelle pehmeästi, vaan nytkähtää kunnolla.
Petri Kekkonen
>
>> Näinpä. Ratissa on kyllä nappeja mullakin vaikka kuinka, mutta ne
>> tärkeimmät
>> juuri puuttuu:
>> - ABS pois
>> - Luistonesto pois
>>
>> Eihän tuo nyt niin iso homma olisi noita virittää, mutta liian laiska
>> olen.
>>
>
> Turhaa vouhotusta.
>
> Odottele vaan kaikessa rauhassa että takana alkaa olla miljoona kilometriä
> ilman kolareita.
En nyt ymmärrä taas ollenkaan miten tuo liittyy siihen, että haluaisi saada
auton pysähtymään tarvittaessa nopeammin kuin se ABS:eilla pysähtyy? Voi
hyvin olla että en aja miljoonaa elinaikanani.
En varmastikaan osaa ajaa, mutta silti (tai ehkä juuri siksi) olisi joskus
hyötyä hyvästä pysähtymisestä. Lumessa eteneminen ei ole ongelma
luistoneston kanssa, vaan kiihtyminen joissain tilanteissa ja kääntyminen
mutkissa.
- Petri
Petri Kekkonen
> Aloitetaan ihan vaikka tyhjalla parkkipaikalla alhaisemmista
> nopeuksista.
Kun ostin tuon nykyisen auton niin ei kyllä huvittanut hirveästi ajella
ennen kuin kävin tyhjällä parkkiksella testailemassa. Koska ostin auton
tammikuussa niin kesärenkain testit pääsi tekemään vasta useamman kuukauden
päästä. Hyvin helppoa oli löytää turvallinen iso parkkipaikka jossa saattoi
ottaa 80 km/h vauhtia ja sitten vaan rattia linkkuun tai jarrua pohjaan
jotta näkee mitä tapahtuu.
> vaikka koittaa 50kmh taysjarrutuksen pysahdyksiin asti, ja sitten
> asteittain kovemmista vauhdeista vallitsevan nopeusrajoituksen puitteissa.
Näinpä. Saksan baanaa jos ajelee niin hiukan pelottaa edes ajatella että
sielläkin varmaan liikkuu ihmisiä, ainakin ulkomaalaisia turisteja, jotka ei
ole ikinä jarruttaneet suuremmasta nopeudesta ja kuitenkin saattavat ajaa
yli 200 km/h joka nykyautoilla onnistuu nopeasti ja vaivatta.
> Aitoon yllattavaan ääritilanteeseen ei tietenkaan pysty samalla lailla
> valmistautumaan ennakoiden, mutta usein auttaa jos tietaa miten autonsa
> kayttaytyy kun vaikka jarrupoljinta polkaisee apinan raivolla
Samaa kannattaa testata myös kaasupolkimen osalta.
- Petri
Pave
>ABS-jarruja on testattu jo yli 30 vuotta ja silloin kun järjestelmä on
>asiallinen, niin sitä ei päihitä kukaan tällä pallolla kaksin jaloin
>kävelevä. Jotain äärimmäisen omituisia erikoistilanteita saattaa löytyä,
>mutta niiden merkitys maantieliikenteessä on lähinnä kuriositeetti. Niillä
>ei voi perustella autonsa absittomuutta.
>
Mitäs kohtaa tuosta TM:n mittaustaulukosta sitten pitäisi käyttää,
jotta tuo sinun fysiikkasi pätisi käytännössä. Se kun näyttäisi, että
vain asfaltillla ABS pesee lukkojarrutuksen. Ja vieläpä niin, että
kitkarenkailla varustettu auto on vielä huonompi, kuin nastallinen.
Eli juuri päinvastoin kuin arvelet.
Siitä olen samaa mieltä, että lumen ja jään löytyminen eteläsuomesta
alkaa olla kuriositeetti.
Eino Tuominen
>
> Samaa kannattaa testata myös kaasupolkimen osalta.
Suurimmassa osassa manuaalivaihtiesiaautoja ei tapahdu
yhtään mitään, paitsi jos vaihteenvalitsin on asennossa 1.
