"Ajotietokoneitten" kulutuslukemat
Timo Neuvonen
tarkkuudesta? Itselleni on pääsääntöisesti jäänyt käsitys, että näyttävät
selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten ylipitkiä ennusteita
jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi matkaksi.
Esmes mulla nykyisellä ajokilla tyypillisen 55 l tankkauksen jälkeen
ennustetaan 1200+ km ajomatkaa, todellisuudessa menee n. 820-840 km kunnes
tankki on taas samassa tilassa. Mittari näyttää keskikulutukseksi 5.6-5.7
l/100km, mutta edellisistä tulee laskemalla lähes litraa enemmän.
Em. luvut Volvo V50 D5 automaatilla. Onkohan kyseessä tietoinen
kulutuslukemien kaunistelu, eikö systeemi tosiaan tiedä tuon tarkemmin
kuluvaa polttoainemäärää, vai tuleeko erotus mahdollisesti harkitusti
kulutuslukemien ulkopuolelle jätetystä polttoainetoimisesta
lisälämmittimestä jota jokin sumea logiikka ohjailee kuskin voimatta
vaikuttaa asiaan?
Vai käykö joku varastamassa multa tankista joka yö pari litraa kiisseliä?
Jäljellä olevan matkan virhe on nimittäin sen verran lineaarinen, että se ei
millään kertalainauksella selittyisi.
--
TiN
Olli Lammi
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> systeemien tarkkuudesta? Itselleni on pääsääntöisesti jäänyt käsitys,
> että näyttävät selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten
> ylipitkiä ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi
> matkaksi.
Omat lyhyehköt kokemukset Mondeon ajotietokoneesta. Olen kirjannut joka
tankkauksen niin aiemmissa autoissa kuin tässäkin tarkasti:
kilometrilukema ja tankattu määrä. Tankkaustapa on aina sama. Vedetään
täyteen ja ensimmäisen pistoolinapsauksen jälkeen odotetaan hetki, että
kuohut laskeutuu, hivutetaan hitaasti niin kauan, että pistooli
napsahtaa ja näitä hivitusnapsuja otetaan 3 kertaa.
Keskimäärin pistooleissa tuntuu olevan eroja. Kulutus heittelee joskus
senkin takia, että selvästi jollain pistoolilla vaan ei saa tankkia
täyteen, vaikka yrittäisi. Silloin tulee parempi kulutuslukema ja sitten
seuraavalla tankkauksella taas isompi.
Tuo oma ajotietokone tuntuu olevan n. 0,2 ltr/100 km optimistinen
kulutuksen suhteen. Eli jos se sanoo bensaa menneen 6,7 litraa/100 km,
niin tankkauksista mitattuna tyypillisesti se on 6,9 ltr/100 km.
Suhteellisen pieni ero. En tiedä, minkälaista tarkkuutta lupaavat noille
ajotietokoneen ilmoittamille lukemille.
Mitä tulee noihin jäljelläolevan ajomatkan ennustuksiin silloin kun
tankki on täysi, niin niihin ei ehkä kannata tuijottaakaan paljoa.
Mistäs se auto voisikaan tietää, että meinaatko ajella lyhyttä
ja rivakkaa kaupunkiajoa vai ajattelitko esimerkiksi lähteä painattamaan
koko tankillisen maantille ilman välipysähdyksiä. Sitten vasta, kun
mittari alkaa olemaan lähellä tyhjää, niin ajotavalla ei ole
dramaattista merkitystä jäljellä olevaan matkaan.
---
Olli
Toni Arte
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> systeemien tarkkuudesta? Itselleni on pääsääntöisesti jäänyt käsitys,
> että näyttävät selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten
> ylipitkiä ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi
> matkaksi.
'08 Peugeot 308 SW 110 HDI on myös aika optimistinen. Esimerkiksi
ensimmäisen 10000km keskikulutukseksi ajotietokone antoi tasan 5.0
litraa satasella, vaikka alusta asti tankkaus.com:iin syötetyt lukemat
näyttävät ihan toista. Nyt on toinen 10000km menossa (maksimi mitä
ajotietokone laskee), sille keskikulutus on tällä hetkellä
ajotietokoneen mukaan 5.1 litraa satasella. tankkaus.com sanoo, että
uudesta asti keskikulutus on ollut 5.71 litraa satasella.
Nollaan toisen laskurin joka kerta kun tankkaan, ja sekin on luokkaa 0.5
litraa sadalla liian optimistinen.
--
Toni
Joakim Majander
Onkohan tämä dieselien ongelma kun 2.2 l bensakoneisen 607:n
ajotietokone on näyttänyt kulutuksen n. 0,1 l/100 km tarkkuudella
oikein? Ennustettu tankin kesto vaihtelee ajon mukaan, mutta on varsin
realistinen. On ilmeisesti ~10 viimeisen kilometrin keskikulutukseen
perustuva, joten lukema saattaa muuttua yli 200 km kun vauhti (ja
kulutus) muuttuu merkittävästi.
Joakim
Marko S
"Toni Arte" <toni...@nospam-iki.fi> wrote in message
news:1239081187.784165@vanews01...
