Q:Puristussuhde
Marko Vainiomaa
joudun tässä piakkoin laskeskelemaan uuden myllyn puristussuhteita.
Millaisia puristusuhteita teillä on paljon viritetyissä moottoreissa,
vieläpä niin että pirssi kulkee 98E:llä. Suunnittelin puristuksia tuonne
11-11,5 kieppeille. Mieluiten tuo 11, niin saisi sytyn ennakolla haettua
tarpeen mukaan ala- tai ylävääntöä. Jos tuota puristusta nostaa kovasti, ei
sytkän ajoituksella ole kuin yksi asento :-(. Ehdotuksia? Kommentteja?
KOKEMUKSIA?
--
=======================================================
Marko Vainiomaa R a l l i s a t i a i n e n
mailto:markova@jaiko(dot)fi http://www.adastraracing.com/
=======================================================
A L
"Marko Vainiomaa" <mar...@jaiko.fi> wrote in message
news:aeptbc$15b$1...@mordred.cc.jyu.fi...
> Kisapirssin kone (Samara 1580 cc r.F) menee näköjään totaalisen uusiksi ja
> joudun tässä piakkoin laskeskelemaan uuden myllyn puristussuhteita.
> Millaisia puristusuhteita teillä on paljon viritetyissä moottoreissa,
> vieläpä niin että pirssi kulkee 98E:llä. Suunnittelin puristuksia tuonne
> 11-11,5 kieppeille. Mieluiten tuo 11, niin saisi sytyn ennakolla haettua
> tarpeen mukaan ala- tai ylävääntöä. Jos tuota puristusta nostaa kovasti,
ei
> sytkän ajoituksella ole kuin yksi asento :-(. Ehdotuksia? Kommentteja?
> KOKEMUKSIA?
- eikö sytytys kannattaisi rakentaa niin että se on yhdessä asennossa
kohdallaan kautta koko kierrosalueen?
tottakai käytännössä tämä tarkoittaa ohjelmoitavaa sytkää.
käy tuolla:
http://www.saunalahti.fi/vpv/
sopiva puristussuhde määräytyy nokka-akselin mukaan. jos sulla on
tavanomainen noin 300 asteinen keppi niin tuo 11-11,5 kuullostaa ihan
normaalilta jota paljon käytetään.
Jan Andersson
(liian monta muuttujaa, lähtien palotilojen ja mäntien muodosta jne)
Parasta olisi kun löytyisi joku joka on tehnyt enemmän noita samoja
koneita.
Muutoin on yritys ja erehdys periaatteella vaan haettava sopiva.
Jan
Marko Vainiomaa
> koneita.
osataan, tuli yllätyksenä nyt kesällä, että pulju kyllä osaa työstää, mutta
ei tasan mitään muuta. Siksi tässä on joutunut selvittelemään mitä
merkillisempiä asioita viime aikoina. Unohdin juurikin mainita varsin
ratkaisevan puristussuhteeseen vaikuttavan asian eli nokka-akselin. Tämä
onkin nyt ongelma, sillä nokassa ei ole (havaintojeni mukaan) mitään
merkintöjä. Tästä seuraa se, ettei sen spekseistä ole mitään hajua.
Edellisen omistajan mukaan kyseessä on tehtaan a-ryhmän nokka. Onko
mahdollista selvittää "kotikonstein" nokan asteet?
> Muutoin on yritys ja erehdys periaatteella vaan haettava sopiva.
>
Tähän yritys erehdys kierteeseen minulla ei ole resursseja (rahaa, aikaa,
intoa jne.).
Tommi Hammarberg
Marko Vainiomaa wrote:
>>Parasta olisi kun löytyisi joku joka on tehnyt enemmän noita samoja
>>koneita.
>>
> Kun tuossa keväällä etsiskelin koneistamoa, missä koneen vaatimat työstöt
> osataan, tuli yllätyksenä nyt kesällä, että pulju kyllä osaa työstää, mutta
> ei tasan mitään muuta. Siksi tässä on joutunut selvittelemään mitä
> merkillisempiä asioita viime aikoina. Unohdin juurikin mainita varsin
> ratkaisevan puristussuhteeseen vaikuttavan asian eli nokka-akselin. Tämä
> onkin nyt ongelma, sillä nokassa ei ole (havaintojeni mukaan) mitään
> merkintöjä. Tästä seuraa se, ettei sen spekseistä ole mitään hajua.