--
Eino Tuominen
Nimimerkkitrolli
> matka kun verrataan lukkojarrutukseen. Eli vaikka kitka on parempi on
> kuljettu matka pitempi ja näin ollen jarrutusmatka venyy
> lukkiutumattomassa jarrutuksessa verraatuna lukittuun.
Tätä kohtaa ei voi päätellä näin helposti, eikä se todellisuudessa noin aina
menekään. Tässä kun täytyisi tietää luistoprosentti ja paljonko kitka on
parempi. Jos se on tarpeeksi paljon parempi, niin jarrutusmatka ei veny
verrattuna lukkojarrutukseen.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Ensimmäiset ABS:thän olivat melko tyhmää tekniikkaa, nykyään niissä
> käsittääkseni käytetään jo sumeaa logiikkaa.
Jos unohtaa/ei tiedä että "sumea logiikka" on käsite niin tuo lause
kyllä hymyilyttää ;-)
--
Kaj
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Mun pointti olikin, ett aabsin voivat olla suorastaan vaaralliset jos ei
> ole kummallakaan puolella tilaa mihin vaistaa. Silloin mennaan suoraan,
> ja pidemmalle mita absittomalla. Ja sitten kolisee.
Juuri tuo oli se alkuperäinen tilanteeni, autoja molemmilla puolilla.
Ei-ABS auto olisi siirtynyt sen tarvittavan 20cm sivuun "automaattisesti".
Mutta näillä ABS-jarruilla kesti jokunen metri ennenkuin käsitin että
rattia piti kääntää. No, onneksi edessä oli kuitenkin sen verran tilaa.
>> Ja jokaisen pitäisi ajamillaan/omistamillaan autoilla käyä harjoittelemassa
>> suljetulla jääradalla auton käyttäytymistä ja hallintaa ääriolosuhteissa,
>> mieluiten ohjattuna.
> Tama on erittain hyva neuvo. Viekaa se perheen naisvakikin jaaradalle.
Yhdyn tähän. Uusi auto ja lumeton talve oli saattanut minut
virheelliseen turvallisuustunteeseen. Onneksi opin ilman että kolisi.
--
Kaj
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> . Minäkin jarrutin, mutta vauhti ei
>> hidastunut vaikka ABS-tärinä kertoi että jarrutin täysillä.
> No eipä se tärinä sitä tarkoita. Jalkaa vaan suoremmaksi, kyllä se siitä
> alkaa hiljenemään.
Niinkö? Pitänee tutkia/testata asiaa. Olen elänyt siinä uskossa että
tärinä johtuu siitä että jarru menee päälle/pois. (Siinä tapauksessa
että pyörät ovat kiskon päällä en kyllä usko että mikään jarrutustyyli
toimii kovin hyvin, kitkaa kun ei vain ole).
--
Kaj
Jukka Töyrylä
"Tuukka L." <ei@invalid> kirjoitti viestissä
news:yjlvj.277$wv4...@read4.inet.fi...
Kyllä sillä matkalle mentiin monesta hitaammasta ohi, joskaan ei
jarrutuksessa...
Eino Tuominen
>
> Juuri tuo oli se alkuperäinen tilanteeni, autoja molemmilla puolilla.
> Ei-ABS auto olisi siirtynyt sen tarvittavan 20cm sivuun "automaattisesti".
Niin, yleisessä tilanteessa on aina parempi, että auto menee
suoraan, ellei ratilla toisin käsketä. Jos toisella puolella
on jäätä, ja toisella kuivaa asfalttia (aivan mahdollinen
tilanne esim. keväisin), niin äkkijarrutuksessa auto
pyörähtää pystyakselinsa ympäri niin hätäisesti, ettei
normikuskilla ole mitään mahdollisuutta hallita tilannetta.
--
Eino Tuominen
Ilkka
> eduksi (40 m vs. 30 m).
Niin, no kyllähän jos miljoona kärpästä väittää, että p*ska on hyvää, niin
huono siinä on vastaankaan sanoa.
