Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Päivävaloautomatiikka?
189 views
Skip to first unread message
Asko Ikävalko
Oct 10, 2013, 3:19:18 PM10/10/13
to
Mitenkäs hyvin eri merkkisissä autoissa toimii päivävaloautomatiikka
pilvipoutaisena lokakuisena iltapäivänä klo neljän paluuliikenteessä?
Viime päivinä olen huomannut, että Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
pääosin päivänvaloksi, mutta 60 km työmatkan aikana se kyllä useampaan
otteeseen luulee yön tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehkö
moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee yömoodin nopeasti päälle ja
päivämoodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen jälkeen.
Koska tuo aiheuttaisi turhaa valojen vilkuttelua, niin sen vuoksi
olenkin pitänyt valokatkaisimen aina yöasennossa, eli käytän aina täysiä
ajovaloja enkä mitään päivävaloja.
Joku kehui täällä taannoin että uudessa Volvossa päivävalot syttyy
aamulla ja sammuu iltahämärässä, mutta noinko tosiaan on, ettei
"paremmissa" autoissa tämä valoautomatiikka ikinä tee virhetulkintoja?
Vai onko mittariston merkkivalo vaan niin huomaamaton, ettei kuljettaja
tiedä mitä autonsa keulalla tapahtuu?
-Asko
pilvipoutaisena lokakuisena iltapäivänä klo neljän paluuliikenteessä?
Viime päivinä olen huomannut, että Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
pääosin päivänvaloksi, mutta 60 km työmatkan aikana se kyllä useampaan
otteeseen luulee yön tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehkö
moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee yömoodin nopeasti päälle ja
päivämoodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen jälkeen.
Koska tuo aiheuttaisi turhaa valojen vilkuttelua, niin sen vuoksi
olenkin pitänyt valokatkaisimen aina yöasennossa, eli käytän aina täysiä
ajovaloja enkä mitään päivävaloja.
Joku kehui täällä taannoin että uudessa Volvossa päivävalot syttyy
aamulla ja sammuu iltahämärässä, mutta noinko tosiaan on, ettei
"paremmissa" autoissa tämä valoautomatiikka ikinä tee virhetulkintoja?
Vai onko mittariston merkkivalo vaan niin huomaamaton, ettei kuljettaja
tiedä mitä autonsa keulalla tapahtuu?
-Asko
Sami Setälä
Oct 11, 2013, 11:23:13 AM10/11/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l36ujp$sgp$1...@dont-email.me...
asettavat, koska ympäristön valaistuksen taso vaihtelee niin merkittävästi
riippuen pilvistä, metsäisyydestä ynnä muusta. Itsellä tosiaan on Volvo
V50 -12, ja siinä liipasinherkkyys on aika hyvin optimoitu. Osittainhan tuo
herkkyys tulee eu-direktiivistä, joka määrittää monenko sekunnin kuluessa
ajovalojen tulee syttyä jos valaistus laskee tietyn raja-arvon alle. Joten
kyllä tuo Volvonkin automatiikka ksenonit sytyttää esimerkiksi taajamassa
"nelikaistaisen sillan" ali ajaessa tms... Poiskytkentäviivettä Volvo on
ainakin tuossa mallissa pitänyt suurena, eli päivävaloille takaisin vaihto
saattaa ottaa jopa minuutteja, tai sitten se ei tapahdu lainkaan jos
ympäristö ei enää merkittävästi valaistu lisää.
> Koska tuo aiheuttaisi turhaa valojen vilkuttelua, niin sen vuoksi olenkin
> pitänyt valokatkaisimen aina yöasennossa, eli käytän aina täysiä ajovaloja
> enkä mitään päivävaloja.
Se olisi mielenkiintoista tietää, että onko tuo automatiikan ohjelmointi
erilainen tai "älykkäämpi" ksenonautoissa kuin normaali halogeeneilla
varustetuissa? Nimittäin äkkiseltään voisin kuvitella, että halogeenien
kohdalla insinöörille ei ole mitään merkitystä sillä kuinka ahkeraan niitä
räpsitään päälle tai pois. Kun taas ksenonien kohdalla tuolla on paljonkin
merkitystä sekä polttimoiden hitaan syttymisnopeuden että myös niiden
kestoiän kannalta.
> Joku kehui täällä taannoin että uudessa Volvossa päivävalot syttyy aamulla
> ja sammuu iltahämärässä, mutta noinko tosiaan on, ettei "paremmissa"
> autoissa tämä valoautomatiikka ikinä tee virhetulkintoja?
Käytännössä jo tuo lainsäädäntö pakottaa rakentamaan automatiikan niin, että
virhetulkinnat ovat väistämättömiä. Esimerkiksi juuri leveät
alikulkutunnelit ja vastaavat, joissa valaistusolosuhteet eivät direktiivin
määrittämissä luksirajoissa salli päivävalojen käyttöä.
-Sami-
news:l36ujp$sgp$1...@dont-email.me...
> Mitenkäs hyvin eri merkkisissä autoissa toimii päivävaloautomatiikka
> pilvipoutaisena lokakuisena iltapäivänä klo neljän paluuliikenteessä?
>
> Viime päivinä olen huomannut, että Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
> pääosin päivänvaloksi, mutta 60 km työmatkan aikana se kyllä useampaan
> otteeseen luulee yön tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehkö
> moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee yömoodin nopeasti päälle ja
> päivämoodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen jälkeen.
Kyllähän nämä syksyiset ja keväiset päivät väkisin jotain haasteita
> pilvipoutaisena lokakuisena iltapäivänä klo neljän paluuliikenteessä?
>
> Viime päivinä olen huomannut, että Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
> pääosin päivänvaloksi, mutta 60 km työmatkan aikana se kyllä useampaan
> otteeseen luulee yön tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehkö
> moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee yömoodin nopeasti päälle ja
> päivämoodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen jälkeen.
asettavat, koska ympäristön valaistuksen taso vaihtelee niin merkittävästi
riippuen pilvistä, metsäisyydestä ynnä muusta. Itsellä tosiaan on Volvo
V50 -12, ja siinä liipasinherkkyys on aika hyvin optimoitu. Osittainhan tuo
herkkyys tulee eu-direktiivistä, joka määrittää monenko sekunnin kuluessa
ajovalojen tulee syttyä jos valaistus laskee tietyn raja-arvon alle. Joten
kyllä tuo Volvonkin automatiikka ksenonit sytyttää esimerkiksi taajamassa
"nelikaistaisen sillan" ali ajaessa tms... Poiskytkentäviivettä Volvo on
ainakin tuossa mallissa pitänyt suurena, eli päivävaloille takaisin vaihto
saattaa ottaa jopa minuutteja, tai sitten se ei tapahdu lainkaan jos
ympäristö ei enää merkittävästi valaistu lisää.
> Koska tuo aiheuttaisi turhaa valojen vilkuttelua, niin sen vuoksi olenkin
> pitänyt valokatkaisimen aina yöasennossa, eli käytän aina täysiä ajovaloja
> enkä mitään päivävaloja.
erilainen tai "älykkäämpi" ksenonautoissa kuin normaali halogeeneilla
varustetuissa? Nimittäin äkkiseltään voisin kuvitella, että halogeenien
kohdalla insinöörille ei ole mitään merkitystä sillä kuinka ahkeraan niitä
räpsitään päälle tai pois. Kun taas ksenonien kohdalla tuolla on paljonkin
merkitystä sekä polttimoiden hitaan syttymisnopeuden että myös niiden
kestoiän kannalta.
> Joku kehui täällä taannoin että uudessa Volvossa päivävalot syttyy aamulla
> ja sammuu iltahämärässä, mutta noinko tosiaan on, ettei "paremmissa"
> autoissa tämä valoautomatiikka ikinä tee virhetulkintoja?
virhetulkinnat ovat väistämättömiä. Esimerkiksi juuri leveät
alikulkutunnelit ja vastaavat, joissa valaistusolosuhteet eivät direktiivin
määrittämissä luksirajoissa salli päivävalojen käyttöä.
-Sami-
-sami-nexus-
Oct 11, 2013, 1:01:00 PM10/11/13
to
Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> Wrote in
message:
itse ajelen pääsääntöisesti päivävaloilla, takavalot palaa aina.
ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
polttimoita.
automaatilla valot menee päälle aina vähänkään kun on varjoa tai
tunnelia. jos pyyhkimet on aktivoitu, tuntuu valot palavan myös
silloin.
--
-sami-
----Android NewsGroup Reader----
http://www.piaohong.tk/newsgroup
message:
ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
polttimoita.
automaatilla valot menee päälle aina vähänkään kun on varjoa tai
tunnelia. jos pyyhkimet on aktivoitu, tuntuu valot palavan myös
silloin.
--
-sami-
----Android NewsGroup Reader----
http://www.piaohong.tk/newsgroup
Asko Ikävalko
Oct 11, 2013, 3:35:29 PM10/11/13
to
-sami-nexus- wrote:
> itse ajelen pääsääntöisesti päivävaloilla, takavalot palaa aina.
> ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
> paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
> polttimoita.
Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
> itse ajelen pääsääntöisesti päivävaloilla, takavalot palaa aina.
> ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
> paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
> polttimoita.
yövalot erikseen. Mikä auto?
> jos pyyhkimet on aktivoitu, tuntuu valot palavan myös
> silloin.
automatiikalle. Eikös suomen tieliikennelakikin vaadi käyttämään oikeita
ajovaloja sateella.
-Asko
-sami-nexus-
Oct 12, 2013, 12:35:31 AM10/12/13
to
Asko Ikävalko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> Wrote in
message:
message:
> -sami-nexus- wrote:
>> itse ajelen pääsääntöisesti päivävaloilla, takavalot palaa aina.
>> ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
>> paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
>> polttimoita.
>
> Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
> yövalot erikseen. Mikä auto?
>
5-sarjan bmw. en kyllä muista nähneeni tuota ominaisuutta muissa
>> itse ajelen pääsääntöisesti päivävaloilla, takavalot palaa aina.
>> ajovalot päälle sitten kun valoja tarvitsee jotta näkisi
>> paremmin. ajovalojen syttyessä, syttyy taakse lisää
>> polttimoita.
>
> Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
> yövalot erikseen. Mikä auto?
>
kuin 2008-2010 malleissa.
kare pietilä
Oct 12, 2013, 8:07:00 AM10/12/13
to
Asko Ikävalko kirjoitti:
osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja ollenkaan.
Toinen ojasta allikkoon juttu ovat nämä monien uusien/uudehkojen
autojen monta takavalopolttimoa sisältävät takaumpiot. Melko suuressa
osassa autoista takavalot palavat nyt sitten osateholla kun palaneita
polttimoita ei ymmärretä vaihtaa ennen kuin katsastusmies asiasta
huomauttaa.
> Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
> yövalot erikseen. Mikä auto?
Kaiken kaikkiaan on mielestäni aivan totaalinen emämunaus, että suuri
> yövalot erikseen. Mikä auto?
osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja ollenkaan.
Toinen ojasta allikkoon juttu ovat nämä monien uusien/uudehkojen
autojen monta takavalopolttimoa sisältävät takaumpiot. Melko suuressa
osassa autoista takavalot palavat nyt sitten osateholla kun palaneita
polttimoita ei ymmärretä vaihtaa ennen kuin katsastusmies asiasta
huomauttaa.
AkiP
Oct 12, 2013, 9:05:10 AM10/12/13
to
12.10.2013 15:07, kare pietilä kirjoitti:
> Kaiken kaikkiaan on mielestäni aivan totaalinen emämunaus, että suuri
> osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja ollenkaan.
Ekoloogisuuden kanssa mennään äärimmäisyyksiin, aina turvallisuuden
> Kaiken kaikkiaan on mielestäni aivan totaalinen emämunaus, että suuri
> osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja ollenkaan.
kustannuksella näymmä.
-sami-nexus-
Oct 12, 2013, 9:31:27 AM10/12/13
to
kare pietilä <kpie...@welho.comp> Wrote in message:
ihmetyttää tosiaan päivästä tioseen samat autot näkyy työmatkalla
ja useita päiviä polttimot pimeenä. ei taida niissä olla
merkkivaloa palaneelle polttimolle. nyt on tullut reiluun kolmeen
vuoteen ajettua 160tkm ja kaksi parkkipolttimoa tarvinnut
vaihtaa.
ja useita päiviä polttimot pimeenä. ei taida niissä olla
merkkivaloa palaneelle polttimolle. nyt on tullut reiluun kolmeen
vuoteen ajettua 160tkm ja kaksi parkkipolttimoa tarvinnut
vaihtaa.
kare pietilä
Oct 12, 2013, 11:33:34 AM10/12/13
to
-sami-nexus- kirjoitti:
mutta perstuntuma on se, että mitä vähäpätöisempi valo vikaantuu, sitä
teatraalisemmin siitä pitää varoittaa. Onneksi vertaistukijärjestelmä
osasi vinkata viimeksi, että vaikeasti huomattavista polttimovioista mm.
rekisterikilven valo hälyttää check-valolla ja sellaisella keltaisella
polttimon kuvalla keskellä inforuutua. Hankalokeron valosta tulisi
varmaan jo torvisoittoa :o)
Nykyautoissa on tietysti aika paljon sitäkin vikaa, että polttimot on
vaihdatettava korjaamolla. Itselleni tuo olisi jo riittävä syy etsiä
joku toinen auto.
> ihmetyttää tosiaan päivästä tioseen samat autot näkyy työmatkalla
> ja useita päiviä polttimot pimeenä. ei taida niissä olla
> merkkivaloa palaneelle polttimolle. nyt on tullut reiluun kolmeen
> vuoteen ajettua 160tkm ja kaksi parkkipolttimoa tarvinnut
> vaihtaa.
En ole jaksanut dignosoida esim. Lanciani valovaroitusjärjestelmää,
> ja useita päiviä polttimot pimeenä. ei taida niissä olla
> merkkivaloa palaneelle polttimolle. nyt on tullut reiluun kolmeen
> vuoteen ajettua 160tkm ja kaksi parkkipolttimoa tarvinnut
> vaihtaa.
mutta perstuntuma on se, että mitä vähäpätöisempi valo vikaantuu, sitä
teatraalisemmin siitä pitää varoittaa. Onneksi vertaistukijärjestelmä
osasi vinkata viimeksi, että vaikeasti huomattavista polttimovioista mm.
rekisterikilven valo hälyttää check-valolla ja sellaisella keltaisella
polttimon kuvalla keskellä inforuutua. Hankalokeron valosta tulisi
varmaan jo torvisoittoa :o)
Nykyautoissa on tietysti aika paljon sitäkin vikaa, että polttimot on
vaihdatettava korjaamolla. Itselleni tuo olisi jo riittävä syy etsiä
joku toinen auto.
J.P
Oct 12, 2013, 12:32:53 PM10/12/13
to
kare pietilä wrote:
> Asko Ikävalko kirjoitti:
>> Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
>> yövalot erikseen. Mikä auto?
>
> Kaiken kaikkiaan on mielestäni aivan totaalinen emämunaus, että suuri
> osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja
> ollenkaan. Toinen ojasta allikkoon juttu ovat nämä monien
Ei noi huomiovalotkaan kovin fiksusti ole kun ovat niin matalalla -jos minä
> Asko Ikävalko kirjoitti:
>> Tuo onkin minulle ihan uutta, että takapäässäkin on päivävalot ja
>> yövalot erikseen. Mikä auto?
>
> Kaiken kaikkiaan on mielestäni aivan totaalinen emämunaus, että suuri
> osa uusista autoista ei polta päivävalojen kanssa takavaloja
> ollenkaan. Toinen ojasta allikkoon juttu ovat nämä monien
olisin saanut päättää niin olisivat katon etuyläreunassa jolloin auttaisi
esim. vastaantulevan auton havaitsemista suoralla jossa onkin monttua...
MStr
Oct 12, 2013, 1:14:35 PM10/12/13
to
On 12.10.2013 15:07, kare pietil� wrote:
> Kaiken kaikkiaan on mielest�ni aivan totaalinen em�munaus, ett� suuri
> osa uusista autoista ei polta p�iv�valojen kanssa takavaloja ollenkaan.
Miksi niit� takavaloja pit�isi polttaa valoisaan aikaan?
Se, ett� ajetaan sateessa ja sumussa huomioivaloilla on eri juttu..
++MStr
> Kaiken kaikkiaan on mielest�ni aivan totaalinen em�munaus, ett� suuri
> osa uusista autoista ei polta p�iv�valojen kanssa takavaloja ollenkaan.
Miksi niit� takavaloja pit�isi polttaa valoisaan aikaan?
Se, ett� ajetaan sateessa ja sumussa huomioivaloilla on eri juttu..
++MStr
Asko Ikävalko
Oct 12, 2013, 3:06:12 PM10/12/13
to
J.P wrote:
> Ei noi huomiovalotkaan kovin fiksusti ole kun ovat niin matalalla
Tässä on kyllä menty pahasti metsään autojen suunnittelussa. Joskus
> Ei noi huomiovalotkaan kovin fiksusti ole kun ovat niin matalalla
kestää sekunteja siinä välissä kun pimeät ajovaloumpiot jo näkyvät,
mutta puskurin alareuna viipyilee vielä katveessa.
