Huonoin auto
Raimo Pihlajamäki
Suomessa on vaikea äänestää parasta autoa, koska täällä ajetaan yleensä niillä
huonoimmilla autoilla. Nehän me parhaiten tunnemme.
Itselläni ei ole kovin paljoa kokemusta noista huonoimmista.
Muistaakseni Brittein saarilta on aikoinaan tullut joitakin aika huonon
maineen saaneita autoja;
Morris Marina, Hillman..
Espanjasta tulleella Seat Malagalla oli kuulemma niin huono imago, ettei se
tahtonut mennä kaupaksi oikein millään hinnalla.
Jarmo Hussi
Raimo Pihlajamäki wrote:
>Itselläni ei ole kovin paljoa kokemusta noista huonoimmista.
>Muistaakseni Brittein saarilta on aikoinaan tullut joitakin aika huonon
>maineen saaneita autoja;
>Morris Marina, Hillman..
>Seat Malagalla oli kuulemma niin huono imago...
Niin niin. Omia kokemuksia ei ole, mutta Isot pojat kulmilla kerto että...
Jos jollekulle on jaossa huono merkki sattunut voisi sen todellakin tällä palstalla
haukkua. Eli ei niin että joku joka kertoo, että kaverin kummin kaimalla sellainen sattui olemaan ja se oli ihan..
Mutta toisaalta kukapa omaa autoaan haukkuisi?
Yleensäkin tuntuu, että nettiä kun lukee ollaan mututiedon läheillä.
Jarmo
Kai Ahteela
Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Vieri Ville
Kai Ahteela <aht...@dlc.fi> wrote:
: Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
: millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Onhan noita rapeita ranskalaisia muitakin:
Meilla oli muutama vuosi sitten Citroen BX 16 TRS vm. -84.
Kuivalla kelilla kulki ihan mukavasti mutta kun vesisade tuli niin tielle
jatti. Turhaan availtiin kaikki kaasareista sytytyksiin, vikaa ei koskaan
loytynyt.
Toinen kukkanen autossa oli kaasunestejousitus. Pumpulta lahteva
korkeapaineputki hajosi kesken matkan, elikka jouset lovahtivat pohjaan
eika jarrutkaan oikein enaa pelittaneet. Sitten kun saatiin etupaasta
putket kuntoon niin oljyt karkasivat takapaasta. Silloin autoa oli viela
ostaja katsomassa joka ei jostain kumman syysta enaa oikein ollut
kiinnostunut autosta...
Luku sinansa oli lammityslaitteen puhallin, josta oli laakerit hajalla.
Motti oli katketty jonnekin kojetaulun uumeniin ja sita voi vaivoin
konehuoneen puolelta katsella ja onneksi rasvata.
Autolla oli ajettu noin 160tkm.
Mutta myytya saatiin lopulta, onneksi.
Yhden sitikan kokemuksella en aio vaittaa etta kaikki olisivat tuollaisia,
mutta tallaisia ovat omat kokemukseni ja riskeja en aio enaa ottaa...
siispa ostin ison Corollan vm. -77 tonnilla. Huolia auton takia ei enaa
sen jalkeen ole ollut.
--
Ville Vieri "Jos jokin asia tuntuu liian
Insinöörinkatu 74A19, 33720 Tre helpolta, et todennäköisesti
040-5135609 vvi...@ee.tut.fi ole ymmärtänyt sitä."
http://www.ee.tut.fi/~vvieri
Janne Saarijärvi
Raimo Pihlajamäki wrote:
>
> Suomessa on vaikea äänestää parasta autoa, koska täällä ajetaan yleensä niillä
> huonoimmilla autoilla. Nehän me parhaiten tunnemme.
>
>
> Muistaakseni Brittein saarilta on aikoinaan tullut joitakin aika huonon
> maineen saaneita autoja;
Briteistäpä tämäkin englantilaisten pilaam riisikuppi:
Nissan Primera 1.6SLX HB -91. Kaksi laturia vuoden sisällä (eikä olleet
mitään halpoja, vaihtolatureita ei vielkä saanut). Ikkunat jäi auki
jos avasit pakkasella. Lähes jokaisessa pellien välisessä saumassa
oli ruostetta jo -94-95. Takaluukun yläreunasta yksi kumin tukirauta
oli kokonaan ruostunut pois ...
Muuten oli hyvä ajaa ja pirteä noin pieneksi koneeksi...
Vaikka mulla olleista pohjaa pitää ehdottomasti -85 Kadett 1.6LS aut.
Ruostui käsiin, kulutti 9-13l sadalla, vaihteisto ei sopinut mitenkään
koneen ominaisuuksiin, talvella kun kolmion takaa tuli MB 200D.äkänen
eteen ja mulla n80kmh vauhtia heitti raketti hätäjarrutuksessa perän
vierelle, silloin olisi tarvittu nitroja.
Nupukivikaduilla tuntui natinoista ja kolinoista päätellen että
se leviää justiinsa.
Yleensä mulla on auto 2-3 vuotta Kadetilla ei tainnut tulla edes vuosi
täyteen.
Janne
Päivän autoviisaus: "Herra Lucas, mies joka keksi pimeyden".
--
Janne Saarijärvi |Home: mailto:s96...@mail.tec.puv.fi
Eramiehenpolku 6/23 |Work: mailto:Janne.Sa...@fitoo.abb.fi
FIN-65370 VAASA |Cell phone +358 40 555 5158
Personal homepage: http://www.geocities.com/heartland/7063
Pertti Ruismäki
Kai Ahteela wrote:
>
> Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
> millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Eikös ne ole ihan hyviä >ajettavia<. Taitaa tulla se helvetti siitä,
ettei aina pääse ajamaan...
Muuten huonoimman auton etsiminen on aika hedelmätöntä, ellei määritellä
ominaisuuksia, joiden huonoutta verrataan. Esimerkiksi Ferrarin kaikki
mallit ovat huonoja, koska a)eivät oikein tahdo käydä kaupaksi, b)ovat
kalliita, c)huoltopisteitä on harvassa, d)ovat talvella kylmiä sisältä,
varsinkin targa- ja cabriolet -mallit, e)talvirenkaiden saatavuus on
huono, f)tavaratila on pieni ja kuljetuskyky muutenkin kyseenalainen.
Silti ne kiinnostavat monia, minuakin, kuolaamisen asteelle saakka.
Kerran yhden kaverin kanssa suunniteltiin maailman huonointa autoa ja
päädyttiin Wartburgiin, jossa on moottori takana ja veto kardaanilla
eteen. Pistäkääpä huonommaksi.
-Pertti
Juuso Hyvärinen
Pertti Ruismäki <pertti....@datex-engstrom.com> wrote:
>Muuten huonoimman auton etsiminen on aika hedelmätöntä, ellei määritellä
>ominaisuuksia, joiden huonoutta verrataan. Esimerkiksi Ferrarin kaikki
>mallit ovat huonoja, koska a)eivät oikein tahdo käydä kaupaksi, b)ovat
>kalliita, c)huoltopisteitä on harvassa, d)ovat talvella kylmiä sisältä,
>varsinkin targa- ja cabriolet -mallit, e)talvirenkaiden saatavuus on
>huono, f)tavaratila on pieni ja kuljetuskyky muutenkin kyseenalainen.
>Silti ne kiinnostavat monia, minuakin, kuolaamisen asteelle saakka.
>Kerran yhden kaverin kanssa suunniteltiin maailman huonointa autoa ja
>päädyttiin Wartburgiin, jossa on moottori takana ja veto kardaanilla
>eteen. Pistäkääpä huonommaksi.
Tämä on subjektiiviseen kokemukseen perustuva arvio, mutta sopivan
ikäinen Subaru 1800 GLF Hatchback voisi olla käytännössä lähes tuota
Warre-konseptin tasoa. Subarussa on jotain edellä mainittuja
Ferrari-ominaisuuksia, ja auto on aika vinkeän näköinen ja sopivalle
päälle sattuessaan kulkee ja kiihtyy kuin perkele. Ihan kiva auto, mutta
kun vaihdelaatikon akselit, ristinivel ym. "vähemmän tärkeät" osat
peltiosista puhumattakaan on taidettu tehdä ylijäämävarastossa
mädäntyvästä valokuvafilmistä (moottorin tyyppikilvessä lukee Fuji...)
Juuso Hyvärinen
--
Onko näissä Nescafeissa ja muissa selailuvitkuttimissa
mahdollista arpoa siguja useammasta eri tiedostosta
samaan tapaan kuin esim. UNIXin tin-ohjelmassa?
Juho Alatalo
On 3 Feb 1997 21:48:17 GMT, Vieri Ville <vvi...@ampeeri.ee.tut.fi>
wrote:
>Luku sinansa oli lammityslaitteen puhallin, josta oli laakerit hajalla.
>Motti oli katketty jonnekin kojetaulun uumeniin ja sita voi vaivoin
>konehuoneen puolelta katsella ja onneksi rasvata.
>Autolla oli ajettu noin 160tkm.
Minulla on tässä keskustelussa jo aiemminkin mainittu
espanjalainen kukkanen Seat Malaga 1.5GL '88. Siinäkin
lämmityslaitteen puhallin pitää vinhaa ääntä, mutta hiljenee
kohtuulliseksi puolikkaalla purkilla WD40:ä. Puhaltimeen pääsee
konehuoneesta jopa kohtuullisen helposti käsiksi.
Olipa Seattiin hieman (lue:sikana) ruostevikaakin kertynyt
ennen kuin sen ostin, mutta tein pohjat ja maalautin sen, niin nyt on
ihan kopakka pirssi.
Mielestäni se on huonosta maineestaan huolimatta ihan hyvä
auto, tuo 1500cc -kone on ihan pirtsakka, auto on hiljainen ja kulkee
mihin käsketään, kyyti on tasaista jne.
Hannu Lahtinen
Kai Ahteela <aht...@dlc.fi> wrote:
>Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
>millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Olen samaa mieltä 205:n osalta. Ei minulla omaa sellaista ole ollut,
mutta työautona kylläkin. Auto on kevyt pyöritellä kaupungissa, mutta
penkistä sain selkäni kipeäksi (liian pehmeä), ilmanvaihdossa on kaksi
toisensa pois sulkevaa vaihtoehto: ikkunat pysyvät kirkkaina tai
kuljettajalla on lämmin. Lukot reistailivat myös lämpimänä
vuodenaikana. Vaihteiston ja kytkimen toiminta on epätäsmällistä.
En kanna kaunaa vaan ostin saman tehtaan uuden tuotteen Citroen Saxon.
Ajettavuus on hyvä, pitkäaikaiskokemuksia ei ole ehtinyt vielä kertyä.
- Hannu Lahtinen -
Raimo Pihlajamäki
In article <1997Feb5.120255.1@tnclus> kalli...@tnclus.tele.nokia.fi writes:
>From: kalli...@tnclus.tele.nokia.fi
>Subject: Re: Huonoin auto
>Date: 5 Feb 97 12:02:55 EET
>Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
>Austin Allegro ja Morris Marina.
Brittiautot ovat ilmeisesti hieman huonossa maineessa, mm. sähkölaitteiden
osalta. Saarivaltakunnassa on kuuleman mukaan ollut sanonta: "Jos haluat ajaa
Jaguarilla, sinulla pitää olla niitä kaksi; toinen on ajossa ja toinen
korjaamolla."
kalli...@tnclus.tele.nokia.fi
> Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
> millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Jaa, eik|s tuo nyt sent{{n ole helkkarin kiva auto ajaa silloin kun
toimii ?
Mit{ tulisi maailman surkeimpaan autoon, niin vahvimmat
ehdokkaat l|ytyisiv{t vaikkapa 60- ja 70-lukujen
taitteen pritanialaisista kinnereist{.
Ei saarivaltakunnan autoteollisuus (aikoinaan yksi maailman
suurimmista) romahtanut parissa vuodessa aivan ilman syyt{.
Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
Austin Allegro ja Morris Marina.
Kaikki em. kinnerit ovat laadultaan ja ruosteenestoltaan aivan
sanoinkuvaamattomia tekeleit{ mutta Vivassa on lis{ksi muutama
piirre jotka tekev{t siit{ viel{ noita muita kahta surkeamman:
1) Viva lienee kautta aikojen ensimm{inen brittiauto, jossa on
surkeat ajo-ominaisuudet
2) Vivassa on uskomattoman veltto kori. Pys{k|i auto tasaiselle
pinnalle niin ett{ yhden py|r{n alla on nyrkin kokoinen kivi -
ovet ja luukut eiv{t suostu avautumaan ja jos aukeavat, niin
koitapa saada niit{ kiinni.
3) Vivasta l|ytyy muutama vertaansa vailla oleva suunnitteluvirhe:
mm. vaihteensiirtovivusto saattaa heitt{{ hiukankin v{ljistyneen{
useamman rattaan p{{lle yht{ aikaa.
Jossain em. kolmikon autoista oli lis{ksi "itsest{{n tyhjenev{"
tuhkakuppi ovessa. Eri piirrustuslaudalta per{isin olevassa
kojelaudassa kun sattuu olemaan raitisilmasuutin juuri sellaisessa
kohdassa, ett{ se puhaltaa oven etureunaan sijoitettuun tuhakuppiin.
Eip{ silti, eiv{t tuon ajan ranskalaiset tai italialaisetkaan autot
mit{{n tarpeettoman laadukkaita olleet, mutta olivatpahan sent{{n
edes persoonallisia tai suorituskykyisi{, mit{ ei jostain Vivasta
todellakaan voi sanoa.
BTW yhdell{ ex. ty|kaverilla oli alkuper{inen Marina TC. Sellaisen
voisi kyll{ ottaa harrasteautoksi.
TK
Kare M A Pietil{
>Brittiautot ovat ilmeisesti hieman huonossa maineessa, mm. sähkölaitteiden
>osalta. Saarivaltakunnassa on kuuleman mukaan ollut sanonta: "Jos haluat ajaa
>Jaguarilla, sinulla pitää olla niitä kaksi; toinen on ajossa ja toinen
>korjaamolla."
"Anyone can buy an XJ-S, but can you afford driving one?"
Tavattiin sanoa Jaggen lippulaivasta ennen toisen polven
HE-moottorin tuloa...