Että minun puolesta voitte siinä uskossa elää vaikka lopun ikäänne....
t: Ile
Kare Pietilä
> Niin, no kyllähän jos miljoona kärpästä väittää, että p*ska on hyvää, niin
> huono siinä on vastaankaan sanoa.
> Että minun puolesta voitte siinä uskossa elää vaikka lopun ikäänne....
No kyllä eletään. Kun joku tuore Porge nasauttaa 100-0 km/h
tosiaan 31 metrin matkalla, niin olo vöissä on vähän saman-
lainen kun roikotettaisiin valjaissa katosta. Siihen verrat-
tuna parhaidenkin levyjarrullisten lukkojarrutus neljällä
pyörällä on kuin lepotuolissa istuisi.
Kun teoria, perstuntuma ja mittaustulokset puhuvat samaa
kieltä, niin komppanien hevosmiesten tietotoimiston ker-
toma kuulopuhe ei saa juuri kannatusta. Siihen on tyytymi-
nen.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jeff Gordon
"Jan" <bug...@rocketmailDOT.com> wrote in message
news:6274tiF...@mid.individual.net...
> Jeff Gordon wrote:
>> Joka kolmannessa miljoonassa vastaan tulevassa, tai perässä ajavassa
>> autossa istuu Jan Andersson.
>
> Akkiseltaan luulin etta meita olisi enemman, varsinkin tuolla suomen
> lansinaapurissa.
>
>> Se, että kuinka moni tekee samat empiiriset testit, kuin sinä on toinen
>> juttu.
>
> Jospa sitten pysytaan oleellisessa, eli minussa. Muista kaimoista en mene
> sanomaan mitaan.
>
paniikkijarrutukseen.
> parkkipaikalla tai pikkutiella, kun liikennetta ei ole millaan suunnalla.
>
> Aitoon yllattavaan ääritilanteeseen ei tietenkaan pysty samalla lailla
> valmistautumaan ennakoiden, mutta usein auttaa jos tietaa miten autonsa
> kayttaytyy kun vaikka jarrupoljinta polkaisee apinan raivolla ja alkaa
> riuhtomaan rattia johonkin suuntaan. Tarpeeksi paljon kun treenaa, niin
> alkaa oppi menemaan selkaytimeen eika sitten toivottavasti tule
> liukasteltua hartialukossa silmat kiinni mummoja kumoon.
>
>
> Jan
No, niin no. Toki tilanteita voi harjoitella vaikka parkkipaikalla muuten
vain, mutta jos halutaan lavastaa mahdollisimman hyviä harjoitustilanteita,
niin se vaatii apujoukkoja ja rekvisiittaa. Sekin jo kyllä auttaa jos
hallitsee autonsa kohtuullisesti näissä "leikkitilanteissa". Näitä Vatasia
on kyllä tiet pullollaan, joilla on tuon kaltaista harjoitusta takanaan.
Auton rasittumisesta voi olla montaa mieltä, mutta itse en halua melkein
uudella kiesillä kokeilla, miltä tuntuu vetää vaikka märällä kaara sladissa
kahva edellä kuivasta puhumattakaan. Auton rasittumisella en varsinaisesti
tarkoittanut auton hajoamista siihen paikkaan. Ei kunnossa oleva auto siitä
hajoa, mutta rasittuu varmasti. Jääleikit ovat oma lukunsa. Liukkaalla
pääkallokelillä kuski on yleensä matkustaja vahingon sattuessa, vaikka olisi
ratin pyörittelyyn ja käppärin käyttöön kykyjä selkärangassa.
Tästä tulikin eräs tilanne mieleen, kun eräs naiskuljettaja ajoi vahingossa
yksisuuntaista väärään suuntaan ja kun tuli auto vastaan, niin lady pysähtyi
ja laittoi kädet silmilleen. Varmaan ajatteli, että vastaantulija kaikkoaa,
kun hetken pitää kasvonsa piilossa.