Lisäksi niille huomiovaloille ei liene mitään kirkkausvaatimuksia?
Tuntuu siltä, että joillakin on teinibemareissaan halvinta mahdollista
LED-nauhaa laitettu puskurin alareunaan ja valoteho on samaa luokkaa
kuin parkkivaloissa.
-Asko
Asko Ikävalko
Oct 12, 2013, 3:11:40 PM10/12/13
to
MStr wrote:
> Miksi niitä takavaloja pitäisi polttaa valoisaan aikaan?
Suomessa on totuttu vuosien saatossa pitämään ajovalot päällä, joten
ainakin itselleni on iskostunut syvälle alitajuntaan että pimeä auto on
parkissa ja valot päällä oleva auto on liikenteessä. Jos se pimeä auto
kuitenkin liikkuu, niin kyllä se toisinaan aiheuttaa pieniä
säikähdyksiä. Varsinkin kaupungissa monikaistaisilla teillä voi joskus
olla vaikea hahmottaa, mitkä autoista ovat parkissa ja mitkä seisoo vaan
liikennevaloissa.
-Asko
> Miksi niitä takavaloja pitäisi polttaa valoisaan aikaan?
Suomessa on totuttu vuosien saatossa pitämään ajovalot päällä, joten
ainakin itselleni on iskostunut syvälle alitajuntaan että pimeä auto on
parkissa ja valot päällä oleva auto on liikenteessä. Jos se pimeä auto
kuitenkin liikkuu, niin kyllä se toisinaan aiheuttaa pieniä
säikähdyksiä. Varsinkin kaupungissa monikaistaisilla teillä voi joskus
olla vaikea hahmottaa, mitkä autoista ovat parkissa ja mitkä seisoo vaan
liikennevaloissa.
-Asko
kare pietilä
Oct 12, 2013, 3:37:48 PM10/12/13
to
MStr kirjoitti:
ajelevat sitten peräpää pimeänä hämärän jo laskeuduttua. Tuli tuossa
just hiljan ajettua pitempään yhden perässä ja yllättävän hämärää oli
kun se Ford (?) lopulta päätti sytyttää ne valonta.
Siksi toisekseen ajovalopakkoa perusteltiin aikanaan sillä, että valojen
avulla liikkuva auto erottuu pysäköidystä. No eipä erotu enää.
> Miksi niitä takavaloja pitäisi polttaa valoisaan aikaan?
Siksi, että typerät autoilijat eivät tajua autonsa valoista mitään ja
ajelevat sitten peräpää pimeänä hämärän jo laskeuduttua. Tuli tuossa
just hiljan ajettua pitempään yhden perässä ja yllättävän hämärää oli
kun se Ford (?) lopulta päätti sytyttää ne valonta.
Siksi toisekseen ajovalopakkoa perusteltiin aikanaan sillä, että valojen
avulla liikkuva auto erottuu pysäköidystä. No eipä erotu enää.
MStr
Oct 12, 2013, 11:02:39 PM10/12/13
to
On 12.10.2013 22:37, kare pietilä wrote:
> MStr kirjoitti:
>> Miksi niitä takavaloja pitäisi polttaa valoisaan aikaan?
>
> Siksi, että typerät autoilijat eivät tajua autonsa valoista mitään ja
> ajelevat sitten peräpää pimeänä hämärän jo laskeuduttua. Tuli tuossa
Tai kesäsateessa tai sumussa kun on niin valoisaa, että automatiikka ei
> MStr kirjoitti:
>> Miksi niitä takavaloja pitäisi polttaa valoisaan aikaan?
>
> Siksi, että typerät autoilijat eivät tajua autonsa valoista mitään ja
> ajelevat sitten peräpää pimeänä hämärän jo laskeuduttua. Tuli tuossa
sytytä lisää valoja, Mutta eihän se ole auton varusteiden vika jos
autoilija ei osaa käyttää niitä.
Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
> Siksi toisekseen ajovalopakkoa perusteltiin aikanaan sillä, että valojen
> avulla liikkuva auto erottuu pysäköidystä. No eipä erotu enää.
myös lamppujen sijoittelulla.
++MStr
kare pietilä
Oct 13, 2013, 2:23:52 AM10/13/13
to
MStr kirjoitti:
käytännössä tietyt turvallisuusvaatimukset. Valoasiassakin lienee kyse
pitkälti siitä, että EU-harmonisointi ei ota huomioon syrjäalueiden
tilannetta tai käytäntöjä ja Suomessa ei enää voida tai haluta soveltaa
kansallisia käytäntöjä. Takavuosina mitään ongelmia ei tässä suhteessa
tuntunut olevan ja vaaditut kansalliset muutokset oli pakko tehdä tai
auto jäi rekisteröimättä.
Lainsäätäjänkin näkökulmasta katsoen pitäisi olla aika selvää, että
maailma on sikäli muuttunut, että vanhan ajan automiehen tilalla on tänä
päivänä mitä lie mekkotyttöjä (ihan ikään ja sukupuoleen katsomatta!),
jotka eivät ymmärrä autosta tuon taivaallista eikä siihen voi luottaa
että osaisivat esim. käyttää valoja asianmukaisesti. Samahan näkyy
pyöräilijöistä, jotka näyttävät ajelevan täydessä pimeydessä täysin
tyytyväisenä harvakseltaan vilkkuvan ajovalon kanssa lainkaan
ymmärtämättä sitä, että pyörän sijaintia ja nopeutta on tuolloin
erittäin vaikea arvioida.
Loppu jää sitten tietysti poliisille, niin kuin esim. sumuvalojen
ajoittain holtittomaksi riistäytyneen käytön tapauksessa, jota on sitten
jouduttu kaitsemaan rikesakkokampanjoilla.
> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
Hassuahan tuo on, luultavasti Euroopasta lopulta tännekin levinnyt
ikiaikainen käytäntö. Mulla on jopa yksi autovanhut jossa parkit ja
sumut saa päälle nupeista vetämällä, mutta ajovalojen kytkentä on tehty
tarkoituksella niin vaikeaksi etteivät varmasti mene vahingossa päälle.
Syy tähän on tietysti se, että pieni tasavirtalaturi tuottaa
nimellistehonsa (tyypillisesti 150-300w) vain jokseenkin oikealla
nopeudella pyöriessään ja esim. kaupungissa juhlavalaistus, pyyhkijät ja
radio riittäisi tyhjentämän akun aika nopeasti.
> Jarruvalot ja vilkut taas erottuvat paremmin, tosin sen voisi hoitaa
> myös lamppujen sijoittelulla.
No tämä ihan hyvä toive nyt on lähinnä kustannussyistä muuttunut
kurpitsaksi kun tyyppihyväksynnätkään eivät näytä idioottimaisia
sijoitteluja karsivan, esimerkkinä vaikkapa juuri nämä uusien autojen
projektorihirvitykset, joissa vilkku on sijoitettu sinne eteenpäin
näyttävien valkoisten valonlähteiden keskelle. Noiden toimivuutta
voidaan sitten valvoa oikeastaan vain katsastusmiesten toimesta, jotka
kirjoittavat aika herkästi korjauskehotuksen mikäli vilkkupolttimon
oranssi lakka on varissut sinne umpion pohjalle. Asiakas pitää tätä
tietysti turhanaikaisena nipotuksena mutta polttimonvaihdon
turvallisuusviakutus on aivan kiistaton myös sellaisissa autoissa,
joissa vilkku on erillään.
Toisaalta jarruvalojen selkeä erottuvuus on taattu valojen riittävällä
tehoerolla (muistaakseni 5w vs. 21w) ja jarruvalon tunnistettavuus
perustuu osin juuri siihen, että takavalo kirkastuu kun taas erillinen
valo voi sekaantua takasumuvalon kanssa.
> Tai kesäsateessa tai sumussa kun on niin valoisaa, että automatiikka ei
> sytytä lisää valoja, Mutta eihän se ole auton varusteiden vika jos
> autoilija ei osaa käyttää niitä.
Koko tyyppikatsastuskäytännön perustelu on tavallaan se, että täyttäisi
> sytytä lisää valoja, Mutta eihän se ole auton varusteiden vika jos
> autoilija ei osaa käyttää niitä.
käytännössä tietyt turvallisuusvaatimukset. Valoasiassakin lienee kyse
pitkälti siitä, että EU-harmonisointi ei ota huomioon syrjäalueiden
tilannetta tai käytäntöjä ja Suomessa ei enää voida tai haluta soveltaa
kansallisia käytäntöjä. Takavuosina mitään ongelmia ei tässä suhteessa
tuntunut olevan ja vaaditut kansalliset muutokset oli pakko tehdä tai
auto jäi rekisteröimättä.
Lainsäätäjänkin näkökulmasta katsoen pitäisi olla aika selvää, että
maailma on sikäli muuttunut, että vanhan ajan automiehen tilalla on tänä
päivänä mitä lie mekkotyttöjä (ihan ikään ja sukupuoleen katsomatta!),
jotka eivät ymmärrä autosta tuon taivaallista eikä siihen voi luottaa
että osaisivat esim. käyttää valoja asianmukaisesti. Samahan näkyy
pyöräilijöistä, jotka näyttävät ajelevan täydessä pimeydessä täysin
tyytyväisenä harvakseltaan vilkkuvan ajovalon kanssa lainkaan
ymmärtämättä sitä, että pyörän sijaintia ja nopeutta on tuolloin
erittäin vaikea arvioida.
Loppu jää sitten tietysti poliisille, niin kuin esim. sumuvalojen
ajoittain holtittomaksi riistäytyneen käytön tapauksessa, jota on sitten
jouduttu kaitsemaan rikesakkokampanjoilla.
> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
ikiaikainen käytäntö. Mulla on jopa yksi autovanhut jossa parkit ja
sumut saa päälle nupeista vetämällä, mutta ajovalojen kytkentä on tehty
tarkoituksella niin vaikeaksi etteivät varmasti mene vahingossa päälle.
Syy tähän on tietysti se, että pieni tasavirtalaturi tuottaa
nimellistehonsa (tyypillisesti 150-300w) vain jokseenkin oikealla
nopeudella pyöriessään ja esim. kaupungissa juhlavalaistus, pyyhkijät ja
radio riittäisi tyhjentämän akun aika nopeasti.
> Jarruvalot ja vilkut taas erottuvat paremmin, tosin sen voisi hoitaa
> myös lamppujen sijoittelulla.
kurpitsaksi kun tyyppihyväksynnätkään eivät näytä idioottimaisia
sijoitteluja karsivan, esimerkkinä vaikkapa juuri nämä uusien autojen
projektorihirvitykset, joissa vilkku on sijoitettu sinne eteenpäin
näyttävien valkoisten valonlähteiden keskelle. Noiden toimivuutta
voidaan sitten valvoa oikeastaan vain katsastusmiesten toimesta, jotka
kirjoittavat aika herkästi korjauskehotuksen mikäli vilkkupolttimon
oranssi lakka on varissut sinne umpion pohjalle. Asiakas pitää tätä
tietysti turhanaikaisena nipotuksena mutta polttimonvaihdon
turvallisuusviakutus on aivan kiistaton myös sellaisissa autoissa,
joissa vilkku on erillään.
Toisaalta jarruvalojen selkeä erottuvuus on taattu valojen riittävällä
tehoerolla (muistaakseni 5w vs. 21w) ja jarruvalon tunnistettavuus
perustuu osin juuri siihen, että takavalo kirkastuu kun taas erillinen
valo voi sekaantua takasumuvalon kanssa.
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
Oct 13, 2013, 7:11:54 AM10/13/13
to
MStr <m.a...@earth.org> wrote:
> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
Nykyautossani on kaksi pääasentoa:
> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
1) ajovalot päällä, sammuvat kun moottori sammutetaan, pitkiä ei saa
päälle kuin sekunneiksi kerralla
2) ajovalot päällä, eivät sammu kun moottori sammutetaan, pitkät saa
päälle/pois.
Kuulemma aika tavallinen systeemi, ja kai siinä on joku jotain
ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
En usko että olisi mitenkään kallista toteuttaa.
Asiaa sivuten tarina:
Kesällä oli Norjassa vuokra-auto. Keskellä päivää en käynyt
tarkistamassa olika ajovalot päällä. Sitten ajoin pimeään tunneliin,
tuli pieni paniikki..
--
Kaj
kare pietilä
Oct 13, 2013, 8:10:29 AM10/13/13
to
kaj.st...@helsinki.fi.invalid kirjoitti:
havaintojeni mukaan kovin monenlaisia. Itse kokisin kyllä erittäin
hankalaksi auton, jossa pitkät eivät mene päälle valoautomatiikan
puitteissa. Ainoa peruste tällaiselle kytkennälle on ainakin Ruotsissa
melko yleisesti käytetty päivävalovastus, jonka kanssa sillä pitkien
toimimattomuudella yritetään saada se kuljettaja laittamaan ne valot
täydelle teholle pimeän vallitessa (=vastuksen ohitus nostaa
polttimoiden jännitettä noin voltilla).
Omassani autossani on taas on kytkentä, jossa parrkivalot eivät toimi
auton seisoessa ellei virta-avainta ole irooitettu erillisessä
park-asennossa. Tällä on varmistettu osaltaan se, etteivät esim.
parkkivalot jää vahingossa päälle. Kytkennän yleisyydestä minulla ei ole
tietoa, sillä sen olemassaoloa ei huomaa normaalikäytöstä mitenkään
ellei nyt sitten satu tarvitsemaan parkkivaloja ilman, että virrat ovat
kytkettynä.
> MStr<m.a...@earth.org> wrote:
>
>> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
>> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
>> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
>> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
>
> Nykyautossani on kaksi pääasentoa:
> 1) ajovalot päällä, sammuvat kun moottori sammutetaan, pitkiä ei saa
> päälle kuin sekunneiksi kerralla
> 2) ajovalot päällä, eivät sammu kun moottori sammutetaan, pitkät saa
> päälle/pois.
>
> Kuulemma aika tavallinen systeemi, ja kai siinä on joku jotain
> ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
>
> En usko että olisi mitenkään kallista toteuttaa.
Tietysti pitäisi määritellä nykyauto, mutta valokykentöjä on
>
>> Minusta hassuin tapa on kääntää valokytkintä yksi pykälä, joka laittaa
>> parkit päälle joissain nykyautoissa. Kun silloin ei oikein ole mitään
>> valoja kunnolla päällä. Etupään ledejä poltetaan puoliteholla ja ne
>> eivät näy oikein mihinkään. Takana saattaa kyllä jotkut valot olla päällä.
>
> Nykyautossani on kaksi pääasentoa:
> 1) ajovalot päällä, sammuvat kun moottori sammutetaan, pitkiä ei saa
> päälle kuin sekunneiksi kerralla
> 2) ajovalot päällä, eivät sammu kun moottori sammutetaan, pitkät saa
> päälle/pois.
>
> Kuulemma aika tavallinen systeemi, ja kai siinä on joku jotain
> ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
>
> En usko että olisi mitenkään kallista toteuttaa.
havaintojeni mukaan kovin monenlaisia. Itse kokisin kyllä erittäin
hankalaksi auton, jossa pitkät eivät mene päälle valoautomatiikan
puitteissa. Ainoa peruste tällaiselle kytkennälle on ainakin Ruotsissa
melko yleisesti käytetty päivävalovastus, jonka kanssa sillä pitkien
toimimattomuudella yritetään saada se kuljettaja laittamaan ne valot
täydelle teholle pimeän vallitessa (=vastuksen ohitus nostaa
polttimoiden jännitettä noin voltilla).
Omassani autossani on taas on kytkentä, jossa parrkivalot eivät toimi
auton seisoessa ellei virta-avainta ole irooitettu erillisessä
park-asennossa. Tällä on varmistettu osaltaan se, etteivät esim.
parkkivalot jää vahingossa päälle. Kytkennän yleisyydestä minulla ei ole
tietoa, sillä sen olemassaoloa ei huomaa normaalikäytöstä mitenkään
ellei nyt sitten satu tarvitsemaan parkkivaloja ilman, että virrat ovat
kytkettynä.
Asko Ikävalko
Oct 13, 2013, 8:16:18 AM10/13/13
to
kare pietilä wrote:
> parrkivalot eivät toimi auton seisoessa ellei virta-avainta ole
> irooitettu erillisessä park-asennossa.
Tämä on toteutettu eri automerkissä mitä mielikuvituksellisimmilla
> parrkivalot eivät toimi auton seisoessa ellei virta-avainta ole
> irooitettu erillisessä park-asennossa.
tavoilla. Omissa muistikuvissanikin menee jo sekaisin Opelin ja
Citroenin toteutukset, mutta jotain tämänsuuntaista muistin syövereistä
nousee:
Joissain automerkeissä pitää ottaa virta-avain pois virtalukosta ja sen
jälkeen pyöritellä valokatkaisijaa edes takaisin, että parkit saa
uudelleen päälle. Jotenkin tähän liittyi myös kuljettajan ovi, en muista
pitikö sen olla auki vai kiinni tuota proseduuria suorittaessaan.
Joissain autoissa puolestaan on mahdollistaa jättää virran säästämiseksi
ainoastaan tien puoleiset parkit päälle. Tähän tarvittiin vilkkuviikseä
ja mahdollisesti samaan aikaa piti muitakin nappuloita käännellä
oikeassa järjestyksessä, jotta parkit jää päälle.