--
No, we don't have a car with fins at the rear, but we could get you one
with six crazy norwegians on the roof...
Mika Virtanen
In article <32f77408...@news.oulu.fi>, ju...@paju.oulu.fi says...
>On 3 Feb 1997 21:48:17 GMT, Vieri Ville <vvi...@ampeeri.ee.tut.fi>
>wrote:
> Minulla on tässä keskustelussa jo aiemminkin mainittu
>espanjalainen kukkanen Seat Malaga 1.5GL '88. Siinäkin
>lämmityslaitteen puhallin pitää vinhaa ääntä, mutta hiljenee
>kohtuulliseksi puolikkaalla purkilla WD40:ä. Puhaltimeen pääsee
>konehuoneesta jopa kohtuullisen helposti käsiksi.
> Olipa Seattiin hieman (lue:sikana) ruostevikaakin kertynyt
>ennen kuin sen ostin, mutta tein pohjat ja maalautin sen, niin nyt on
>ihan kopakka pirssi.
> Mielestäni se on huonosta maineestaan huolimatta ihan hyvä
>auto, tuo 1500cc -kone on ihan pirtsakka, auto on hiljainen ja kulkee
>mihin käsketään, kyyti on tasaista jne.
Ja ajo-ominaisuudet täysin nollassa. Saman tehtaan Ibizakaan ei ole niitä
parhaita ajo-ominaisuuksiltaan, mutta hakkaa Malagan mennentullen. Ja
jopa Lada on yhtä juhlaa verrattuna em. tuotteisiin. Mutta eivätpä sitten
olekaan hinnalla pilattuja.
Mika
Risto Vuorenrinne
In article <5dckoa$i...@nntp.hut.fi>,
Kare M A Pietil{ <kpie...@lk-hp-8.hut.fi> wrote:
>
>"Anyone can buy an XJ-S, but can you afford driving one?"
>
>Tavattiin sanoa Jaggen lippulaivasta ennen toisen polven
>HE-moottorin tuloa...
Pätee edelleen (muualla kuin 100% autoveron maissa), mutta tarkoitit
kai huoltokulujen lisäksi järkyttävää bensan kulutusta ?
Risto
Petri Havanto
In article <1997Feb5.120255.1@tnclus> kalli...@tnclus.tele.nokia.fi writes:
> In article <32F654...@dlc.fi>, Kai Ahteela <aht...@dlc.fi> writes:
> > Ainahan n{ist{ voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti p|s|ll{ tai OK ihan
> > mill{ vaan p|s|ll{ edes 1 viikko, niin tied{tte mit{ on helvetti !!!
Just... Tuo mainittu 205 oli kylla hauskimpia autoja, joita on matkan
varrelle sattunut. No, sehan oli mulla vaan jotain... kuutisen vuotta,
mutta ehti siinakin ajassa jo jonkunverran kokemusta kertya.
Senverran helvetillinen laite se oli, etta seuraavakin auto on nyt
sitten Peso, tallakertaa 405. Yhta helvettia edelleen... vai?
Etta silleen.
Petri
Kare M A Pietil{
>Pätee edelleen (muualla kuin 100% autoveron maissa), mutta tarkoitit
>kai huoltokulujen lisäksi järkyttävää bensan kulutusta ?
Kyllahan noille kuulemma bensa maistuu, mutta kylla huoltolaskut
saattoivat varsinkin laatuongelmaisina aikoina muodostua aivan
kasittamattomiksi. Vanha moottori kun oli viela sikali erityisen
vaikea huollettava.
Lisaksi kuulemma XJ-S oli Lontoossa jostain syysta sellaisessa
oykkarimaineessa, etta niista vaannettiin aina pyyhkijat solmuun,
vaikka viereen pysakoidyt Mersut ja Bentleyt saivat olla rauhassa.
Kaiken lisaksi auto oli viela varkaidenkin suosiossa...
Jari Mikkila
Petri Havanto <p...@fantti.tky.hut.fi> wrote:
Sehän on sama homma kuin meikäläisellä Fiat 128:n kanssa...
Varsinkin kun se oli se kanarianlinnun keltainen. Ja kaikki haukku että
osta auto, latakin on parempi (Lada on muuten aivan OK, jos se toimii ;)
Noh, Sen verran kerty kokemusta että nyt on menossa kolmas hiivatti
peräjälkeen, ja ainavaan paranee kun ovat toinen toistaan uudempia.
Sen omituisiiden olen huomannut että jos sattuu missä tahansa aukasemaan
hiivatin konepellin, vaikka vain öljyntarkastusta varten, niin jo on pari
kolme sälliä olan takana kyselemässä: "mikäs Nyt hajos..."
: Etta silleen.
: Petri
Sitä just.
--
- Jari
-< jmik...@paju.oulu.fi >-< Meissä jokaisessa asuu pieni Hippi >-
Kare M A Pietil{
In article <32F654...@dlc.fi> aht...@dlc.fi writes:
>Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
>millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Nahtyani ensimmaisen kaupunkikolaroidun 205:n pari vuotta sitten niin
paatin, etten moisia ruumisarkkuja osta ikina. Edes nippongozaimashitat
ei mene rusinaksi noin pienesta!
Kare M A Pietil{
In article <5dde5g$e...@nntp.hut.fi> rvuo...@cc.hut.fi (Risto Vuorenrinne) writes:
>Se oli kyllä masentavaa aikaa tuo 70-luvun alku ja BL. Eipä silti,
>kun katsoo XJ 8:n sisustusta, niin eipä ole tuossa Fordissakaan
>hurraamista, mutta ovatpa kait sentään luotettavampia kuin BL:n
>aikoina.
>Mikä siinä huollossa tökkii eniten ? (Haavena XJS)
Koneessa on kaikkia hassuja juttuja: venttiilin valyksen saato edellyt-
taa muistaakseni ruiskun purkamisen, jotta venttiilikoppiin paasee kasiksi.
En muista onko autossa hydrauliset nostimet, mutta jotain pirun saatolevyja
venttiilikoneistossa on joka tapauksessa...
Jakopaa kuluu tosi nopeasti ja yhdessa saatamatta jaaneiden venttiilien
kanssa sekametelisoppa saa aikaan yhta sun toista minka seurauksena kone
on vanhassa autossa usein kilisee ja kolisee - jos nyt enaa toimii ollen-
kaan.
Semmoista V12 moottoria ei olekaan, mihin mm. tulppien vaihto olisi helppo
tehda. Oljyvuodot olivat arkipaivaa ja stefoja ja tiivisteita vaihtamalla
niiden paikkaa voitiin muuttaa siirtaa kampuran paasta esim oljypohjan
takapaahan, mutta niiden korjaaminen lopullisesti olisi vaatinut varmaan
kaikkien tiivisteiden uusimisen jo uutena.
Auto oli kahden-kolmen vuoden kuluttua ihan loppu ja kun Aston Martin
maksaa juuri niin paljon kuin Aston Martin maksaa, niin taytyi kuulemma
ostaa aina uusi XJ-S ja sama rumba one more for the road tyyliin alusta...
Ennenkuin nyt saikahdat liikaa niin tulkoon sanotuksi, etta uusi HE-moottori
helpotti naita asioita huomattavasti 1981 (vai oliko se 1983?). Autojen laa-
tukin kohosi 80-luvulle tultaessa kasittamattomasta aallonpohjasta, ruoste-
suojaus parani jne... (70-luvun XJ-S:han ruostui kuin tauti - itse olen
nahnyt tuolloin 10-vuotiaan yksilon, joka oli ylta paalta pitsia kuin kesainen
morsian!)
Ulkonakohan ei vuosien mittaan juurikaan muuttunut ja viimeiset autot ovat
suhteellisen samannakoisia ensimmaisten kanssa. Kaikki tahot tuntuvat suo-
sittelevan uudempia HE-moottorisia autoja huomattavasti miellyttavampina
vehkeina. Polttoaineen kulutuskin putosi kai aika roimasti tuossa vaiheessa.
Varaosia saa helpommin ja jotain pystyy tekemaan itsekin.
Tassapa viela pari mottoa: ensimmainen entisen omistajan suusta ja toinen
suoraan jostain vanhasta autolehdesta, molemmat muistinvaraisesti
(Disclaimer: Nain ei tule toimia ja se on sitapaitsi laitonta nykyaan):
"Elama ei ole elamaa ennenkuin on ajanut XJ-S:lla ymparipaissaan lapi
Scotlannin jokaisen viskitislaamon. XJ-S sopii Scotlantiin ja siella
on paljon tyhjia teita ja pienia mukavia viskitislaamoita..."
"There are faster cars and there are more luxurious ones, but no car
combines these characteristics like an XJ-S"
Risto Vuorenrinne
In article <5dd0fn$7...@nntp.hut.fi>,
>saattoivat varsinkin laatuongelmaisina aikoina muodostua aivan
>kasittamattomiksi. Vanha moottori kun oli viela sikali erityisen
>vaikea huollettava.
Se oli kyllä masentavaa aikaa tuo 70-luvun alku ja BL. Eipä silti,
kun katsoo XJ 8:n sisustusta, niin eipä ole tuossa Fordissakaan
hurraamista, mutta ovatpa kait sentään luotettavampia kuin BL:n
aikoina.
Mikä siinä huollossa tökkii eniten ? (Haavena XJS)
Risto
Henri R Helanto
Pihl...@stat.fi (Raimo Pihlajamäki) writes:
>Brittiautot ovat ilmeisesti hieman huonossa maineessa, mm. sähkölaitteiden
>osalta. Saarivaltakunnassa on kuuleman mukaan ollut sanonta: "Jos haluat ajaa
>Jaguarilla, sinulla pitää olla niitä kaksi; toinen on ajossa ja toinen
>korjaamolla."
Kuullostaa tutulta ;-) Vuosikymmenen alussa mutsi osti
XJS-12:n ja ensimmäisen kahden vuoden aikana ko. auto
vietti korjaamolla yli 100 vuorokautta (sic!)
Noh, tulipa sitten vuosi '94, Jagge vaihtoi Boschin säh-
köihin ja niin teki myös mamman yksilö, takuuhommana.
Ei tarvitse kysyä miksi Lucasia kutsutaan pimeyden ruh-
tinaaksi...
(Kumma kyllä, 15 vuotta iäkkäämmässä Rangessa ei mulla
ollut koskaan mitään sähköongelmia (?!))
-Henri
--
###### Henri Helanto ### he...@muncca.fi / hhel...@vipunen.hut.fi
##### Architecture Major #### Nissan Skyline GT-R 'Janspeed Special'
#### Net Admin ##### '71 LS-6 454 Corvette Coupe
### Sports Car Enthusiast ###### Subaru Legacy Turbo STW (my wife's car ;-)
Miika P Kahelin
Raimo Pihlajamäki (Pihl...@stat.fi) wrote:
: In article <1997Feb5.120255.1@tnclus> kalli...@tnclus.tele.nokia.fi writes:
: >Subject: Re: Huonoin auto
: >Date: 5 Feb 97 12:02:55 EET
: >Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
: >Austin Allegro ja Morris Marina.
: Brittiautot ovat ilmeisesti hieman huonossa maineessa, mm. sähkölaitteiden
: osalta. Saarivaltakunnassa on kuuleman mukaan ollut sanonta: "Jos haluat ajaa
: Jaguarilla, sinulla pitää olla niitä kaksi; toinen on ajossa ja toinen
: korjaamolla."
Joo Tosi hieno yhdistelmä on tuo Morris marina johon on ympätty
Perkinsin diesel. Noitahan oli joskus muinoin liikenteessä. Ei tuo
Perkins nyt mikään huono kone ollut, mutta ei se kyllä henkilöauton
voimanlähteeksi ole sopiva. Ts jo valmiiksi surkea Marina oli lähes
maailman laiskin kulkupeli tuolla koneella ja voimansiirrolla, jonka
välityssuhteita ei oltu suunniteltu matalakierroksisen dieselin
käyttöön.
Miika
Kare M A Pietil{
>Sen omituisiiden olen huomannut että jos sattuu missä tahansa aukasemaan
>hiivatin konepellin, vaikka vain öljyntarkastusta varten, niin jo on pari
>kolme sälliä olan takana kyselemässä: "mikäs Nyt hajos..."
Joo, itse kaytin tuossa eraan tutun porrasperaista 128:a lampimaksi Hietsun
torilla aamu seitsemalta, niin jostakin ihmeesta ilmestyi vanhoja partoja
siihen heti aprikoimaan, etta mikahan lie viiatti kun kay noin kauniisti
ja rompottamatta...
Kai Ahteela
KNahtyani ensimmaisen kaupunkikolaroidun 205:n pari vuotta sitten niin
> paatin, etten moisia ruumisarkkuja osta ikina. Edes nippongozaimashitat
> ei mene rusinaksi noin pienesta!
>
Entinen omä pösöni sai 2 päivää myynnin jälkeen "pusun" etukulmaan ja
KATKESI kahtia tuulilasin alareunen kohdalta.....etsilleen.......
Juhani Varemo
Kai Ahteela <aht...@dlc.fi> wrote:
>Ainahan näistä voi kinastella, mutta ajakaas 205 gti pösöllä tai OK ihan
>millä vaan pösöllä edes 1 viikko, niin tiedätte mitä on helvetti !!!
Tarkenna vähän. Ei senpuoleen, mulla EI oo pösöä..
Markus Hatakka
In article <5denu8$2...@oravannahka.Helsinki.FI>
mkah...@cc.helsinki.fi (Miika P Kahelin) writes:
-clip
> Joo Tosi hieno yhdistelmä on tuo Morris marina johon on ympätty
> Perkinsin diesel. Noitahan oli joskus muinoin liikenteessä
^^^^^^^^^
-clip
Itse asiassa Marinan dieselöinti hoidettiin suomalaisen maahantuojan
toimesta BMC-merkkisillä 1800-kuutioisilla moottoreilla (sama kone oli
Leyland Sherpa D -pakettiautossa). D-mallin myynti jäi odotettua
pienemmäksi, ja niinpä maahantuojan varastoon ostamat moottorit myytiin
edelleen muutettuna venekäyttöön sopiviksi, eli marinoituna :-)
> Miika
>
-markus-
Matti-Pekka Vanninen
kalli...@tnclus.tele.nokia.fi wrote:
...
> Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
> Austin Allegro ja Morris Marina....
> TK
Vaikka en kuulu suureen ikaluokkaan, annan aaneni Vauxal Vaivalle.
TK luetteli Vivan ominaispiirteet ansiokkaasti. Nykyautoista en
kay kiistelmaan, koska mielipiteet menevat ristiin.
Siirtaisin keskustelun kuitenkin hieman muualle, nimittain
ratin taakse. Kuka on huonoin kuski ? En hae tassa henkiloa,
vaan kuskin ominaisuutta tai hauskaa tarinaa. Joku voisi
tietysti sanoa, etta huonoin kuski on rattijuoppo.
No rattijuopot jatetaan nyt laskuista pois.
Tuskin kukaan tahallaan on huono, mutta eraan kuskin toimintaa
pidan kylla kaiken huippuna. Ja nain han toimi. Eraana kauniina
ja kuumana kesapaivana kyydissaolijat rupesivat kyselemaan toisiltaan
pullonavaajaa aukaistaakeseen limpparipullon. Kuinka ollakaan auton
kuski iloisesti totesi, etta hanelta loytyy avaaja avainnipusta.
Koska auto oli vapaalla ja rullasi kuskin mielesta mukavasi
ilman moottorin vetoa, tempaisi riuskaotteinen kuski avainnipun
virtalukosta ja heitti avaimet takapenkin janoisille ystaville.
Hamminki oli suuri, kun avaimet tippuivat takapenkkilaisten jalkoihin
ja kuski totesi ratin menneen lukkoon. Tarinan mukaan seuraava
auto, jonka perheeseen hankittiin, oli Saab 900.
/MP
k.s...@wasa.shh.fi
Kukaan ei olekkaan viela ehtinyt haukkua jenkkeja.
Jotenka Oldsmobile 5.7 (ex) diesel.
Kone toki on jo leikannut kiinni jossain vaiheessa jonka
jalkeen kukalie t i mies on asentanut mikalie 350:sen
semmoisellasuntammoisilla menestyksella.
Iska paasi aikoinaan jopa 145tkm omalla Deltta 88:lla
ennenkuin napsahti. Ja sita autoa huollettiin saannollisesti
ja ajettiinkin viela ihan kiltisti...
t: Krisu
Hannu Lahtinen
Matti-Pekka Vanninen <mvan...@cc.hut.fi> wrote:
>pullonavaajaa aukaistaakeseen limpparipullon. Kuinka ollakaan auton
>kuski iloisesti totesi, etta hanelta loytyy avaaja avainnipusta.
>Koska auto oli vapaalla ja rullasi kuskin mielesta mukavasi
>ilman moottorin vetoa, tempaisi riuskaotteinen kuski avainnipun
>virtalukosta ja heitti avaimet takapenkin janoisille ystaville.
>Hamminki oli suuri, kun avaimet tippuivat takapenkkilaisten jalkoihin
>ja kuski totesi ratin menneen lukkoon. Tarinan mukaan seuraava
>auto, jonka perheeseen hankittiin, oli Saab 900.
Minulla sattui lähes samanlainen tilanne, kun itse ajoin ystäväni -69
Carinalla. Vieressä istunut auton omistaja otti avainnipun
virtalukosta minun ajaessani avatakseen pullon. En tiedä oliko lukko
viallinen vai oliko kyseessä Carinan ominasuus että avaimet voi ottaa
pois myös moottorin käydessä.
- Hannu Lahtinen -
Mikael Varila
--- snip snip ---
> Vaikka mulla olleista pohjaa pitää ehdottomasti -85 Kadett 1.6LS aut.
> Ruostui käsiin, kulutti 9-13l sadalla, vaihteisto ei sopinut mitenkään
> koneen ominaisuuksiin, talvella kun kolmion takaa tuli MB 200D.äkänen
> eteen ja mulla n80kmh vauhtia heitti raketti hätäjarrutuksessa perän
> vierelle, silloin olisi tarvittu nitroja.
--- snip snip ---
Tämä lienee jokseenkin kaikkien halvempien etuvetoisten automaatti-
vaihteistoisten autojen ongelma?
Ainakin Hyundailla on sama ongelma - kylmällä koneella ajo on ns.
"mielenkiintoista":..
Mikael
Mikael...@pp.inet.fi
Mika Iisakkila
hannu.l...@ntc.nokia.com (Hannu Lahtinen) writes:
> Minulla sattui lähes samanlainen tilanne, kun itse ajoin ystäväni -69
> Carinalla. Vieressä istunut auton omistaja otti avainnipun
> virtalukosta minun ajaessani avatakseen pullon. En tiedä oliko lukko
> viallinen vai oliko kyseessä Carinan ominasuus että avaimet voi ottaa
> pois myös moottorin käydessä.
Ominaisuus kuuluu Toyotan jo 60-luvulla kehittämään yksiavainjärjestelmään.
Samassa vaiheessa ovienkin lukot ovat niin kuluneet, että ne saa auki
50-pennisellä.
--
http://www.hut.fi/~iisakkil/ - Rebi siit
Jarkko Tero Petteri Jaakkola
Joku tuossa sanoi, etta Peugeot 205 Gti on helvetti. Mulla ei ainakaan oo
siita autosta valituksen sanaa. Auto kyllakin vahan natisi, vikoja joita
ilmenee erittain monissa uusissa autoissa. Auto oli yksi ensimmaisista
205 Gti 1,9, jotka tuli Suomeen. Auto kulki reippaasti (7,6 0-100km/h)
ja varmasti. Kerran jatti tielle, kun jaahdytysnesteen paisuntasailio
hajosi ja nesteet valui koneen paalle. (Oli muuten aika mahtavat savut.)
Auto tuli kurvit siististi 4-pyoraslaidissa (hallitussa ja johdonmukaisessa)
aina, eika auton koko meilla olo ajan ollut oikeastaan mitaan vikaa.
Etunivelet vaihdettiin n. 140000km kohdalla. Auto oli meilla 8 vuotta
ja mittariin kertyi 165000km. Eika ollut ihan vaan hissuttelua, vaan se auto
kesti kovaakin kohtelua. Ihmettelen miten joku sita autoa voi sanoa
he***tiksi. En tieda millaista versiota olet ajnut, mutta itsellani
ei tosiaan ole mitaan sita autoa vastaan.
T: Jake The Snake
P.S. Sittemmin auto vaihdettiin Renault Clio Williams:iin
Janne Saarijärvi
Tossa oli kone kylmä tai ei niin aina kun se rupesi "käymään" (siis
että oli vääntöä ja voimaa) niin loota heitti isomman pesään ja taas
mongerrus jatkui. Niinpä sitä sitten kepitettiin ahkerasti käsin
mutta ei sekään oikein toiminut kun vaihteita oli vaan kolme joten kone
joko huusi tai mongersi voimattomana... Opin tästä sen että automaattiin
pitää olla abaut kolmilitrainen kone vähintään ... Parhaiten auton
kulkua kuvaa isäni toteamus: "Kulkeeko tää vieterillä!". Sitten taas
maantiellä ohitettaessa kun heitti kaasua kehiin niin koneen kierrokset
kyllä nousivat hienosti mutta nopeus paljon perässä eli turbiini luisti
melkoisesti isoillakin kierroksilla ja tästä taas aiheutui tehon ja
siitä
taas bensan hukkaa. Eläköön automaatit jotka lukittuvat kiinteiksi
kun ympäristö sallii...
Janne
--
Janne Saarijärvi |Home: mailto:s96...@mail.tec.puv.fi
Eramiehenpolku 6/23 |Work: mailto:Janne.Sa...@fitoo.abb.fi
FIN-65370 VAASA |Cell phone +358 40 555 5158
Personal homepage: http://www.geocities.com/heartland/7063
Mika Nopola
Mika Iisakkila wrote:
> Ominaisuus kuuluu Toyotan jo 60-luvulla kehittämään yksiavainjärjestelmään.
> Samassa vaiheessa ovienkin lukot ovat niin kuluneet, että ne saa auki
> 50-pennisellä.
Tai sopivan littealla kivella, niinkuin kaverin Caprissa ;)
Henri R Helanto
jjaa...@lk-hp-5.hut.fi (Jarkko Tero Petteri Jaakkola) writes:
<...>
>Auto tuli kurvit siististi 4-pyoraslaidissa (hallitussa ja johdonmukaisessa)
>aina,
...tuo lause, lukuunottamatta 'hallittua' ja 'johdonmukaista' vastaa
aika tarkkaan mun vakaata mielipidettä kaks'nolla-vieteristä ja ehkä
vieläkin tarkemmin sitä että miten niillä (GTi) keskimäärin ajetaan.
Jari Mikkila
: >Sen omituisiiden olen huomannut että jos sattuu missä tahansa aukasemaan
: >hiivatin konepellin, vaikka vain öljyntarkastusta varten, niin jo on pari
: >kolme sälliä olan takana kyselemässä: "mikäs Nyt hajos..."
: Joo, itse kaytin tuossa eraan tutun porrasperaista 128:a lampimaksi Hietsun
: torilla aamu seitsemalta, niin jostakin ihmeesta ilmestyi vanhoja partoja
: siihen heti aprikoimaan, etta mikahan lie viiatti kun kay noin kauniisti
: ja rompottamatta...
Juuh, se on se 128:n kone (joka on myös Ritmossa, Unossa, pikku Regatassa
(muistaakseni), Tipossa ja Temprassa, ja tuntuisi että pikkulohkoisissa
Bravassa ja Bravossakin olisi sama lohko ja alakerta, mutta en ole täysin
varma.).
Isä tuumas ritmostaan että "Perkule näitä Hiivatin koneita kun
tyhjäkäyntiä eivät käy ollenkaan, eli alkavat vasta käymään tuolla yli
4000 kierroksen nurkilla." Siltä se kyllä tuntuu...
Debner Jari
Matti-Pekka Vanninen wrote:
> Siirtaisin keskustelun kuitenkin hieman muualle, nimittain
> ratin taakse. Kuka on huonoin kuski ? En hae tassa henkiloa,
> vaan kuskin ominaisuutta tai hauskaa tarinaa.
Saattoi se Järvenpään katsastusinssi mielessään pitää minua aika huonona
kerran 80-luvun alkupuolella kun onnistuin katsastuksessa ajamaan
Rekordista yhden renkaan nosturin ajoluiskalta alas... jäi meinaan auto
aika tiukasti kiinni siihen... ja ei nosturikaan ihan heti suostunut
toimimaan kun turvalaitteet nappasi kiinni...
Sen nosturin kyllä täytyi olla tavallista kapeampi, olihan... :-)
Tai ne muutamat jalankulkijat huudosta päätellen "kymmenen" vuotta sitten
Hesan keskustassa kun hämärässä syyssateisessa kelissä jäi kadun vieressä
oleva pitkä ja syvä vesilammiko huomaamatta ja ajoin normaalivauhdilla sen
läpi...
Ai omasta mielestä? Tietysti keskitasoa parempi niinkuin kaikki... :-)
JD
MZ
Timo Salmi
>>>>> "Mikael" == Mikael Varila <Mikael...@pp.inet.fi> writes:
Mikael> Tämä lienee jokseenkin kaikkien halvempien etuvetoisten
Mikael> automaatti- vaihteistoisten autojen ongelma?
Mikael> Ainakin Hyundailla on sama ongelma - kylmällä koneella ajo
Mikael> on ns. "mielenkiintoista":..
Mikä ongelma? Koneen sammuminen?
Nimim. etuvetoinen automaatti, ei kylläkään ihan halpa.
--
Timo Salmi Internet : Timo....@hut.fi
work : +358-9-5112 3548
fax : +358-9-5112 3876
home : +358-49-489 330
Janne Saarijärvi
Jarkko Tero Petteri Jaakkola wrote:
>
> Joku tuossa sanoi, etta Peugeot 205 Gti on helvetti. Mulla ei ainakaan oo
> siita autosta valituksen sanaa. Auto kyllakin vahan natisi, vikoja joita
> ilmenee erittain monissa uusissa autoissa. Auto oli yksi ensimmaisista
Hankkmme myös kakkosautoksi lähes kyseisen vehkeen (205 GR 1.4) ja
ongelmat johtuvat lähinnä edellisten omistajien surkeasta/olemattomasta
huolenpidosta. Kieltämättä kone-laatikkopaketti on vittumainen sanan
täydessä merkityksessä huoltaa ja korjata. (Juuri äsken vaihdettiin
nopeusmittarin vaijeri johon meni lähes kolme tuntia, johtuen että sen
laatikon puoleinen pää on paikassa johon ei näe eikä pääse oikein
kädetkään perille).
Osat ovat olleet mielestäni sentään kohtuuhintaisia kuten tuo vaijeri
65,-
lukkosarja oviin ja takaluukkuun 490,-, jarrulevyt ja palat 250,-...
(Olivat vanhat levyt ohuimmiltaan alle 2mm paksut..)
Kaupunkiajeluun tuo on mitä mainioin laite kunhan ei ole liian kylmä
ja sitä on ihan ilo käyttää liikenteessä kun tehojakin on ihan
kohtuullisesti tuolle painolle jo tuossa ei GTissäkin...
Timo Salmi
>>>>> "Janne" == rvi <Janne> writes:
Janne> Tossa oli kone kylmä tai ei niin aina kun se rupesi
Janne> "käymään" (siis että oli vääntöä ja voimaa) niin loota
Janne> heitti isomman pesään ja taas mongerrus jatkui. Niinpä sitä
Janne> sitten kepitettiin ahkerasti käsin mutta ei sekään oikein
Janne> toiminut kun vaihteita oli vaan kolme joten kone joko huusi
Janne> tai mongersi voimattomana... Opin tästä sen että
Janne> automaattiin pitää olla abaut kolmilitrainen kone vähintään
Jaa. Ajoin tuossa pari vuotta sitten noin kymmenellä 1.4-2-litraisella
vm. 86-92 automaatilla ja useimmissa paketti toimi hyvin. Parhaiten
kulki Daihatsu Applausen 100 hv 1.6 moottorilla oleva 3-vaihteinen
automaatti. Tehdas lupaa sataseen kiihtyvyyttä 10 sekunnissa ja auto
tosiaan kiihtyi mainiosti mistä tahansa nopeudesta. Valitettavasti
vaan tuo Daihatsu muuten ei ole kiva auto.