Ja edelleen, moni on varmaan nähnyt vähintään televisiosta, mitä tapahtuu,
kun motarilla sattuu kolari. Siinä nipussa on hetken päästä aika kasa
muitakin osapuolia alkuperäisten lisäksi (Niitä hyviä ratin pyörittäjiä ja
käppärin käyttäjiä myös).
JG
Ilkka
että vauhdista survaistaan pakki päälle... Eli tällöin autoa hidastava voima
muuttuu seuraavasti: "ABS jarruilla rengas pyörii mukana" => "lukkojarrutus"
=> "rengas pyörii vastakkaiseen suuntaan". Kaikissa tilanteissa renkaan ja
tien pinnan välinen kitka on kutakuinkin sama, mutta voimat, mitkä
vaikuttavat autoon, muuttuvatkin oleellisesti. Eli kun kitkaa vastaan
tehdään "työtä", niin lukkojarrutuksessa voidaan sanoa olevan tilanne "0"
kun abs jarrutetaan tienpinnan ja renkaan pinnan välinen tehty työ
_pienenee_ == vähemmän kulumista, pitempi jarrutusmatka ja kun rengasta
aletaan pyörittämään taaksepäin renkaanpinnan ja tienpinnan välinen työ
kasvaa eli kulumista tapahtuu enemmän eli käytetään enemmän voimaa ja kun
voimalle pitää olla vastavoima hidastuvuus on suurempi.
Eli renkaan pyöriessä takaperin kitkaa vastaan tehty on suurempi kuin
lukkojarrutuksessa jossa se taas on suurempi kuin ABS-jarrutuksessa. Mutta
käytännössä tämä ei ole näin lineaarinen juurikin auton/renkaan/olosuhteiden
vaihtuessa.
Asfaltilla lukkojarrutuksen heikkkous on kumin lämpiäminen ja sulaminen
jolloin kitkakerroin oleellisesti muuttuu ja aiheutuu (joissakin
tapauksissa) pitempi pysähtymismatka. Mutta tämä ei kumoa Fysiikan lakeja
vaan tällöin olosuhteet muuttuvat.
että miettikääpä sitä...
t: Ile
Kauno Saario
> että miettikääpä sitä...
>
> t: Ile
Mietitään mietitään. Kerrotko vielä miksi kaikki pitävällä pinnalla
tehdyt mittaustulokset todistavat teoriaasi vastaan?
Olisiko asiasta mahdollista lyödä kanssasi vetoa?
Kauno.
Eino Tuominen
>
> Niin, no kyllähän jos miljoona kärpästä väittää, että p*ska on hyvää, niin
> huono siinä on vastaankaan sanoa.
Ainut ero tässä on se, että ABS:n ylivoimaisuus (asfaltilla)
ei ole mielipideasia, vaan mitattavissa oleva asia. Miksiköhän
formuloissa käytettiin ABS:iä, ennenkuin ne kiellettiin?
--
Eino Tuominen
Eino Tuominen
>
> Eli renkaan pyöriessä takaperin kitkaa vastaan tehty on suurempi kuin
> lukkojarrutuksessa jossa se taas on suurempi kuin ABS-jarrutuksessa. Mutta
> käytännössä tämä ei ole näin lineaarinen juurikin auton/renkaan/olosuhteiden
> vaihtuessa.
Jos näin olisi, niin dragsterit toki lähtisivät raisusti
sutimalla, koska teoriasi mukaan "voiman pitäisi olla
silloin suurempi". Miksi näin ei ole? Se, että ne
dragsterin renkaat sutivat _hiukan_ (olisko
renkaan kehänopeus jotain 108% auton nopeudesta, no
suuruusluokka oikein kuitenkin), johtuu siitä, että
renkaat ja asfaltti eivät ole tasaisia, vaan niiden
pintojen välisessä liikkeessä syntyy pieniä törmäyksiä,
mitkä lisäävät kitkaa. Mutta yhtä kaikki, se kitkavoiman
maksimi on lähellä lepokitkan maksimia, ja se lepokitkan
maksimikin on huimasti isompi kuin täysi liukukitka.
