Elikkä täysin teoreettinen tilanne, onneksi :) Tavallinen risteys, jota
lähestyvät raitovainu ja henkilöauto. Jos risteyksessä ei ole kolmiota,
tilannehan on selvä, sporaa pitää väistää. Mutta mitä jos spora tuleekin
kolmion takaa? Täytyykö sitä silti väistää?
kiitokset.
-antti
- Muistaakseni tuollaisia risteyksiä ei ole käytännössä lainkaan ja muistini
mukaan raitiovaunu ei väistä autoa/pysähdy auton takia kuin valoissa tai jos
auto jää alle...
"Tuomas Lehti" <tuomas...@satabaana.net> wrote in message
news:ach4jr$h31$1...@news1.song.fi...
>
> "antti myllynen" <x...@xxx.xx> wrote in message
> news:mlUG8.6738$Su1.1...@reader1.news.jippii.net...
> > Hei.
> >
> > Elikkä täysin teoreettinen tilanne, onneksi :) Tavallinen risteys, jota
> > lähestyvät raitovainu ja henkilöauto. Jos risteyksessä ei ole kolmiota,
> > tilannehan on selvä, sporaa pitää väistää. Mutta mitä jos spora
tuleekin
> > kolmion takaa? Täytyykö sitä silti väistää?
>
> - Muistaakseni tuollaisia risteyksiä ei ole käytännössä lainkaan ja
muistini
> mukaan raitiovaunu ei väistä autoa/pysähdy auton takia kuin valoissa tai
jos
> auto jää alle...
Yksi sellainen risteys jossa raitiovaunulla on kolmio löytyy ainakin
Pikku-Huopalahdesta, kymppilinjan päätepysäkltä ihan Vihdintien tuntumasta.
Siinä kun raitiovaunu tekee silmukan, palatessaan takaisin
Korppaanmäentielle ('pääkatu', jota pitkin raitiovaunu kulkee) sillä on
kolmio. Itse silmukka siis ei ole 'katua', joten kolmion suunnasta ei voi
tulla ajoneuvoja (liikennelaitoksen raiteenhuoltokulkuneuvoja
lukuunottamatta).
Ja kyllä raitiovaununkuljettajat näyttävät kolmiota kiitettävästi siinä
kohdin tottelevan. Kolmion sijoitus johtuu luultavasti siitä että
Vihdintieltä Korppaanmäentielle kääntynyt liikenne tulee raitiovaunun
kannalta ikävästi takaoikealta, ja risteysnäkyvyys kuljettajan paikalta voi
siten olla hieman heikko.
-Sebastian
Sporaa väistetään aina.
--
-----------------------jk-------------------------
-85% news viesteistä sisältää yhdys sana virheitä-
Suosittelen kaikille, että väistätte sitä sporaa tuli se minkä merkin takaa
tahansa. Tätä neuvoa itse olen noudattanut eikä ole koskaan tarvinut kamoja
kerätä sporan alta :)
-Marko
Liikennemerkillä 231 (ts. kärkikolmio) osoitettu väistämisvelvollisuus
koskee ajoneuvon kuljettajaa.
Raitiovaunu ei ole ajoneuvo.
Raitiovaunun ei siis tarvitse väistää, vaikka se tulisi kolmion takaa.
--
Roope Lehto
roope...@helsinki.REMOVE.fi
Yleinen hälytysnumero Poliisin hälytysnumero
112 10022
> mukaan raitiovaunu ei väistä autoa/pysähdy auton takia kuin valoissa tai jos
> auto jää alle...
Kyllä ne taitavat autojen takia pysähdellä aika monessakin tilanteessa.
Minkähänlainen määrä romua siitä syntyisi jos ratikkakuskit vaan ajaisivat
joka tilanteessa isomman oikeudella täysillä päälle koska autoilijoiden
pitää mennä pois alta. :)
--
varauloskäynti - hätätilassa riko ikkuna näppäilemällä alt+f4.
Tuomas Lehti wrote:
> > Elikkä täysin teoreettinen tilanne, onneksi :) Tavallinen risteys, jota
> > lähestyvät raitovainu ja henkilöauto. Jos risteyksessä ei ole kolmiota,
> > tilannehan on selvä, sporaa pitää väistää. Mutta mitä jos spora tuleekin
> > kolmion takaa? Täytyykö sitä silti väistää?