-Asko
kare pietilä
Oct 13, 2013, 8:36:52 AM10/13/13
to
Asko Ikävalko kirjoitti:
ihmeessä kaikki muut sähkölaitteet toimivat täysin moitteettomasti,
mutta sähköikkunoiden logiikka on eri ikkunoissa erilainen ja muuttuu
vieläpä ajan kuluessa.
Selitys on tietysti ikkunakoneistojen suojelemiseksi tehty
vikasietotila, joss on tietysti vielä (ainakin) kaksi eri moodia:
1) normaali: ikkuna liikuu napeista ylös ja alas. Mikäli nappian
painetaan pitempään niin lasi menee napin vapauttamisen jälkeen kokonaan
ylös tai alas. Etulasit toimivat virtojen sammuttamisen ja avaimen
irrtouksen jälkeen aina siihen asti että jompi kumpi etuovi avataan.
2) lievä vikasietotila: lasi liikkuu napeista normaalisti, mutta ei aja
"automaattisesti" liikeratansa päästä päähän. Lasit lakkaavat toimimasta
heti kun virrat sammutetaan.
3) vikasietotila: lasi liikkuu napista painamalla vain 3 senttiä
kerrallaan ylös tai alas. Lasin käyttäminen vaatii siis ankaraa naksuttelua.
Vikasietotilat aktivoituvat tietysti aina kun lasit ovat vähänkään
jäässä ja nollaaminen tapahtuu ajelemalla ikkunoita rajoittimiinsa ja
pitämällä nappia pohjassa - mitä ei tietenkään kerrota ohjekirjan
kohdassa "sähköikkunat", vain akkua käsittelevässä kohdassa on
parahultainen maininta, että ikkunat voi joutua asettelemaan mikäli akku
irroitetaan. Sitä miten tämä tapahtuu ei tietenkään kerrota, mutta
merkkiliike varmaan rahastaisi tuostakin mielellään :o)
> Joissain autoissa puolestaan on mahdollistaa jättää virran säästämiseksi
> ainoastaan tien puoleiset parkit päälle. Tähän tarvittiin vilkkuviikseä
> ja mahdollisesti samaan aikaa piti muitakin nappuloita käännellä
> oikeassa järjestyksessä, jotta parkit jää päälle.
Tämä on ns. saksalainen moottoritiekytkentä, jossa vilkun kytkeminen
virrat sammutettuna sytyttää kyseisen puolen parkit. Se alkoi yleistyä
joskus vuoden 1970 tietämissä samaan aikaa nelivilkun kanssa. Hiton
kiusallinen jos ne valot jää päälle eikä itsellä ole aavistustakaan
mistä tuo johtuu... Aika monia hätääntyneitä autoilijoita on tullut
asiasta vuosien varrella informoitua.
> Joissain automerkeissä pitää ottaa virta-avain pois virtalukosta ja sen
> jälkeen pyöritellä valokatkaisijaa edes takaisin, että parkit saa
> uudelleen päälle. Jotenkin tähän liittyi myös kuljettajan ovi, en muista
> pitikö sen olla auki vai kiinni tuota proseduuria suorittaessaan.
Ja sähköikkunat, hah! Ihmettelin Lanciassa aikani sitä, että miten
> jälkeen pyöritellä valokatkaisijaa edes takaisin, että parkit saa
> uudelleen päälle. Jotenkin tähän liittyi myös kuljettajan ovi, en muista
> pitikö sen olla auki vai kiinni tuota proseduuria suorittaessaan.
ihmeessä kaikki muut sähkölaitteet toimivat täysin moitteettomasti,
mutta sähköikkunoiden logiikka on eri ikkunoissa erilainen ja muuttuu
vieläpä ajan kuluessa.
Selitys on tietysti ikkunakoneistojen suojelemiseksi tehty
vikasietotila, joss on tietysti vielä (ainakin) kaksi eri moodia:
1) normaali: ikkuna liikuu napeista ylös ja alas. Mikäli nappian
painetaan pitempään niin lasi menee napin vapauttamisen jälkeen kokonaan
ylös tai alas. Etulasit toimivat virtojen sammuttamisen ja avaimen
irrtouksen jälkeen aina siihen asti että jompi kumpi etuovi avataan.
2) lievä vikasietotila: lasi liikkuu napeista normaalisti, mutta ei aja
"automaattisesti" liikeratansa päästä päähän. Lasit lakkaavat toimimasta
heti kun virrat sammutetaan.
3) vikasietotila: lasi liikkuu napista painamalla vain 3 senttiä
kerrallaan ylös tai alas. Lasin käyttäminen vaatii siis ankaraa naksuttelua.
Vikasietotilat aktivoituvat tietysti aina kun lasit ovat vähänkään
jäässä ja nollaaminen tapahtuu ajelemalla ikkunoita rajoittimiinsa ja
pitämällä nappia pohjassa - mitä ei tietenkään kerrota ohjekirjan
kohdassa "sähköikkunat", vain akkua käsittelevässä kohdassa on
parahultainen maininta, että ikkunat voi joutua asettelemaan mikäli akku
irroitetaan. Sitä miten tämä tapahtuu ei tietenkään kerrota, mutta
merkkiliike varmaan rahastaisi tuostakin mielellään :o)
> Joissain autoissa puolestaan on mahdollistaa jättää virran säästämiseksi
> ainoastaan tien puoleiset parkit päälle. Tähän tarvittiin vilkkuviikseä
> ja mahdollisesti samaan aikaa piti muitakin nappuloita käännellä
> oikeassa järjestyksessä, jotta parkit jää päälle.
virrat sammutettuna sytyttää kyseisen puolen parkit. Se alkoi yleistyä
joskus vuoden 1970 tietämissä samaan aikaa nelivilkun kanssa. Hiton
kiusallinen jos ne valot jää päälle eikä itsellä ole aavistustakaan
mistä tuo johtuu... Aika monia hätääntyneitä autoilijoita on tullut
asiasta vuosien varrella informoitua.
Pauli Perälä
Oct 13, 2013, 2:35:05 PM10/13/13
to
kaj.st...@helsinki.fi.invalid writes:
> ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
Subarussa ja varmaan monessa muussakin japsissa on (ollut) tuollainen
> ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
systeemi. Nyt kun kuvioihin on tullut xenoneita ja muita kotkotuksia, en
osaa sanoa ovatko joutuneet tuosta näppärästä systeemistä luopumaan.
Ainakin omasta autosta löytyy myös viiksestä parkki- ja off-asennot,
moottorin käydessä/virtalukon on-asennossa. Mikäli parkit pitää saada
palamaan ilman avainta virtalukossa, pitää käyttää erillistä katkaisijaa.
Erikoinen ratkaisu, josta aika moni Subarulla ajava ei tiedä mitään,
samoin kuin kesällä tuli vastaan Opel-kuski joka ei käsittänyt miten
sisävalon saa sammumaan. Ellen olisi Opelilla ajellut, en olisi itsekään
tajunnut, että valokatkaisijaa (ei viiksi) vetämällä sisävalo syttyy.
Sammuu painamalla katkaisimen nuppi takaisin.
- Pauli
Sami Setälä
Oct 15, 2013, 1:19:07 PM10/15/13
to
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l3c6j9$ups$1...@dont-email.me...
>
> Lis�ksi niille huomiovaloille ei liene mit��n kirkkausvaatimuksia? Tuntuu
> silt�, ett� joillakin on teinibemareissaan halvinta mahdollista LED-nauhaa
teinibemareihinhan laitetaan mit� k�teen sattuu tai tuntuu muuten
katu-uskottavalta, alkaen laittomista j�lkiasennusksenoneista ja p��ttyen
juuri mit� mystisimpiin ledivirityksiin niin parkeissa, huomiovaloissa,
rekisterikilvess� kuin monessa muussakin paikassa.
-Sami-
news:l3c6j9$ups$1...@dont-email.me...
>
> Lis�ksi niille huomiovaloille ei liene mit��n kirkkausvaatimuksia? Tuntuu
> silt�, ett� joillakin on teinibemareissaan halvinta mahdollista LED-nauhaa
> laitettu puskurin alareunaan ja valoteho on samaa luokkaa kuin
> parkkivaloissa.
Kyll� e-hyv�ksytyille p�iv�ajovaloille on kirkkausvaatimukset. Mutta
> parkkivaloissa.
teinibemareihinhan laitetaan mit� k�teen sattuu tai tuntuu muuten
katu-uskottavalta, alkaen laittomista j�lkiasennusksenoneista ja p��ttyen
juuri mit� mystisimpiin ledivirityksiin niin parkeissa, huomiovaloissa,
rekisterikilvess� kuin monessa muussakin paikassa.
-Sami-
Sami Setälä
Oct 15, 2013, 1:27:05 PM10/15/13
to
"kare pietil�" <kpie...@welho.comp> wrote in message
news:vXa6u.4757$t02....@uutiset.elisa.fi...
yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta. Tuossa asiassa on
kokonaisuudessaan puolensa ja puolensa. Nimitt�in jarruvalojen erottuvuus
varsinkin takaviistosta paistavassa auringossa paranee selv�sti mik�li ne
parkit eiv�t ole turhaan siell� loistamassa. Uskoisin ett� t�m� on ollut
yksi painava syy tuohon p��t�kseen, varsinkin kun isossa osassa eurooppaa on
totuttu siihen ettei autoissa ole p�iv�saikaan mit��n valoja.
> Toinen ojasta allikkoon juttu ovat n�m� monien uusien/uudehkojen autojen
> monta takavalopolttimoa sis�lt�v�t takaumpiot. Melko suuressa osassa
Liian moni nykyautoilija ei ole mill��n tapaa kiinnostunut yht��n mist��n
mit� h�nen autossaan tapahtuu... Eik� varsinkaan tee mit��n korjatakseen
asiaa ellei poliisi pys�yt� tai katsastaja vaadi. Minusta tuo
monipolttimoisuus on p��s��nt�isesti hyv� juttu, koska onpahan sitten edes
joku tuikku sen kokonaan pime�n kulman sijasta.
-Sami-
news:vXa6u.4757$t02....@uutiset.elisa.fi...
>
> Kaiken kaikkiaan on mielest�ni aivan totaalinen em�munaus, ett� suuri osa
> uusista autoista ei polta p�iv�valojen kanssa takavaloja ollenkaan.
L�ht�kohtaisestihan takavalojen palaminen on jopa kielletty� p�iv�ajovalojen
> Kaiken kaikkiaan on mielest�ni aivan totaalinen em�munaus, ett� suuri osa
> uusista autoista ei polta p�iv�valojen kanssa takavaloja ollenkaan.
yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta. Tuossa asiassa on
kokonaisuudessaan puolensa ja puolensa. Nimitt�in jarruvalojen erottuvuus
varsinkin takaviistosta paistavassa auringossa paranee selv�sti mik�li ne
parkit eiv�t ole turhaan siell� loistamassa. Uskoisin ett� t�m� on ollut
yksi painava syy tuohon p��t�kseen, varsinkin kun isossa osassa eurooppaa on
totuttu siihen ettei autoissa ole p�iv�saikaan mit��n valoja.
> Toinen ojasta allikkoon juttu ovat n�m� monien uusien/uudehkojen autojen
> monta takavalopolttimoa sis�lt�v�t takaumpiot. Melko suuressa osassa
> autoista takavalot palavat nyt sitten osateholla kun palaneita polttimoita
> ei ymm�rret� vaihtaa ennen kuin katsastusmies asiasta huomauttaa.
Liian moni nykyautoilija ei ole mill��n tapaa kiinnostunut yht��n mist��n
mit� h�nen autossaan tapahtuu... Eik� varsinkaan tee mit��n korjatakseen
asiaa ellei poliisi pys�yt� tai katsastaja vaadi. Minusta tuo
monipolttimoisuus on p��s��nt�isesti hyv� juttu, koska onpahan sitten edes
joku tuikku sen kokonaan pime�n kulman sijasta.
-Sami-
Asko Ikävalko
Oct 15, 2013, 2:32:49 PM10/15/13
to
Sami Set�l� wrote:
> L�ht�kohtaisestihan takavalojen palaminen on jopa kielletty�
> p�iv�ajovalojen yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta.
Joku siirtym�aika kai on viel� muutaman vuoden meneill��n, jonka j�lkeen
> L�ht�kohtaisestihan takavalojen palaminen on jopa kielletty�
> p�iv�ajovalojen yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta.
uusissa autoissa ei en�� saa takavalot toimia p�iv�valojen yhteydess�.
> Nimitt�in
> jarruvalojen erottuvuus varsinkin takaviistosta paistavassa auringossa
> paranee selv�sti mik�li ne parkit eiv�t ole turhaan siell� loistamassa.
se kuitenkin ollut pakollinen jo jostain 90-luvulta l�htien.
> Liian moni nykyautoilija ei ole mill��n tapaa kiinnostunut yht��n
> mist��n mit� h�nen autossaan tapahtuu...
ei ota selv�� edes selv�nn�kij�.
> Eik� varsinkaan tee mit��n
> korjatakseen asiaa ellei poliisi pys�yt� tai katsastaja vaadi.
vaihtoonkin varata huollosta aika pari viikkoa etuk�teen, jonottaa
vuoronumerosysteemill� huollon tiskille, istua kahvitermoksen seurana
tunnin verran ja k�r�tell� huollosta takaisin normaalille ajoreitilleen.
En siis ihmettele, ett� polttimon vaihto j�tet��n herk�sti teht�v�ksi
"sitten seuraavassa vuosihuollossa".
Er�s ty�kaverini ajeli pime��n vuodenaikaan ensin muutaman kuukauden
"yksisilm�isell�" ja sitten kun toinenkin ajovalo pimeni, h�n posotteli
pitk�t p��ll� vastaantulijoidenkin kohdalla. :)
-Asko
Sami Setälä
Oct 15, 2013, 3:36:58 PM10/15/13
to
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l3k1ol$2vi$1...@dont-email.me...
>
>> L�ht�kohtaisestihan takavalojen palaminen on jopa kielletty�
>> p�iv�ajovalojen yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta.
>
> Joku siirtym�aika kai on viel� muutaman vuoden meneill��n, jonka j�lkeen
> uusissa autoissa ei en�� saa takavalot toimia p�iv�valojen yhteydess�.
K�sitt��kseni kielto on ollut olemassa koko ajan, mutta siihen saa
>> L�ht�kohtaisestihan takavalojen palaminen on jopa kielletty�
>> p�iv�ajovalojen yhteydess� mik�li tyyppikatsastukseen ei hae poikkeusta.
>
> Joku siirtym�aika kai on viel� muutaman vuoden meneill��n, jonka j�lkeen
> uusissa autoissa ei en�� saa takavalot toimia p�iv�valojen yhteydess�.
poikkeuksia. Ja ainakin suomessa jotkut maahantuojat ovat olleet
"tottelemattomia", eli autoihin ohjelmoidaan maahantuontihuollossa takavalot
p��lle p�iv�valojen yhteyteen vaikka ne tehtaalta l�htiess� eiv�t palaisi.
>> Nimitt�in
>> jarruvalojen erottuvuus varsinkin takaviistosta paistavassa auringossa
>> paranee selv�sti mik�li ne parkit eiv�t ole turhaan siell� loistamassa.
>
> Miksi t�st� keskustelusta aina unohtuu keskimm�inen lis�jarruvalo? Onhan
> se kuitenkin ollut pakollinen jo jostain 90-luvulta l�htien.
auringonpaisteessa ei voi olla varma palaako se vai heijastuuko siihen
ulkopuolinen valo. Tuohonkin olisi toki helppo ratkaisu, eli m��r�tt�isiin
pakolla se "lis�jarruvalon" heijastin ja kuori kirkkaan l�pin�kyv�ksi,
jolloin punainen v�ri tuotettaisiin ledeill� jotka ovat sammuksissa
v�ritt�mi�. N�in mik��n ulkopuolinen valonl�hde ei saa sit� heijastamaan
punaista valoa jos se ei pala. Liikennevaloissa t�t� on jo ilahduttavasti
toteutettukin ainakin Tampereella muutamissa liittymiss� vuosikaudet, vaikka
valaisimet ovat muuten olleet perinteist� tyyppi�.
>> Eik� varsinkaan tee mit��n
>> korjatakseen asiaa ellei poliisi pys�yt� tai katsastaja vaadi.
>
> Liian moni nykyauto on niin hankalasti korjattava, ett� pit�� polttimon
> vaihtoonkin varata huollosta aika pari viikkoa etuk�teen, jonottaa
> vuoronumerosysteemill� huollon tiskille, istua kahvitermoksen seurana
> tunnin verran ja k�r�tell� huollosta takaisin normaalille ajoreitilleen.
> En siis ihmettele, ett� polttimon vaihto j�tet��n herk�sti teht�v�ksi
> "sitten seuraavassa vuosihuollossa".
se pit�� onnistua auton mukana toimitetuilla ohjeilla ja ty�kaluilla ilman
asiantuntija-apua. Sit� en muista, koskeeko tuo my�s muita valaisimia mik�li
ne eiv�t ole ledeill� toteutettu.