Jos autourheilua mietitään, niin mikäli teoriasi
toimisi, formuloita ajettaisiin ilman muuta Syltin
tapaan sladissa koko ajan. No, ainakin aika-ajossa,
kun renkaita ei tarvitsisi säästää.
--
Eino Tuominen
Jan Andersson
> Auton rasittumisesta voi olla montaa mieltä, mutta itse en halua melkein
> uudella kiesillä kokeilla, miltä tuntuu vetää vaikka märällä kaara sladissa
> kahva edellä kuivasta puhumattakaan.
Siksi sita harjoitellaan, ja ensin pienemmissa nopeuksissa, ettei
koskaan tarvitsisi kahva edella tahtomattaan edeta.
Idea oli opetella miten auto kayttaytyy ja saataa kuskin tekemia
toimenpiteita sen mukaan, jotta valtyttaisiin niilta vahinkosladeilta.
On niitakin tosin ihan hyva treenata, sivuluisun hallitseminen olisi
aika oleellisen tarkeata jos sellaiseen joskus joutuu, tai jos sellainen
pitaa saada itse aiheutettua tahallaan pahemman vaaratilanteen
valttamiseksi. Mita pidempaan olet kuljettaja etka matkustaja, sita
kauemmin on aikaa minimoida vahinkoja ja koittaa vaistaa. Kulki auto
sitten miten pain tahansa. Se etta se kulkee sivuluisussa, ei tarkoita
etta se olisi karannut kuljettajan hallinnasta. Toiset muuttuvat
matkustajiksi ja luovuttavat pelin, tai jopa pahentavat tilannetta jos
eivat tieda miten toimia.
Mahtaisi vituttaa jos se melkein uusi auto romuttuisi vaikka
sillantolppaan, tai kellahtaisi katolleen ojaan, vain siksi etta et
osannut sita hallita jossain helpossa aaritilanteessa. Osuman
valttaminen olisi ollut ilmaista. (olettaen etta et maksa/veloita itse
itseltasi tuntipalkkaa ajoharjoittelusta).
Jan Andersson
Tahankin keskusteluhaaraan sopinee sama neuvo mita olen toisaalla tassa
langassa koittanut tuoda esiin. Opi hallitsemaan oma autosi, oli siina
sitten absit tai ei. Ajele auton ja kuskin ominaisuuksien mukaan.
Fysiikan lakien takaa huutelu ei juuri auta enaa kun kinastelijat ovat
jumissa metalliromun keskella ja pelastustyontekijat leikkaavat kattoa
irti :)
Miika Seppänen
> Tahankin keskusteluhaaraan sopinee sama neuvo mita olen toisaalla tassa
> langassa koittanut tuoda esiin. Opi hallitsemaan oma autosi, oli siina
> sitten absit tai ei. Ajele auton ja kuskin ominaisuuksien mukaan.
Ei sovi. Viimeistään tässä vaiheessa "pitäisi" todeta että "taitava
kuski selviää tilanteesta, johon hyvä kuski ei joudu." Toisinsanoen
auton hallinnasta ei tarvitse tietää juuri mitään, kunhan on mm.
röntgenkatse yhdistettynä lähes 180 asteen terävänäköalueeseen. :)
Ennustajanlahjoista puhumattakaan.
> Fysiikan lakien takaa huutelu ei juuri auta enaa kun kinastelijat ovat
> jumissa metalliromun keskella ja pelastustyontekijat leikkaavat kattoa
> irti :)
Tässä tilanteessa kaikki osapuolet ovat hyviä kuskeja, ja vastapuolet
huonoja ja taitamattomia. Tai sitten tilanne on yliluonnollisten voimien
aikaansaama, "en ajanut ylinopeutta, en voinut mitään!" Mutta yleensä
syyllinen on siellä vastapuolella. ;)
-Miika
J.P
>
> Auton rasittumisesta voi olla montaa mieltä, mutta itse en halua
> melkein uudella kiesillä kokeilla, miltä tuntuu vetää vaikka märällä
> kaara sladissa kahva edellä kuivasta puhumattakaan.
