Avusta kiitollinen
Akku saattaa kosahtaa miten sattuu. Usein pikku hiljaa, mutta joskus voi
menn� laakista, kun esim. akun pohjalle kertynyt sakka ylettyy kennoihin
saakka. Ensimm�iset pakkaset kertovat paljon akun kunnosta. Tietty voi
ostaa tilalle uuden akun ja pit�� vanhan akun varalla. K�ytt�m�t�n akku
menee kuitenkin usein itsest��n pilalle nopeammin varastossa kuin
ajossa, ellei t�t� hoida kuin kukkaa.
Huoletta voi heitt�� v�h�n isomman akun kuin "l��k�ri m��r��", jos
mahtuu eik� navat ylety konepeltiin tms. Jossain vaiheessa tulisi
kuitenkin raja, kun paljon isompaa akkua ladattessa
akku ottaa alussa t�m� ottaa isommasti virtaa kuin pienempi jolloin
laturi ja hihnat ovat isommalla rasituksella. Ei t�mm�inen ainakaan
koskaan ole tullut minulla vastaan, ett� laturi olisi kosahtanut liian
ison akun takia.
-Pentti
Iso akku ei tarkoita, että sitä pitäisi tyhjennellä ja ladata isolla
virralla. ISo akku käytännössä tekee saman Ah-syklin kuin pieni akku,
mutta siellä varaustilan yläreunassa.
Esim 50Ah, ja 100Ah akulla 10Ah sykli tekee 20% purun tai 10% purun ja
latauksen. Iso pääsee siis suhteessa helpommalla. Lisäksi isolle
akulle startti on helpompi nakki, ja ehkä jopa startissa kuluu
kaikkiaan vähemmän latausta, kun häviöt on pienemmät ja startti
lyhyempi.
Tuskin laturia saa kosautettua tuplakokoisella akulla, kun
latausvirrat on kuitenkin 60 Ah akulla maksimissaan vain 10 A luokkaa
normaalin laturin latausjännitteellä, ja latausvirta putoaa rajusti,
jos jännite notkahtaa.
No, laturistahan tulee sen verran virtaa, kuin sielt� tulee, menee se sitten
akulle tai muihin laitteisiin, ei se siit� mihink��n hajoa, ett� sit�
k�ytet��n, ainakaan niin kauan kuin s��din on kunnossa.
Aikanaan tuossa nykyisess� museoRekordissa oli keulalla enemm�n valotehoa,
kuin mit� laturi pystyi virtaa tuottamaan ja sit� my�s tarvittaessa
k�ytettiin, eli pime�ss� paikassa purettiin akkua ja paremmassa paikassa
sitten v�hennettiin valoa, ettei akku ihan tyhj�ksi p��ssyt ja sama laturi
siin� toimii edelleen. Niin ja ne oli siin� v�h�n ylikokoinen akkukin
silloin, joskin sellainen huonosti virtaa pit�v�, eli kyll� sekin sit�
laturia rasitti.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
> Aikanaan tuossa nykyisessä museoRekordissa oli keulalla enemmän valotehoa,
> kuin mitä laturi pystyi virtaa tuottamaan ja sitä myös tarvittaessa
> käytettiin, eli pimeässä paikassa purettiin akkua ja paremmassa paikassa
> sitten vähennettiin valoa, ettei akku ihan tyhjäksi päässyt ja sama laturi
> siinä toimii edelleen.
Tomikos tuo jotenkin järkevästi? Jos kerran laturissa ei potku
riittänyt, laski jännite varmaankin selvästi alle 12 V:n. Aika himmeät
ovat valot tuossa vaiheessa verrattuna normaaliin 14 V:hen.
Sitten varsinaiseen asiaan: Veneissä samojen latureiden perässä on
helposti useampikin sata Ah akkuja ja näitä akkuja myös tyhjennetään,
toisin kuin auton akkua, joka on tyypillisesti lähes täysi. Ei ne
laturit siitä kärsi. Varmasti hiilet kuluvat nopeammin ja ehkä
joissain tapauksissa laturin voisi saada ylikuumentumaan, mutta
tällöin on kyse suunnitteluvirheestä.