Aika samoja kokemuksia samalla koneella (ei FAP) olevasta Xsara Picassosta.
Ajotietokone näyttää noin 0.6-0.7 litraa alakanttiin verrattuna
tankkaus.comiin. Viimeisen vuoden todellinen keskikulutus on ollut noin 5.7L
/ 100km.
--ms
Petri Kekkonen
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien systeemien
> tarkkuudesta?
E39 Bemarissa bensakoneella näytti noin 7-8% liian optimistista kulutusta.
Oli helppo kalibroida huoltovalikosta aika tarkasti kohdilleen.
> ... ylipitkiä ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi
> matkaksi.
Ennuste tuntuu olevan ainakin nyt kalibroinnin jälkeen realistinen, vaikka
en tiedä vaikuttiko kalibrointi siihen mitenkään. Ennusteeseen vaikuttaa
ilmeisesti aika lyhyen viimeksi ajetun pätkän kulutus. Kun lähtee kylmällä
koneella liikkeelle voi ennuste tipahtaa reilusti ekan parin kilometrin
aikana, mutta sitten taas korjautuu kun kone lämpiää ja kulutus tippuu
"normaaliksi".
Siinä suhteessa ennuste on jopa pessimistinen että autolla kyllä ajaa vielä
hyvin senkin jälkeen kun ennuste näyttää nollaa. Loppuun en ole ajanut mutta
kuuleman mukaan usempia kymmeniä kilometrejä voi vielä senkin jälkeen ajaa.
> kuluvaa polttoainemäärää, vai tuleeko erotus mahdollisesti harkitusti
> kulutuslukemien ulkopuolelle jätetystä polttoainetoimisesta
> lisälämmittimestä jota jokin sumea logiikka ohjailee kuskin voimatta
> vaikuttaa asiaan?
Luulisin, että kulutustieto perustuu ruiskun suuttimien aukioloaikoihin ja
siksi lisälämmitin jää mittauksen ulkopuolelle.
> Vai käykö joku varastamassa multa tankista joka yö pari litraa kiisseliä?
> Jäljellä olevan matkan virhe on nimittäin sen verran lineaarinen, että se
> ei millään kertalainauksella selittyisi.
Tuskin käy, mutta auto voi käyttää ennusteen pohjana jotain muuta kuin
todellista kulutusta. Jos ennuste perustuisi kiinteään liian pieneen
kulutusolettamaan niin eikö siitä silloin tulisi kuvailemasi lineaarinen
virhe?
- Petri
Joakim Majander
wrote:
> Luulisin, että kulutustieto perustuu ruiskun suuttimien aukioloaikoihin ja
Bensakoneissa se on näin, mutta miten on dieseleissä.
Joakim
potsaaja
"Timo Neuvonen" <timo...@tee-en.no-spam.net.invalid> kirjoitti
viestissä:49da620d$0$22008$7b1e...@news.nbl.fi...
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien systeemien
> tarkkuudesta?
Diesel Octavian ilmoittama pidemmän jakson kulutuslukema heittää +/- 0,1
l/100km.
VAG-kulkineissa kulutusnäytön lukemia saa softalla korjattua, Volvossa se
taitaa olla vaikeampaa.
Kale K
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> systeemien tarkkuudesta? Itselleni on pääsääntöisesti jäänyt käsitys,
> että näyttävät selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten
> ylipitkiä ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi
> matkaksi.
>
> Esmes mulla nykyisellä ajokilla tyypillisen 55 l tankkauksen jälkeen
> ennustetaan 1200+ km ajomatkaa, todellisuudessa menee n. 820-840 km
> kunnes tankki on taas samassa tilassa. Mittari näyttää keskikulutukseksi
> 5.6-5.7 l/100km, mutta edellisistä tulee laskemalla lähes litraa enemmän.
TDI Golfi aikoinaan näytti aika hyvin oikeaa kulutusta (n. 5.2 l).
Nykyinen ja edellinen servi (CR-V) on taas aika optimistinen.
Tyypillisesti 0,3-0,8 litraa liian pieniä lukemia. Nykyisessä servissä
tuo jäljellä olevan matkan "ennustus" taas perustuu muistaakseni noin
5-10 edellisen kilometrin aikana tapahtuneeseen keskikulutukseen. Se on
sinänsä hassua, kun välillä lukema saattaa olla esim. 515 km ja hetken
kuluttua 590 km.
Paras konsti on se vanha: tankataan täyteen ja merkitään kilometrit
muistiin ja lasketaan. Vaikka kilometrimittareissakin on tietysti jokin
prosentti heittoa, ei se todennäköisesti ole kuitenkaan niin paljon kuin
optimistisimmissa keskikulutusmittarittareissa.
Niin ja tapahtui tässä jokin aika sitten: auton jäljelläolevaa
toimintasädettä oli mittarin mukaan 10 km. Hyvin sillä vielä 60
kilometriä ajoi, eikä tankatessa mennyt kuin 55 litraa 58:sta.