Eikös se auto rasitu vähemmän sladissa kun se liikekitka on pienempi kuin
lepokitka... :)
Miika Seppänen
> Auton rasittumisesta voi olla montaa mieltä, mutta itse en halua melkein
> uudella kiesillä kokeilla, miltä tuntuu vetää vaikka märällä kaara sladissa
> kahva edellä kuivasta puhumattakaan. Auton rasittumisella en varsinaisesti
> tarkoittanut auton hajoamista siihen paikkaan. Ei kunnossa oleva auto siitä
> hajoa, mutta rasittuu varmasti.
Mikähän olisi tämän rasittumisen vaikutus käytännössä? Renkaat siinä
kyllä kuluvat, ja saattaa joutua rengaskaupoille jo parikin tuhatta
kilometriä aikaisemmin, jos oikein ahkerasti harjoittelee. Jos uusi auto
moisesta "rasittuu" niin että alkaa paikat hajoamaan, on aika tehdä
reklamaatio. Jostain 300tkm ajetusta saattaa jo alkaa löytymään joka
tapauksessa elinkaarensa loppupuolella olleita puslia ja niveliä, jotka
sitten alkavat kolkattamaan.
> Jääleikit ovat oma lukunsa. Liukkaalla
> pääkallokelillä kuski on yleensä matkustaja vahingon sattuessa, vaikka olisi
> ratin pyörittelyyn ja käppärin käyttöön kykyjä selkärangassa.
Harjoittelun ajatus ei ole pelkästään oppia ottamaan hallintaan auton
yritykset karata käsistä, vaan myös oppia etukäteen tunnistamaan
tilanteet, joissa näin voi käydä. Ensin opitaan ajamaan kovaa, ja sitten
hiljaa.
> Tästä tulikin eräs tilanne mieleen, kun eräs naiskuljettaja ajoi vahingossa
> yksisuuntaista väärään suuntaan ja kun tuli auto vastaan, niin lady pysähtyi
> ja laittoi kädet silmilleen. Varmaan ajatteli, että vastaantulija kaikkoaa,
> kun hetken pitää kasvonsa piilossa.
Pysähtyi kuitenkin, jotkut eivät tee sitäkään. :)
> Ja edelleen, moni on varmaan nähnyt vähintään televisiosta, mitä tapahtuu,
> kun motarilla sattuu kolari. Siinä nipussa on hetken päästä aika kasa
> muitakin osapuolia alkuperäisten lisäksi (Niitä hyviä ratin pyörittäjiä ja
> käppärin käyttäjiä myös).
Muttei niitä, ketkä ovat ymmärtäneet, että pelkkä nopeusrajoitusmerkin
ymmärtäminen ei riitä, vaan pitää osata käyttää myös aivoja (vihje: kyse
on mm. näkyvyydestä ja marginaaleista.) Viimemainittua ei juuri suosita
täkäläisessä liikennepolitiikassa.
-Miika
tapio.l...@helsinki.fi.invalid
Ei se vauhti, vaan se äkkipyssäys...
Sami Setälä
>>> hidastunut vaikka ABS-tärinä kertoi että jarrutin täysillä.
>
>> No eipä se tärinä sitä tarkoita. Jalkaa vaan suoremmaksi, kyllä se siitä
>> alkaa hiljenemään.
>
> Niinkö? Pitänee tutkia/testata asiaa. Olen elänyt siinä uskossa että
> tärinä johtuu siitä että jarru menee päälle/pois.
Se tärinä kertoo, että vähintään yksi pyöristä on lukkiutumassa, ja sen
painetta säädellään pumpulla. Maksimaalisen jarrutustehon saamiseksi pitää
polkimella seistä niin kovaa, että kaikki neljä pyörää pyrkivät
lukkiutumaan, ja abs hoitaa sitten niiden välisen paineenjaon jokaisen
pyörän erilaisen kitkan suhteen.