Huonoin vaihtoehto oli Renault Clio 1.4, jossa ilmiselvästi oli liian
vähän tehoa ja vaihteisto oli viritetty pihistämään bensaa, ei auton
kuljettamiseen eteenpäin.
Automaatissa saisi kyllä olla polttoaineen ruiskutus, koska vaihteisto
edellyttää, että moottorin pitää käydä kunnolla tyhjäkäyntiä. Kaasutin
ei yleensä tarjoa hyvää tyhjäkäyntiseosta kylmänä kun moottorilla on
ajettu yli 100 tkm.
Janne> ... Parhaiten auton kulkua kuvaa isäni toteamus: "Kulkeeko
Janne> tää vieterillä!". Sitten taas maantiellä ohitettaessa kun
Janne> heitti kaasua kehiin niin koneen kierrokset kyllä nousivat
Janne> hienosti mutta nopeus paljon perässä eli turbiini luisti
Janne> melkoisesti isoillakin kierroksilla ja tästä taas aiheutui
Janne> tehon ja siitä taas bensan hukkaa. Eläköön automaatit jotka
Janne> lukittuvat kiinteiksi kun ympäristö sallii...
Kaikissa vähemmän kuin 10 vuotta vanhoissa automaateissa on lukitus,
joka toimii yleensä ylivaihde 4:lla ja myös 3:lla. Lukitus toimii
ainakin mun autossa niin, että kun moottori on kylmä, lukitus ei mene
päälle, koska moottori ei jaksaisi vetää ylivaihteella. Maantiekulutus
mun automaatilla, 1000 kg, 1.6 l, 90 hv, keskinopeus 100 km/h on noin
6 litraa. Kaupungissa lyhyillä matkoilla menee ulkolämpötilasta
riippuen 8-11 litraa.
Useimmat automaatit toimivat ainakin ohitustilanteissa mainiosti,
vaihtavat heti pienemmälle ja kuminauhailmiotä ei huomaa. Poikkeuksena
Opel Omegan laatikko kyllä mietti pitkään.
Harri Toikka
Onko keillekään jo kertynyt kokemuksia portaattomista CVT-vaihteitoista?
Niitä on ainakin Nissan Micrassa ja Ford Fiestassa.
Muistaakseni myös Subaruissa.
_____________________________________
Harri Toikka
http://www.tpu.fi/~cehato
ceh...@tpu.fi
_____________________________________
Janne Saarijärvi
Timo Salmi wrote:
> Kaikissa vähemmän kuin 10 vuotta vanhoissa automaateissa on lukitus,
> joka toimii yleensä ylivaihde 4:lla ja myös 3:lla. Lukitus toimii
> ainakin mun autossa niin, että kun moottori on kylmä, lukitus ei mene
> päälle, koska moottori ei jaksaisi vetää ylivaihteella. Maantiekulutus
> mun automaatilla, 1000 kg, 1.6 l, 90 hv, keskinopeus 100 km/h on noin
> 6 litraa. Kaupungissa lyhyillä matkoilla menee ulkolämpötilasta
> riippuen 8-11 litraa.
Ainakin toi laatikko oli Kadetissa koko ajan kun kadettia vielä sai, eli
<<10 vuotta samoin Saabini (-89) laatikko on kolmivaihteinen eikä
lukitse.
No joo myönnetään noi laatikot ovat alunperin jostain
varhaiskeskiajalta.
Esim Saabin mallistosta tuo ZF jäi pois vasta -94, valitettavasti.
Petri Tom Mikael Svanbäck
Matti-Pekka Vanninen (mvan...@cc.hut.fi) wrote:
:
: Siirtaisin keskustelun kuitenkin hieman muualle, nimittain
: ratin taakse. Kuka on huonoin kuski ?
Eräs kaverini (joka on nykyisin ihan hyvä kuski) onnistui ajamaan kolarin
noin kolme tuntia sen jälkeen, kun oli saanut ajokortin.
--
Pete
Harri Toikka
Debner Jari wrote:
>
> Matti-Pekka Vanninen wrote:
> > Siirtaisin keskustelun kuitenkin hieman muualle, nimittain
Pientähän tuo on. Joskus talvella 90-91 jakelin Kiteen omakotitalo
alueilla
paikallislehtiä Golfillani. Se vaati koukkaamista vastaantulevien
kaistalle (pihakatu) postilaatikkojen kohdalla (yleinen tapa
sielläpäin).
Kerranpa sitten Golf talvipyryssä juuttui kiinni kinokseen juuri
laatikkorivin kohdalla.
Nousin autosta ulos apukuskin puolelta, koska laatikot ottivat vastaan
kuskin puolella.
Jätin vaihteen päälle ja renkaan pyörimään tyhjää (tyhjäkäynti oli
jossain 1500 kierrosta min..
Pienen paniikin sumentaessani harkintakyvyn ajattelin "että vähän
tuuppaan ja hyppään
kyytiin jos lähtee liikkeelle". Ja lähtihän se auto liikkeelle ja kolhi
mennessään postilaatikkoja
ja meni omia menoja lepikkoon. Yritin hypätä kyypiin, mutta en kerennyt.
Kyllä se sieltä laatikon omistajan traktorilla sitten lähti pois.
Kyllä hävetti perkeleesti. Nykyään osaan jo nauraakin tapahtuneelle.
Pistäkää paremmaksi.
Toni Arte
>Timo Salmi wrote:
>> Kaikissa vähemmän kuin 10 vuotta vanhoissa automaateissa on lukitus,
>> joka toimii yleensä ylivaihde 4:lla ja myös 3:lla. Lukitus toimii
>> ainakin mun autossa niin, että kun moottori on kylmä, lukitus ei mene
>> päälle, koska moottori ei jaksaisi vetää ylivaihteella. Maantiekulutus
>> mun automaatilla, 1000 kg, 1.6 l, 90 hv, keskinopeus 100 km/h on noin
>> 6 litraa. Kaupungissa lyhyillä matkoilla menee ulkolämpötilasta
>> riippuen 8-11 litraa.
>
>Ainakin toi laatikko oli Kadetissa koko ajan kun kadettia vielä sai, eli
><<10 vuotta samoin Saabini (-89) laatikko on kolmivaihteinen eikä
>lukitse.
>No joo myönnetään noi laatikot ovat alunperin jostain
>varhaiskeskiajalta.
>Esim Saabin mallistosta tuo ZF jäi pois vasta -94, valitettavasti.
700-sarjan Volvoissa on sentään alusta asti ollut
nelivaihteinen automaatti, mutta esim. 200-sarjassa oli
pitkään kolmivaihteisia. Volvoon lukitus tuli joskus
87 tai 88, omassani (86) ei sitä vielä ole.
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että kolme vaihdetta on
liian vähän.
--
Kaukainen suhisi muusikameleiksi. Toni...@hut.fi
http://www.hut.fi/~tony
Jan Andersson
Harri Toikka wrote:
> Pientähän tuo on. Joskus talvella 90-91 jakelin Kiteen omakotitalo
> alueilla
> paikallislehtiä Golfillani. Se vaati koukkaamista vastaantulevien
> kaistalle (pihakatu) postilaatikkojen kohdalla (yleinen tapa
> sielläpäin).
> Kerranpa sitten Golf talvipyryssä juuttui kiinni kinokseen juuri
> laatikkorivin kohdalla.
> Nousin autosta ulos apukuskin puolelta, koska laatikot ottivat vastaan
> kuskin puolella.
> Jätin vaihteen päälle ja renkaan pyörimään tyhjää (tyhjäkäynti oli
> jossain 1500 kierrosta min..
> Pienen paniikin sumentaessani harkintakyvyn ajattelin "että vähän
> tuuppaan ja hyppään
> kyytiin jos lähtee liikkeelle". Ja lähtihän se auto liikkeelle ja kolhi
> mennessään postilaatikkoja
> ja meni omia menoja lepikkoon. Yritin hypätä kyypiin, mutta en kerennyt.
> Kyllä se sieltä laatikon omistajan traktorilla sitten lähti pois.
> Kyllä hävetti perkeleesti. Nykyään osaan jo nauraakin tapahtuneelle.
>
> Pistäkää paremmaksi.
>
Tein saman tempun Kuplavolkkarilleni joskus -90, eikä ollut yhtä
huonoa tuuria. Tyhjäkäynti alle 1000.... Kevyesti lähti, ja kerkesin
vielä kyytiinkin. Samaa kikkaa olen käyttänyt joskus sen jälkeenkin,
yhtä hyvin tuloksin.
Ai niin, yksi hyvä kikka saada auto irti hangesta, on pyytää joku kaveri
seisomaan puskurin päälle vetävien pyörien päähän autoa.
Kaveri onnistui lipsauttamaan isukkinsa uudehkon Audi 100:n ojaan,
eikä se sieltä omin voimin noussu. (Perä ojassa, yks etutassu melkein
penkan paremmalla puolella). Ei noussu työntämälläkään, vaikka oli
4 ukkoa tuuppaamassa. Sitten tulin MINÄ paikalle, TADAA!
Kävin riipimässä viereisestä kuusesta nipun havuja, lykkäsin ne
etupyörien alle, istuin konepellille (Reunalle, varovasti...) ja
käskin kuskin ajaa auton ylös helvetin pienillä kierroksilla.
Olinpas itsevarma jätkä... Noh, pienessä humalatilassa se oli varmaan
sallittua. Samasta syystä en itse mennyt ratin taakse...
Tuli ylös sutimatta.
Samana talvena sama kikka toimi vieläkin paremmin, kuskina oli NAINEN.
(Oisko ollu Kadett?)
Jan
Tuomas Eerola
Jari Tomppo wrote:
> >Eräs kaverini (joka on nykyisin ihan hyvä kuski) onnistui ajamaan
> >kolarin noin kolme tuntia sen jälkeen, kun oli saanut ajokortin.
Muistanpa sen tytön joka ajoi kolarin inssissä.. (Loimaalla
vuonna Z, ja vielä erittäin rauhallisessa risteyksessä)
Ja sen kaverin joka ajoi äitinsä upo-uuden Corollan lunastukseen
jo muutama vuosi ennen kuin olisi edes voinut saada korttia.
> Maailman huonoimman kuskin titteli kuulunee sille englantilaisrouvalle
> joka onnistui saamaan ajokortin 27 vuoden yrittämisen jälkeen.
> Autokoulunopettajan kommentti: "Nyt voin jäädä hyvillä mielin
> eläkkeelle" ;-)
Tosin tässä tapauksessa kyseinen rouva sai ajokortin, ehkä jossain
on joku joka ei ole vielä saanut korttia.
Tuomas
Jari Tomppo
e75...@poiju.uwasa.fi (Petri Tom Mikael Svanbäck) kirjoitti:
>Matti-Pekka Vanninen (mvan...@cc.hut.fi) wrote:
>:
>: Siirtaisin keskustelun kuitenkin hieman muualle, nimittain
>: ratin taakse. Kuka on huonoin kuski ?
>Eräs kaverini (joka on nykyisin ihan hyvä kuski) onnistui ajamaan kolarin
>noin kolme tuntia sen jälkeen, kun oli saanut ajokortin.
Maailman huonoimman kuskin titteli kuulunee sille englantilaisrouvalle
joka onnistui saamaan ajokortin 27 vuoden yrittämisen jälkeen.
Autokoulunopettajan kommentti: "Nyt voin jäädä hyvillä mielin
eläkkeelle" ;-)
--
Jari Tomppo - mailto:jari....@nmp.nokia.com - opinions mine!
Antti S Toivonen
Janne Saarijärvi (s96...@mail.tec.puv.fi) wrote:
: Ainakin toi laatikko oli Kadetissa koko ajan kun kadettia vielä sai, eli
: <<10 vuotta samoin Saabini (-89) laatikko on kolmivaihteinen eikä
Enpä ole ajanut Kadettia automaattina, mutta voin hyvin kuvitella,
miten automaagi istuu 1.6S koneen yhteyteen. Koneessa kun ei
yksinkertaisesti ole tehoa kuin kierroksia käyttämällä (silloin tehoa
on ihan kivasti). Kuten joku täälläkin kertoi auto lienee aika ikävä
ajettava höystettynä vanhahtavalla automaatilla, jossa on huonosti
koneeseen sopivat välityssuhteet.
Vieläkös tomaattia sai 1.6i koneeseen? Tässä myllyssähän tehoa oli 15
hp vähemmän kuin 1.6S:ssä, kaasari oli vaihtunut ruiskuun ja autoon
oli tullut katalysaattori. Koneen luonne ainakin oli muuttunut aivan
täydellisesti, eli 1.6i on sitkeä ja tuntuu tavallisessa ajossa
puhdikkaalta, mutta kierroksilla ei sitten saa oikein mitään
aikaan. Siinä sivussa polttoaineen kulutus tippui manuaalilaatikolla
pari litraa satasella.
-Antti
--
Antti Toivonen - a...@iki.fi Running Linux since september 1993
URL http://www.iki.fi/ast/ "If it works, don't fix/touch it"
Gronlund Pentti
Janne Saarijärvi <s96...@mail.tec.puv.fi> writes:
> <<10 vuotta samoin Saabini (-89) laatikko on kolmivaihteinen eikä
> lukitse.
> Esim Saabin mallistosta tuo ZF jäi pois vasta -94, valitettavasti.
BW 37? Ja saiko aitoa ysisatasta enää vuoden -92 jälkeen
automaatilla? Vai koska se 2.1i-16 kone tuli mallistoon?
Pena
--
Pentti "Benjamin" Gronlund benj...@ele.tut.fi
'Strc prst skrz krk'
Mika Nopola
Harri Toikka wrote:
> Pientähän tuo on. Joskus talvella 90-91 jakelin Kiteen omakotitalo
> alueilla
> paikallislehtiä Golfillani. Se vaati koukkaamista vastaantulevien
> kaistalle (pihakatu) postilaatikkojen kohdalla (yleinen tapa
> sielläpäin).
> Kerranpa sitten Golf talvipyryssä juuttui kiinni kinokseen juuri
> laatikkorivin kohdalla.