> - Muistaakseni tuollaisia risteyksiä ei ole käytännössä lainkaan ja muistini
> mukaan raitiovaunu ei väistä autoa/pysähdy auton takia kuin valoissa tai jos
> auto jää alle...
Kyllä vaan on Pasilan poliisitalon edessä. Eli seiskan ratikka tulee Pasilan
aseman suunnasta sillalta ja kääntyy oikealle Pasilankadun reunassa kulkevalle
ratikkaradalle. Ratikkarata (erillinen väylä) kääntyy sadan metrin päässä
vasemmalle Pasilantien yli ja tällä ratikkaväylällä on kolmiot ratikoille +
risteyksessä on valot, jotka vaihtuvat automaattisesti kun ratikka tulee
paikalle. Olisi outo tulkinta, jos ratikalle asetettu kolmio ei koskisi
raitiovaunuja, kun väylällä ei ole eikä voi olla (kiskot ovat koholla kuin
junarata) mitään muuta liikennettä! Ainakin minua opetettiin kauan sitten, että
auto väistää aina tasa-arvoisissa risteyksissä ratikkaa, joka tulee mistä
suunnasta hyvänsä.
Seppo
TLL 47§:
Raitiovaunun kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava
ajoneuvon kuljettajia koskevia säännöksiä, jollei 14 §:stä
muuta johdu.
Miten perustelet, että merkillä 231 osoitettu väistämisvelvollisuus
ei ole "soveltuva osa"? Miksi väistäminen ei sovellu?
--
Jukka....@iki.fi
* Wars are not fought to see who's right -- but to see who's left
Lisäkysymyksenä tuohon: Miksi Helsingissä olisi tässäkin ketjussa
mainituissa paikoissa erityisesti raitiovaunulle oleva kärkikolmio jos
sitä ei tarvitse noudattaa? (Noita on mielestäni useampiakin mutta en
nyt möläytä niitä ääneen ennen kuin olen varma ko. risteyksistä)
--
Jussi
:: Te audire no possum. Musa sapientum fixa est in aure.
:: I can't hear you. I have a banana in my ear.
>Lisäkysymyksenä tuohon: Miksi Helsingissä olisi tässäkin ketjussa
>mainituissa paikoissa erityisesti raitiovaunulle oleva kärkikolmio jos
>sitä ei tarvitse noudattaa? (Noita on mielestäni useampiakin mutta en
>nyt möläytä niitä ääneen ennen kuin olen varma ko. risteyksistä)
Kannattaa muistaa, etteivät merkkien pystyttäjät aina ole itsekään
selvillä siitä, mitä ovat täsmälleen ottaen tekemässä. Ei olisi
mitenkään ensimmäinen kerta kun liikennemerkeille keksitään ad-hoc
uusmerkityksiä joita niillä lain mukaan ei ole. En väitä näin nyt
tapahtuneen, mutta tällaista tapahtuu kaiken aikaa.
-Martti
> tilannehan on selvä, sporaa pitää väistää. Mutta mitä jos spora tuleekin
> kolmion takaa? Täytyykö sitä silti väistää?
Sporan kanssa ei kannata ryhtyä kilpasille olipa etuajo-oikeus kenellä
tahansa. Kuolleena tai vammautuneena oikeassa oleminen ei paljon lämmitä.
--
Atro Tossavainen (Mr.) / The Institute of Biotechnology at
Systems Analyst, Techno-Amish & / the University of Helsinki, Finland,
+358-9-19158939 UNIX Dinosaur / employs me, but my opinions are my own.
< URL : http : / / www . iki . fi / atro . tossavainen / >
File attachments NOT welcome unless agreed to beforehand.
Sen mitä olen noita auto vs. spåra kolareita nähnyt niin totaalisen
muodonmuutoksen kokenut henkilöauto aiheuttaa spåraan pieniä kolhuja
helmapelteihin.
Onneksi vanhoja spåria ei ole kovin montaa liikenteessä, niissä kun
hinausaisa sojottaa suoraan eteenpäin. Olen nähnyt kuinka sellainen
tunkeutuu kivasti auton oven läpi, mutta tällä kertaa onneksi
takapenkille jossa ei ollut matkustajia. Eli kuskin henki oli noin
metristä kiinni...