-Sami-
Jeff Gordon
"Miika Seppänen" <m.SPAMs...@pp.inet.fi> wrote in message
news:RoFvj.268$0H6...@read4.inet.fi...
paniikkijarrutuksessa. Näissä asioissa on aika pitkälle kyse erilaisten
ihmisten ominaisuuksista, sekä yleisestä asennoitumisesta liikennesääntöihin
jne. Itse tosin olen aika huono esimerkki näitä asioita jeesustelemaan,
mutta kuitenkin. Ikä on joiltain osin tehnyt tehtävänsä ainakin tuohon
asennekysymykseen, vaikka on siinä asiassa petraamista edelleen.
Aika monen onnettomuuden voisi välttää, jos ajettaisiin mahdollisimman
lähellä nopeusrajoituksen, tai olosuhteiden mukaista nopeutta, pysytään
selvänä ja hereillä. ts. ennaltaehkäisy on harjoittelun lisäksi paras
resepti. Vielä kun näkisi jonkun vanhuksen/perheenäidin Cittarin
parkkialueella testaamassa äkkijarrutuksia ja siitä sitten pallo vinkuen
kotia kohti keittämään kaffetta.
JG
Harald Hannelius
> Asfaltilla lukkojarrutuksen heikkkous on kumin lämpiäminen ja sulaminen
> jolloin kitkakerroin oleellisesti muuttuu ja aiheutuu (joissakin
> tapauksissa) pitempi pysähtymismatka. Mutta tämä ei kumoa Fysiikan lakeja
> vaan tällöin olosuhteet muuttuvat.
Leikkauskitka on suurempi kuin liukukitka. Lukkojarrutuksessa leikkaantuu
kumia renkaan pinnasta, ja tämä muodonmuutos aiheuttaa suuremman kitkan kuin
pelkkä kumin luistaminen pinnassa. Eli se kumi ei (tavallisesti) sula
lukko-jarrutuksessa, vaan leikkaantuu.
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Ilkka
> dragsterin renkaat sutivat _hiukan_ (olisko
> renkaan kehänopeus jotain 108% auton nopeudesta, no
> suuruusluokka oikein kuitenkin), johtuu siitä, että
> renkaat ja asfaltti eivät ole tasaisia, vaan niiden
> pintojen välisessä liikkeessä syntyy pieniä törmäyksiä,
> mitkä lisäävät kitkaa. Mutta yhtä kaikki, se kitkavoiman
> maksimi on lähellä lepokitkan maksimia, ja se lepokitkan
> maksimikin on huimasti isompi kuin täysi liukukitka.
No, jos painat hiomapaperia pöytää vasten paikoillaan ja sitten painat
samalla voimalla sitä ja lähdet vetämään, niin kummassa tapauksessa
tarvitset enemmän voimaa??? Ja entäpä jos siirrät hiomapaperia
päinvastaiseen suuntaan samalla kuin vedät? Tai siirrätkin sitä vedon
suuntaan? Miten käyttämäsi voiman määrä tällöin muuttuu ???????
>
> Jos autourheilua mietitään, niin mikäli teoriasi
> toimisi, formuloita ajettaisiin ilman muuta Syltin
> tapaan sladissa koko ajan. No, ainakin aika-ajossa,
> kun renkaita ei tarvitsisi säästää.
Ja käsittääkseni auto urheilussa on tarkoitus päästä rataa eteenpäin ei
sivuttain (sladissa), ni tottakait sladissa ajaminen on hitaamapaa.
t: Ile
Nimimerkkitrolli
> No, jos painat hiomapaperia pöytää vasten paikoillaan ja sitten painat
> samalla voimalla sitä ja lähdet vetämään, niin kummassa tapauksessa
> tarvitset enemmän voimaa??? Ja entäpä jos siirrät hiomapaperia
> päinvastaiseen suuntaan samalla kuin vedät? Tai siirrätkin sitä vedon
> suuntaan? Miten käyttämäsi voiman määrä tällöin muuttuu ???????
Mitätöityvätkö kaikki mittaustulokset ABS:n paremmuudesta asfaltilla tällä
julistuksella vai mitä haet takaa?