> Er�s ty�kaverini ajeli pime��n vuodenaikaan ensin muutaman kuukauden
> "yksisilm�isell�" ja sitten kun toinenkin ajovalo pimeni, h�n posotteli
> pitk�t p��ll� vastaantulijoidenkin kohdalla. :)
liikennes��nn�t kuin muutkaan lakipyk�l�t. Kun annettaisiin viiden kympin
pikavoitto aina kun poliisi kohtaa valovikaisen ajoneuvon, niin kummasti
taitaisi korjausinto parantua. Vaikka ei silti, eip� tuosta taitaisi mit��n
iloa olla kun ei niit� poliiseja n�e edes kuukausittain vaikka ajaa noin
40tkm vuodessa.
-Sami-
Asko Ikävalko
Oct 16, 2013, 11:33:50 AM10/16/13
to
Sami Set�l� wrote:
> annettaisiin viiden kympin pikavoitto aina kun poliisi kohtaa
> valovikaisen ajoneuvon, niin kummasti taitaisi korjausinto parantua.
Tuokin olisi btw aika helppo automatisoida peltipoliisien hoidettavaksi
> annettaisiin viiden kympin pikavoitto aina kun poliisi kohtaa
> valovikaisen ajoneuvon, niin kummasti taitaisi korjausinto parantua.
- ainakin osittain. Ei tarvi kovinkaan ihmellist� "kuvanlukutekniikkaa"
jotta tietokone voisi p��tell� onko toinen etuvaloista reilusti
kirkkaampi kuin toinen. Mutta jos se ajovalo on oikeasti pimentynyt
puoli tuntia sitten, niin sakon saaja tuskin kokee sit� kovin
oikeudenmukaiseksi.
> Vaikka ei silti, eip� tuosta taitaisi mit��n iloa olla kun ei niit�
> poliiseja n�e edes kuukausittain vaikka ajaa noin 40tkm vuodessa.
min�k��n ole n�hnyt, kuin muistaakseni viimeksi joskus kev��ll�
aurinkoisena sunnuntaip�iv�n� poliisit valvomassa moottoritiell�, ett�
ihmiset noudattaa 50 km/h ty�maarajoitusta, vaikka tiety�miehet
olivatkin �itienp�iv�n vietossa. ;)
-Asko
HS
Oct 17, 2013, 2:48:35 PM10/17/13
to
Sami Setälä wrote:
> Käsittääkseni kielto on ollut olemassa koko ajan, mutta siihen saa
> eivät palaisi.
Päiväajovaloja koskeva E-sääntö 48 on kirjoitettu aika hämärästi.
Takavalojen käyttöä päiväajovalojen kanssa ei ole tiukasti ottaen
kielletty, mutta ei myöskään sallittu:) Säädöshän kuuluu näin:
"Furthermore, the lamps referred to in paragraph 5.11. are not switched
ON when the daytime running lamps are switched ON."
Kappale 5.11. mainitsee siis takavalot, äärivalot ja rekisterikilven
valon. Tuota lausetta on sitten tulkittu vaihtelevasti. Homman clou on
pitkälti siinä, että muualla E-säännössä käytetään selviä käskymuotoja
(shall tai shall not) määräämään pakolliset ja kielletyt kytkennät. Tuo
"are not" on lähinnä toteamus tai suositus.
Jossain aikaisemmassa viestissä valiteltiin päiväajovalojen sijoittelua
kovin alas. E-sääntö antaa enimmäisasennuskorkeudeksi vaatimattomat 1,5
metriä, joten se helman koristelu valoilla on tosiaan ihan toteuttajan
ajattelemattomuutta. Monessa autossahan tehdasasentaiset DLR:t ovat
ajovaloumpion yhteydessä, jolloin ne jo näkyvätkin.
--
> Käsittääkseni kielto on ollut olemassa koko ajan, mutta siihen saa
> poikkeuksia. Ja ainakin suomessa jotkut maahantuojat ovat olleet
> "tottelemattomia", eli autoihin ohjelmoidaan maahantuontihuollossa
> takavalot päälle päivävalojen yhteyteen vaikka ne tehtaalta lähtiessä
> "tottelemattomia", eli autoihin ohjelmoidaan maahantuontihuollossa
> eivät palaisi.
Päiväajovaloja koskeva E-sääntö 48 on kirjoitettu aika hämärästi.
Takavalojen käyttöä päiväajovalojen kanssa ei ole tiukasti ottaen
kielletty, mutta ei myöskään sallittu:) Säädöshän kuuluu näin:
"Furthermore, the lamps referred to in paragraph 5.11. are not switched
ON when the daytime running lamps are switched ON."
Kappale 5.11. mainitsee siis takavalot, äärivalot ja rekisterikilven
valon. Tuota lausetta on sitten tulkittu vaihtelevasti. Homman clou on
pitkälti siinä, että muualla E-säännössä käytetään selviä käskymuotoja
(shall tai shall not) määräämään pakolliset ja kielletyt kytkennät. Tuo
"are not" on lähinnä toteamus tai suositus.
Jossain aikaisemmassa viestissä valiteltiin päiväajovalojen sijoittelua
kovin alas. E-sääntö antaa enimmäisasennuskorkeudeksi vaatimattomat 1,5
metriä, joten se helman koristelu valoilla on tosiaan ihan toteuttajan
ajattelemattomuutta. Monessa autossahan tehdasasentaiset DLR:t ovat
ajovaloumpion yhteydessä, jolloin ne jo näkyvätkin.
--
HS
Oct 17, 2013, 2:53:07 PM10/17/13
to
Pauli Perälä wrote:
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid writes:
>
> > ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> > 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
>
> Subarussa ja varmaan monessa muussakin japsissa on (ollut) tuollainen
> systeemi. Nyt kun kuvioihin on tullut xenoneita ja muita kotkotuksia,
> en osaa sanoa ovatko joutuneet tuosta näppärästä systeemistä
> luopumaan.
Eivät kai xenonit ja muut kotkotukset tuohon vaikuta? Ainakin minun
> kaj.st...@helsinki.fi.invalid writes:
>
> > ajatellutkin. Itse kaipaisin kyllä kolmatta vaihtoehtoa:
> > 3) Ajovalot päällä moottorin mukaan, pitkiä saa päälle/pois
>
> Subarussa ja varmaan monessa muussakin japsissa on (ollut) tuollainen
> systeemi. Nyt kun kuvioihin on tullut xenoneita ja muita kotkotuksia,
> en osaa sanoa ovatko joutuneet tuosta näppärästä systeemistä
> luopumaan.
Lanciassani toiminta on juuri tuollainen, kun valokytkin on
ON-asennossa. Ja siihen on ladattu kaikki maailman kotkotukset paitsi
DLR:t.
--
Sami Setälä
Oct 18, 2013, 11:04:02 AM10/18/13
to
"HS" <h...@eiroskaa.nic.fi.invalid> wrote in message
news:l3pbe3$f55$1...@dont-email.me...
minusta luonteeltaan perinteistä lainsäätäjän kapulakieltä josta
toivottavasti ollaan pyrkimässä eroon. Mutta varmaan ne "tottelemattomat"
valmistajat ovat takertuneet tuohon samaan yksityiskohtaan.
> Jossain aikaisemmassa viestissä valiteltiin päiväajovalojen sijoittelua
> kovin alas. E-sääntö antaa enimmäisasennuskorkeudeksi vaatimattomat 1,5
> metriä, joten se helman koristelu valoilla on tosiaan ihan toteuttajan
> ajattelemattomuutta. Monessa autossahan tehdasasentaiset DLR:t ovat
> ajovaloumpion yhteydessä, jolloin ne jo näkyvätkin.
Tuossa näkyy eniten se, että on haluttu olemassaolevaan automalliin tuoda
DLR:t mahdollisimman pienillä muutoksilla, ja siksi ne on viety sumuvalon
tilalle tai samaan valaisimeen. Varsinaisen ajovaloumpion korvaaminen
uudella mallilla olisi paljon kalliimpaa. Näppituntumalta sanoisin, että
kaikissa uusissa tai selkeästi faceliftatuissa automalleissa nuo valot
tosiaan on tuotu ajovalon yhteyteen, josta ne näkyvät hyvin.
-Sami-
news:l3pbe3$f55$1...@dont-email.me...
>
> "Furthermore, the lamps referred to in paragraph 5.11. are not switched
> ON when the daytime running lamps are switched ON."
>
> Kappale 5.11. mainitsee siis takavalot, äärivalot ja rekisterikilven
> valon. Tuota lausetta on sitten tulkittu vaihtelevasti. Homman clou on
> pitkälti siinä, että muualla E-säännössä käytetään selviä käskymuotoja
> (shall tai shall not) määräämään pakolliset ja kielletyt kytkennät. Tuo
> "are not" on lähinnä toteamus tai suositus.
Onpas tosiaan aika erikoinen sanamuoto. Tosin tuo shall tai shall not on
> "Furthermore, the lamps referred to in paragraph 5.11. are not switched
> ON when the daytime running lamps are switched ON."
>
> Kappale 5.11. mainitsee siis takavalot, äärivalot ja rekisterikilven
> valon. Tuota lausetta on sitten tulkittu vaihtelevasti. Homman clou on
> pitkälti siinä, että muualla E-säännössä käytetään selviä käskymuotoja
> (shall tai shall not) määräämään pakolliset ja kielletyt kytkennät. Tuo
> "are not" on lähinnä toteamus tai suositus.
minusta luonteeltaan perinteistä lainsäätäjän kapulakieltä josta
toivottavasti ollaan pyrkimässä eroon. Mutta varmaan ne "tottelemattomat"
valmistajat ovat takertuneet tuohon samaan yksityiskohtaan.
> Jossain aikaisemmassa viestissä valiteltiin päiväajovalojen sijoittelua
> kovin alas. E-sääntö antaa enimmäisasennuskorkeudeksi vaatimattomat 1,5
> metriä, joten se helman koristelu valoilla on tosiaan ihan toteuttajan
> ajattelemattomuutta. Monessa autossahan tehdasasentaiset DLR:t ovat
> ajovaloumpion yhteydessä, jolloin ne jo näkyvätkin.
DLR:t mahdollisimman pienillä muutoksilla, ja siksi ne on viety sumuvalon
tilalle tai samaan valaisimeen. Varsinaisen ajovaloumpion korvaaminen
uudella mallilla olisi paljon kalliimpaa. Näppituntumalta sanoisin, että
kaikissa uusissa tai selkeästi faceliftatuissa automalleissa nuo valot
tosiaan on tuotu ajovalon yhteyteen, josta ne näkyvät hyvin.
-Sami-
Jukka Marin
Oct 21, 2013, 2:28:10 AM10/21/13
to
On 2013-10-15, Sami Set�l� <samis....@gmail.com.invalid> wrote:
> Ainakin ajovalopolttimon vaihdosta on ollut jo vuosia eu-tason pyk�l�t, ett�
> se pit�� onnistua auton mukana toimitetuilla ohjeilla ja ty�kaluilla ilman
> asiantuntija-apua. Sit� en muista, koskeeko tuo my�s muita valaisimia mik�li
> ne eiv�t ole ledeill� toteutettu.
Minulla on kaikissa xenon-valollisissa autoissa ollut kielto vaihtaa
> Ainakin ajovalopolttimon vaihdosta on ollut jo vuosia eu-tason pyk�l�t, ett�
> se pit�� onnistua auton mukana toimitetuilla ohjeilla ja ty�kaluilla ilman
> asiantuntija-apua. Sit� en muista, koskeeko tuo my�s muita valaisimia mik�li
> ne eiv�t ole ledeill� toteutettu.
polttimoita itse.
-jm
Jukka Marin
Oct 21, 2013, 2:38:10 AM10/21/13
to
On 2013-10-10, Asko Ik�valko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Mitenk�s hyvin eri merkkisiss� autoissa toimii p�iv�valoautomatiikka
> pilvipoutaisena lokakuisena iltap�iv�n� klo nelj�n paluuliikenteess�?
>
> Viime p�ivin� olen huomannut, ett� Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
> p��osin p�iv�nvaloksi, mutta 60 km ty�matkan aikana se kyll� useampaan
> otteeseen luulee y�n tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehk�
> moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee y�moodin nopeasti p��lle ja
> p�iv�moodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen j�lkeen.
Moottoritien sillat eiv�t taida minulla vaikuttaa, mutta tunnelinp�tk�t
kyll�. Samalla mittaristo, navi ym. menee y�tilaan.
My�s sateella auto siirtyy ajovaloihin automaattisesti.
�rsytt�vint� tuossa automatiikassa on se, ett� auton ajaminen talliin
sytytt�� turhaan ajovalot muutamaksi sekunniksi.
Kaukovaloautomatiikka on sitten oma lukunsa, se vaihtaa liian herk�sti
lyhyille (esim. kun se n�kee edell�ajavan takavalojen vilkahtelevan
mutkien takaa useiden satojen metrien p��ss�) tai kun omat valot hei-
jastuvat sopivasti tienviitoista. Pitkille vaihto taas tapahtuu liian
my�h��n, kohtaamisen j�lkeen saa ajaa sekunnin verran sokkona.
Kaikkein pahinta t�ss� saksalaisessa on j�rkytt�v�n surkeat kaukovalot.
On kyll� adaptiivisuutta, k��ntyvyytt�, kurvivaloa, xenonia ja ledi�
jne. mutta VALOA ei irtoa. Olen ruotsalaisen kanssa tottunut pime�ll�
ajaessa kohdistamaan katseeni suhteellisen kauas ja saksalaisen valot
eiv�t yksinkertaisesti kanna sinne asti. Tuntuu kuin silmiss� olisi
jotain r�hm��, kun ei n�e niin kuin normaalisti.
Valoista viel�, peruutusvalo t�ss� on tulitikkuaskia pienempi ja
sis�lt� on vaikea sanoa, palaako peruutusvalo vai ei. Ilmeisesti
ei ole tarkoituskaan, ett� tuolla n�kisi mit��n.
Positiivinen puoli on, ett� takavalot sent��n palavat p�iv�ll�kin.
-jm
> Mitenk�s hyvin eri merkkisiss� autoissa toimii p�iv�valoautomatiikka
> pilvipoutaisena lokakuisena iltap�iv�n� klo nelj�n paluuliikenteess�?
>
> Viime p�ivin� olen huomannut, ett� Opelini tulkitsee tuollaisen kelin
> p��osin p�iv�nvaloksi, mutta 60 km ty�matkan aikana se kyll� useampaan
> otteeseen luulee y�n tulleen. Jopa satasen alueellakin pienehk�
> moottoritiesillan aiheuttama varjo liipaisee y�moodin nopeasti p��lle ja
> p�iv�moodiin palataan 3 - 10 sek sillan alituksen j�lkeen.
Moottoritien sillat eiv�t taida minulla vaikuttaa, mutta tunnelinp�tk�t
kyll�. Samalla mittaristo, navi ym. menee y�tilaan.
My�s sateella auto siirtyy ajovaloihin automaattisesti.
�rsytt�vint� tuossa automatiikassa on se, ett� auton ajaminen talliin
sytytt�� turhaan ajovalot muutamaksi sekunniksi.
Kaukovaloautomatiikka on sitten oma lukunsa, se vaihtaa liian herk�sti
lyhyille (esim. kun se n�kee edell�ajavan takavalojen vilkahtelevan
mutkien takaa useiden satojen metrien p��ss�) tai kun omat valot hei-
jastuvat sopivasti tienviitoista. Pitkille vaihto taas tapahtuu liian
my�h��n, kohtaamisen j�lkeen saa ajaa sekunnin verran sokkona.
Kaikkein pahinta t�ss� saksalaisessa on j�rkytt�v�n surkeat kaukovalot.
On kyll� adaptiivisuutta, k��ntyvyytt�, kurvivaloa, xenonia ja ledi�
jne. mutta VALOA ei irtoa. Olen ruotsalaisen kanssa tottunut pime�ll�
ajaessa kohdistamaan katseeni suhteellisen kauas ja saksalaisen valot
eiv�t yksinkertaisesti kanna sinne asti. Tuntuu kuin silmiss� olisi
jotain r�hm��, kun ei n�e niin kuin normaalisti.
Valoista viel�, peruutusvalo t�ss� on tulitikkuaskia pienempi ja
sis�lt� on vaikea sanoa, palaako peruutusvalo vai ei. Ilmeisesti
ei ole tarkoituskaan, ett� tuolla n�kisi mit��n.
Positiivinen puoli on, ett� takavalot sent��n palavat p�iv�ll�kin.
-jm
kare pietilä
Oct 21, 2013, 6:30:16 AM10/21/13
to
Jukka Marin kirjoitti:
> Valoista vielä, peruutusvalo tässä on tulitikkuaskia pienempi ja
> sisältä on vaikea sanoa, palaako peruutusvalo vai ei. Ilmeisesti
> ei ole tarkoituskaan, että tuolla näkisi mitään.
Kunnolliset peruutusvalonheittäjät hiipuivat jo 60-luvun kuluessa
vähitellen mitättömäksi merkkivaloksi. Kirkkaat kuvioimattomat linssit
muuttuivat sameaksi röpelöksi joten mistään valokeilasta ei voi enää
edes puhua.
Parasta noissa kunnon parkkivaloissa oli tietysti se, että ne toimivat
melko luotettavina parkkitutkan korvikkeina.