> Nousin autosta ulos apukuskin puolelta, koska laatikot ottivat vastaan
> kuskin puolella.
> Jätin vaihteen päälle ja renkaan pyörimään tyhjää (tyhjäkäynti oli
> jossain 1500 kierrosta min..
> Pienen paniikin sumentaessani harkintakyvyn ajattelin "että vähän
> tuuppaan ja hyppään
> kyytiin jos lähtee liikkeelle". Ja lähtihän se auto liikkeelle ja kolhi
> mennessään postilaatikkoja
> ja meni omia menoja lepikkoon. Yritin hypätä kyypiin, mutta en kerennyt.
> Kyllä se sieltä laatikon omistajan traktorilla sitten lähti pois.
> Kyllä hävetti perkeleesti. Nykyään osaan jo nauraakin tapahtuneelle.
>
> Pistäkää paremmaksi.
En tieda paremmaksi, mutta ehka huonommaksi, silla talle tarinan
miehelle ainakin kavi huonosti.
Jossain lehdessa oli joskus juttu miehesta, jonka traktori ei
lahtenyt kayntiin. Eipa hataa, miehella oli kuitenkin toinenkin
traktori joka kavi oikein natisti. Nokkelana miehena han paatti
hinata toisella traktorilla toisen kayntiin ihan omin voimin.
Niinhan siina sitten kavi, etta se toinenkin traktori lahti kaymaan.
Ø Mies hyppasi vetavan traktorin kyydista juostakseen vedettavaan trak-
toriin, mutta onnistui matkalla kaatumaan ja jai traktorin alle.
t. Mika
Mikael Varila
Timo Salmi <Timo....@hut.fi> wrote in article
<TIMO.SALMI.9...@frodo.shire.ntc.nokia.com>...
> >>>>> "Mikael" == Mikael Varila <Mikael...@pp.inet.fi> writes:
>
> Mikael> Tämä lienee jokseenkin kaikkien halvempien etuvetoisten
> Mikael> automaatti- vaihteistoisten autojen ongelma?
>
> Mikael> Ainakin Hyundailla on sama ongelma - kylmällä koneella ajo
> Mikael> on ns. "mielenkiintoista":..
>
> Mikä ongelma? Koneen sammuminen?
>
> Nimim. etuvetoinen automaatti, ei kylläkään ihan halpa.
Kylmällä koneella tahtoo olla kierrokset kovemmat, joten myös tuo ryömimis-
taipumus on voimakkaampi - jarruttaessa pyrkii lootan kautta välittyvä
voima pitämään etupyöriä aivan väkisin liikkeessä -> takapyörät
lukkiutuvat huomattavasti ennen etupyöriä.
Meinaan jarrua saa painaa aika pirusti, että etupyörät lukkiutuisivat ko.
tilanteessa.
Mikael
Mikael...@pp.inet.fi
Timo Salmi
>>>>> "Harri" == Harri Toikka <ceh...@tpu.fi> writes:
Harri> Onko keillekään jo kertynyt kokemuksia portaattomista
Harri> CVT-vaihteitoista? Niitä on ainakin Nissan Micrassa ja
Harri> Ford Fiestassa. Muistaakseni myös Subaruissa.
Kerroin tällaisia kommentteja aikaisemmin:
From: Timo....@hut.fi (Timo Salmi)
Message-ID: <TIMO.SALMI.9...@pippin.tele.nokia.fi>
Date: 15 May 1996 12:12:19 GMT
Organization: Helsinki University of Technology
In-reply-to: Heikki Tiittanen's message of Mon, 13 May 1996 18:57:29 -0700
Newsgroups: sfnet.harrastus.autot
Subject: Re: Kokemuksia CVT-vaihteistosta ? (portaaton automaatti)
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Reply-to: Timo.o...@ntc.nokia.com
References: <3197E8...@heti.pp.fi>
Distribution:
>>>>> "Heikki" == Heikki Tiittanen <Heikki.T...@heti.pp.fi> writes:
Heikki> Onko kenell=E4k=E4=E4n pitk=E4llisi=E4 kokemuksia
Heikki> esim. Nissan Micrassa olevasta portaattomasta
Heikki> CVT-vaihteistosta. =
Minusta varsin huono keksintö. Paikaltaan Micra lähtee hyvin
liikkeelle mutta jos ajaa osakaasulla ja polkaisee kaasun pohjaan,
kestää monta sekuntia ennenkuin auto lähtee kiihtymään. Tavallinen
automaatti toimii mun mielestä kaikin puolin paremmin.
Käsiin sattui myödemmin tuulilasi parin vuoden takaa, jossa oli
käyttötestattu Subarun CVT-vehje. Kommentit olivat samanlaisia kuin
omatkin eli CVT ei osaa vaihtaa riittävän nopeasti 'vaihdetta', jos
tarve vaatii.
Näin jossain autoliikkeessä 70 tkm ajetun Fiesta CVT:n, johon oli jo
tehty vaihteistoremontti. Tavallinen automaattihan kestää helposti
300-400 tkm, joten tuossakin on kenties menty taaksepäin..
--
Timo Salmi Internet : Timo....@hut.fi
work : +358-0-5112 3548
fax : +358-0-5112 3876
home : +358-49-489 330
From: Timo....@hut.fi (Timo Salmi)
Message-ID: <TIMO.SALMI.9...@pippin.tele.nokia.fi>
Date: 17 May 1996 10:48:29 GMT
Organization: Nokia Telecommunications
In-reply-to: mkah...@cc.Helsinki.FI's message of 17 May 1996 05:52:06 GMT
Newsgroups: sfnet.harrastus.autot
Subject: Re: Kokemuksia CVT-vaihteistosta ? (portaaton automaatti)
Content-Type: text/plain; charset=ISO-8859-1
Content-Transfer-Encoding: 8bit
Reply-to: Timo.o...@ntc.nokia.com
References: <3197E8...@heti.pp.fi> <TIMO.SALMI.9...@pippin.tel
e.nokia.fi>
<4nh466$e...@oravannahka.Helsinki.FI>
Distribution:
>>>>> "Miika" == Miika P Kahelin <mkah...@cc.Helsinki.FI> writes:
Miika> Vahan ontuu nuo vertaukset tavan automaattiin kun tuo
Miika> toimintaperiaate on ihan toisenmoinen. CVT on variaattori
Miika> jossa kaytetaan metallilamellihihnaa, joka valittaa tehoa
Miika> myos tyontamalla, eika luista niinkuin tavan
Miika> tomaattilaatikon turbiini.
Näinhän ne ovat väittäneet. Minä puolestani persetuntumalta voisin
vaikka vannoa, että CVT:ssä tehosta häviää vähintään sama määrä kuin
tavallisella automaatilla. 1.3 litrainen Micra CVT oli minusta
laiskempi kuin vastaava 1.0 manuaali tai 1.4
tavallinen_automaatti-Clio.
Kyllakai tohon CVT lootaankin
Miika> voisis kehitella sellasen pakko kicdownin joka muuttaisi
Miika> valitysta tiheammalle ihan kaasupolkimen asennon mukaan,
Miika> eika vaan momentin mukaan.
Myös CVT:ssä on kickdown-toiminne ihan kuten tavallisessa
automaatissa. Mitään muuta tapaa kierrosten nostamiseksi ohituksia
varten ei tietääkseni ole. Micra CVT:n kickdown toimi hhhitaaaasti.
Jos tuo CVT on hyvin suunniteltu
Miika> ja mitoitettu oikein koneen tehojen ja auton koon mukaan,
Miika> niin toiminta on automaattilootaan verrattuna parempaa,
Miika> koska CVT pitaa kiihdytyksessa koneen koko ajan
Miika> optimikierroksilla ja aikaansaa kiihtyvyytta pelkastaan
Miika> valitysta muuttamalla.
En usko ennenkuin näen...
--
kalli...@tnclus.tele.nokia.fi
> Näin jossain autoliikkeessä 70 tkm ajetun Fiesta CVT:n, johon oli jo
> tehty vaihteistoremontti. Tavallinen automaattihan kestää helposti
> 300-400 tkm, joten tuossakin on kenties menty taaksepäin..
No jaa, kyll{ noita "tavallisiakin" tomaatteja on saatu remontointikuntoon
jo reilun 100tkm ajolla ja kovassa (lue: vuokraamo tms.) k{yt|ss{
automaatin saa etenkin pikkuautossa loppuun siin{ samassa 30-40tkm:ss{
kuin koko autonkin.
Tosin CTV:n ongelma taitaa liitty{ siihen metallipaloista kasattuun
hihnaan joka ilmeisesti on enemm{n tai v{hemm{n kulutustavaraa.
Yht{ kaikki, vaihto ei taatusti tule sen halvemmaksi kuin
"oikea" vaihteistoremonttikaan.
> Timo Salmi Internet : Timo....@hut.fi
TK
Hannu Lahtinen
Harri Toikka <ceh...@tpu.fi> wrote:
>Kyllä hävetti perkeleesti. Nykyään osaan jo nauraakin tapahtuneelle.
Minulle kävi juuri ajokortin saaneena niin, että autoa tiellä
käännettäessä se ei suostunutkaan enään lähtemään liikkeelle. Etuveto,
etupyörät liukkaalla tiellä ja takapyörät lumessa. Pyysin apukuskia
työntämään, mutta ei meinannut irrota silläkään. Parin minuutin
äheltämisen jälkeen huomasin että käsijarru oli unohtunut päälle,
irrotin jarrun varovasti ja kas, auto lähti kevyesti liikkeelle. En
tietenkään viitsinyt mainita työntäjälle tätä pikku vahinkoa....
- Hannu Lahtinen -
Juhani Varemo
>Eräs kaverini (joka on nykyisin ihan hyvä kuski) onnistui ajamaan kolarin
>noin kolme tuntia sen jälkeen, kun oli saanut ajokortin.
Itse tiedän henkilön, joka kortinhaku-paluumatkallaan ajoi
sillankaiteeseen auton nuuskaksi ja itsekin vähän kolhi itseään. Eli
kortti taisi olla noin 10 min käytössä kunnes kolahti...
<juhani>
Kalevi Kataja
ceh...@tpu.fi (Harri Toikka) kirjoittaa:
:
: Nousin autosta ulos apukuskin puolelta, koska laatikot ottivat vastaan
: kuskin puolella.
: Jätin vaihteen päälle ja renkaan pyörimään tyhjää (tyhjäkäynti oli
: jossain 1500 kierrosta min..
: Pienen paniikin sumentaessani harkintakyvyn ajattelin "että vähän
: tuuppaan ja hyppään
: kyytiin jos lähtee liikkeelle". Ja lähtihän se auto liikkeelle ja kolhi
: mennessään postilaatikkoja
: ja meni omia menoja lepikkoon. Yritin hypätä kyypiin, mutta en kerennyt.
: Kyllä se sieltä laatikon omistajan traktorilla sitten lähti pois.
:
: Pistäkää paremmaksi.
:
Minulle sattui 80-luvun puoliv{liss{:
Ajattelin k{v{ist{ Mets{l{n Shellill{ ostamassa tupakkaa.
Kassajonossa ihmettelin, kun kaikki alkoivat vilkuilla ulos.
Viimein katsahdin min{kin ja huomasin, ett{ diesel-Olssini
oli v{h{n "oristellut". Vaihde oli j{{nyt (jostain t{ysin
k{sitt{m{tt|m{st{ syyst{) p{{lle ja auto oli l{htenyt
itsest{{n liikkeelle. Kuin korkeimman johdatuksesta auto
oli osunut katoksen pylv{itten v{list{ suoraan yhteen
mittariin, joka oli lenn{ht{nyt muutaman metrin p{{h{n.
Yhteenk{{n tankkaamassa olleeseen autoon ei tullut
naarmuakaan, kuten ei minunkaan autooni, joko kuin teostaan
ylpe{n{ j|k|tti nokka pystyss{ etupy|r{t betonikorokkeella.
- - kalle
--
*******************************************************************************
* Kalevi Kataja * E-mail: ka...@sjoki.uta.fi *
*******************************************************************************
Mika Niemi
Timo Salmi wrote:
>
> Kerroin tällaisia kommentteja aikaisemmin:
> Myös CVT:ssä on kickdown-toiminne ihan kuten tavallisessa
> automaatissa. Mitään muuta tapaa kierrosten nostamiseksi ohituksia
> varten ei tietääkseni ole. Micra CVT:n kickdown toimi hhhitaaaasti.
Entä vaihto Ds-vaihteelle? No, onhan sekin toisaalta hidasta.
Tuo kierrosten kasvattaminen ei muuten ole välttämätöntä kiihtyvyyden
syntymiselle. Oikeastaan se onkin CVT:n pahin ongelma pidemmässä
maantieajossa, moottorin äänenkorkeudesta kun ei pysty seuraamaan
ajonopeutta, vaan on vilkuiltava nopeusmittaria aika tiuhaan. Jonkin-
lainen vakionopeussäädin on kyllä ehdoton, jos joskus CVT tulee muihin
kuin näihin kaupunki- ja taajama-autoihin.
Hannu Lahtinen
Mika Nopola <mika....@tpo.fi> wrote:
>¨ Mies hyppasi vetavan traktorin kyydista juostakseen vedettavaan trak-
> toriin, mutta onnistui matkalla kaatumaan ja jai traktorin alle.
Muutama vuosi sitten Helsingissä kävi vähän samankaltainen tapaus
pysäköintitalossa. Autosta oli ilmeisesti startin solenoidi sökönä
joten kätevä kuljettaja ajatteli käynnistää auton iskemällä jonkun
työkalun startin napojen väliin. Muuten hyvä idea, mutta vaihde sattui
olemaan päällä ja kuljettaja rutistui kuoliaaksi auton ja betoniseinän
väliin.
- Hannu Lahtinen -
Mika Ojutkangas KTF90
Erääs tuttuni peri edemenneen sukulaisensa auton jossa oli
jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
ja kytkimen käytöllä.