Joakim
>> Aikanaan tuossa nykyisess� museoRekordissa oli keulalla enemm�n
>> valotehoa,
>> kuin mit� laturi pystyi virtaa tuottamaan ja sit� my�s tarvittaessa
>> k�ytettiin, eli pime�ss� paikassa purettiin akkua ja paremmassa paikassa
>> sitten v�hennettiin valoa, ettei akku ihan tyhj�ksi p��ssyt ja sama
>> laturi
>> siin� toimii edelleen.
>
>Tomikos tuo jotenkin j�rkev�sti? Jos kerran laturissa ei potku
>riitt�nyt, laski j�nnite varmaankin selv�sti alle 12 V:n. Aika himme�t
>ovat valot tuossa vaiheessa verrattuna normaaliin 14 V:hen.
Toimi. Ei ollut j�nnitemittaria. Valotehoa riitti, valojen v�ri ei juurikaan
ohjaamosta arvioituna muuttunut. Paitsi latausvalon, se sammui, kun tiputti
yhden lis�valoparin pois. Ei sit� nyt tuntikaupalla tarvinut kaikkia valoja.
Eik� -70 lukuinen Bosch antanut kuin 13,6 V parhaimmillaankaan. Kyll� kesti
polttimot. Noin kymmenen vuoden aktiivipalvelusaikana vaihdoin yhden
ajovalopolttimon sen takia, ett� siit� olisi lanka katkennut. Muut
valovajeet johtuivat hapettuneista lampunkannoista tai - sulakkeista.
Autona -99 1.6 Vectra 55Ah akulla ja jykev�hk�ll� 100A laturilla.
Entinen akku oli 10v vanha FAAM muistaakseni ja vuosi sitten vaihdoin
tilalle samankokoisen Hankookin. Nyt tietysti TM:n testeiss� paljastui,
ett� kyseess� on v�hint��nkin keskinkertainen akkumerkki, muttamutta...
Koitin nyt latailla akun t�yteen jollain esi-is�naikaisella
12V/4A-laturilla, v�h�n tosin kyll� p��si akku porisemaan tunnin tai
pari kun en �lynnyt j�nnitemittarin kanssa vahtia vaan oletin ett� kun
ampeerit menee nollaan niin olisi akku t�ysi... Saapa n�hd� kauanko
pysyy napaj�nnite l�hemp�n� 12.8 volttia, ennen normalisoitui ajon
j�lkeen aina sinne 12.3V tienoille.
Eli jostain syyst� olet sit� mielt� ett� akku ik��nkuin pikkuhiljaa hyytyisi
vanhuuttaan? Minulla ainakin kaikki pari akkua jotka olen saattanut
viimeiselle matkalle ovat vain yksinkertaisesti jossain kohtaa lakanneet
toimimasta. Yhdess� edellisist� autoista oli yksi kenno pitk��n pois pelist�
(juurikin se eka siin� plusnavan vieress�) eli akku antoi virtaa vain sen
noin 11V ja hyvin se sill�kin l�hti k�ym��n, terve auto...
JJ
--
H�?
> Eli jostain syyst� olet sit� mielt� ett� akku ik��nkuin pikkuhiljaa
> hyytyisi vanhuuttaan? Minulla ainakin kaikki pari akkua jotka olen
> saattanut viimeiselle matkalle ovat vain yksinkertaisesti jossain kohtaa
> lakanneet toimimasta. Yhdess� edellisist� autoista oli yksi kenno pitk��n
> pois pelist� (juurikin se eka siin� plusnavan vieress�) eli akku antoi
> virtaa vain sen noin 11V ja hyvin se sill�kin l�hti k�ym��n, terve auto...