> Valoista vielä, peruutusvalo tässä on tulitikkuaskia pienempi ja
> sisältä on vaikea sanoa, palaako peruutusvalo vai ei. Ilmeisesti
> ei ole tarkoituskaan, että tuolla näkisi mitään.
Kunnolliset peruutusvalonheittäjät hiipuivat jo 60-luvun kuluessa
vähitellen mitättömäksi merkkivaloksi. Kirkkaat kuvioimattomat linssit
muuttuivat sameaksi röpelöksi joten mistään valokeilasta ei voi enää
edes puhua.
Parasta noissa kunnon parkkivaloissa oli tietysti se, että ne toimivat
melko luotettavina parkkitutkan korvikkeina.
Sami Setälä
Oct 21, 2013, 11:18:17 AM10/21/13
to
>> Ainakin ajovalopolttimon vaihdosta on ollut jo vuosia eu-tason pykälät,
>> että
>> se pitää onnistua auton mukana toimitetuilla ohjeilla ja työkaluilla
>> ilman
>> asiantuntija-apua. Sitä en muista, koskeeko tuo myös muita valaisimia
>> mikäli
>> ne eivät ole ledeillä toteutettu.
kohdalla tuo "helppo vaihto" on ollut pakollinen ominaisuus. Sen sijaan
xenoneita ja ledejä tuo sääntö ei koske.
-Sami-
>> että
>> se pitää onnistua auton mukana toimitetuilla ohjeilla ja työkaluilla
>> ilman
>> asiantuntija-apua. Sitä en muista, koskeeko tuo myös muita valaisimia
>> mikäli
>> ne eivät ole ledeillä toteutettu.
>
> Minulla on kaikissa xenon-valollisissa autoissa ollut kielto vaihtaa
> polttimoita itse.
Ihan totta, pahoittelen huonoa sanavalintaa. Eli vain halogeeniajovalojen
> Minulla on kaikissa xenon-valollisissa autoissa ollut kielto vaihtaa
> polttimoita itse.
kohdalla tuo "helppo vaihto" on ollut pakollinen ominaisuus. Sen sijaan
xenoneita ja ledejä tuo sääntö ei koske.
-Sami-
kare pietilä
Oct 21, 2013, 1:45:55 PM10/21/13
to
Sami Set�l� kirjoitti:
Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
yht��n hyv�� puolta?
Huonoja riitt��:
- kalliit
- vaikeat huoltaa
- rajallinen k�ytt�ik�
- markkinoilla kosolti heikkolaatuisia polttimoita
- lis�� liikkuvia osia, joiden kesto ja korjattavuus melko ep�selv��
- heikko valoteho
Miksi niit� ylip��ns� hankitaan? Sosiaalisen nosteen takiako? Ettei se
nissananjovis n�ytt�isi ihan karvalakkimallilta siell� yhti�n
parkkihallissa?
> Ihan totta, pahoittelen huonoa sanavalintaa. Eli vain
> halogeeniajovalojen kohdalla tuo "helppo vaihto" on ollut pakollinen
> ominaisuus. Sen sijaan xenoneita ja ledej� tuo s��nt� ei koske.
> halogeeniajovalojen kohdalla tuo "helppo vaihto" on ollut pakollinen
Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
yht��n hyv�� puolta?
Huonoja riitt��:
- kalliit
- vaikeat huoltaa
- rajallinen k�ytt�ik�
- markkinoilla kosolti heikkolaatuisia polttimoita
- lis�� liikkuvia osia, joiden kesto ja korjattavuus melko ep�selv��
- heikko valoteho
Miksi niit� ylip��ns� hankitaan? Sosiaalisen nosteen takiako? Ettei se
nissananjovis n�ytt�isi ihan karvalakkimallilta siell� yhti�n
parkkihallissa?
MStr
Oct 21, 2013, 1:58:37 PM10/21/13
to
On 21.10.2013 20:45, kare pietil� wrote:
> - heikko valoteho
Verrattuna mihin?
Ainakin edellisess� Octavia mallissa on merkitt�v�sti paremmat valot
xenoneilla kuin halogeeneilla. Uusinta octaviaan en ole kokeilut. Omassa
on xenonit ja sain sijaisautoksi halogeenimallin.
> Miksi niit� ylip��ns� hankitaan? Sosiaalisen nosteen takiako? Ettei se
> nissananjovis n�ytt�isi ihan karvalakkimallilta siell� yhti�n
> parkkihallissa?
Parkkihallissa valot sammuksissa ne on liian samanlaisia. Kyll� niit�
ihan maantieajoon saatetaan hankkia.
++MStr
> - heikko valoteho
Verrattuna mihin?
Ainakin edellisess� Octavia mallissa on merkitt�v�sti paremmat valot
xenoneilla kuin halogeeneilla. Uusinta octaviaan en ole kokeilut. Omassa
on xenonit ja sain sijaisautoksi halogeenimallin.
> Miksi niit� ylip��ns� hankitaan? Sosiaalisen nosteen takiako? Ettei se
> nissananjovis n�ytt�isi ihan karvalakkimallilta siell� yhti�n
> parkkihallissa?
ihan maantieajoon saatetaan hankkia.
++MStr
Juha Ruism�ki
Oct 21, 2013, 2:25:22 PM10/21/13
to
kare pietil� wrote:
> Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
> yht��n hyv�� puolta
> - heikko valoteho
> Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
> yht��n hyv�� puolta
Jaa? Itse koeajoin Hondaa aikanaan sek� Xenoneilla ett�
ilman ja olihan ne Xenonit ihan omaa luokkaansa valoteholtaan.
Ei se ero ihan se y� ja p�iv� ollut mutta kuitenkin aika
merkitt�v� ja olisin sellaiset kyll� ottanut jos ne olisi
kohtuuhintaan saanut.
Juha
Sami Setälä
Oct 21, 2013, 2:26:24 PM10/21/13
to
"kare pietil�" <kpie...@welho.comp> wrote in message
news:bLd9u.6338$t02....@uutiset.elisa.fi...
>
> Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
> yht��n hyv�� puolta?
> - kalliit
> Mua on t�ss� alkanut viimeaikoina ihmetytt�� se, ett� onko xenoneilla
> yht��n hyv�� puolta?
Automerkist� riippuen muutamasta satasesta noin tonniin uutta autoa
ostaessa. Useimmissa autoissa parantavat merkitt�v�sti valotehoa ja valon
kantamaa et�isyytt� halogeenivaloihin verrattuna.
> - vaikeat huoltaa
Mill� perusteella? K�ytt�ohje toki useimmiten kielt�� k�ytt�j�� tekem�st�
polttimon vaihtoa itse, mutta todellisuudessa sen vaihto ei useimmiten ole
juurikaan sen vaativampi kuin halogeeninkaan.
> - rajallinen k�ytt�ik�
hyv�n valotehon omaava H7-polttimo maksaa noin 15e ja kest�� nippanappa
10tkm, eik� silti p�rj�� valotehossa ksenonille.
> - markkinoilla kosolti heikkolaatuisia polttimoita
> - lis�� liikkuvia osia, joiden kesto ja korjattavuus melko ep�selv��
Sen sijaan halogeeniautoihin kyll� on s��t�moottoreita jouduttu vaihtamaan.
> - heikko valoteho
Kaivapa vaikka Tekniikan maailman autotestej� viime vuosilta. L�hes
poikkeuksetta ksenonvalot ovat paremmat kuin halogeenit samassa
automallissa.
> Miksi niit� ylip��ns� hankitaan? Sosiaalisen nosteen takiako? Ettei se
> nissananjovis n�ytt�isi ihan karvalakkimallilta siell� yhti�n
> parkkihallissa?
m�r�ll� tiell� t�ysin ylivoimainen laillisiin halogeeneihin verrattuna.
Kuivalla tiell� n�kyvyys on melkein kuin p�iv�ll�, varsinkin pitki� valoja
k�ytt�ess� jolloin xenonien suuntaus viel� nousee yl�sp�in apuna olevien
halogeenipitkien lis�ksi. Lis�ksi tuossa omassani on viel� kaarteen mukaan
k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla mutkatiell�kin
n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi. Ei en�� ikin� pelkill�
halogeeneilla varustettua autoa ainakaan minulle... Ledivaloissa sen sijaan
voi olla jopa potentiaaliakin tulevaisuudessa, kun valokuvion hallinta tuo
ihan uusia mahdollisuuksia.
-Sami-
Asko Ikävalko
Oct 21, 2013, 2:57:47 PM10/21/13
to
Sami Set�l� wrote:
> Useimmissa autoissa parantavat merkitt�v�sti valotehoa ja
> valon kantamaa et�isyytt� halogeenivaloihin verrattuna.
Itsell�ni on Opel Astra 2011 halogeneilla ja kerran oli sijaisautona
> Useimmissa autoissa parantavat merkitt�v�sti valotehoa ja
> valon kantamaa et�isyytt� halogeenivaloihin verrattuna.
Astra 2012 xenoneilla. Tuntuma oli, ett� kantamaa niiss� xenoneissa ei
ollut yht��n sen enemp��, mutta kirkkautta kyll� tuli sille samalle
et�isyydelle selv�sti enemm�n kuin halogeneilla.
Tarkempaakin testiraporttia olen tuosta aikoinaan postaillut:
https://groups.google.com/forum/#!topic/sfnet.harrastus.autot/_mI-o7jAJoY
> H7-polttimo maksaa noin 15e ja kest��
> nippanappa 10tkm
joutunut Astraani vaihtamaan.
> Lis�ksi tuossa omassani on viel�
> kaarteen mukaan k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla
> mutkatiell�kin n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi.
ole, mutta alle 60 km/h ajettavilla kiharateill� toiminto p��see
oikeuksiinsa.
-Asko
Asko Ikävalko
Oct 21, 2013, 3:03:34 PM10/21/13
to
Jukka Marin wrote:
> Kaukovaloautomatiikka on sitten oma lukunsa, se vaihtaa liian herkästi
> lyhyille (esim. kun se näkee edelläajavan takavalojen vilkahtelevan
> mutkien takaa useiden satojen metrien päässä) tai kun omat valot hei-
Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin omat kokemukseni Opel Astran
kaukovaloautomatiikasta. Täysin kelvoton tuote!
Tuskin on missään muussakaan autossa yhtä fiksua älyä kuin kuljettajan
omassa älykopassa. Kuljettaja kun pystyy havaintojensa perusteella
ennakoimaan valojen käyttötarvetta tulevaisuuteenkin muutaman sekunnin
päähän, mutta keinoäly tekee päätöksiä juuri kullakin millisekunnilla
vallitsevan tilanteen perusteella. Ja sitten siihen on ohjelmoitu
tuollaista keinotekoista viivettä, ettei valoja oikeasti tulisi
räpsyteltyä millisekunnin välein päälle/pois.
-Asko
> Kaukovaloautomatiikka on sitten oma lukunsa, se vaihtaa liian herkästi
> lyhyille (esim. kun se näkee edelläajavan takavalojen vilkahtelevan
> mutkien takaa useiden satojen metrien päässä) tai kun omat valot hei-
> jastuvat sopivasti tienviitoista. Pitkille vaihto taas tapahtuu liian
> myöhään, kohtaamisen jälkeen saa ajaa sekunnin verran sokkona.
Kuulostaa ihan samanlaiselta kuin omat kokemukseni Opel Astran
kaukovaloautomatiikasta. Täysin kelvoton tuote!
Tuskin on missään muussakaan autossa yhtä fiksua älyä kuin kuljettajan
omassa älykopassa. Kuljettaja kun pystyy havaintojensa perusteella
ennakoimaan valojen käyttötarvetta tulevaisuuteenkin muutaman sekunnin
päähän, mutta keinoäly tekee päätöksiä juuri kullakin millisekunnilla
vallitsevan tilanteen perusteella. Ja sitten siihen on ohjelmoitu
tuollaista keinotekoista viivettä, ettei valoja oikeasti tulisi
räpsyteltyä millisekunnin välein päälle/pois.
-Asko
Sami Setälä
Oct 21, 2013, 3:25:35 PM10/21/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l43tfc$blv$1...@dont-email.me...
>> Useimmissa autoissa parantavat merkittävästi valotehoa ja
>> valon kantamaa etäisyyttä halogeenivaloihin verrattuna.
>
> Itselläni on Opel Astra 2011 halogeneilla ja kerran oli sijaisautona Astra
> 2012 xenoneilla. Tuntuma oli, että kantamaa niissä xenoneissa ei ollut
> yhtään sen enempää, mutta kirkkautta kyllä tuli sille samalle etäisyydelle
> selvästi enemmän kuin halogeneilla.
Puolivaloillahan ei pituussuuntaan merkittävää eroa voi tullakaan, koska
valokuvion lasku etäisyyden suhteessa on myöskin direktiiveissä rajattu.
Puolivaloilla suurin etu usein saavutetaan valokuvion leveydessä, eli sen
hyvän kirkkauden lisäksi valoa riittää levitettäväksi myös sinne metsän
puolelle josta niitä hirviä voi yrittää bongailla. Valojen kantaman edut
saadaan sitten pitkillä mikäli valmistaja ei ole säästänyt ja jättänyt
bi-xenon-toiminnallisuutta pois, eli että puolivalon edestä ei poisteta
valokuvion varjostuksia pitkille vaihtaessa.
>> H7-polttimo maksaa noin 15e ja kestää
>> nippanappa 10tkm
>
> Kyllä mulla on mittarissa jo yli 60 tkm, enkä ole vielä yhtään polttimoa
> joutunut Astraani vaihtamaan.
Jätit sen oleellisimman tuosta lainauksestani pois. Eli "hyvän valotehon
omaava", joka tarkoittaa käytännössä näitä Osramin NightBreaker +90%,
Philips XTremeVision +100% tai GE Megalight Ultra +120% -polttimoita.
Kyllähän varsinkin nuo longlife-polttimot kestävät pitkäänkin, mutta sen
kyllä huomaa myös siitä valkoisen sijaan tulevasta kovin
kynttilänkeltaisesta ja suhteessa vähäisestä valosta.
>> Lisäksi tuossa omassani on vielä
>> kaarteen mukaan kääntyvät ajovalot, jolloin varsinkin pitkillä valoilla
>> mutkatielläkin näkyvyys kaarteeseen on merkittävästi parempi.
>
> Tuo on kyllä hyvä toiminto. Ei siitä loivilla valtateillä mitään iloa ole,
> mutta alle 60 km/h ajettavilla kiharateillä toiminto pääsee oikeuksiinsa.
Kyllä ainakin tämä Volvon toteutus palvelee erinomaisesti myös 80km/h
nopeudessa mutkaisella maaseututiellä. Itse asiassa olisin jopa sitä mieltä,
että noilla kaikkein mutkaisimmilla ja hitaimmilla teillä valon kääntökulma
ei ole edes "riittävä" optiikan rajoituksista johtuen. Toki kontrasti on
huima kun ajaa tavallisella halogeeniautolla tuon jälkeen, kun kaarteen
sijasta näkeekin vain metsään. :)
-Sami-
news:l43tfc$blv$1...@dont-email.me...
>> Useimmissa autoissa parantavat merkittävästi valotehoa ja
>> valon kantamaa etäisyyttä halogeenivaloihin verrattuna.
>
> Itselläni on Opel Astra 2011 halogeneilla ja kerran oli sijaisautona Astra
> 2012 xenoneilla. Tuntuma oli, että kantamaa niissä xenoneissa ei ollut
> yhtään sen enempää, mutta kirkkautta kyllä tuli sille samalle etäisyydelle
> selvästi enemmän kuin halogeneilla.
Puolivaloillahan ei pituussuuntaan merkittävää eroa voi tullakaan, koska
valokuvion lasku etäisyyden suhteessa on myöskin direktiiveissä rajattu.
Puolivaloilla suurin etu usein saavutetaan valokuvion leveydessä, eli sen
hyvän kirkkauden lisäksi valoa riittää levitettäväksi myös sinne metsän
puolelle josta niitä hirviä voi yrittää bongailla. Valojen kantaman edut
saadaan sitten pitkillä mikäli valmistaja ei ole säästänyt ja jättänyt
bi-xenon-toiminnallisuutta pois, eli että puolivalon edestä ei poisteta
valokuvion varjostuksia pitkille vaihtaessa.
>> H7-polttimo maksaa noin 15e ja kestää
>> nippanappa 10tkm
>
> Kyllä mulla on mittarissa jo yli 60 tkm, enkä ole vielä yhtään polttimoa
> joutunut Astraani vaihtamaan.
Jätit sen oleellisimman tuosta lainauksestani pois. Eli "hyvän valotehon
omaava", joka tarkoittaa käytännössä näitä Osramin NightBreaker +90%,
Philips XTremeVision +100% tai GE Megalight Ultra +120% -polttimoita.
Kyllähän varsinkin nuo longlife-polttimot kestävät pitkäänkin, mutta sen
kyllä huomaa myös siitä valkoisen sijaan tulevasta kovin
kynttilänkeltaisesta ja suhteessa vähäisestä valosta.
>> Lisäksi tuossa omassani on vielä
>> kaarteen mukaan kääntyvät ajovalot, jolloin varsinkin pitkillä valoilla
>> mutkatielläkin näkyvyys kaarteeseen on merkittävästi parempi.