Kale
Petri Kekkonen
> Niin ja tapahtui tässä jokin aika sitten: auton jäljelläolevaa
> toimintasädettä oli mittarin mukaan 10 km. Hyvin sillä vielä 60 kilometriä
> ajoi, eikä tankatessa mennyt kuin 55 litraa 58:sta.
E39 Bemarin 70 l tankkiin olen tankannut 71,53 l ja rangeakin oli vielä 5 km
jäljellä.
- Petri
Kimmo Sundström
suurempaa kulutusta kuin todellinen tankattu, nykyisen Jeep Cherokeen
mittari taas nasahtaa aina risteyspysähdyksissä laskemaan 99l/100km
mittauksiinsa, ja saattaa maasto- tahi kaupunki/taajama-ajosykleillä
näyttää reilun litrankin liikaa. Mondeossa syy saattoi liittyä viimeisen
pehmeäkaarisen mallin rengaskoosta tai samasta taipumuksesta pitää
turhan pitkään mittausta l/100km (tosin max oli 55l/100km) ennenkuin
vaihtoi l/h-tilaan, Jeepissä taas litraa per tunti ei ilmesty
hetkelliseen näyttöön ikinä, ja peruuttaessa parkkiruudusta pukkaa aina
ihan uusille lukemille muutoinkin. Eli lisää niin seistessä kuin
peruuttaessa 99l/100km mittariin. Eli liian yksinkertainen tietokone, ei
pidä odottaa amerikkalaisilta liikaa.
Ja joo, parikin tuttua VW-autoa taas asetti mittauksen aina risteyksessä
tai liikennevaloissa tuntilaskelmalle ja 0l/100km laskentaan, jolloin
niissä kulutusnäyttö näytti säännöllisesti noin 0,5-0,8l vähemmän per
100km kuin tankkiin meni. Mutta tuli ennätyssäästölukemia mittariin.
Ja kuljettajalle tyytyväinen olo säästeliäisyydestä.
KS
Sami Setälä
> tarkkuudesta? Itselleni on pääsääntöisesti jäänyt käsitys, että näyttävät
> selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten ylipitkiä
> ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi matkaksi.
Octavia 2.0 TDI -08:ssa itselläni ajotietokoneen keskikulutus itse asiassa
jopa näytti 0,2l/100km liikaa ainakin viime syksynä ensimmäiset muutamat
tuhannet kilometrit. Nyt lämmityskaudella en lukua pysty tarkkailemaan,
koska eberin kulutus sotkee mittauksen.
> Esmes mulla nykyisellä ajokilla tyypillisen 55 l tankkauksen jälkeen
> ennustetaan 1200+ km ajomatkaa, todellisuudessa menee n. 820-840 km kunnes
> tankki on taas samassa tilassa. Mittari näyttää keskikulutukseksi 5.6-5.7
> l/100km, mutta edellisistä tulee laskemalla lähes litraa enemmän.
Useimmat ajotietokoneet laskevat matka-arvion muutamien viimeisten
kilometrien keskikulutuksen perusteella. Jos olet ajanut tasaista maantietä
hyvän siivun lämpimällä koneella ja poikkeat tankille, niin varmasti tulee
alkuun yltiöoptimistinen tankkausväliennuste. Samasta syystä kylmänä
liikkeelle lähtiessä muutaman kilometrin ajon jälkeen jäljelläoleva matka
voi näyttää hyvinkin alhaiselta, ja nousta sitten reippaasti ylöspäin hieman
pidemmällä ajomatkalla.
> Em. luvut Volvo V50 D5 automaatilla. Onkohan kyseessä tietoinen
> kulutuslukemien kaunistelu, eikö systeemi tosiaan tiedä tuon tarkemmin
> kuluvaa polttoainemäärää, vai tuleeko erotus mahdollisesti harkitusti
> kulutuslukemien ulkopuolelle jätetystä polttoainetoimisesta
> lisälämmittimestä jota jokin sumea logiikka ohjailee kuskin voimatta
> vaikuttaa asiaan?
Polttoainetoimisen lisälämmittimen kulutus ei ole ajotietokoneen laskennassa
mukana tietääkseni missään normaalissa massatuotantoautossa.
Jälkiasenteisella lämmittimellä tuo on suorastaan itsestäänselvää, koska
lämmitintä voidaan käyttää silloinkin kun auton oma
mittaristo/moottorinohjauselektroniikka ei ole hereillä. Tästä
yksityiskohdasta tosiaan seuraa reilu virhe ajotietokoneen näyttämään
keskikulutukseen lämmityskaudella. Esimerkiksi itselläni viime tankillisella
ajotietokone näytti 4,9l/100km, ja todellinen oli 5,4l/100km. Ja jos tuo
viime syksynä havainnoimani ajotietokoneen 0,2l mittausvirhe pätee edelleen,
niin moottorin läpi on mennyt 4,7l/100km ja loput on poltettu
lisälämmittimessä. Pikaisesti laskien tuo 0,7l/100km eberille pitää aika
tarkkaan paikkansa, kun ajattelee päivittäisiä ajomatkoja ja siihen
verrattuna lämmittimen käyttöä, sekä sen ilmoitettua 0,7l/h kulutusta.