Kannattaa varmaan väistää, mutta raitiovaunuhan on silti
väistämisvelvollinen kääntyessään oikealle. ts suorittaessaan
kaistanvaihdon. Esim hakaniemessä, missä spora tulee pitkälle sillalle
mennessä vasemanpuoleiselle kaistalle. Tai missä tahansa missä spora kääntyy
oikealle samansuuntaisen autoliikenteen läpi.
/retu
Kokeilepa ajaa sporan kanssa rintarinnan Hakaniemestä keskustaa.
Veikkaanpa että kylkeen tulee...
Ko. kohta on kylläkin risteyksessä. Eikö sitä siis koske TLL 14§
ja "raitiovaunulle annettava esteetön kulku"?
Vai onko 14§ 5. momentti tulkittava siten, että se asettaa muille
tienkäyttäjille väistämisvelvollisuuden _ainoastaan_ 1. ja
2. momenteissa mainituissa tapauksissa? Sanamuoto on epäselvä.
"Jouni Kaskiharju" <jo...@kaskiharju.com> kirjoitti
viestissä:3CEC632C...@kaskiharju.com...
Olet väärässä.
Jukka Kohonen wrote:
>
> Ko. kohta on kylläkin risteyksessä. Eikö sitä siis koske TLL 14§
> ja "raitiovaunulle annettava esteetön kulku"?
>
> Vai onko 14§ 5. momentti tulkittava siten, että se asettaa muille
> tienkäyttäjille väistämisvelvollisuuden _ainoastaan_ 1. ja
> 2. momenteissa mainituissa tapauksissa? Sanamuoto on epäselvä.
Se tarkoittaa nimenomaan sitä, eikä ole mitenkään erityisen epäselvä.
Eli ratikoiden poikkeussääntö koskee vain sitä, että risteyksessä
vasemmalta tulevaa tai vasemmalle kääntyvää ratikkaa kohtaan muilla on
väistämisvelvollisuus. Muuten kuljetaan normaalien väistämissääntöjen
mukaisesti. Mitään folkloren mukaista ratikan ehdotonta etuajo-oikeutta
päälleajo-oikeudesta puhumattakaan ei siis ole.
Kolme asiaa kannattaa muistaa:
1) Viisas välttää joutumasta lähituntumaan ratikan kanssa.
2) Kaduilla ja turuilla kerrotaan, että HKL hyvin hanakasti kiistää
syyllisyyden ratikkakolareissa. Esimerkkinä tapaus, jossa oikealla
kääntymässä ollut ratikka oli kolaroinut suoraan ajaneen henkilöauton
kanssa ja HKL ajoi juttua autoilijaa vastaan. Autoilija vapautettiin
sekä alioikeudessa että hovissa, mutta HKL jaksoi viedä jutun
korkeimpaan oikeuteen asti, joka jätti alempien oikeusasteiden tuomiot
voimaan. Ratikan kanssa kolaroitaessa siis kannattaa varautua pitkään
prosessiin.
3) Koska raitiovaunu ei ole ajoneuvo, sillä ei ole liikennevakuutusta,
vaan ratikan ollessa syyllinen viulut maksaa Helsingin kaupunki.
Maksatusprosessi voi kestää pitkään. Joskus takavuosina oli lehdistössä
juttu, joka kertoi kiskoilta suistuneen ratikan alle jääneen
kadunvarressa pysäköitynä olleen henkilöauton omistajan odottaneen
rahojaan lähes vuoden. Eli siellä, missä on ratikkakiskot, kannattaa
olla voimassa oleva kasko.
Matti
--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg
Hm, niin kai se on sitten tulkittava. Mutta siinä tapauksessa tämäkin
on väärin:
>Eli ratikoiden poikkeussääntö koskee vain sitä, että risteyksessä
>vasemmalta tulevaa tai vasemmalle kääntyvää ratikkaa kohtaan muilla on
>väistämisvelvollisuus. Muuten kuljetaan normaalien väistämissääntöjen
>mukaisesti.
Tarkkana nyt: 14 §:n 2. momentissa sanotaan
# Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä
# risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja
# jalankulkijaa.
ja nyt siis 5. momentti säätää, että tienkäyttäjän on annettava
raitiovaunulle risteyksessä esteetön kulku tästä 2. momentin
säännöksestä huolimatta. Tienkäyttäjiä ovat myös mm. jalankulkijat ja
polkupyöräilijät.