>
> Tuo on kyllä hyvä toiminto. Ei siitä loivilla valtateillä mitään iloa ole,
> mutta alle 60 km/h ajettavilla kiharateillä toiminto pääsee oikeuksiinsa.
Kyllä ainakin tämä Volvon toteutus palvelee erinomaisesti myös 80km/h
nopeudessa mutkaisella maaseututiellä. Itse asiassa olisin jopa sitä mieltä,
että noilla kaikkein mutkaisimmilla ja hitaimmilla teillä valon kääntökulma
ei ole edes "riittävä" optiikan rajoituksista johtuen. Toki kontrasti on
huima kun ajaa tavallisella halogeeniautolla tuon jälkeen, kun kaarteen
sijasta näkeekin vain metsään. :)
-Sami-
Jukka Marin
Oct 21, 2013, 3:26:36 PM10/21/13
to
On 2013-10-21, Asko Ik�valko <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>> Lis�ksi tuossa omassani on viel�
>> kaarteen mukaan k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla
>> mutkatiell�kin n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi.
>
> Tuo on kyll� hyv� toiminto. Ei siit� loivilla valtateill� mit��n iloa
> ole, mutta alle 60 km/h ajettavilla kiharateill� toiminto p��see
> oikeuksiinsa.
Jos voisin vaihtaa bemarin "hienot" k��ntyv�t valot Saabin kunnollisiin
>> Lis�ksi tuossa omassani on viel�
>> kaarteen mukaan k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla
>> mutkatiell�kin n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi.
>
> Tuo on kyll� hyv� toiminto. Ei siit� loivilla valtateill� mit��n iloa
> ole, mutta alle 60 km/h ajettavilla kiharateill� toiminto p��see
> oikeuksiinsa.
k��ntym�tt�miin ajovaloihin, en ep�r�isi sekuntiakaan. Eih�n ne k��nty-
v�t valot k��nny mihink��n ennen kuin kuski alkaa k��nt�� rattia eli
kun mutkaan tullaan, niist� ei ole viel� mit��n iloa. Ja t�k�l�isill�
teill� kun on mutka mutkan per��n, niin pahimmillaan k��ntyv�t valot
sojottaa vasemmalle, kun pit�isi jo n�hd� seuraavaan oikealle k��nty-
v��n mutkaan.
Sopeutumisvaikeuksia, kun kaukovalojen kantamasta puuttuu 100 metri�.
Argh.
-jm
kare pietilä
Oct 21, 2013, 4:42:30 PM10/21/13
to
Sami Set�l� kirjoitti:
H1-polttimoihin, jotka ovat kaikin tavoin parempia kuin ep�onnistunut
H7. Sen kyll� tiesin, ett� h7 ovat huonoja, mutta hienoinen yll�tys on
kyll� se jos ovat oikeasti noin surkeita (ja kalliita).
> Esimerkki? Itsell� on nyt kolmas ksenonauto, eik� ole ollut mit��n
> murheita. Sen sijaan halogeeniautoihin kyll� on s��t�moottoreita
> jouduttu vaihtamaan.
Xenonien kanssa korkeudens��d�n on oltava automaattinen ja ainakin
Nivomatit ovat kyll� niin onneton keksint�, ett� ne tulen kiert�m��n
kaukaa. Tuote on ollut markkinoilla jostain 60-luvun lopusta asti,
vikatiheys on korkea, korjaaminen eritt�in vaikeaa ja uudet maksavat
siet�m�tt�m�n paljon. Toki on sitten n�it� perinteisi� ratkaisuja joissa
taka-akseliin kytketty asentotunnistin ohjaa ajovaloja ja ne voivat
tietysti toimia vaikka vuosikymmeni�, etenkin jos toteutus on hydraulinen.
Toki jos vahettaa autoa kuin mustalainen hevosta, niin monet ongelmat
j��v�t kokematta ja aika paskankin tuotteen kanssa p�rj�� kohtalaisesti.
Oma k�yttikseni on nyt 12-vuotias ja tarkoitus on jatkaa viel� vuosia
kun auto on niin kiva.
S��t�moottorien ongelma ainakin Boschin tapauksessa on onnettomat
tinaukset. No, tuottaahan se tietysti edes huvittuneisuutta kun
italialaisen s�hk�vika johtuu poikkeuksetta antautuneesta Boschin osasta.
> Kaivapa vaikka Tekniikan maailman autotestej� viime vuosilta. L�hes
> poikkeuksetta ksenonvalot ovat paremmat kuin halogeenit samassa
> automallissa.
Lopetin Tekniikan maailman lukemisen silloin kun alkoivat testaamaan
perunankuorimaveitsi�.
> Kunnollisilla alkuper�ispolttimoilla varustettu xenonvalo on varsinkin
> m�r�ll� tiell� t�ysin ylivoimainen laillisiin halogeeneihin verrattuna.
Ongelma t�ss� on tietysti osin se, ett� nykyaikaisen auton valot ovat
pinta-alaltaan usein onnettoman pienet.
> Kuivalla tiell� n�kyvyys on melkein kuin p�iv�ll�, varsinkin pitki�
> valoja k�ytt�ess� jolloin xenonien suuntaus viel� nousee yl�sp�in apuna
> olevien halogeenipitkien lis�ksi.
T�m� mua ihmetytt�� kaikkein eniten; valo joka on olevinaan ylivertainen
tarvitsee yht�kki� avukseen perinteisen halogeenipolttimon ja se
tapahtuu nimenomaan pitkill� valoilla.
> Lis�ksi tuossa omassani on viel�
> kaarteen mukaan k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla
> mutkatiell�kin n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi. Ei en��
> ikin� pelkill� halogeeneilla varustettua autoa ainakaan minulle...
> Ledivaloissa sen sijaan voi olla jopa potentiaaliakin tulevaisuudessa,
> kun valokuvion hallinta tuo ihan uusia mahdollisuuksia.
M� en pid� k��ntyvist� ajovaloista. Citroenissa voisin niit� ehk� siet��.
> Laadukas ksenonpolttimo kest�� 50-100tkm ja maksaa noin 90e/kpl.
> Vastaavasti hyv�n valotehon omaava H7-polttimo maksaa noin 15e ja kest��
> nippanappa 10tkm, eik� silti p�rj�� valotehossa ksenonille.
Makaroonit on onneksi jo jostain 60-luvulta asti panostaneet
> Vastaavasti hyv�n valotehon omaava H7-polttimo maksaa noin 15e ja kest��
> nippanappa 10tkm, eik� silti p�rj�� valotehossa ksenonille.
H1-polttimoihin, jotka ovat kaikin tavoin parempia kuin ep�onnistunut
H7. Sen kyll� tiesin, ett� h7 ovat huonoja, mutta hienoinen yll�tys on
kyll� se jos ovat oikeasti noin surkeita (ja kalliita).
> Esimerkki? Itsell� on nyt kolmas ksenonauto, eik� ole ollut mit��n
> murheita. Sen sijaan halogeeniautoihin kyll� on s��t�moottoreita
> jouduttu vaihtamaan.
Nivomatit ovat kyll� niin onneton keksint�, ett� ne tulen kiert�m��n
kaukaa. Tuote on ollut markkinoilla jostain 60-luvun lopusta asti,
vikatiheys on korkea, korjaaminen eritt�in vaikeaa ja uudet maksavat
siet�m�tt�m�n paljon. Toki on sitten n�it� perinteisi� ratkaisuja joissa
taka-akseliin kytketty asentotunnistin ohjaa ajovaloja ja ne voivat
tietysti toimia vaikka vuosikymmeni�, etenkin jos toteutus on hydraulinen.
Toki jos vahettaa autoa kuin mustalainen hevosta, niin monet ongelmat
j��v�t kokematta ja aika paskankin tuotteen kanssa p�rj�� kohtalaisesti.
Oma k�yttikseni on nyt 12-vuotias ja tarkoitus on jatkaa viel� vuosia
kun auto on niin kiva.
S��t�moottorien ongelma ainakin Boschin tapauksessa on onnettomat
tinaukset. No, tuottaahan se tietysti edes huvittuneisuutta kun
italialaisen s�hk�vika johtuu poikkeuksetta antautuneesta Boschin osasta.
> Kaivapa vaikka Tekniikan maailman autotestej� viime vuosilta. L�hes
> poikkeuksetta ksenonvalot ovat paremmat kuin halogeenit samassa
> automallissa.
perunankuorimaveitsi�.
> Kunnollisilla alkuper�ispolttimoilla varustettu xenonvalo on varsinkin
> m�r�ll� tiell� t�ysin ylivoimainen laillisiin halogeeneihin verrattuna.
pinta-alaltaan usein onnettoman pienet.
> Kuivalla tiell� n�kyvyys on melkein kuin p�iv�ll�, varsinkin pitki�
> valoja k�ytt�ess� jolloin xenonien suuntaus viel� nousee yl�sp�in apuna
> olevien halogeenipitkien lis�ksi.
tarvitsee yht�kki� avukseen perinteisen halogeenipolttimon ja se
tapahtuu nimenomaan pitkill� valoilla.
> Lis�ksi tuossa omassani on viel�
> kaarteen mukaan k��ntyv�t ajovalot, jolloin varsinkin pitkill� valoilla
> mutkatiell�kin n�kyvyys kaarteeseen on merkitt�v�sti parempi. Ei en��
> ikin� pelkill� halogeeneilla varustettua autoa ainakaan minulle...
> Ledivaloissa sen sijaan voi olla jopa potentiaaliakin tulevaisuudessa,
> kun valokuvion hallinta tuo ihan uusia mahdollisuuksia.
Asko Ikävalko
Oct 22, 2013, 10:46:22 AM10/22/13
to
Sami Set�l� wrote:
> mik�li valmistaja ei ole s��st�nyt ja j�tt�nyt
> bi-xenon-toiminnallisuutta pois, eli ett� puolivalon edest� ei poisteta
> valokuvion varjostuksia pitkille vaihtaessa.
Mit� t�m� tarkoittaa? Jos autossa on xenon kaukovalot, niin eik� ne ole
aina heijastimilla/varjostimilla toteutettu? Vai onko jossain autossa
muka erilliset polttimot tuota varten?
-Asko
> mik�li valmistaja ei ole s��st�nyt ja j�tt�nyt
> bi-xenon-toiminnallisuutta pois, eli ett� puolivalon edest� ei poisteta
> valokuvion varjostuksia pitkille vaihtaessa.
Mit� t�m� tarkoittaa? Jos autossa on xenon kaukovalot, niin eik� ne ole
aina heijastimilla/varjostimilla toteutettu? Vai onko jossain autossa
muka erilliset polttimot tuota varten?
-Asko
Sami Setälä
Oct 22, 2013, 1:27:40 PM10/22/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l46342$73g$1...@dont-email.me...
> Sami Setälä wrote:
>> mikäli valmistaja ei ole säästänyt ja jättänyt
>> bi-xenon-toiminnallisuutta pois, eli että puolivalon edestä ei poisteta
>> mikäli valmistaja ei ole säästänyt ja jättänyt
>> valokuvion varjostuksia pitkille vaihtaessa.
>
> Mitä tämä tarkoittaa? Jos autossa on xenon kaukovalot, niin eikö ne ole
> aina heijastimilla/varjostimilla toteutettu? Vai onko jossain autossa muka
> erilliset polttimot tuota varten?
Joo, jos on ksenonpitkä niin sitten tietysti tilanne on toinen. Tarkoitin
> erilliset polttimot tuota varten?
sitä, että joissakin autoissa ksenonvalo on (ollut) pelkkä puolivalo ja
sellaisena pysyy vaikka viereen sytytetään halogeenikaukovalo. Käsittääkseni
tämä menettely oli tyypillistä 2000-luvun alkupuolella, mutta en tiedä
käytetäänkö tuota "säästökikkaa" enää uusissa autoissa lainkaan.
-Sami-
Sami Setälä
Oct 22, 2013, 1:44:13 PM10/22/13
to
"kare pietilä" <kpie...@welho.comp> wrote in message
news:Jkg9u.6365$t02...@uutiset.elisa.fi...
> Sen kyllä tiesin, että h7 ovat huonoja, mutta hienoinen yllätys on kyllä
valotehossa. Eivät nuo "+100%" valotehot premium-polttimoissa ihan pelkkää
markkinamiehen humpuukia ole vaikka mittaustapa ei välttämättä kaikkia
tosielämän kriteereitä täyttäisikään.
> Xenonien kanssa korkeudensäädön on oltava automaattinen ja ainakin
> Nivomatit ovat kyllä niin onneton keksintö, että ne tulen kiertämään
> sietämättömän paljon. Toki on sitten näitä perinteisiä ratkaisuja joissa
Useimmissa autoissa on normaali jousitus, ja siellä sähköiset
asentotunnistimet joilla tuota ksenonien korkeussäätömoottoria ohjataan.
Tunnistimet ovat myös etuakselilla, ei pelkästään takana koska säädön pitää
reagoida kaikkeen hidastustöyssyistä alkaen. Yleisesti ottaen nuo ovat
käsittääkseni hyvin luotettavia, joskin joissakin autoissa tiettävästi nuo
tunnistinten muovinippelit ovat jonkin verran herkkiä hajoamaan talvella
jääpaakkujen voimasta.
>> Kunnollisilla alkuperäispolttimoilla varustettu xenonvalo on varsinkin
>> märällä tiellä täysin ylivoimainen laillisiin halogeeneihin verrattuna.
>
> Ongelma tässä on tietysti osin se, että nykyaikaisen auton valot ovat
> pinta-alaltaan usein onnettoman pienet.
Joo, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että montako lumenia valoa siitä
polttimosta lähtee. H7-halogeenin e-hyväksynnän mukainen valomäärä on
1350-1650 lumenia 13,2V jännitteellä. Toisaalta esimerkiksi Philipsin
yleinen D1S-tyypin 35W ksenonpolttimo tuottaa 3200 lumenia (+/-10%). Eli jos
heijastinta ja muuta optiikkaa ei huomioida niin teoriassa xenonillisen
auton tuottama valon määrä on kaksinkertainen halogeeniautoon verrattuna.
>> Kuivalla tiellä näkyvyys on melkein kuin päivällä, varsinkin pitkiä
>> valoja käyttäessä jolloin xenonien suuntaus vielä nousee ylöspäin apuna
>> olevien halogeenipitkien lisäksi.
>
> Tämä mua ihmetyttää kaikkein eniten; valo joka on olevinaan ylivertainen
> tarvitsee yhtäkkiä avukseen perinteisen halogeenipolttimon ja se tapahtuu
> nimenomaan pitkillä valoilla.
No eihän se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
rinnakkaismallin takia on jouduttu suunnittelemaan valaisimen paikka johon
mahtuu kaksi polttimoa, niin olisi täydellisen typerää jättää se
halogeenipitkä pois siitä vierestä. Ja yhtälailla voi todeta, että se syy on
ihan sama kuin miksi jälkiasennuspitkiä myydään halogeeniautoihin...
Useimmat kuskit haluavat lain salliman maksimimäärän valoa eteensä, koska se
parantaa ajomukavuutta. Sen sijaan xenonautoon noita jälkiasennusvaloja ei
enää tarvita, tai jossain tapauksessa ei edes saa asentaa, kun vakiovalojen
(xenonpitkä+halogeenipitkä) referenssiluvut ovat jo niin korkeat.
-Sami-
news:Jkg9u.6365$t02...@uutiset.elisa.fi...
>
> Makaroonit on onneksi jo jostain 60-luvulta asti panostaneet
> H1-polttimoihin, jotka ovat kaikin tavoin parempia kuin epäonnistunut H7.
> Makaroonit on onneksi jo jostain 60-luvulta asti panostaneet
> Sen kyllä tiesin, että h7 ovat huonoja, mutta hienoinen yllätys on kyllä
> se jos ovat oikeasti noin surkeita (ja kalliita).
Halpoja ja pitkäikäisiä H7-polttimoita on, mutta se näkyy sitten
valotehossa. Eivät nuo "+100%" valotehot premium-polttimoissa ihan pelkkää
markkinamiehen humpuukia ole vaikka mittaustapa ei välttämättä kaikkia
tosielämän kriteereitä täyttäisikään.
> Xenonien kanssa korkeudensäädön on oltava automaattinen ja ainakin
> Nivomatit ovat kyllä niin onneton keksintö, että ne tulen kiertämään
> kaukaa. Tuote on ollut markkinoilla jostain 60-luvun lopusta asti,
> vikatiheys on korkea, korjaaminen erittäin vaikeaa ja uudet maksavat
> sietämättömän paljon. Toki on sitten näitä perinteisiä ratkaisuja joissa
> taka-akseliin kytketty asentotunnistin ohjaa ajovaloja ja ne voivat
> tietysti toimia vaikka vuosikymmeniä, etenkin jos toteutus on hydraulinen.
Useimmissa autoissa on normaali jousitus, ja siellä sähköiset
asentotunnistimet joilla tuota ksenonien korkeussäätömoottoria ohjataan.
Tunnistimet ovat myös etuakselilla, ei pelkästään takana koska säädön pitää
reagoida kaikkeen hidastustöyssyistä alkaen. Yleisesti ottaen nuo ovat
käsittääkseni hyvin luotettavia, joskin joissakin autoissa tiettävästi nuo
tunnistinten muovinippelit ovat jonkin verran herkkiä hajoamaan talvella
jääpaakkujen voimasta.