> Vai käykö joku varastamassa multa tankista joka yö pari litraa kiisseliä?
> Jäljellä olevan matkan virhe on nimittäin sen verran lineaarinen, että se
> ei millään kertalainauksella selittyisi.
Ja yhtälaillahan tuo jäljellä olevan matkan arviointivirhe liittyy tuohon
lämmittimen käyttöön. Laskennassa käytetään ajotietokoneen mittaamaa
keskikulutusta ja tankissa jäljellä olevaa litramäärää. Koska lämmitin
"vetää välistä", kilometrejä näytetään olevan liikaa jäljellä.
-Sami-
Asko Ikävalko
> polttoainetoimisesta lisälämmittimestä jota jokin sumea logiikka ohjailee
> kuskin voimatta vaikuttaa asiaan
Eikö Volvon lisälämmitintä tosiaan pysty itse pakottamaan päälle silloin
kuin lystää?
Opel Corsassani olevaa bensaeberiä ainakin voi ohjelmoida niin että
ajastetaan etukäteen liikkeellelähtöajankohta ja toivottu kabiinin
lämpötila, jolloin "sumea logiikka" haistelee pakkaslukemien perusteella
lämmittimen käynnistymisajankohdan.
Mutta, toisena vaihtoehtona on jättää etukäteisajastus tekemättä ja
napsauttaa kaukosäätimestä lämmitin päälle vaikka aamupalapöydästä. Päälle
laitettaessa saa valita kuinka kauan lämmitin pysyy päällä, kunnes se sammuu
(oletus 20 min).
Vuorotyön ja muutenkin epäsäännöllisen elämänrytmin vuoksi meillä käytetään
vain ja ainoastaan tuota jälkimmäistä vaihtoehtoa. Eikö Volvossa ole
vastaavaa?
Lukeehan lämmittimen käyttöohjeessakin, että laitetta pitää käyttää
vähintään 15 minuuttia kuukaudessa ettei se ruostu jumiin. Tuolla "sumealla
logiikalla" voisi olla vaikea saada laitetta käynnistymään ollenkaan
heinäkuussa.
-Asko
-sami-
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> systeemien tarkkuudesta?
> TiN
Viimeisen 2v 8kk keskikulutus 9,15 laskennallista. Ajotietokoneen
näyttämä 8,9. Ajettu matka reilu 90tkm. Auto bensa e39.
J.P
>>> Octavia 2.0 TDI -08:ssa itselläni ajotietokoneen keskikulutus itse
> asiassa jopa näytti 0,2l/100km liikaa ainakin viime syksynä
> ensimmäiset muutamat tuhannet kilometrit. Nyt lämmityskaudella en
> lukua pysty tarkkailemaan, koska eberin kulutus sotkee mittauksen.
Kannattaa sitten näitä kulutuksia laskiessa ja vertaillessa huomioida
matkamittarin virheet kun esim minun -03 A4 näyttää 3-4% liikaa joka
nostaa todellista kulutusta samassa suhteessa - joka on jotenkin paljon
enemmän kuin äkkiseltään ajattelisikaan, esim. 8 l / 100 km muuttuukin
todelliseksi kulutukseksi 8 l / 96 km eli 8,3 l/100km. Sitä en sitten
tiedä minkälaisen matkatiedon kulutusmittari saa kun esim näissä joissakin
Vaggineissa saa nopeustiedonkin paljon lähempää totuutta ilmastoinnin
näytöstä kuin nopeusmittarista...
Ilkka
> laskennassa mukana tietääkseni missään normaalissa massatuotantoautossa.
Miten todellisuudessa lie mutta Ford C-Maxin tehdas asenteinen eberi ja sen
ohjaus auton omalla tietokoneella, ajastus, päälle kytkentä ja näkyy
kulutusmittarin lukemissa. Sekä laskettu että mittarin näyttö nusee 0.2-0.3
l/100km eberin käyttökaudella.
Voi toki olla että se on kylmänilman vaikutustakin, silä silloin myös eberi
on käytössä.
Joakim Majander
wrote:
> verrattuna lämmittimen käyttöä, sekä sen ilmoitettua 0,7l/h kulutusta.
Viekö lämmitin todella noin paljon? Vertailun vuoksi 3,2 kW
venelämmitin vie täydellä teholla 0,37 l/h dieselversiona. Miten hurja
on lämmittimen teho? Kulutuksesta päätellen n. 6 kW.
Joakim
Asko Ikävalko
> esim näissä joissakin Vaggineissa saa nopeustiedonkin paljon lähempää
> totuutta ilmastoinnin näytöstä kuin nopeusmittarista...
Ööö....? Siis onko siinä vagginassa ;-) integroitu GPS-navigaattori joka
toimii samalla näytöllä radion ja ilmastoinnin kanssa? Vai minkä ihmeen
vuoksi ilmastointilaite antaisi nopeustietoa?
-Asko
Jussi Alanärä
Koska nopeusmittari on kalibroitu näyttämään liikaa.