Akku vanhenee monella tapaa. Kaksi yleisint�
1. sakkaa ker��ntyy kennojen pohjalle ja jossain vaiheessa ne oikosulkee
kennon
2. kennon pinta sulfidoituu eik� kenno en�� toimi akkuna
Sulfidoituminen tapahtuu hitaasti ja johtuu l�hinn� k�ytt�m�tt�myydest�.
Jotkut �lylaturit yritt�� her�tell� sulfidoitunutta henkiin oikosulkemalla
akun
muutaman millisekunnin ajaksi usiden kymmenien ampeerien virralla. Mit�
isompi virta sen parempi mutta
oikosulku aika tosiaan on joitakin millisekunteja kerrallaan. Taukoa on
sitten vaikka 100ms. Tuota jatketaan
muutaman tunnin.
Marko
Jos 55 amppeerista puhutaan nii puhutaa varmaankin sellasesta akusta
jonka standardi (tai ainakin yleinen) tyyppinumero on 55559 ja sen
kapasiteetti on just toi 55 anppeeria. Kyseisell� akulla on my�s
standardoitu mitoitus, joka valmistajalta l�ytyy just sen mittanen ja
mallinen akku - on muuten nyky��n selv�sti eniten myyty akkutyyppikin.
Mut nyt sitte esim Vartan D24, joka on just tuollanen akku, onkin 62
amppeerinen. Eli ei t�ss� viel� mit��n. Mut nyt jos s� haluatkin
pist�� vaikka 70 ja 80 amppeeria, niin sellasia kapasiteetteja ei mun
tiet��kseni noista kuorista l�ydy eli silloin muuttuu my�s akun fyysinen
koko ja se sitte usein teett�� v�h�n t�it�.
Toi mainittu akkutyyppi voidaan useimmissa autoissa korvata nyky��n
yleisimm�ll� 'pikkudiiselien akulla' (varaosakauppias tiet��, ite en
muista en�� muita numeroita sille kuin Vartan E11), se on muuten sama
mutta v�h�n pitempi. Valmistajasta riippuen sen kapasiteetti on v�h�n 70
ampperin molemmin puolin.
Oon nyt pelannu mm. akkujen kanssa XX vuotta putkeen ja t�ytyy kyll�
sanoa ett� omatoiminen akkuasiakas on kyll� kaikista rasittavin
asiakastyyppi mit� varaosakaupassa k�y. Kun tullaan ostamaan raidetangon
p��t� niin siit� ei tiedet� mit��n mutta akkuasiakkalla on piirrustus,
mitat ja maksimimitat (jos se � senttii ois vaik 15 amppeerii
tehokkaampi!) et millanen akku pit�s olla. Kyll� sill� varaosamyyj�ll�
on ne kirjat akuista niinkuin muistakin osista, ja pitemp��n alalla ollu
tiet�� my�s mill� sen luettelon myym�n akun voi korvata jos haluaa
suurempaa, ja saattaapa se myyj� tiet�� jopa paremmin kuin se luettelokin.
Ottaisitte mielummin sen vanhan raidetangon p��n mukaan sellaista
tarvitessanne kuin piirrustuksen akusta ja akkukotelosta akkua
tarvitessanne :-(
Näkyisi olevan muotia tuollaiset 16-volttiset.
(monen auton perässä lukee 16v)
http://www.jegs.com/p/Braille-Auto/Braille-Super-16-Volt-Lithium-Battery-Charger/1244443/10002/-1
Iluas
<os...@oskut.fi> kirjoitti
viestiss�:e5dea662-4c5e-4c91...@c3g2000yqd.googlegroups.com...
> > maksimoimiseksi. Mutta mit� jos kertaheitolla siirtyisin 70ah akkuun?
N�kyisi olevan muotia tuollaiset 16-volttiset.