--
Mika 'Oju' Ojutkangas
o...@iki.fi
http://www.iki.fi/oju/
Jari Fredriksson
On Fri, 14 Feb 1997 16:41:08 +0200, Tuomas Eerola <t...@uwasa.fi> wrote:
>Jari Tomppo wrote:
>
>Muistanpa sen tytön joka ajoi kolarin inssissä.. (Loimaalla
>vuonna Z, ja vielä erittäin rauhallisessa risteyksessä)
Ja minä muistan tytön, joka reputti inssissä peruuttamalla puuhun. Hän
käänsi rattia väärään suuntaan, kun naisen logiikan mukaan takaperin
ajettaessa takapyörien piti kääntyä, ei etupyörien..
--
Mr. Jari Fredriksson | email: ja...@fred.pp.fi
Nieriaisentie 6 B | Tel: +358-9-851 1105
01480 Vantaa | Fax: +358-9-851 1150
FINLAND | http://personal.eunet.fi/pp/fred/
Sami Anttila
moju...@news.abo.fi (Mika Ojutkangas KTF90) wrote:
>Erääs tuttuni peri edemenneen sukulaisensa auton jossa oli
>jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
>paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
>aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
>ja kytkimen käytöllä.
Milläs mekanismilla tämä kytkimen hajottaa?
Olen itsekseni miettinyt myös liian suurella vaihteella ajamisen
ongelmaa eli onko fiksua ajaa niin suurella vaihteella kuin kone
vaan vetää vai voiko siitä olla haittaa? Luulin että suurin haitta olisi
kytkimen rasittuminen jollakin tavalla mutta tämä viesti pisti ajattelemaan
uudestaan.
Sami Anttila sami.a...@pp.kolumbus.fi
-muuten olen sitä mieltä että Tampereen seudulla
olisi parempi olla vain yksi SM-liigatason joukkue-
Hannu Lahtinen
ka...@sjoki.uta.fi (Kalevi Kataja) wrote:
>Viimein katsahdin min{kin ja huomasin, ett{ diesel-Olssini
>oli v{h{n "oristellut". Vaihde oli j{{nyt (jostain t{ysin
>k{sitt{m{tt|m{st{ syyst{) p{{lle ja auto oli l{htenyt
>itsest{{n liikkeelle.
Vähän samantyyppinen juttu kävi taksifirmassa jossa olin aikanaan
duunissa. Autot oli Chevy Vaneja. Asiakkaat odotti autossa kun kuski
meni antamaan takaovesta matkatavaroita. Vaihde ei ollut ilmeisesti
vedetty kokonaan ylös P-asentoon, vaan pomppasi R:lle kun takaovet
lyötiin kiinni. Auto lähti tietenkin rullaamaan taaksepäin asiakkaiden
kiljuessa autossa. Onneksi sattui olemaan kesä, joten kuski hyppäsi
astinlaudalle ja avoimesta ikkunasta vetäisi vaihteen raakasti
takaisin P:lle.
Tätä juttu kerrottiin useaan otteeseen, sillä P:n ja R:n väli on
kohtuullisen pitkä, joten kiireessä ei tule vetäistyä vipua ihan
loppuun saakka.
Minä itse taas tumpuloin vaihteen kanssa kun auto oli
täyteenlastattuna alamäessä. Vapautin seisontajarrun ennenkuin vaihde
oli päällä, jolloin tietenkin auto nytkähti koko painollaan
parkkisalvan varaan. Sai hetken aikaa kiskoa sitä vipua pois P:ltä.
- Hannu Lahtinen -
Hannu Lahtinen
Mika Niemi <qtx...@cyber.ericsson.se> wrote:
>syntymiselle. Oikeastaan se onkin CVT:n pahin ongelma pidemmässä
>maantieajossa, moottorin äänenkorkeudesta kun ei pysty seuraamaan
>ajonopeutta, vaan on vilkuiltava nopeusmittaria aika tiuhaan. Jonkin-
>lainen vakionopeussäädin on kyllä ehdoton, jos joskus CVT tulee muihin
>kuin näihin kaupunki- ja taajama-autoihin.
Jotain hämärää näissä CVT-vaihteistoissa on, kun niitä ei aktiivisesti
mainosteta. Esimerkiksi Fiestan esite kertoo ainoastaan että
saatavilla on malli jossa on "CVT automaattivaihteisto", mutta ei
kerro tarkemmin mikä se on. Kaikkia muita autojen pikkulisävarusteita
sensijaan kehutaan maasta taivaaseen.
- Hannu Lahtinen -
G. Fragostini
Tää juttu kyllä jää jalkoihin noille äskeisille, mutta kerron kuitenkin.
Olin (olisko ollu vuosi '88 tai jotain) menossa Porvooseen tapaamaan
erästä silloin tuntemaani neiti-ihmistä kun matkalla yllätti armoton
kusihätä. Meinasin ensin, että kyllä mä perille kestän, mutta ei
auttanut - oli aivan pakko pysähtyä.
Tien varressa näkyikin sitten sellainen "metsäautotie", jonka alkuun
aloin sovittaa auton keulaa. Pahaksi onneksi oli satanut paljon lunta ja
tuullutkin vielä roimasti. Ei se ollutkaan mikään metsäautotie, vaan
tuisku oli tehnyt "valeristeyksen". Huomasin sen sitten vasta kun keula
oli ojassa ja takapyörät 60cm tien pinnan yläpuolella.
En tiennyt itkeäkö vaiko nauraa - ketään ei näkynyt pitkään aikaan
mailla halmeilla, kunnes vihdoin tuli paikalle pari lenkkeilijää ja
saimme Nissanin ylös.
Kyllä hävetti minuakin - viiden pennin Vatanen :-)
-FK-
__/____
'O----O-' If it doesn't run, chrome it!
--------------------------------------------
Mr. DeSoto
Sami Anttila wrote:
>
> moju...@news.abo.fi (Mika Ojutkangas KTF90) wrote:
>
> >Erääs tuttuni peri edemenneen sukulaisensa auton jossa oli
> >jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
> >paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
> >aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
> >ja kytkimen käytöllä.
>
> Milläs mekanismilla tämä kytkimen hajottaa?
>
> Olen itsekseni miettinyt myös liian suurella vaihteella ajamisen
> ongelmaa eli onko fiksua ajaa niin suurella vaihteella kuin kone
> vaan vetää vai voiko siitä olla haittaa? Luulin että suurin haitta olisi
> kytkimen rasittuminen jollakin tavalla mutta tämä viesti pisti ajattelemaan
> uudestaan.
Eikä se kytkin ole ainoa paikka joka rasittuu ajettaessa matalilla
kierroksilla. Moottorin laakerit, kardaanin laakerit, vaihdelaatikon
laakerit ... ovat kaikki "vaaravyöhykkeessä". Kun moottori ei vedä
kunnolla se alkaa jyristämään ja sitten se resonoi _jokapaikkaan_
autossa. Voimansiirto kokonaisuudessaan on silloin alttiina, mutta se ei
jää vain siihen. Tuo resonointihan jatkuu läpi koko korin, ja siitä
johtuen lähes joka paikka on pienessä tai välillä suuremmassakin
resonoinnissa. Kannattaa siis käyttää normaalisti kohtuu kierroksia, ja
vedättämistä välttää, parempi heittää pientä silmään. Neloskone on
varsin tarkka, kutonen ja kasi eivät ole niin nirsoja. Siis miksi,
mietippä työtahdit. Neloskoneella käynti on "vajaata", tarkoitan että
kutos & kasi koneessa paine osuu useammalle runko/kiertokangen
laakerille samanaikaisesti.
Kytkimen moni kuluttaa loppuun juuri vedättämisellä, lähdössä
luistattamisella jne.. Painelaakerin & asetelman saa taas loppuun
helposti sellainen ajaja, joka pitää jalkaa kokoajan kytkinpolkimella.
Kaupunkiajossa, ja ahtaissa nurkissa se sattuu useimmiten, ei vain
huomaa, että jalka kuitenkin kokoajan hivenen painaa poljinta. Luisto on
silloin ehkä niin vähäistä, ettei sitä juurikaan sillä hetkellä
havaitse. Siis reilusti jalka pois siltä polkimelta.
Marko Pätsikkä
LIETO
mailto:mapa...@pultti.ttaol.fi
http://www.utu.fi/~eihapa/
-57 Vauxhall Victor Super "Pikku Vihtori"
-61 DeSoto Diplomat Deluxe STW
-84 Fiat Argenta 2000 inj-TC
Mika Ojutkangas KTF90
Mr. DeSoto (mapa...@pultti.ttaol.fi) wrote:
: Sami Anttila wrote:
: >
: > moju...@news.abo.fi (Mika Ojutkangas KTF90) wrote:
: >
: > >Erääs tuttuni peri edemenneen sukulaisensa auton jossa oli
: > >jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
: > >paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
: > >aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
: > >ja kytkimen käytöllä.
: >
: > Milläs mekanismilla tämä kytkimen hajottaa?
<asiaa kierroksista poistettu>
:
: Kytkimen moni kuluttaa loppuun juuri vedättämisellä, lähdössä
: luistattamisella jne.. Painelaakerin & asetelman saa taas loppuun
: helposti sellainen ajaja, joka pitää jalkaa kokoajan kytkinpolkimella.
Tuossa nimenomaisessa tapauksessa ajaja ilmeisesti lähti aina
liikkeelle runsasta kaasua käyttäen ja kytkintä luistattaen.
Joten konetta ei vedätetty vaan liikkuminen ja nopeuden säätäminen
perustui kytkimen luistattamiseen...
Joten ei ne kaikki 'rauhallisen vanhuksen' käytössä olleet autot
ole niin hyvin pidettyjä ;-)
: Marko Pätsikkä
Marko Santala
hhel...@cc.hut.fi (Henri R Helanto) writes:
> jjaa...@lk-hp-5.hut.fi (Jarkko Tero Petteri Jaakkola) writes:
> <...>
> >Auto tuli kurvit siististi 4-pyoraslaidissa (hallitussa ja johdonmukaisessa)
> >aina,
>
> ...tuo lause, lukuunottamatta 'hallittua' ja 'johdonmukaista' vastaa
> aika tarkkaan mun vakaata mielipidettä kaks'nolla-vieteristä ja ehkä
> vieläkin tarkemmin sitä että miten niillä (GTi) keskimäärin ajetaan.
Lieneekö huhuissa perää, että melkoinen osa 205 GTI 1.9:stä olisi päätynyt
lunastukseen (luokkaa >20 %) ? Pösökaupat eivät kuulemma anna kovin mielel-
lään GTI/XSI/Rallye jne -malleja koeajettaviksi ilman mukana seuraavaa
myyjää...
Marko Santala
Henri Helanto
Marko Santala <msan...@alpha.hut.fi> writes:
>Lieneekö huhuissa perää, että melkoinen osa 205 GTI 1.9:stä olisi päätynyt
>lunastukseen (luokkaa >20 %) ?
En kyllä yhtään ihmettele vaikka olisikin, juvanmalmin yhteis-
varastosta löytyy oikein kasapäin 205:stä peräisin olevaa ja
_hyvin_ usein enemmän-tahi-vähemmän punaraitaista osaa.
>Pösökaupat eivät kuulemma anna kovin mielellään GTI/XSI/Rallye jne
>-malleja koeajettaviksi ilman mukana seuraavaa myyjää...
Hyvin ymmärrettävää. Sen joka on yhä vakaasti sitä mieltä että
etuvetoinen ei spinnaa tai että temppu olisi edes vaikea, pitäisi
ottaa päiväksi 205GTi alle. Osaava kuski tekee sillä kyllä ihan
mitä haluaa mutta pienikin epäröinti kostautuu heti ja radikaalisti.
-Henri
--
###### Henri Helanto ### he...@muncca.fi / hhel...@cc.hut.fi
##### Architecture Major #### Nissan Skyline GT-R 'Janspeed Special'
#### Net Admin ##### '71 LS-6 454 Corvette Coupe
### Sports Car Enthusiast ###### Subaru Legacy Turbo STW (my wife's car ;-)
Toni Arte
>moju...@news.abo.fi (Mika Ojutkangas KTF90) wrote:
>
>>Erääs tuttuni peri edemenneen sukulaisensa auton jossa oli
>>jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
>>paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
>>aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
>>ja kytkimen käytöllä.
>
>Milläs mekanismilla tämä kytkimen hajottaa?
... runsaalla kaasun ja kytkimen käytöllä ...
Eli ei jaksa mennä kolmosella, niin kaasua ja kytkimen
luistatusta. Ei ihme jos kytkin kuluu.
>Olen itsekseni miettinyt myös liian suurella vaihteella ajamisen
>ongelmaa eli onko fiksua ajaa niin suurella vaihteella kuin kone
>vaan vetää vai voiko siitä olla haittaa? Luulin että suurin haitta olisi
>kytkimen rasittuminen jollakin tavalla mutta tämä viesti pisti ajattelemaan
>uudestaan.
Kunhan on sen verran kierroksia että kone käy jyrisemättä,
neloskoneella järkevä minimikierrosluku on yleensä
1500 - 2000 rpm.
Kytkin kuluu vain silloin kun jalka on polkimella.
Hannu Lahtinen
he...@snafu.muncca.fi (Henri Helanto) wrote:
> Hyvin ymmärrettävää. Sen joka on yhä vakaasti sitä mieltä että
> etuvetoinen ei spinnaa tai että temppu olisi edes vaikea, pitäisi
> ottaa päiväksi 205GTi alle. Osaava kuski tekee sillä kyllä ihan
> mitä haluaa mutta pienikin epäröinti kostautuu heti ja radikaalisti.
Minusta spinnaamisherkkyys ei ole lainkaan huono ominaisuus, se tuo
ajoon vain enemmän haukuutta. Alkuperäiseen kysymykseen että 205GTi on
huono auto, voi todeta että sillä luultavasti pääsee helpommin
tilanteisiin jossa kuljettaja paljastuu huonoksi.
- Hannu Lahtinen -
Hannu Lahtinen
>ole niin hyvin pidettyjä ;-)
Kytkimen kulumiseen vaikuttaa huomattavasti minkälaisessa ajossa auto
on ollut. Eihän maantiellä kytkin kulu kun ei tarvitse vaihtaakaan,
mutta kaupunkiajossahan kytkintä käytetään jatkuviin
liikkeellelähtöihin. Minä harrastan lisäksi moottorijarrutusta melko
usein, eli kytkin luistaa hiukan kun vaihdan pienemmälle.