Omien testien perusteella Climatronicin näyttö antaa lähes
GPS-tarkkuudella nopeuden nykyrengastuksella. Maantienopeuksissa heitto
normaalisti +/- 1kmh
Sieltä saa myös sen tsiljoona muuta tietoa autosta, lämmöistä,
kierroksista ja läjästä muita antureita.
Ilmastoinnin näyttöön on vaan integroitu diagnostiikkaa, ei mitään
tekemistä mahdollisen autoon integroidun navigaattorin kanssa.
--
Jussi
Turo Takanen
viestissä:c45821d5-94f9-41f6...@j39g2000yqn.googlegroups.com...
>> Luulisin, että kulutustieto perustuu ruiskun suuttimien aukioloaikoihin
>> ja
>Bensakoneissa se on näin, mutta miten on dieseleissä.
Suuttimien aukioloajoistahan se on helppo laskea dieselissäkin.
--
Turo Takanen
BX Van & FZR 1000 EXUP
Joakim Majander
wrote:
> "Joakim Majander" <joakim.majan...@luukku.com> kirjoitti
> viestissä:c45821d5-94f9-41f6-ae0a-ead920132...@j39g2000yqn.googlegroups.com...
Joakim Majander
wrote:
> Suuttimien aukioloajoistahan se on helppo laskea dieselissäkin.
Oletko varma? Bensaruiskuissahan homma perustuu siihen, että
polttoaineputkistossa on jatkuvasti vakiopaine jolloin ruiskutusmäärä
on suoraan verrannollinen aukioloaikaan. Ainakaan kaikissa
dieselsysteemeissä ei taida olla vakiopainetta eli ruiskutusmäärä ei
välttämättä ole vain ajasta riippuvainen.
Joakim
Sami Setälä
>Viekö lämmitin todella noin paljon? Vertailun vuoksi 3,2 kW
>venelämmitin vie täydellä teholla 0,37 l/h dieselversiona. Miten hurja
>on lämmittimen teho? Kulutuksesta päätellen n. 6 kW.
Eberin 5kW lämmittimestä on kyse, ja muistaakseni tosiaan "noin 0,7l/h" on
dieselin ilmoitettu kulutus. Aiemmassa kulkineessa olleelle 4.3kW
bensamallille ilmoitettiin 0,6l/h.
-Sami-
Sami Setälä
>
>Oletko varma? Bensaruiskuissahan homma perustuu siihen, että
>polttoaineputkistossa on jatkuvasti vakiopaine jolloin ruiskutusmäärä
>on suoraan verrannollinen aukioloaikaan. Ainakaan kaikissa
>dieselsysteemeissä ei taida olla vakiopainetta eli ruiskutusmäärä ei
>välttämättä ole vain ajasta riippuvainen.
Ei tuo mittaus dieselissä välttämättä perustu aikaan. Commonrailissa toki on
kaiketi vakiopaine, joten ruiskutusaika on siinä sinänsä ratkaiseva.
Pumppusuutinkoneissa tilanne on toinen, kun mitään ennalta varastoitua
vakiopainetta ei ole. Mutta joka tapauksessa sähköisesti ohjatussa
nykydieselissä moottorinohjaus kontrolloi ruiskutettavan polttoaineen määrää
hyvin tarkasti ilmamassamittarin, ahtopaineen, polttoaineen lämpötilan,
moottorin lämpötilan yms mittausarvojen perusteella. Eli joka tapauksessa
tarkka tieto ruiskutetusta määrästä on olemassa vähintään laskennallisesti,
kun tiedetään suuttimien virtaamat eri tilanteissa. Suuttimien todellista
ajon aikaista polttoainevirtaamaa tuskin pystytään mittaamaan sen enempää
dieselissä kuin bensakoneissakaan.
-Sami-
Joakim Majander
wrote:
> Mutta joka tapauksessa sähköisesti ohjatussa
> nykydieselissä moottorinohjaus kontrolloi ruiskutettavan polttoaineen määrää
> hyvin tarkasti ilmamassamittarin, ahtopaineen, polttoaineen lämpötilan,
> moottorin lämpötilan yms mittausarvojen perusteella. Eli joka tapauksessa
> tarkka tieto ruiskutetusta määrästä on olemassa vähintään laskennallisesti,
> kun tiedetään suuttimien virtaamat eri tilanteissa. Suuttimien todellista
> ajon aikaista polttoainevirtaamaa tuskin pystytään mittaamaan sen enempää
> dieselissä kuin bensakoneissakaan.
Eikös kuitenkin dieselin ja bensakoneen suuri ero ole siinä, että
bensakoneessa pitää olla melko tarkasti tietty seossuhde, mutta
dieselissä on vain polttoaineen maksimimäärä, jonka jälkeen teho ei
enää kasva ja savutus alkaa (seos voi siis olla hyvin laiha)?
Bensakoneessa siis on hyvin oleellista tietää kuinka paljon menee
ilmaa ja kuinka paljon menee polttoainetta, mutta dieselissä
periaatteessa vain syötetään enemmän ja enemmän polttoainetta kunnes
maksimi tulee vastaan ja/tai kaasupolkimella säädetty kierrosluku
saavutetaan. Ahtopaineen säätelyllä tietysti voidaan ehkä pelata
enemmän kuin perinteisellä dieselillä, jossa ei ole mitään säätöä
ilmamäärälle.