>> Kunnollisilla alkuperäispolttimoilla varustettu xenonvalo on varsinkin
>> märällä tiellä täysin ylivoimainen laillisiin halogeeneihin verrattuna.
>
> Ongelma tässä on tietysti osin se, että nykyaikaisen auton valot ovat
> pinta-alaltaan usein onnettoman pienet.
Joo, mutta ei se muuta sitä tosiasiaa että montako lumenia valoa siitä
polttimosta lähtee. H7-halogeenin e-hyväksynnän mukainen valomäärä on
1350-1650 lumenia 13,2V jännitteellä. Toisaalta esimerkiksi Philipsin
yleinen D1S-tyypin 35W ksenonpolttimo tuottaa 3200 lumenia (+/-10%). Eli jos
heijastinta ja muuta optiikkaa ei huomioida niin teoriassa xenonillisen
auton tuottama valon määrä on kaksinkertainen halogeeniautoon verrattuna.
>> Kuivalla tiellä näkyvyys on melkein kuin päivällä, varsinkin pitkiä
>> valoja käyttäessä jolloin xenonien suuntaus vielä nousee ylöspäin apuna
>> olevien halogeenipitkien lisäksi.
>
> Tämä mua ihmetyttää kaikkein eniten; valo joka on olevinaan ylivertainen
> tarvitsee yhtäkkiä avukseen perinteisen halogeenipolttimon ja se tapahtuu
> nimenomaan pitkillä valoilla.
No eihän se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
rinnakkaismallin takia on jouduttu suunnittelemaan valaisimen paikka johon
mahtuu kaksi polttimoa, niin olisi täydellisen typerää jättää se
halogeenipitkä pois siitä vierestä. Ja yhtälailla voi todeta, että se syy on
ihan sama kuin miksi jälkiasennuspitkiä myydään halogeeniautoihin...
Useimmat kuskit haluavat lain salliman maksimimäärän valoa eteensä, koska se
parantaa ajomukavuutta. Sen sijaan xenonautoon noita jälkiasennusvaloja ei
enää tarvita, tai jossain tapauksessa ei edes saa asentaa, kun vakiovalojen
(xenonpitkä+halogeenipitkä) referenssiluvut ovat jo niin korkeat.
-Sami-
HS
Oct 22, 2013, 1:53:30 PM10/22/13
to
kare pietilä wrote:
> Xenonien kanssa korkeudensäädön on oltava automaattinen ja ainakin
> Nivomatit ovat kyllä niin onneton keksintö, että ne tulen kiertämään
> kaukaa.
Xenonien kanssa asiaa voi auttaa se, että niitä jumpataan jatkuvasti,
> Xenonien kanssa korkeudensäädön on oltava automaattinen ja ainakin
> Nivomatit ovat kyllä niin onneton keksintö, että ne tulen kiertämään
> kaukaa.
jolloin säätö ei jumitu niin herkästi. Ainakin Thesis testaa aina
käynnistettäessä lamppujen korkeussäädön ajamalla sen laidasta laitaan.
Tuo todennäköisesti ehkäisee mekaanista jumiutumista aika tehokkaasti.
> Säätömoottorien ongelma ainakin Boschin tapauksessa on onnettomat
> tinaukset. No, tuottaahan se tietysti edes huvittuneisuutta kun
> italialaisen sähkövika johtuu poikkeuksetta antautuneesta Boschin
> osasta.
OT, mutta tähän on pakko tarttua. Ei se vika aina ole Boschin
tekeleissä. Ainakin minun italialaisessani on ollut sähkövikoja myös
Hellan, Siemensin ja Sachsin osissa;)
--
Asko Ikävalko
Oct 22, 2013, 2:11:29 PM10/22/13
to
Sami Setälä wrote:
> Useimmissa autoissa on normaali jousitus, ja siellä sähköiset
> asentotunnistimet joilla tuota ksenonien korkeussäätömoottoria ohjataan.
> Tunnistimet ovat myös etuakselilla, ei pelkästään takana koska säädön
> pitää reagoida kaikkeen hidastustöyssyistä alkaen. Yleisesti ottaen nuo
> ovat käsittääkseni hyvin luotettavia, joskin joissakin autoissa
> tiettävästi nuo tunnistinten muovinippelit ovat jonkin verran herkkiä
> hajoamaan talvella jääpaakkujen voimasta.
Olenkin joskus miettinyt, minkälaiset nuo asentotunnistimet ovat. Onko
> Useimmissa autoissa on normaali jousitus, ja siellä sähköiset
> asentotunnistimet joilla tuota ksenonien korkeussäätömoottoria ohjataan.
> Tunnistimet ovat myös etuakselilla, ei pelkästään takana koska säädön
> pitää reagoida kaikkeen hidastustöyssyistä alkaen. Yleisesti ottaen nuo
> ovat käsittääkseni hyvin luotettavia, joskin joissakin autoissa
> tiettävästi nuo tunnistinten muovinippelit ovat jonkin verran herkkiä
> hajoamaan talvella jääpaakkujen voimasta.
se joku sähköinen vatupassi, vai onko nurkissa jotkut venyvät liuskat,
joiden asentoa mitataan? Kuinkahan suljettu tuo rakenne on, eli kerääkö
paskaa? Eikö ESP:n antureilta saa kallistustietoa myös ajovalojen
hyödynnettäväksi?
Ihanko tosissaan se yrittää olla niin nopea ja älykäs systeemi, että
reagoi myös hidastetöyssyihin? Kyllä siinä saa sitten moottorit surista
jatkuvasti edestakaisin, jos joka heilahdusta yritetään "korjata".
-Asko
kare pietilä
Oct 22, 2013, 2:18:59 PM10/22/13
to
HS kirjoitti:
aamuhämärissä ja se tosiaan teki mm. valojumppaa ennen kuin asettui
normaalitilaan.
> OT, mutta tähän on pakko tarttua. Ei se vika aina ole Boschin
> tekeleissä. Ainakin minun italialaisessani on ollut sähkövikoja myös
> Hellan, Siemensin ja Sachsin osissa;)
Jännityksellä odotan kenen valmistamaksi Lybran ajotietokone
osoittautuu. Epäilen Saksaa kun kello käy välillä takaperin...
> Xenonien kanssa asiaa voi auttaa se, että niitä jumpataan jatkuvasti,
> jolloin säätö ei jumitu niin herkästi. Ainakin Thesis testaa aina
> käynnistettäessä lamppujen korkeussäädön ajamalla sen laidasta laitaan.
> Tuo todennäköisesti ehkäisee mekaanista jumiutumista aika tehokkaasti.
Muisti palailee pätkittäin. Kerran on tullut Thesiksellä liikuttua
> jolloin säätö ei jumitu niin herkästi. Ainakin Thesis testaa aina
> käynnistettäessä lamppujen korkeussäädön ajamalla sen laidasta laitaan.
> Tuo todennäköisesti ehkäisee mekaanista jumiutumista aika tehokkaasti.
aamuhämärissä ja se tosiaan teki mm. valojumppaa ennen kuin asettui
normaalitilaan.
> OT, mutta tähän on pakko tarttua. Ei se vika aina ole Boschin
> tekeleissä. Ainakin minun italialaisessani on ollut sähkövikoja myös
> Hellan, Siemensin ja Sachsin osissa;)
osoittautuu. Epäilen Saksaa kun kello käy välillä takaperin...
HS
Oct 22, 2013, 2:33:44 PM10/22/13
to
Asko Ikävalko wrote:
> Olenkin joskus miettinyt, minkälaiset nuo asentotunnistimet ovat.
> Onko se joku sähköinen vatupassi, vai onko nurkissa jotkut venyvät
> liuskat, joiden asentoa mitataan? Kuinkahan suljettu tuo rakenne on,
> eli kerääkö paskaa? Eikö ESP:n antureilta saa kallistustietoa myös
> ajovalojen hyödynnettäväksi?
Thesiksessä näyttää olevan tukivarren mukana kiertyvä vipu, jonka
> Olenkin joskus miettinyt, minkälaiset nuo asentotunnistimet ovat.
> Onko se joku sähköinen vatupassi, vai onko nurkissa jotkut venyvät
> liuskat, joiden asentoa mitataan? Kuinkahan suljettu tuo rakenne on,
> eli kerääkö paskaa? Eikö ESP:n antureilta saa kallistustietoa myös
> ajovalojen hyödynnettäväksi?
päässä lienee inkrementaalianturi. Voi siellä potentiometrikin olla, en
tiedä. Joka tapauksessa joka nurkalla on oma murikkansa. ESP:n
inklinometri ei tuottane riittävän tarkkaa mittaustulosta. Se on
kuitenkin tehty mittaamaan dynaamista tilannetta isolla skaalalla eikä
tarkkaa tasapainotilan mittausarvoa. Lisäksi se ei tunnista maanpinnan
kaltevuutta, joten ylämäessä valot suunnattaisiin lähelle ja alamäessä
kauas kuormauksesta riippumatta.
--
HS
Oct 22, 2013, 2:37:25 PM10/22/13
to
kare pietilä wrote:
> Jännityksellä odotan kenen valmistamaksi Lybran ajotietokone
> osoittautuu. Epäilen Saksaa kun kello käy välillä takaperin...
Siemensin tekemä se on, joten varaudu kaikkeen muuhunkin jännään.
> Jännityksellä odotan kenen valmistamaksi Lybran ajotietokone
> osoittautuu. Epäilen Saksaa kun kello käy välillä takaperin...
--
kare pietilä
Oct 22, 2013, 3:07:37 PM10/22/13
to
HS kirjoitti:
sitä miten toivotonta italialainen tekniikka on ja miten vakava
autokauppa perustuu ylivertaiseen saksalaiseen laatuun. Piti purra
kieleen aika kovaa, etten naputtanut sitä ajotietokoneen seonnutta
ruutua ja sanonut, että "Guck mal, Deutsches qualitet!!!".
Huomenna seuraavan Lancian koeajo Berliinissä :o)
> Siemensin tekemä se on, joten varaudu kaikkeen muuhunkin jännään.
Voitko kuvitella sitä tilannetta kun automyyjä selittää siinä vieressä
sitä miten toivotonta italialainen tekniikka on ja miten vakava
autokauppa perustuu ylivertaiseen saksalaiseen laatuun. Piti purra
kieleen aika kovaa, etten naputtanut sitä ajotietokoneen seonnutta
ruutua ja sanonut, että "Guck mal, Deutsches qualitet!!!".
Huomenna seuraavan Lancian koeajo Berliinissä :o)
Jukka Marin
Oct 23, 2013, 1:40:00 AM10/23/13
to
On 2013-10-22, Sami Setälä <samis....@gmail.com.invalid> wrote:
> No eihän se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
> rinnakkaismallin takia on jouduttu suunnittelemaan valaisimen paikka johon
> mahtuu kaksi polttimoa, niin olisi täydellisen typerää jättää se
> halogeenipitkä pois siitä vierestä.
Kerro tuo bmw:lle.
> No eihän se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
> rinnakkaismallin takia on jouduttu suunnittelemaan valaisimen paikka johon
> mahtuu kaksi polttimoa, niin olisi täydellisen typerää jättää se
> halogeenipitkä pois siitä vierestä.
> Sen sijaan xenonautoon noita jälkiasennusvaloja ei
> enää tarvita, tai jossain tapauksessa ei edes saa asentaa, kun vakiovalojen
> (xenonpitkä+halogeenipitkä) referenssiluvut ovat jo niin korkeat.
kun apuna oli myös H7:t.
-jm
Sami Setälä
Oct 23, 2013, 12:49:33 PM10/23/13
to
"Asko Ikävalko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:l46f4i$j8s$1...@dont-email.me...
>
> Olenkin joskus miettinyt, minkälaiset nuo asentotunnistimet ovat. Onko se
> joku sähköinen vatupassi, vai onko nurkissa jotkut venyvät liuskat, joiden
> asentoa mitataan? Kuinkahan suljettu tuo rakenne on, eli kerääkö paskaa?
> Eikö ESP:n antureilta saa kallistustietoa myös ajovalojen
> hyödynnettäväksi?
Käsittääkseni ainakin useimmiten se on ihan potentiometriin perustuva
> Olenkin joskus miettinyt, minkälaiset nuo asentotunnistimet ovat. Onko se
> joku sähköinen vatupassi, vai onko nurkissa jotkut venyvät liuskat, joiden
> asentoa mitataan? Kuinkahan suljettu tuo rakenne on, eli kerääkö paskaa?
> Eikö ESP:n antureilta saa kallistustietoa myös ajovalojen
> hyödynnettäväksi?
vipuvarsimittaus. Ilmeisen hyvin nuo on teknisesti onnistuttu toteuttamaan,
koska en muista kuulleeni koskaan sähköisistä ongelmista noissa
asentotunnistimissa, vaan yleensä kysymys on ollut tuntemattoman lentävän
esineen tai pohjakosketuksen aiheuttamasta mekaanisesta vauriosta.
> Ihanko tosissaan se yrittää olla niin nopea ja älykäs systeemi, että
> reagoi myös hidastetöyssyihin? Kyllä siinä saa sitten moottorit surista
> jatkuvasti edestakaisin, jos joka heilahdusta yritetään "korjata".
direktiiveillä säädelty samaan tapaan sekuntimäärissä kuin nuo päivävalojen
kytkentäviiveet kirkkausmuutoksessakin. Säädön toiminnan näkee jopa
liikennevaloista lähtiessä edessä ajavan auton perässä sen mukaan kun oma
keula nousee ja laskee kiihdytyksen ja vaihteenvaihdon vuoksi. Tuo on ollut
tilanne ainakin kaikissa kolmessa eri merkkisessä ja mallisessa
xenonkulkineessa mitä itsellä on ollut.
Nyttemmin muuten lueskelin jostain autolehdestä, että on olemassa myös
e-hyväksyntä 25w tehoisille xenoneille, ja niiden kohdalla automaattinen
korkeussäätö ja valonpesuri eivät olekaan pakolliset. Ilmeisesti tässä on
ajatuksena mahdollistaa ksenonien käyttö edullisemmissa autoissa lähinnä
energiansäästön takia, kun kulutus on alle puolet perinteisestä
halogeenista. Toisaalta korkeussäätöautomatiikan ja pesurin puuttuminen on
mahdollista juuri tuon halogeeniin verrattavissa olevan valotehon vuoksi.
-Sami-
Sami Setälä
Oct 23, 2013, 1:04:47 PM10/23/13
to
"Jukka Marin" <jma...@embedtronics.fi> wrote in message
news:l47nfg$edu$2...@muikku.jmp.fi...
>> No eih�n se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
>> halogeenipitk� pois siit� vierest�.
>
> Kerro tuo bmw:lle.
Kyll�h�n noita "valofloppeja" on eri merkeilt� markkinoille p��ssyt vuosien
varrella riippumatta siit� onko kyseess� halogeeni vai ksenon. Toki se aina
harmittaa jos tuollainen osuu omalle kohdalle, ja varsinkin jos auto viel�
muuten miellytt�isi.
>> Sen sijaan xenonautoon noita j�lkiasennusvaloja ei
>> en�� tarvita, tai jossain tapauksessa ei edes saa asentaa, kun
>> vakiovalojen
>> (xenonpitk�+halogeenipitk�) referenssiluvut ovat jo niin korkeat.
>
> Xenonien kantama hurjat 135 metri�. Entisess� autossa 100 m enemm�n,
> kun apuna oli my�s H7:t.
Aika surkealta tuo tosiaan kuullostaa. Tuoreen TM:n
premium-pikkuautovertailusta poimittuna tuo ei kuitenkaan ole
pohjanoteeraus. N�k�j��n Audi on onnistunut viel� huonommin uudessa A3:ssa,
jossa bi-xenoneiden pitk� kantaa selv�sti alle 120m. Vaan toisaalta samaisen
Audin puolivalon pisin piikki menee tuonne 90 metrin paikkeille ojan
puolella, ja vastaantulijan kaistallakin kantamaa on yli 60 metri�. Eli
puolivalo on varsin erinomainen, ja kun vakiopitk�n referenssiluku on vain
17,5, niin tuossa lis�kaukovaloilla saa kyll� "ihmeit�" aikaiseksi.
Toisaalta Volvo V40 ksenonpitk�t kantavat melkein 170 metriin, ja testin
paras on nolosti Lexuksen halogeenipitk� joka kantaa melkein 190m. Se ei
tuosta diagrammista k�ynyt ilmi, ett� onko tuo raja piirretty 3lux vai 5lux
valaistuksesta, joten muiden testien tuloksiin en sit� uskalla vertailla.
-Sami-
news:l47nfg$edu$2...@muikku.jmp.fi...
>> No eih�n se nyt noin mene. Koska sen halogeenivaloilla varustetun
>> rinnakkaismallin takia on jouduttu suunnittelemaan valaisimen paikka
>> johon
>> mahtuu kaksi polttimoa, niin olisi t�ydellisen typer�� j�tt�� se
>> johon
>> halogeenipitk� pois siit� vierest�.
>
> Kerro tuo bmw:lle.