"vähän ajettu, perheen kakkosautona ollut" voi tarkoittaa sitä että
mittarin kilometrilukema pitää kyllä paikkansa mutta ajo on ollut
lähes pelkkää taajama-ajoa.
Toinen vaikuttava tekijä on moottorin koko/teho. Isolla koneella voi
lähteä liikkeelle melkein tyhjäkäynnillä, mutta pienellä joutuu
huudattamaan jotta saa edes vähän vääntöä. Nopeasti pyörivä kytkinlevy
kuluu tietty nopeammin.
Minulta meni tavallisessa kaupunkiajossa olleen Escortin kytkin
vaihtoon 100tkm kohdalla, oli kuulemma kulunut jo "niiteille".
- Hannu Lahtinen -
Jukka Laiho
In article <1997Feb5.120255.1@tnclus>, kalli...@tnclus.tele.nokia.fi wrote:
> Mit{ tulisi maailman surkeimpaan autoon, niin vahvimmat
> ehdokkaat l|ytyisiv{t vaikkapa 60- ja 70-lukujen
> taitteen pritanialaisista kinnereist{.
>
> Ei saarivaltakunnan autoteollisuus (aikoinaan yksi maailman
> suurimmista) romahtanut parissa vuodessa aivan ilman syyt{.
>
> Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
> Austin Allegro ja Morris Marina.
>
> Kaikki em. kinnerit ovat laadultaan ja ruosteenestoltaan aivan
> sanoinkuvaamattomia tekeleit{ mutta Vivassa on lis{ksi muutama
> piirre jotka tekev{t siit{ viel{ noita muita kahta surkeamman:
>
> 1) Viva lienee kautta aikojen ensimm{inen brittiauto, jossa on
> surkeat ajo-ominaisuudet
>
> 2) Vivassa on uskomattoman veltto kori. Pys{k|i auto tasaiselle
> pinnalle niin ett{ yhden py|r{n alla on nyrkin kokoinen kivi -
> ovet ja luukut eiv{t suostu avautumaan ja jos aukeavat, niin
> koitapa saada niit{ kiinni.
>
> 3) Vivasta l|ytyy muutama vertaansa vailla oleva suunnitteluvirhe:
> mm. vaihteensiirtovivusto saattaa heitt{{ hiukankin v{ljistyneen{
> useamman rattaan p{{lle yht{ aikaa.
>
Ja pöh.
Näitä ihan samoja juttuja kerrottiin hurjalla 60-luvulla milloin mistäkin
autosta, erityisesti ranskalaisista, eivätkä ne pitäneet paikkaansa niiden
sen kummemmin kuin yllä mainittujenkan kohdalla.
Itse olen mm. muutamaa Vivaa ajanut ja väitän kyllä että yllä olevat jutut
eivät pidä paikkaansa. Jos auto on ruostunut hoitamattomana navetan takana
niin ehkä valittamista voi olla, oikein hoidettuina brittiautot kestivät ja
toimivat suunnilleen yhtä hyvin kuin muutkin samaan aikaan tehdyt autot.
Ajettavuus esim. Vivassa oli sen aikaisten lehtien mukaan aikansa
huippuluokkaa. Oletkos itse koskaan ajanut Vivalla, Allegrolla tai tai
Marinalla? Minä olen, samanlaisia ne olivat kuin muutkin. Jos
ajo-ominaisuuksilla tarkoitetaan sitä mitä yleensä tarkoitetaan, oli tuohon
aikaan useimmissa perheautoissa normaalit perheauton ajo-ominaisuudet.
Hupijuttuja, mutta jos näihin kaikki uskovat niin pysyväthän tuon ikäisten
brittiautojen hinnat edullisina.
Brittien autoteollisuus sortui uskoakseni pääasiassa investointikyvyn
puutteeseen ja lakkoihin 70-luvun alussa, jolloin 60-luvulla vallinnut
laadukkaan työn maine muuttui hiljalleen rupumaineeksi. Nousu alkoi
uudelleen vasta kun tuotiin suosiolla suunnittelu ja tuotantolinjat muualta
(esim. Vauxhallille Saksasta Opelilta). Nythän moni tehdas pusaa autoja
Englannissa, mutta siitä ei kehdata tehdä numeroa.
Jukka
Kare M A Pietil{
In article <330E5B...@pultti.ttaol.fi> mapa...@pultti.ttaol.fi writes:
>"Vauxhallit on paskoja karvalakkimallisia Opel kopiota"
Kannataa myos muistaa, etta 1910-luvulla Prince Henry Vauxhallit olivat
suvereenisti hienoimpia ja suorituskykyisimpia urheiluautoja, mita maa
paallaan kantoi.
Briteillehan kavi useamman kerran niin, etta uuden mallin esisarja
lanseerattiin keskeneraisena - ja varsinkin Suomessa, jonne kaikkien
Eurooppalaisten autotehtaiden susisarjat on havitetty monen kunnon
auton maine oli iaksi mennytta.
Mr. DeSoto
In article <1997Feb5.120255.1@tnclus>, kalli...@tnclus.tele.nokia.fi
wrote:
> > Mit{ tulisi maailman surkeimpaan autoon, niin vahvimmat
> > ehdokkaat l|ytyisiv{t vaikkapa 60- ja 70-lukujen
> > taitteen pritanialaisista kinnereist{.
Mielestäni kuitenkin hinta/laatu suhde oli aikas kohdallaan. Suomeenhan
tuotiin pääosin niitä halvimpia malleja perustekniikalla. Monella
Vivalla, Algrolla, ja Marinalla on rassattu varsin runsaastikkin.
Lisäksi ei parane unohtaa Rovereita, isoja Vauxhalleja, jne..
> > Ei saarivaltakunnan autoteollisuus (aikoinaan yksi maailman
> > suurimmista) romahtanut parissa vuodessa aivan ilman syyt{.
Eihän ole!!! Jos nyt ei Suomeen tuoda, niin mitä sitten.
Eiköhän ainakin Vauxhall poskuttele vielä tänäkin päivänä aikas
raikkaasti. Jos seuraa esim. saarivaltakunnan autokilpailuja, niin
Vauxhall on lähes voittamaton luokassaan. Samassa sarjasssa tahkoo mm.
Fordeja, Opeleita jne..
> > Vahvimmat ehdokkaat syyllisiksi olisivat IMHO Vauxhal Viva,
> > Austin Allegro ja Morris Marina.
Vauxhall Viva, eihän se edes maksanutkaan oikein mitään. Pikku koneella
tasan varmaan ei voinutkaan kestää. Vika ei ollut valmistajassa, vaan
Suomen GMssä, joka niitä tänne rahtasi. Esim. Viva Magnum pesee vielä
tänäpäiväkin monet vekottimet.
Marinakin oli varsin nätti auto, 1.8 TC oli kunnon vehje. Pehmeä ja hyvä
ajaa, koska etujousitus vääntösauvajousitus. Kyllähän ne 1300 oli
nuhapumppuja, mutta koppa kesti kyllä.
Allegrosta en kommentoi, kun ei ole kokemuksia.
> > 2) Vivassa on uskomattoman veltto kori. Pys{k|i auto tasaiselle
> > pinnalle niin ett{ yhden py|r{n alla on nyrkin kokoinen kivi -
> > ovet ja luukut eiv{t suostu avautumaan ja jos aukeavat, niin
> > koitapa saada niit{ kiinni.
Ajappa mikä tahansa uudempi biilika kaltevalle paikalle, niin että se
pyrkii kiroontumaan, ei tasan varmasti kunnolla ovet toimi. Ja mitä
sitten, korinhan täytyykin olla joustava. Samoin rungon, mutta nämähän
olivatkin itsekantavalla korilla, joten tottakai ne myöten antaa.
Katsoppa joskus esim, kuorma-autojen, pakujen, jenkkien jne. runkoja ne
antavat myöden, tarkoituksella.
> > 3) Vivasta l|ytyy muutama vertaansa vailla oleva suunnitteluvirhe:
> > mm. vaihteensiirtovivusto saattaa heitt{{ hiukankin v{ljistyneen{
> > useamman rattaan p{{lle yht{ aikaa.
Joo, totahan teki mun mersunikin vähän väliä.
En ole mikään Viva/Marina fani, mutta suivaa, kun niitä ruvetaan
haukkumaan oikein kunnolla. On aina muistettava että nehän olivat
halvimpia malleja, mitä tehtaalta on koskaan lähtenyt. Eivät voi
vastatakkaan vertailuun kalleempiensa kanssa. Eniten potuttaa, kun
Vauxhallia haukutaan pelkän Viva kuulopuheiden perusteella.
Muuten tiesittekö:
Kun mulle usein sanotaan
"Hei toi sun vanha Victorisi on ihan Opelin näköinen"
vastaan
"väärin, se Opel on ihan mun Vauxhallin näköinen. Meinaan Vauxhall
Victor -57, oli ensimmäinen eurooppalainen auto panoramalasilla, ja
tämän tyylisellä korirakenteella"
kun sanotaan
"Vauxhallin koneet on ihan paskoja"
vastaan
"ai on vai? Vauxhall Victor -57 piti matkaennätystä moottoritestissä
pitälle kuusikymmenluvun puolelle, kai se sit aikas heikko oli!?!?"
tai sitten
"niin, tiedän yhden 6-koneella olevan Ventoran jolla ajetaan alle 11
sekan aikoja varttimaililla, vain turbo kiinniheitettynä. Kansi &
alakerta vakiona." (sama kone kuin kuorma-autoissa, Bedford)
kun sanotaan
"Vauxhallit on paskoja karvalakkimallisia Opel kopiota"
vastaan
"Hups, kas kun Englannissa ne puhu mulle aivan toista. Ja useimmat
siellä käytössä olleet Vauxhallit olivat varsin hienoja jalopuu
kojelautoineen ja nahkasisustuksineen. Ja ne mallinimetkin on ollu ensin
käytössä Vauxilla. (mm. Omega, Astra jne...)"
Siis täytyy muistaa, jos nyt Vauxhallia ei juuri Suomeen tuodakkaan, se
ei siltikään ole mikään kuollut merkki. Opel vaan on sattunut saamaan
enemmän jalansijaa Suomessa, joten Vauxhall sai väistyä.
Ajatelkaas, omassa Vauxissani ei ole alunperin laisinkaan sulakkeita,
mutta silti ei saa johtoja kärähtämään millään. Esim. oikkari
tilanteessa ajovalot alkavat vilkkumaan, mutteivät sammu kokonaan,
johtokaan ei käryä, ja pääset aina pimeässä perille. Kuinkas nykyään,
joko suleke palaa, tai sitten johdot kärähtää & sulke palaa.
Antti S Toivonen
Sami Anttila (sami.a...@pp.kolumbus.fi) wrote:
: Olen itsekseni miettinyt myös liian suurella vaihteella ajamisen
: ongelmaa eli onko fiksua ajaa niin suurella vaihteella kuin kone
: vaan vetää vai voiko siitä olla haittaa? Luulin että suurin haitta olisi
Kone rasittuu enemmän kuin oikealla vaihteella ajettaessa. Varsinkin
laakerit joutuvat koville. Varsinkin kuluneessa koneessa tämä voi
aiheuttaa moottorin surman melko nopeastikin, jos öljykalvo laakerin
ja kampiakselin kaulan välillä ei ole kunnollinen.
Mielestäni kannattaa ajaa terveillä kierroksilla. Mitä terveet
kierrokset sitten ovat riippuu automallista, mutta jos kuulostaa
pahalta tai edes epäilyttävältä, niin vaihda pienempi vaihde.
Nykyautoissa vaan on niin hyvät äänieristykset, että korvalla ei enää
voi sanoa oikein mitään koneen kierroksista tai rasitusasteesta.
-Antti
--
Antti Toivonen - a...@iki.fi Running Linux since september 1993
URL http://www.iki.fi/ast/ "If it works, don't fix/touch it"
Antti S Toivonen
Mika Ojutkangas KTF90 (moju...@news.abo.fi) wrote:
: Joten ei ne kaikki 'rauhallisen vanhuksen' käytössä olleet autot
: ole niin hyvin pidettyjä ;-)
Lieneekö edes suurempi osa hyvin pidettyjä? 70 vuotias puolikuuro
mummo tai pappa ei ehkä huomaa ja korjaa alkavia vikoja tarpeeksi
ajoissa.
Minulla ainakin nousee karvat pystyyn, kun ilmoituksessa lukee "naisen
käytöstä". Kun tietää millaista käsittelyä naiset(kin) voivat autolle
antaa, niin oikein pelottaa. Esimerkkinä yksi vanha opettajani, joka
vaihtoi Unossaan suuremmalle vaihteelle, kun pienemmällä ei enää
saanut lisää vauhtia kaasu pohjassa ja kierrokset tapissa.
Henri Helanto
hannu.l...@ntc.nokia.com (Hannu Lahtinen) writes:
>Minusta spinnaamisherkkyys ei ole lainkaan huono ominaisuus, se tuo
>ajoon vain enemmän haukuutta.
Miten sen nyt ottaa. Itse pidän tasapainoisista, lievästi yli-
ohjaavista autoista enkä likimainkaan sellaisesta haarukkatrukki-
tuntumasta mikä löytyy noista vehkeistä.
>Alkuperäiseen kysymykseen että 205GTi on
>huono auto, voi todeta että sillä luultavasti pääsee helpommin
>tilanteisiin jossa kuljettaja paljastuu huonoksi.
Ja vieläkin helpommin sellaisiin joissa auton alustan puutteet
paljastuvat. Hauskojahan nuo ovat mutta ääritilanteissa
(joihin joutumiseen ei kummempia tarvita) tarvitaan yleensä
vakuutusyhtiötä. Jos keskittyminen herpaantuu hetkeksi niin
GTi vie miestä eikä mies GTi:tä - vähän sama juttu kuin ekojen
3-ovisten Cossujen kanssa, ennenkuin tuli alustan säätöjen
recall.
Taas koneella!
On 14 Feb 1997, Antti S Toivonen wrote:
> Vieläkös tomaattia sai 1.6i koneeseen?