Tästä suuresta periaate-erosta johtuen dieselin polttoainemäärää ei
sinänsä ole edes tarpeen tuntea tarkasti. Varmasti nykytekniikalla
kuitenkin se voidaan tarkasti laskeakin. Oliskohan tässä kuitenkin syy
siihen, ettei dieseleiden ajotietokoneet tämän pienen otannan mukaan
ole yhtä tarkkoja?
Bensakoneiden suuttimelle ilmoitetaan varsin tarkat virtausmäärät
paine-eron funktiona, joten kyllä siitä saa mitattua bensamäärän. Saa
sen myös taaksepäin laskettua lambdasta ja ilmamäärästä. Tietääkseeni
missään koneessa ei ole varsinaista polttoainemäärämittaria, vaan se
on aina laskennallinen suure.
Joakim
M.E.
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> systeemien tarkkuudesta?
1998 mallin Passatti isommalla ajotietokoneella näyttää melkolailla
desin, korkeintaan parin, tarkkuudella oikein. Mikä on hyvä koska josku
helteellä mittari näyttää mitä sattuu (jokin kolmesta anturista sekoilee).
Vulvan tarkkuudesta ei, vielä, ole tietoa. Mutta sen huomasin että
alle kymmenessä kilsassa putosi "jäljellä oleva matka" >100km... ;D ;D
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan) & Kartanotraktori 2.5TA*
Miika Kahelin
nￜytti ensin liikaa. Teki mm sitￜ ettￜ keskikulutuslukema kasvoi yￜn
aikana vaikka autolla ei ajanut kukaan. No tuo korjattiin mittariston
softapￜivityksellￜ huollossa ja tuloksena on nykyinen tilanne, jossa
mittari nￜyttelee n 0,5 litraa liian pieniￜ lukemia. En sitten tiedￜ
millￜ logiikalla mittari ottaa huomioon tyhjￜkￜynnillￜ sisomisen jossa
kulutus / ajettu matka on ￜￜretￜn mittari nￜyttￜￜ sillￜ hetkellￜ
nollalukemaa. Mittari ei luonnollisesti ota huomioon eberin nielemￜￜ
menovettￜ.
--
MK
Sami Setälä
>bensakoneessa pitää olla melko tarkasti tietty seossuhde, mutta
>dieselissä on vain polttoaineen maksimimäärä, jonka jälkeen teho ei
>enää kasva ja savutus alkaa (seos voi siis olla hyvin laiha)?
Tähän asti olen samaa mieltä.
>Tästä suuresta periaate-erosta johtuen dieselin polttoainemäärää ei
>sinänsä ole edes tarpeen tuntea tarkasti. Varmasti nykytekniikalla
>kuitenkin se voidaan tarkasti laskeakin. Oliskohan tässä kuitenkin syy
>siihen, ettei dieseleiden ajotietokoneet tämän pienen otannan mukaan
>ole yhtä tarkkoja?
Pointti taitaakin olla se, että nykyisten päästönormien täyttämiseksi
moottorinohjauksen pitää koko ajan dieselissä tietää, että paljonko
polttoainetta voidaan ruiskuttaa, jotta savutusta ei tapahdu. Ja
savutusrajan tarkkailemiseksi pitää koko ajan tietää, paljonko polttoainetta
syötetään versus koneeseen sillä hetkellä menevä ilmamäärä.
Väittäisin että mittarit ovat varsin tarkkoja kunhan pudotetaan nuo
polttoainetoimisella lisälämmittimellä varustetut autot pois joukosta. Tai
siis että katsotaan niiden mittausvirhettä vain kesäkelillä. Ainakin tuossa
omassani virhe pysyi tankillisesta toiseen tasan 0,2 litrassa kunnes
lämmityskausi alkoi, ja sen jälkeen virhe on vaihdellut lähinnä kelin eli
toisin sanoen tarvittavan lämmitysajan mukaan.
>Bensakoneiden suuttimelle ilmoitetaan varsin tarkat virtausmäärät
>paine-eron funktiona, joten kyllä siitä saa mitattua bensamäärän. Saa
>sen myös taaksepäin laskettua lambdasta ja ilmamäärästä. Tietääkseeni
>missään koneessa ei ole varsinaista polttoainemäärämittaria, vaan se
>on aina laskennallinen suure.
Juuri noin. Mutta mielestäni sama tilanne on dieselissä ainakin suutinten
virtaaman tuntemisessa. Nykydieseleissä mitataan tuosta syystä polttoaineen
lämpötilaakin, koska se vaikuttaa polttoaineen tiheyteen.
-Sami-
SOS
>
> Em. luvut Volvo V50 D5 automaatilla. Onkohan kyseessä tietoinen
Kaunistelusta en tiiä mutta mulla toimi V70 samanlailla.
Auton reseptistä sitten lunttasin niin se jäljellä olevan ajomatkan
ennustaminen perustee viimeisen 30 km:n matkan kulutukseen.