Siis sinun luettelemiesi tapauksien lisäksi raitiovaunulla on sekin
etuus, että sen kääntyessä oikealle on risteävää tietä ylittävä kevyt
liikenne väistämisvelvollinen (toisin kuin _ajoneuvon_ kääntyessä
oikealle).
(Tämä pätee mahdollisesta suojatiestä huolimatta. Suojatiesääntö, 32§,
nimittäin koskee _ajoneuvon_ kuljettajia, ja 47§ määrää raitiovaunun
kuljettajan noudattamaan soveltuvin osin ajoneuvon kuljettajia
koskevia sääntöjä _ellei_ 14§:stä muuta johdu. Ja tässähän "muuta
johtuu".)
Tämä jos mikä kuuluu ryhmään sfnet.alueet.suur-helsinki, follarit sinne.
Kun sellainenkin ryhmä kerran on perustettu. Me satakuntalaiset saamme
tyytyä "valvottuun" promenadi.net:iin.
--
Jouni Nordlund
Pain is inevitable, suffering is optional. - Author Unknown
: Olet väärässä.
Missäköhän kohtaa olen nyt sitten väärässä? Kärkikolmio ei koskekaan
ajoneuvon kujettajaa? Vai onko raitiovaunu sittenkin ajoneuvo?
> Missäköhän kohtaa olen nyt sitten väärässä? Kärkikolmio ei koskekaan
> ajoneuvon kujettajaa? Vai onko raitiovaunu sittenkin ajoneuvo?
Ei koske, koska spora ei ole ajoneuvo.
--
T.K.
poisteleppa ROSKAESTO...
--
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:acj0ta$5q9$2...@oravannahka.helsinki.fi...
> Ko. kohta on kylläkin risteyksessä. Eikö sitä siis koske TLL 14§
> ja "raitiovaunulle annettava esteetön kulku"?
>
> Vai onko 14§ 5. momentti tulkittava siten, että se asettaa muille
> tienkäyttäjille väistämisvelvollisuuden _ainoastaan_ 1. ja
> 2. momenteissa mainituissa tapauksissa? Sanamuoto on epäselvä.
Risteyksen jälkeenhän se kaistalle tulo tapahtuu. Ko. risteyksessä
kaistanvaihto edes olisi sallittua, kun siinä on ryhmitysalue.
Ja kuten tuossa joku sanoi, se olikin KKO:n tulkinta eikä lakitekstistä
etsittävä määräys. Alkoi omakin usko eilen horjua kun ei pykälistä löytänyt
mitään tähän liittyvää...:)
Seuraavassa raastuvan ko. päätös kuitenkin, joka siis oli vielä kiertänyt
hovin ja KKO:n muutumattomana.
--clip--
Vaatimukset Helsingin raastuvanoikeudessa
Helsingin kaupungin liikennelaitos on virallisen syyttäjän ajamaan
syytteeseen yhtyen vaatinut A:n tuomitsemista rangaistukseen liikenteen
vaarantamisesta sen johdosta, että tämä oli 2.4.1984 Helsingissä
kuljettaessaan henkilöautoa Helsinginkadulla Sturenkadun suuntaan Läntisen
Brahenkadun risteyksessä tieliikennelain 14 §:n 4 momentin vastaisesti
jättänyt antamatta esteettömän kulun samaan suuntaan kulkeneelle, A:n
kuljettaman ajoneuvon eteen oikealle Helsinginkadulta Läntiselle
Brahenkadulle kääntyneelle liikennelaitoksen raitiovaunulle, mistä oli ollut
seurauksena, että raitiovaunu ja henkilöauto olivat törmänneet yhteen ja
vaurioituneet. Lisäksi liikennelaitos on vaatinut A:n velvoittamista
korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.
Raastuvanoikeuden päätös 18.12.1984
Kuultuaan A:ta syytteestä raastuvanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A
oli syytteessä kerrotussa tilaisuudessa kuljettanut henkilöautoa
Helsinginkadulla sen ja Läntisen Brahenkadun risteystä kohti. Tällöin oli
samanaikaisesti A:n vasemmalla puolella ajanut erään henkilön kuljettamana
liikennelaitoksen raitiovaunu, joka ajoneuvojen saapuessa sanottuun
risteykseen oli alkanut kääntyä oikealle auton käyttämän ajoradan osan yli
Läntiselle Brahenkadulle, jolloin auto oli vasemmalla etukulmallaan
törmännyt raitiovaunun oikeaan sivuun syytteessä kerrotuin seurauksin.