Olen sellaisia nähnyt, jopa istunut sellaisessa :)
Teemu Uusi-Esko tu4...@bessel.tutech.fi www.tutech.fi/~tu4150
Kaivokatu 9bC50 20500 TURKU +35850-5121911
-You are not drunk, if you can lie on the floor without
taking rest from anything. *Dean Martin* -
Miska Hakala TKKK
Moottori-lehden 1/97 "Kuukauden kolarit" -jutussa oli seuraava juttu:
"Jäi oman traktorinsa alle
Lähes yhdeksänkymppinen traktorimies ryhtyy kotipihallaan korjaamaan
ykkösvaihteelle juuttunutta Fergusoniaan, vaikka mekaanikko on jo
tulossa.
Omistaja pitää köydellä kiristämällä kytkintä vapaa-asennossa ja
kurkottaa samalla ajokkinsa sivulla seisten ruuvimeisselillä
starttimoottoria. Kun moottori käynnistyy, ote köydestä heltiää,
traktori lähtee liikkeelle ja korjaaja kaatuu pyörän alle. Samalla
köysi jää puristuksiin, kiristyy jälleen ja vapauttaa kytkimen,
jolloin traktori pysähtyy omistajansa päälle."
Ja minä luulin, että tuollaista voi tapahtua vain Simpsoneissa...
Todellisuus _on_ tarua ihmeellisempää.
- Miska
____
o/____\o Miska Hakala - mi...@iki.fi
(o=OO=o) http://www.iki.fi/miska/
[]----[] http://www.iki.fi/miska/bimmer.htm
Tuomas Eerola
Miska Hakala TKKK wrote:
> Ja minä luulin, että tuollaista voi tapahtua vain Simpsoneissa...
> Todellisuus _on_ tarua ihmeellisempää.
Onhan tuota sattunut paremmissakin piireissä: mikä olikaan sen
tunnetun näyttelijättären nimi joka 20-luvulla heilautti pitkää
kaulaliinaansa ja lähti sangen ..hmm.. näyttävästi..
Tuomas
Pirkka Lehto
- Sivuaa vähän aihetta, mutta menkööt: Jokunen vuosi sitten Hesassa oli kaapelikelaa kuljettaneesta rekasta purkautunut yksi keloista. Kelan pätkä roikkui ulos lavalta ja veti mukaansa kadulta jalankulkijan sotkeutuessaan miehen jalkoihin. Ukko parka kuoli roikuttuaan auton perässä jokusen kymmenen metriä. Tähän väliin sitten x-files teema, että silleen.
tapio rauma
Miska Hakala TKKK wrote:
>
> Moottori-lehden 1/97 "Kuukauden kolarit" -jutussa oli seuraava juttu:
>
> "Jäi oman traktorinsa alle
>
> Lähes yhdeksänkymppinen traktorimies ryhtyy kotipihallaan korjaamaan
> ykkösvaihteelle juuttunutta Fergusoniaan, vaikka mekaanikko on jo
> tulossa.
>
> Omistaja pitää köydellä kiristämällä kytkintä vapaa-asennossa ja
> kurkottaa samalla ajokkinsa sivulla seisten ruuvimeisselillä
> starttimoottoria. Kun moottori käynnistyy, ote köydestä heltiää,
> traktori lähtee liikkeelle ja korjaaja kaatuu pyörän alle. Samalla
> köysi jää puristuksiin, kiristyy jälleen ja vapauttaa kytkimen,
> jolloin traktori pysähtyy omistajansa päälle."
>
Oman traktorin alle jääminen ei ole mitenkään harvinaista, tai ei
joskus muinoin ollut. Joskus muinoin nimittäin isännillä oli tapana
käynnistää traktori niin, että ei mentykään ensin istuimelle asti. Tämä
on ihan ymmärrettävää, sillä usein pitää jotain vimpstaakeja pistää
perään kiinni moottorin käydessä, eli hydrauliikan jne. täytyy toimia.
Eikä se vaihdekeppi aina sattunut vapaalla olemaan.
Sitten viimein Valmetillakin keksivät, että täytynee estää startin
pyöriminen jos vaihde on vapaalla.....muuten traktorikuskeja ei kohta
enää ole...
Vaarini jäi 70-luvun alussa tällä tavalla traktorinsa alle. Vieläpä
ainakin kolme kertaa. Menivät nimittäin etupyörätkin linkkuun ja
traktori
kiersi ympyrää. Vaari jäi muuten henkiin. Traktori oli "vain"
pikku-Valmet.
Lonkkaluut siinä murtuivat ja taisi joku sisäelinkin vähän vaurioitua.
terv. Tapio Rauma .... ehkä siksi minusta tuli trauma....
tapio rauma
tapio rauma wrote:
>
> Sitten viimein Valmetillakin keksivät, että täytynee estää startin
> pyöriminen jos vaihde on vapaalla.....muuten traktorikuskeja ei kohta
> enää ole...
>
Anteeksi. Siis tietenkin täytyy estää startin pyöriminen jos vaihde
EI ole vapaalla.
T.Rauma
Markku Haapamaki
> T.Rauma
Lienee lakisaateinen juttu. Joissakin rakvaattoreissa tama toimii
siten etta kytkin pitaa olla pohjassa (esim. Fiat)
-MH-
G. Fragostini
Miska Hakala TKKK wrote:
> "Jäi oman traktorinsa alle
> ...
Onhan nloita traktorijuttuja:
Kuulin aikoinaan, että erään maalaistalon isäntä oli kaatanut
traktorinsa selälleen suoralla maalla. Nostamaan tullut väki oli ollut
ensin kummissaan, koska mitään näkyvää syytä ei ollut. Mutta kun vehje
saatiin pystyyn, paljastui että kanto oli mennyt läpi konepellistä.
Näin oli kai käynyt siksi, että vanha isäntä oli ollut kannon
irrotuspuuhissa ja sitonut kettingin kantoon ja toisen pään traktorin
koukkuun. Sitten vaan vetämään ja - hups.... traktori kippasi takakautta
ympäri.
Legenda kertoo, että ukko ehti pois alta :-)
> - Miska
Debner Jari
Ja vanha harmaa Ferkku käynnistetään vaihdekepistä !!!
Siinä on normaalien vaihteiden lisäksi start-asento jonne keppi
tyrkkäämällä alkaa startti pyöriä, eipä ole ainakaan vaihde päällä.
JD
--
MZ
Jouni Vainamo Moisio
Miska Hakala TKKK <mha...@news.abo.fi> sanoi:
: Moottori-lehden 1/97 "Kuukauden kolarit" -jutussa oli seuraava juttu:
: "Jäi oman traktorinsa alle
: Lähes yhdeksänkymppinen traktorimies ryhtyy kotipihallaan korjaamaan
: ykkösvaihteelle juuttunutta Fergusoniaan, vaikka mekaanikko on jo
: tulossa.
: Omistaja pitää köydellä kiristämällä kytkintä vapaa-asennossa ja
: kurkottaa samalla ajokkinsa sivulla seisten ruuvimeisselillä
: starttimoottoria. Kun moottori käynnistyy, ote köydestä heltiää,
: traktori lähtee liikkeelle ja korjaaja kaatuu pyörän alle. Samalla
: köysi jää puristuksiin, kiristyy jälleen ja vapauttaa kytkimen,
: jolloin traktori pysähtyy omistajansa päälle."
Tuo ei kyllä onnistu jos Fergu on ehjä. Siinä pitää nimittäin
olla kertoja vapaalla ennenkuin solenoidi vetää. Mutta onhan tämä
seppä voinut vaikka tehdä näppärän ohituskytkennän ;=)
: Ja minä luulin, että tuollaista voi tapahtua vain Simpsoneissa...
: Todellisuus _on_ tarua ihmeellisempää.
Naapurikylässä oli muinoin eräs hemmo, joka ajoi Valmetilla selfinsä
yli. Jäi henkiin eikä se kleptomaniakaan siitä parantunut...
Oliskohan ollut niitä Valluja, joihin ei vielä ollut rakennettu
yliajonestoa?
: - Miska
: ____
: o/____\o Miska Hakala - mi...@iki.fi
: (o=OO=o) http://www.iki.fi/miska/
: []----[] http://www.iki.fi/miska/bimmer.htm
--
-- Jouni Moisio, Gummeruksenkatu 5 A 25, 40100 Jyvaskyla, Finland --
-- tel. 941-621579 : moj...@tukki.jyu.fi --
-- Geek code: GCS d-- H-(+) s+: g- p0 au-- a w+ v-- C(++) UH+$ L+ 3 N+(-) E
K- W++ M? V- -po+ Y+ t !5 !j R G? tv- b++ !D B-- e- u* h---- f r+++ n+ x+++@
Harri Holopainen
In article <5efak4$c...@pinta.kolumbus.fi>,
>>jo kolmas kytkin menossa vaikka kilometrejä ei ollut kovinkaan
>>paljon. Syy oli kuulemma ajotavassa, auton omistaja oli ajanut
>>aina kolmosella ja mut vaihteet oli korvattu runsaalla kaasun
>>ja kytkimen käytöllä.
>
>Milläs mekanismilla tämä kytkimen hajottaa?
uhm. jos arvata pitäisi niin luistatuksella?
Jos kolmosella liikkeelle lähtee niin tavan koppimopon kytkin suhisee
ihan kotitarpeiksi. Minullakin on muuan tutun tuttu joka ei oikein perusta
vaihdekepin veivaamisesta vaan esim. ylämäessä risteyksessä pidättelee
autoa kytkimellä ja kaasulla. Ja syytä miksi ei mies hanki automaattia
en ole vielä keksinyt.
>Olen itsekseni miettinyt myös liian suurella vaihteella ajamisen
>ongelmaa eli onko fiksua ajaa niin suurella vaihteella kuin kone
>vaan vetää vai voiko siitä olla haittaa? Luulin että suurin haitta olisi
>kytkimen rasittuminen jollakin tavalla mutta tämä viesti pisti ajattelemaan
>uudestaan.
No eipä kait se kytkin pahaksi pistä ellei se luista. Joissain
pirsseissä vaihteet (ylivaihde, vitonen) eivät kauhesati arvosta
matelemista isolla vaihteella kun tällöin momentit ovat suuria eikä
öljy välttämättä kierrä laakeripinnoilla yhtä hyvin kuin isoilla kierroksilla.
>Sami Anttila sami.a...@pp.kolumbus.fi
>-muuten olen sitä mieltä että Tampereen seudulla
>olisi parempi olla vain yksi SM-liigatason joukkue-
--
H a r ri H ol o p ai n en / h ar ri.hol op ain en@h ut.f i
S Syrjala
Vaikka laki ja määräykset estävät traktorin liikkumisen startin voimalla
oli muutama vuosi sitten traktoriajokortin (T) teoriakysymyksissä oikeana
vaihtoehtona traktorin siirtäminen startilla vaihde päällä jos kone sammui
tasoylikäytävälle.
T-kortin teoriakysymykset on muuten samat kuin B-kortille mutta lisättyna
melkein yhtä paksulla pumaskalla traktoria koskevia asioita.
/Sauli
Petteri Luostarinen
Marko Santala <msan...@alpha.hut.fi> writes:
>Pösökaupat eivät kuulemma anna kovin mielellään GTI/XSI/Rallye jne
>-malleja koeajettaviksi ilman mukana seuraavaa myyjää...
Nykyistä autoani etsiessä antoivat muutaman ihan "tosta vaan" ja
kamun kanssa valitettiin, että kuului mielenkiintoista ääntä
tai kun yhden jopa innostuin kuntotestaukseen viemään, niin se oli
sitten tietysti tuontiauto, josta epäilin varaosien saatavuutta,
niin jäi muutama koeajo sitten ihan revittelyksi. Myyjä itse ei
milloinkaan halunnut mukaan, vaikka kaksi nuorta poikaa oli aina
pyytämässä GTi:tä koeajoon.
--
terveisin: Petteri
mailto:petteri.l...@lut.fi
http://www.lut.fi/~pluostar
tel: 0400-497739
Tuomas Eerola
Jouni Vainamo Moisio wrote:
> : Omistaja pitää köydellä kiristämällä kytkintä vapaa-asennossa ja
> : kurkottaa samalla ajokkinsa sivulla seisten ruuvimeisselillä
> : starttimoottoria. Kun moottori käynnistyy, ote köydestä heltiää,
> Tuo ei kyllä onnistu jos Fergu on ehjä. Siinä pitää nimittäin
> olla kertoja vapaalla ennenkuin solenoidi vetää. Mutta onhan tämä
> seppä voinut vaikka tehdä näppärän ohituskytkennän ;=)
Tuossahan ruuvimeisseli startin kyljessä oli juuri se ohituskytkin,
ellet sattunut huomaamaan.
Tuomas
Hannu Lahtinen
hur...@niksula.hut.fi (Harri Holopainen) wrote:
>vaihdekepin veivaamisesta vaan esim. ylämäessä risteyksessä pidättelee
>autoa kytkimellä ja kaasulla. Ja syytä miksi ei mies hanki automaattia
>en ole vielä keksinyt.
Noo jos pitää autoa paikallaan mäessä ykkösvaihteella ja lähes
tyhjäkäynnillä ei kytkin kovin merkittävästi kulu. Toinen juttu on jos
vauhtia otetaan suurilla kierroksilla ja kytkimen luistatuksella.
>No eipä kait se kytkin pahaksi pistä ellei se luista. Joissain
>pirsseissä vaihteet (ylivaihde, vitonen) eivät kauhesati arvosta
>matelemista isolla vaihteella kun tällöin momentit ovat suuria eikä
>öljy välttämättä kierrä laakeripinnoilla yhtä hyvin kuin isoilla kierroksilla.
Pitänee paikkansa, mutta vasta isommat koneet tai dieselit antavat
alakierroksilla niin paljon vääntöä että noin tulisi tehtyä.
- Hannu Lahtinen -
Hietala Joni
: Janne> tai mongersi voimattomana... Opin tästä sen että
: Janne> automaattiin pitää olla abaut kolmilitrainen kone vähintään
heh....kokeilkaapas daihatsun 3-pyttyistä litraista dieseliä niin tiedätte
mitä on raaka voima ;) Löytyisiköhän sitä muuten automaattilaatikolla? Ei
sen puoleen...varmasti tosi kiva ja halpa ajettava opiskelija-autona..jos
kestää opiskelija-asuntolassa asumisen niin eiköhän tuonkin kestäisi.