Eli jos kaahaat kuin hullu ja sitte himmaat ja ajat seittemääkymppiä niin
noin 30 km:n ajon jälkeen se näyttää "oikein". liikaa kilometrejä lupaa
aina.
t:S
Joonas Jakala
Ja sitten kuitenkin käytät sumeaa logiikkaa käyttävää ajastinta?
Volvossa on, ainakin tuossa omassa 2002 mallissa sellainen kahdella
ajastimella varustettu Ardic tms. joka käynnistyy automaattisesti myös
ulkolämpötila on alle nollan ja jäähdytinneste on alle 75C. Ja sammuu
sitten kun raja-arvot ylittyy suuntaan jos toiseen.
JJ
--
Ensin olin että mitä helvettiä, mut sit mä olinkin et mitä vittua...
(Juha Vuorinen)
Joonas Jakala
kaikki tietämäni tiisselit valehtelee noin 2l.
Eli ajotietokone näyttää noin 5l kulutusta todellisen ilman
matkamittarivirhekompensaatiota on noin 7l.
http://www.tankkaus.com/index2.php?page=randcar&nr=20362
Turo Takanen
viestiss�:118e0d77-3cfd-4e4e...@z9g2000yqi.googlegroups.com...
>> Suuttimien aukioloajoistahan se on helppo laskea dieseliss�kin.
>Oletko varma? Bensaruiskuissahan homma perustuu siihen, ett�
>polttoaineputkistossa on jatkuvasti vakiopaine jolloin ruiskutusm��r�
>on suoraan verrannollinen aukioloaikaan. Ainakaan kaikissa
>v�ltt�m�tt� ole vain ajasta riippuvainen.
Riippuu siit�, mink�tyyppinen ruiskutusj�rjestelm� kyseisess� dieseliss� on.
Asko Ikävalko
> Aika hassusti sanottu, ensin sanot että päälle silloin kun itseäsi
> huvittaa.
> Ja sitten kuitenkin käytät sumeaa logiikkaa käyttävää ajastinta?
Lue uudelleen.
-Asko
Tapio Keihanen
> Millaisia kokemuksia on autojen polttoaineenkulutusta kertovien
> että näyttävät selvästi todellista pienempiä kulutuslukemia, ja siten
> ylipitkiä ennusteita jäljellä olevalla polttoainemäärällä ajettavaksi
> matkaksi.
Honda FR-V 1.7:llä keskikulutusmittari kertoo joka kerta 0.7-1.0
litraa liian pienen kulutuksen. Ko. mittari ei osaa kertoa hetkellistä
kulutusta vaan ainoastaan keskikulutuksen tankkauksesta alkaen. Itse
sitten olen alusta asti laskenut keskikulutukset tankkausten
mukaan.
Mittari osaa näyttää myös sen, kuinka pitkälle matkalle bensa
riittää. En ole ajanut kertaakaan tankkia ihan tyhjäksi, mutta
mitä ilmeisemmin tankissa on vielä melkein 10 litraa bensaa mittarin
alettua näyttää 0 km. 0 km -näytöllä olen kerran ajanut 60 km, että
pääsin tietylle bensikselle jossa oli muutenkin tarkoitus poiketa.
Kyytiläisten mielestä tuo ei ollut kovin hyvä idea, ilmoittivat
selkeästi etteivät välitä kävellä kanisterin kanssa etsimään
bensa-asemaa kaatosateessa.
Bensan varoitusvalo syttyy mittarin näyttäessä
30-35 km, tosin välähtelee joskus aikaisemminkin.
Tapsa
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/
"Tehdas ilmoittaa huippunopeudeksi 95 km/t, josta kokeissa
saavuttamamme keskiarvo 93 km/t ei jää paljoakaan jälkeen.
Ajo-ominaisuudet antaisivat kuitenkin myöten suuremmallekin
nopeudelle." - Fiat 600 koeajo, Tekniikan Maailma 4/1957
Joonas Jakala
news:d27Dl.178$TE2...@read4.inet.fi...
>> Eikö Volvon lisälämmitintä tosiaan pysty itse pakottamaan päälle silloin
>> kuin lystää?
> Lue uudelleen.
Ei auta vaikka kuinka lukisin uudelleen...
Jos raja-arvot ylittyy ei sitä saa päälle.
Ainakaan Volvossa.
Sami Setälä
> Ainakaan Volvossa.
Tuossa Askon tapauksessa lienee kyse jälkiasenteisesta lämmittimestä. Ja se
tosiaan toimii niin, että mikäli sen haluaa käynnistyvän ajastuksella, niin
ajastimeen laitetaan aika jolloin auton halutaan olevan lähtövalmis. Silloin
tuo sumea logiikka päättelee lämmittimen käynnistysajankohdan ulkolämpötilan
mukaan. Muussa tapauksessa lämmittimen voi kytkeä manuaalisesti päälle joko
kaukosäätimellä, tai autossa olevasta painikkeesta. Ja nämä jälkiasenteiset
lämmittimet suostuvat käsikäytöllä käynnistymään aina ulkolämpötilasta
riippumatta, kunhan jäähdytysnesteen lämpötila on alle +75 (yläraja voi
vaihdella lämmitinmerkeittäin).