> Edellisen omistajan mukaan kyseessä on tehtaan a-ryhmän nokka. Onko
> mahdollista selvittää "kotikonstein" nokan asteet?
>
Kotikonstein ei taida onnistua (ainakaan tarkasti), mutta kysele
firmoista joissa hiotaan nokka-akseleita niillä luulisi olevan jotain
vehkeitä. Eikö se nokka-akseli selviä pelkkää nostoa mittaamalla ?
Tommi H
pau
Tommi Hammarberg wrote:
>
> Marko Vainiomaa wrote:
>
> >>Parasta olisi kun löytyisi joku joka on tehnyt enemmän noita samoja
> >>koneita.
> >>
> > Kun tuossa keväällä etsiskelin koneistamoa, missä koneen vaatimat työstöt
> > osataan, tuli yllätyksenä nyt kesällä, että pulju kyllä osaa työstää, mutta
> > ei tasan mitään muuta. Siksi tässä on joutunut selvittelemään mitä
> > merkillisempiä asioita viime aikoina. Unohdin juurikin mainita varsin
> > ratkaisevan puristussuhteeseen vaikuttavan asian eli nokka-akselin. Tämä
> > onkin nyt ongelma, sillä nokassa ei ole (havaintojeni mukaan) mitään
> > merkintöjä. Tästä seuraa se, ettei sen spekseistä ole mitään hajua.
> > Edellisen omistajan mukaan kyseessä on tehtaan a-ryhmän nokka. Onko
> > mahdollista selvittää "kotikonstein" nokan asteet?
> >
>
> Kotikonstein ei taida onnistua (ainakaan tarkasti), mutta kysele
> firmoista joissa hiotaan nokka-akseleita niillä luulisi olevan jotain
> vehkeitä. Eikö se nokka-akseli selviä pelkkää nostoa mittaamalla ?
>
Kotikonstein onnistuu helposti, tarvitaan vaan heittokello, ja nokka
kiinni kannessa. Vippatiukulla näkee koska vena liikahtaa, ja lopettaa
liikkeensä, jolloin saadaan asteet. Nokkien välisen kulmankin saa
mitattua varsin helpolla. Ja niin, tarvitaan se astelevy sinne nokan
päähän... ( niitä voi tehdä itse printtaamalla paperilla ison ympyrän,
jossa 360 viivaa säteen suuntaisesti, ja liimalla pahvinpalaan kiinni )
--
pau!
- " I'm not a number, I'm a free man " -
Marko Vainiomaa
>
ihmettelemään ja laskeskelemaan uutta konetta tarkemmin. Täytynee poistua
kirjastoon etsimään 4-tahtikoneiden viritysopasta... Saa nähdä tuleeko
Samaran koneesta se 10 pollea enemmän kuin vanhasta eli tavoitteena olisi
170 Siperian ratsua.
Tommi Hammarberg
pau wrote:
Niin kyllähän sitä voi tuolla tavalla kokeilla, mutta asteissa voipi
olla suuri heitto silti. Ja nokan valmistajalta tarvitaan lappu missä
näkyy millä nostolla asteet ilmoitettu.
Tommi H
mickey.a...@netti.fi
No jenkkistandardithan ovat .006 ja .050 joten siihen ei nokkakorttia
tarvita ja jos se astelevy on tarpeeksi iso voi siihen piirtää asteen
kympitkin....
I´ll see you sonofabitches at the races
"too many Projects to list"
Mickey
pau
Tommi Hammarberg wrote:
> Niin kyllähän sitä voi tuolla tavalla kokeilla, mutta asteissa voipi
> olla suuri heitto silti. Ja nokan valmistajalta tarvitaan lappu missä
> näkyy millä nostolla asteet ilmoitettu.
>
No heitto kyllä riippuu mittaajasta ja vehkeistä. Tuollaisella about 25
cm halkaisijaisella astelevyllä pääsee varsin hyvään tarkkuuteen.
Sanoisin, että mittauksen toistettavuus on asteen sisällä.
Idea olikin, että kun romuista löytyy keppi josta ei ole mitään hajua
pääsee edes hajulle mitä sillä voisi tehdä. Se millä nostolla niitä
mittaillaan, riippuu mihin haluaa verrata sitä. Käyttää sitten samoilla
välyksillä ja nostoilla mittauksessa...