Kyll�h�n noita "valofloppeja" on eri merkeilt� markkinoille p��ssyt vuosien
varrella riippumatta siit� onko kyseess� halogeeni vai ksenon. Toki se aina
harmittaa jos tuollainen osuu omalle kohdalle, ja varsinkin jos auto viel�
muuten miellytt�isi.
>> Sen sijaan xenonautoon noita j�lkiasennusvaloja ei
>> en�� tarvita, tai jossain tapauksessa ei edes saa asentaa, kun
>> vakiovalojen
>> (xenonpitk�+halogeenipitk�) referenssiluvut ovat jo niin korkeat.
>
> Xenonien kantama hurjat 135 metri�. Entisess� autossa 100 m enemm�n,
> kun apuna oli my�s H7:t.
Aika surkealta tuo tosiaan kuullostaa. Tuoreen TM:n
premium-pikkuautovertailusta poimittuna tuo ei kuitenkaan ole
pohjanoteeraus. N�k�j��n Audi on onnistunut viel� huonommin uudessa A3:ssa,
jossa bi-xenoneiden pitk� kantaa selv�sti alle 120m. Vaan toisaalta samaisen
Audin puolivalon pisin piikki menee tuonne 90 metrin paikkeille ojan
puolella, ja vastaantulijan kaistallakin kantamaa on yli 60 metri�. Eli
puolivalo on varsin erinomainen, ja kun vakiopitk�n referenssiluku on vain
17,5, niin tuossa lis�kaukovaloilla saa kyll� "ihmeit�" aikaiseksi.
Toisaalta Volvo V40 ksenonpitk�t kantavat melkein 170 metriin, ja testin
paras on nolosti Lexuksen halogeenipitk� joka kantaa melkein 190m. Se ei
tuosta diagrammista k�ynyt ilmi, ett� onko tuo raja piirretty 3lux vai 5lux
valaistuksesta, joten muiden testien tuloksiin en sit� uskalla vertailla.
-Sami-
HS
Oct 23, 2013, 2:21:25 PM10/23/13
to
Sami Set�l� wrote:
> Se s��t� on tehty alun perinkin "reaaliaikaiseksi". En tied� onko tuo
> jopa direktiiveill� s��delty samaan tapaan sekuntim��riss� kuin nuo
> p�iv�valojen kytkent�viiveet kirkkausmuutoksessakin.
Piti kelata l�pi E-s��nt�j�. En ainakaan heti l�yt�nyt mit��n mainintaa
automaattis��d�n vasteajoista. Ilmeisesti ne on j�tetty valmistajan
harkintaan. Kovin ahkeraa s��t�mist� en ole itse havainnut. Eip� tuo
laiva tosin kiihdytyksiss� keulikaan.
> Nyttemmin muuten lueskelin jostain autolehdest�, ett� on olemassa
> my�s e-hyv�ksynt� 25w tehoisille xenoneille, ja niiden kohdalla
> automaattinen korkeuss��t� ja valonpesuri eiv�t olekaan pakolliset.
> Ilmeisesti t�ss� on ajatuksena mahdollistaa ksenonien k�ytt�
> edullisemmissa autoissa l�hinn� energians��st�n takia, kun kulutus on
> alle puolet perinteisest� halogeenista.
Minusta se kertoo enemm�nkin siit�, ett� niit� kaasupurkausvaloja
myyd��n imago- ja ulkon�k�syist�. Niit� on alun perin perusteltu
suuremmalla valovirralla, ja nyt sitten tehoa kuristetaan, jotta
voidaan k�ytt�� xenoneja kokonaan ilman niiden mahdollisia hy�tyj�.
Eih�n tuossa ole k�ytt�j�n kannalta mit��n j�rke�. Joku vain on
laskenut tuonkin olevan rahastettavissa. Ja totta kai sevon, sill�h�n
j�lkiasennus-xenonejakin myyd��n. Sinert�vist� halogeenipolttimoista
nyt puhumattakaan.
--
> Se s��t� on tehty alun perinkin "reaaliaikaiseksi". En tied� onko tuo
> jopa direktiiveill� s��delty samaan tapaan sekuntim��riss� kuin nuo
> p�iv�valojen kytkent�viiveet kirkkausmuutoksessakin.
Piti kelata l�pi E-s��nt�j�. En ainakaan heti l�yt�nyt mit��n mainintaa
automaattis��d�n vasteajoista. Ilmeisesti ne on j�tetty valmistajan
harkintaan. Kovin ahkeraa s��t�mist� en ole itse havainnut. Eip� tuo
laiva tosin kiihdytyksiss� keulikaan.
> Nyttemmin muuten lueskelin jostain autolehdest�, ett� on olemassa
> my�s e-hyv�ksynt� 25w tehoisille xenoneille, ja niiden kohdalla
> automaattinen korkeuss��t� ja valonpesuri eiv�t olekaan pakolliset.
> Ilmeisesti t�ss� on ajatuksena mahdollistaa ksenonien k�ytt�
> edullisemmissa autoissa l�hinn� energians��st�n takia, kun kulutus on
> alle puolet perinteisest� halogeenista.
Minusta se kertoo enemm�nkin siit�, ett� niit� kaasupurkausvaloja
myyd��n imago- ja ulkon�k�syist�. Niit� on alun perin perusteltu
suuremmalla valovirralla, ja nyt sitten tehoa kuristetaan, jotta
voidaan k�ytt�� xenoneja kokonaan ilman niiden mahdollisia hy�tyj�.
Eih�n tuossa ole k�ytt�j�n kannalta mit��n j�rke�. Joku vain on
laskenut tuonkin olevan rahastettavissa. Ja totta kai sevon, sill�h�n
j�lkiasennus-xenonejakin myyd��n. Sinert�vist� halogeenipolttimoista
nyt puhumattakaan.
--
HS
Oct 23, 2013, 2:24:09 PM10/23/13
to
Sami Set�l� wrote:
> lis�kaukovaloilla saa kyll� "ihmeit�" aikaiseksi. Toisaalta Volvo V40
> ksenonpitk�t kantavat melkein 170 metriin, ja testin paras on nolosti
> Lexuksen halogeenipitk� joka kantaa melkein 190m.
Nolosti? Ei kai siin� ole mit��n noloa, ett� katulaillisilla
> lis�kaukovaloilla saa kyll� "ihmeit�" aikaiseksi. Toisaalta Volvo V40
> ksenonpitk�t kantavat melkein 170 metriin, ja testin paras on nolosti
> Lexuksen halogeenipitk� joka kantaa melkein 190m.
halogeeneilla saa aikaiseksi t�rke�n hyv�t kaukovalot. Lancia Dedran
halogeenit olivat siit� hyv� esimerkki. Olisiko jolla kulla viel�
tallessa Dedran valomittauksia?
--
Sami Setälä
Oct 24, 2013, 10:55:51 AM10/24/13
to
"HS" <h...@eiroskaa.nic.fi.invalid> wrote in message
news:l49489$bug$1...@dont-email.me...
> Sami Setälä wrote:
>
>> lisäkaukovaloilla saa kyllä "ihmeitä" aikaiseksi. Toisaalta Volvo V40
>> ksenonpitkät kantavat melkein 170 metriin, ja testin paras on nolosti
>> Lexuksen halogeenipitkä joka kantaa melkein 190m.
>
> Nolosti? Ei kai siinä ole mitään noloa, että katulaillisilla
> halogeeneilla saa aikaiseksi törkeän hyvät kaukovalot.
No on se sikäli nolosti, että niillä katulaillisilla ksenoneilla pitäisi
olla mahdollista tehdä vielä tuplasti halogeeneja parempi kaukovalo, koska
niitä lumeneita ihan oikeasti on tuplaten.
-Sami-
HS
Oct 24, 2013, 2:10:12 PM10/24/13
to
Sami Setälä wrote:
> No on se sikäli nolosti, että niillä katulaillisilla ksenoneilla
> pitäisi olla mahdollista tehdä vielä tuplasti halogeeneja parempi
> kaukovalo, koska niitä lumeneita ihan oikeasti on tuplaten.
Mahdollista kyllä, mutta xenonien kahdentaminen alkaa jo maksaa
> No on se sikäli nolosti, että niillä katulaillisilla ksenoneilla
> pitäisi olla mahdollista tehdä vielä tuplasti halogeeneja parempi
> kaukovalo, koska niitä lumeneita ihan oikeasti on tuplaten.
jotakin. Useinhan niiden rinnalla on erikseen halogeenilamppu
lisäpitkänä. Kahdentamallahan Dedrankin erinomaiset halogeenikaukovalot
oli tehty.
Yksittäisen xenon-valaisimen tapauksessa hyvän kaukovalon tekeminen on
hankalaa, koska osa valosta törsätään kuitenkin lähivaloksi - myös
kaukovalokäytössä. Muistelen jossain lukeneeni edistyksellisemmistäkin
valokuvion muokkauksista, mutta esimerkiksi Thesiksessä lähivalo
muodostetaan vain yksinkertaisella rajaimella. Kaukovaloilla ajettaessa
siis suuri osa xenon-polttimon valovirrasta menee lähivalon
tuottamiseen. Tämä on paitsi pois kaukovalon osuudesta, niin tuo myös
tarpeetonta valoa väärään paikkaan auton eteen. Avuksi tarvitaan sitten
halogeenikaukovalo.
Ensin siis korvataan halogeeni xenonilla, jossa on kaksinkertainen
valovirta. Sitten tästä leikataan rajaimella puolet pois. Kuulostaapa
järkevältä.
--
Jukka Marin
Oct 24, 2013, 3:59:14 PM10/24/13
to
On 2013-10-24, HS <h...@eiroskaa.nic.fi.invalid> wrote:
> Yksittäisen xenon-valaisimen tapauksessa hyvän kaukovalon tekeminen on
> hankalaa, koska osa valosta törsätään kuitenkin lähivaloksi - myös
> kaukovalokäytössä. Muistelen jossain lukeneeni edistyksellisemmistäkin
> valokuvion muokkauksista
Bemarissa on olevinaan adaptiiviset valot, jotka säätyvät nopeuden
> Yksittäisen xenon-valaisimen tapauksessa hyvän kaukovalon tekeminen on
> hankalaa, koska osa valosta törsätään kuitenkin lähivaloksi - myös
> kaukovalokäytössä. Muistelen jossain lukeneeni edistyksellisemmistäkin
> valokuvion muokkauksista
mukaan. Valokuvion leveyden ja pituuden pitäisi kai säätyä "portaat-
tomasti". En ole mitään erinomaista noissa havainnut, ehkä ne toimivat
vasta yli 200 km/h nopeuksissa?
Kai tuohon pitäisi hankkia lisäpitkät, mutta en ole ollenkaan varma,
että sellaisille saisi mistään ohjaussignaalia.
-jm
kare pietilä
Nov 13, 2013, 4:13:23 AM11/13/13
to
HS kirjoitti:
takakonttia ja siellä ei ollutkaan ketään kotona. Kävi ilmi, että akku
oli antaunut kuluneen viikon aikanan täydellisesti juuri niin kuin nämä
nykyakut tahtovat tehdä ja kas ihmettä: akkulaturin kytkemisen jälkeen
ajotietokone heräsi eloon ja kellokin käy taas tämän maailman aikaa!
Ilmeisesti akku oli päässyt nyykähtämään autoliikkeen varastossa ja
jännitteen käytyä riittävän alhaalla ajotietokone oli sitten jäänyt
johonkin puolihalvaantuneeseen tilaan, josta se resetoitui vasta
jännitteen sukellettua pyöreään nollaan.
Onneksi en ehtinyt toteuttaa suunnitelmaani ja purkaa koko kojelautaa
edullisen keskusyksikön pintaantumista odotellessa! Nyt pitää enää
metsästää irronnut/irrotettu johto, jonka ansiosta kierroslukumittari on
pimeänä. Service manual -CD on vielä hankkimatta, mutta järki sanoo,
että vikan on todennäköisesti mittariston/ajotietokoneen päässä sillä
kone tuskin kävisi mikäli moottorinohjauksella ei olisi validia dataa
käytettävissään.
Jonkin verran huvitti muuten noita ilmapäivälehtien
premiumautokeskusteluja tavaillessa. Kovin tuntui kansalla olevan
sellainen näkemys, että Alfa ja Lancia eivät ole premium-autoja.
Hymyilyttää varmaan aivan erityisesti Thesiksen ratin takaa maailman
menoa tarkkaillessa. Muutenkin olen vuosien varrella havainnut sellaisen
asian, että italialaisista autoista ja varsinkin niiden ongelmista
tietävät aina eniten ne, jotka eivät ole italialaisella koskaan edes
ajaneet - ja näkemysten kulmakerroin vain jyrkkenee kun automerkki paranee.
> Siemensin tekemä se on, joten varaudu kaikkeen muuhunkin jännään.
Olipas erikoinen tapaus. Koitin eilen avata tallissa seisovan Lybran
takakonttia ja siellä ei ollutkaan ketään kotona. Kävi ilmi, että akku
oli antaunut kuluneen viikon aikanan täydellisesti juuri niin kuin nämä
nykyakut tahtovat tehdä ja kas ihmettä: akkulaturin kytkemisen jälkeen
ajotietokone heräsi eloon ja kellokin käy taas tämän maailman aikaa!
Ilmeisesti akku oli päässyt nyykähtämään autoliikkeen varastossa ja
jännitteen käytyä riittävän alhaalla ajotietokone oli sitten jäänyt
johonkin puolihalvaantuneeseen tilaan, josta se resetoitui vasta
jännitteen sukellettua pyöreään nollaan.
Onneksi en ehtinyt toteuttaa suunnitelmaani ja purkaa koko kojelautaa
edullisen keskusyksikön pintaantumista odotellessa! Nyt pitää enää
metsästää irronnut/irrotettu johto, jonka ansiosta kierroslukumittari on
pimeänä. Service manual -CD on vielä hankkimatta, mutta järki sanoo,
että vikan on todennäköisesti mittariston/ajotietokoneen päässä sillä
kone tuskin kävisi mikäli moottorinohjauksella ei olisi validia dataa
käytettävissään.
Jonkin verran huvitti muuten noita ilmapäivälehtien
premiumautokeskusteluja tavaillessa. Kovin tuntui kansalla olevan
sellainen näkemys, että Alfa ja Lancia eivät ole premium-autoja.
Hymyilyttää varmaan aivan erityisesti Thesiksen ratin takaa maailman
menoa tarkkaillessa. Muutenkin olen vuosien varrella havainnut sellaisen
asian, että italialaisista autoista ja varsinkin niiden ongelmista
tietävät aina eniten ne, jotka eivät ole italialaisella koskaan edes
ajaneet - ja näkemysten kulmakerroin vain jyrkkenee kun automerkki paranee.
HS
Nov 13, 2013, 12:28:31 PM11/13/13
to
kare pietilä wrote:
> Ilmeisesti akku oli päässyt nyykähtämään autoliikkeen varastossa ja
> jännitteen käytyä riittävän alhaalla ajotietokone oli sitten jäänyt
> johonkin puolihalvaantuneeseen tilaan, josta se resetoitui vasta
> jännitteen sukellettua pyöreään nollaan.
Tuli tuosta mieleen Thesiksen akun vaihto. Lehdissä on peloteltu, että
> Ilmeisesti akku oli päässyt nyykähtämään autoliikkeen varastossa ja
> jännitteen käytyä riittävän alhaalla ajotietokone oli sitten jäänyt
> johonkin puolihalvaantuneeseen tilaan, josta se resetoitui vasta
> jännitteen sukellettua pyöreään nollaan.
akun vaihtaminen voi vaatia näissä väyläohjatuissa, täynnä
automatiikkaa olevissa autoissa merkkiliikkeen testerillä tehtävää
uudelleenkonfigurointia. Katsoin sitten varoiksi korjauskäsikirjasta,
mitä jännää tuohon liittyy Thesiksessä. Kirjan ohje: Irrota akku.
Kiinnitä uusi. Aja 10 m suoraan, jotta ESP kalibroi itsensä ja sen
merkkivalo sammuu. Siinä kaikki.
> on pimeänä. Service manual -CD on vielä hankkimatta, mutta järki
> sanoo, että vikan on todennäköisesti mittariston/ajotietokoneen
> päässä sillä kone tuskin kävisi mikäli moottorinohjauksella ei olisi
> validia dataa käytettävissään.
tulee. Luultavasti sillä pääsee myös heiluttelemaan mittarin viisaria
testisignaalilla.
> Jonkin verran huvitti muuten noita ilmapäivälehtien
> premiumautokeskusteluja tavaillessa. Kovin tuntui kansalla olevan
> sellainen näkemys, että Alfa ja Lancia eivät ole premium-autoja.
yleensä muissa yhteyksissä muotoon preemio, joka tarkoittaa lisähintaa
vertailukelpoisen hyödykkeen hintaan nähden. Minä ostin 150.000 km
ajetun Lancian kaikilla mahdollisilla varusteilla (no joo, hierovat ja
ilmastoidut penkit puuttuvat ja nahka on sitä halvempaa) hinnalla,
jolla olisi nippa nappa ehkä saanut 400.000 km rullatun
kehitysmaamallisen E-mersun. Ei siinä hinnassa ainakaan mitään
preemiota ollut...
--
0 new messages