Koska tienkäyttäjän on tieliikennelain 14 §:n 4 momentin mukaan väistettävä
raitiovaunua kaikkia ajoneuvoja koskevista liikennesäännöistä poiketen vain
saman pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja kun viimeksi
mainitut säännökset eivät koske samalla kadulla samaan suuntaan kulkevia
ajoneuvoja, raastuvanoikeus on katsonut, että A risteyksessä suoraan
eteenpäin ajaneena ei ollut ollut ensisijaisesti velvollinen väistämään
samasta suunnasta tullutta ja auton käyttämän ajoradan yli kääntymään
ryhtynyttä raitiovaunua eikä A siten ollut syyllistynyt syytteessä
kerrotulla tavalla liikenteen vaarantamiseen. Sen vuoksi raastuvanoikeus on
hylännyt A:ta vastaan ajetun syytteen.
--clip--
Oletko ollenkaan seurannut tätä keskustelua?
Peruste "spora ei ole ajoneuvo" ei riitä, koska TLL määrää myös
sporan noudattamaan ajoneuvoa koskevia määräyksiä soveltuvin osin.
Miksi TLA kertoo merkin "etuajo-oikeutettu tie" merkitsevän, että myös
risteävältä tieltä tulevat _raitiovaunut_ ovat väistämisvelvollisia?
Millä merkillä tämä niille osoitetaan?
Onkos esimerkiksi Mannerheimintie osoitettu etuajo-oikeutetuksi
tieksi? Jos on, ovat sille sivukaduilta tulevat raitiovaunut
väistämisvelvollisia ihan selvän pykälän mukaan.
Heh, armotonta totuuden rajoilla liikkumista. Ei pidä moni kohta edes
paikkaansa,
esim. ratikoilla on vastuuvakuutus ja sen mukaan korvaukset maksaa
vakuutusyhtiö eli tällä hetkellä Pohjola. Sielläkään ei ole mitään viivettä
vaan selvissä jutuissa korjaamo laskuttaa suoraan Pohjolaa.
--
terv.
ose
"Jussi Paju" <Jussi.Paj...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:jefica...@internetti.org...
Siinä kohtaa mitä yllä kirjoitit. Perusteet löydät laista. Tässä tällainen
"roopemainen" vastaus.
Eipä ole mutta säännöt pääsääntöisesti koskevat silti niitäkin. Joku jo
esitti siitä pykälätkin.
Puhumattakaan mitä "maalaisjärki" sanoo siitä että sporalle on ihan
kärkikolmio paikkaan pystytetty, tämä "maalaisjärki" luulisi vähintään
pistävän yksilön kysymään "miksi?" ja pohtimaan tuota.
ei täydy ! ... mutta kannattaa
... tai muuten saa mennä kävellen töihin seuraavien 3kk ajan
> Roope Lehto kirjoitteli viestissään:
>
>> Missäköhän kohtaa olen nyt sitten väärässä? Kärkikolmio ei koskekaan
>> ajoneuvon kujettajaa? Vai onko raitiovaunu sittenkin ajoneuvo?
>
> Ei koske, koska spora ei ole ajoneuvo.
Siis, piti kirjoittaman: Koskee, mutta spora ei ole ajoneuvo.
--
T.K.
poisteleppa ROSKAESTO...
"Jouni Nordlund" <jouni....@mbnet.fi> kirjoitti
viestissä:MPG.1757531d7...@news.mbnet.fi...
Brankkarit pillikeikalla menee aina ekana.
>> > Lisäkysymyksenä tuohon: Miksi Helsingissä olisi tässäkin ketjussa
>> > mainituissa paikoissa erityisesti raitiovaunulle oleva kärkikolmio jos
>> > sitä ei tarvitse noudattaa? (Noita on mielestäni useampiakin mutta en
>> > nyt möläytä niitä ääneen ennen kuin olen varma ko. risteyksistä)
Osa niistä kolmiosta on tarkoitettu muulle liikenteelle, jotka
ajelevat siinä raiteiden päällä(ne kun on upotettu).
Paras väistää aina kun raitiovaunu ei voi. Ainut poikkeus on
liikennevalot ja silloinkin kannattaa varoa mm. lehtikelin aikaan
syksyllä, vaikka olisikin oikeassa, niin se ei auta kun saa yli 20
tonnia rautaa ovesta sisään.