-Sami-
Ilkka
> Silloin tuo sumea logiikka päättelee lämmittimen käynnistysajankohdan
> ulkolämpötilan
Näin toimii Fordin tehdasasenteinen eberikin jota ohjataan auton omalla
tietokoneella.
Joonas Jakala
news:49df0ece$0$6282$9b53...@news.fv.fi...
Kuten myös se Volvon lämmitin, hieman huonosti kuvattu tuossa aiemmin.
Eli ajastimella määritetään se liikkeeseen lähtöaika.
Asko Ikävalko
> Ei auta vaikka kuinka lukisin uudelleen...
Kerroin, että Corsassa voi käyttää Eberiä joko A) Sumealla logiikalla tai B)
Jättää ajastus tekemättä ja komentaa manuaalisesti. Heti sen jälkeen
kerroin, että meillä käytetään ainoastaan jälkimmäistä B) vaihtoehtoa.
Eli missä kohtaa minä muka kerroin käyttäväni sumeaa logiikkaa?
Tuo Eberi oli Corsassa jo uutena, eli lienee maahantuojalla/tehtaalla
asennettu. Mielestäni tässä lämmittimessä on parhain käyttöliittymä
verrattuna esim. Mersun tai Volkkarin lisälämmittimiin. Tai ehkä noihinkin
autoihin saa erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja lämmittimiä.
Opelin kaukosäädin on tässä kuvassa tuo oikeanpuolimmainen:
http://www.autosieger.de/images/articles/ebers_EasyStart_Heatercontr.jpg
-Asko
Sami Setälä
> Tuo Eberi oli Corsassa jo uutena, eli lienee maahantuojalla/tehtaalla
> asennettu. Mielestäni tässä lämmittimessä on parhain käyttöliittymä
> verrattuna esim. Mersun tai Volkkarin lisälämmittimiin. Tai ehkä
> noihinkin autoihin saa erilaisilla ominaisuuksilla varustettuja
> lämmittimiä.
Ainakin tuo linkittämäsi kaukosäätimen kuva on ihan tavallinen
jälkiasennuslämmittimen Easystart R+ -kaukosäädin. Tuon lisäksi autossa
voi olla minikello tai pelkästään punaisella merkkivalolla oleva
päälle/pois -nappula. Näin siis ainakin suomessa jälkiasennetussa
lämmittimessä. En tiedä miten opelilla homma nykyään menee, mutta
ainakin ennen tehdasasenteinen lisälämmitin poikkesi jälkiasennettavista
niin tehoiltaan kuin ominaisuuksiltaankin (Vectra B DTI:stä on jotain
hajua itsellä).
-Sami-
Asko Ikävalko
> Ainakin tuo linkittämäsi kaukosäätimen kuva on ihan tavallinen
> jälkiasennuslämmittimen Easystart R+ -kaukosäädin.
Ok. En tiedä sitten kuka tuon on asentanut, mutta uutena se jo oli autossa.
Auton tarina on sellainen, että meitä edeltävä asiakas oli käynyt
ruksaamassa lisävarusteet Corsaan ja maksanut käsirahan. Sittemmin hän oli
kuitenkin turhautunut pitkään toimitusaikaan ja perunut kaupat, jolloin me
saimme kaikki lisävarusteet ratin lämmitintä ja peruutustutkaa myöden lähes
karvalakkicorsan hinnalla. :-)
> Tuon lisäksi autossa voi olla minikello tai pelkästään punaisella
> merkkivalolla oleva päälle/pois -nappula.
Hanskalokerossa on muistaakseni _vihreällä_ (bensa vs. diesel?)
merkkivalolla varustettu nappula, jossa on liekin symboli.
> ainakin ennen tehdasasenteinen lisälämmitin poikkesi jälkiasennettavista
> niin tehoiltaan kuin ominaisuuksiltaankin
Muistaakseni meillä on Eberspächerin käyttöohjekirja erillisenä opuksena,
mutta en nyt tähän hätään muista onko opuksessa Opelin logo. Ei se ainakaan
silmiinpistävän "varaosaopukselta" vaikuttanut, kun olen tähän asti luullut
lämmitintä tehdasasenteiseksi. Tehoa kuvittelisin tuossa olevan 4 kW.
-Asko
Sami Setälä
>> merkkivalolla oleva päälle/pois -nappula.
>
> Hanskalokerossa on muistaakseni _vihreällä_ (bensa vs. diesel?)
> merkkivalolla varustettu nappula, jossa on liekin symboli.
Tuo kyllä viittaa tehdasasenteisuuteen, koska eberin easystartin nappula
on vuosia ollut pyöreä punainen noin 5mm nappula, jossa ei ole
symboleita. Kaukosäätökitti on polttoainelaadusta riippumatta sama, ja
jos kaukosäätöä ei ole, asennetaan yleensä minikello. Lisäksi eberin
kaukosäädön asennusohje sanoo, että katkaisin merkkivaloineen pitää
asentaa kuljettajan näkökenttään siten ettei lämmitin voi olla
huomaamatta päällä.
-Sami-