(monen auton per�ss� lukee 16v)
http://www.jegs.com/p/Braille-Auto/Braille-Super-16-Volt-Lithium-Battery-Charger/1244443/10002/-1
> Kyll� sill� varaosamyyj�ll� on ne kirjat akuista niinkuin muistakin
> osista, ja pitemp��n alalla ollu tiet�� my�s mill� sen luettelon myym�n
> akun voi korvata jos haluaa suurempaa, ja saattaapa se myyj� tiet�� jopa
> paremmin kuin se luettelokin.
Ei ole viel� tuollaista myyj�� tullu vastaan, joka tiet�� paremmin kuin
luettelo. T�ss� se ongelma justiinsa tuleekin, kun monesti on osia jotka
k�yv�t eri autoista toisiin. Osaa l�ytyy, mutta ei justiinsa siihen mik�
sulla on. Se myyj�n halu kun loppuu siihen, jos kirja ei osaa tunne. Sitten
kun itse asiaa penkoo hieman, niin sitten se sama osa sinne k�ykin. Tosin
mahdotontahan se siit� tarjolla olevasta m��r�st� on mit��n tiet��kk��n
kovin tarkkaan.
V�itt�isin, ett� t�llainen hyv� varaosamyyj� tuntee sen merkin mik� itsell�
on, jos sattuu autoja viel� harrastamaan. Kun se merkonomi sattuu sinne
tiskin taakse, niin asia on sitten taputeltu sill� silm�n r�p�yksell� sen
tiedon osalta.
Ja jos ei ole tuttu tapaus, niin mist� ostaja tiet�� onko tiskin
takana t�m� asjan tuntia vai merkonomi? Voihan sinne ostoksille pelk�n
rekisteriotteen kanssakin menn� ja j�tt�� mittapiirroksen kotiin,
mutta saattaa sitten sylett�� vaihtoreissu jos mallikohtaisena myyty
akku on kolme milli� liian paksu ja navat v��riss� kulmissa.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Alkaa pian jo p��st� vipata t�n akun kanssa, onko se nyt s�k� vai ei.
Mua v�itt�v�t vaan paranoidiksi kun mittailen napaj�nnitteit� .0
tarkkuudella kun ei se kuulemma mit��n meinaa ja rasitustesti n�ytt��
silti ett� akku on kunnossa. Auton laturi lataa joka tilanteessa 14.5V
eik� purkuvirtaakaan ole kuin se normaali 10mA. Kuitenkin akun
napaj�nnite laskee nopeasti auton seisoessa jonka huomaa startin
v�s�ht�nein� py�r�ytyksin�.
Pakkaskautena (-25 - -30) tuli ajettua yhten� p�iv�n� 150 km, auto seisoi 2 p�iv��
ja napaj�nnite laski 12,09 volttiin. Tarkistussilm� sama keltainen kuin aina ennenkin.
Mutta ei siin� mit��n, k�yntiin l�hti kuitenkin. Py�ritti tosi laiskasti ja startti j�i v�h�n
p��lle rahinoista p��tellen. Tied� sitten miten startin p��lle j��minen liittyy matalaan
j�nnitteeseen, mutta aina samaan aikaan ovat sattuneet.
Akkumerkki on sellainen, joka testien mukaan ottaa huonosti kylm�n� varausta vastaan.
Tutkiskelun perusteella oudot napaj�nnitteen laskut liittyv�t akkuun eiv�t autoon. Laturi ja
purkuvirta siis ok. Ostotilanteessa +20 euroa ja mielenrauhaa olisi tullut kovasti lis��.
Nykyautolle 50 mA:n purkuvirta on viel� ok.
"Ope Lix" <empa....@sulle.org> kirjoitti viestiss�:4b4afdb9$0$6282$9b53...@news.fv.fi...
siirry ihmeess� jos vain saat sen konepellin alle mahtumaan
> onko asia niin suoraviivainen; ett� k�ynnistysluotettavuus
> nousee aivan uudelle tasolle?
k�ynnistys"luotettavuus" tuskin mihn�k��n - varsinaisesti -
"nousee" (no tokihan uusi akku on kuitenkin aina uusi akku)
mutta
koska/jos uuden akun varauskapasiteetti on suurempi, niin
kest��h�n se - v�lill� juurikaan lataamatta - tietysti useampia
ja/tai pitempi� (- mik�li niin on tarvis -) k�ynnistyksi�
auton s�hk�- ja pensansy�tt�-rimpulat tulee pit�� sellaisessa
kunnossa, ett� kinneri h�r�ht�� aina k�yntiin kertanyk�yksell�
sill�
sellaset
1/2 -minuutin starttaus(yritykset) - jollaisia toisinaan kuulee
pakkasessa y�t v�rj�ttelevist� autoista - osoittaa kyll� kiistatta,
ettei "ihan kaikki ole kotona" mutta ett� ainaski akku on(/oli)
latinkissa
Tuoko 70 ah -tunnin akku my�s negatiivisia puolia kohdalleni?
tuskin tuo (ei ainakaan mun mieleeni yht�kki� juolahda mit��n)
Ei kai vaan sullakin Hankook? :-) Ei sieltä parhaasta päästä virran
otossa ainakaan TM:n testin perusteella. Testi kun vaan olis käynyt
silmään ennen akun ostoa...
Hinta+paino+koko. Eipä siinä muuta haittaa voi olla. Ei siitä voi olla
haittaa, että mahtuu enemmän sähköä mukaan. Edellyttäen tietenkin,
ettei osteta esim samankokoista, isompikapasiteettista akkua, jossa
kapasiteettiero on tehty starttivirran ja tärinäkestävyyden
kustannuksella.
Lyijyakku tykkää olla lähes täynnä suurimman osan aikaa. Iso akku
samassa käytössä on suhteessa pienemmällä rasituksella ja purkusykli
on suhteessa vähemmän syvä.
Yksi pieni haitta voisi olla isosta akusta: pakkasella akku pääsee
tyhjenemään, sen uudelleen lataaminen on hitaampaa. Aina
epätodennäköistä kuitenkin, että tuosta olisi haittaa. Auton oma
laturi lataa isonkin akun yhtä nopeasti, kunhan latausjännite ei
notku. Eli tuo koskee oikeastaan vain "töpselilaturilla" lataamista.
Yleensä kuitenkin iso akku saattaa selvitä hengissä aamuun esim
sisävalojen unohdettua päälle, pieni akku on jo jäässä..
T�m� on Optifit, joka on mielest�ni sama kuin ao. Freedom. 3 vuoden
takuuaikana saa tietysti uuden, mutta ominaisuuksiltaan yht� huonon.
TM 18/2006:
62Ah akkutestikkeli
8,8 Trane 56219 SMF
8,5 Banner P6205
8,5 Exide X-TRA 46400
8,3 Energie Gold
8,3 Faam Top Silver 12V 60L22
8,3 Hella Power 131
8,0 Bosch Silver 6PN
8,0 Varta Blue dynamic High
7,8 Freedom BE06220
7,8 Hankook Kalsium 936-56219
7,5 Bonn 562 19
7,3 Zap Plus Calsium 62 Ah
6,8 Biltema SMF 80-2621
>
> TM 18/2006:
> 62Ah akkutestikkeli
> 8,8 Trane 56219 SMF
TM ei testannut akkujen kest�vyytt�, vaan suorituskyky�. Tuttava hommasi
t�m�n testin perusteella Trane -merkkisen akun, mutta nyt parin vuoden
j�lkeen se on alkanut oiria aamuisin ja py�ritt�� huonosti. Autolla
ajetaan p��osin 25km ty�matkaa/sivu, joten latautuakin pit�isi tuolla
ajolla. Ei siis vaikuta kovin pitk�ik�iselt�, vaikka viel� toimiikin.
Suurimmalle osalle k�ytt�jist� varmaankin riitt�isi keskinkertaisella
suorituskyvyll� oleva akku, joka vain kest�isi mahdollisimman pitk��n.
-
Markus