Mika suola olikaan siina lampoakussa?
Harri Ilmari Toivonen
Eli eikö lämpöakun pystyisi hitsailutaitoinen kyhäämään itsekin
termostaatin ja suolan ostamalla? Osaisiko joku sanoa minkä verran tuota
suolaa tarvitaan riittävän kapasiteetin aikaansaamiseksi?
Harri
Pasi Huovinen
Ettei vain olisi ollut Glauber-suola. En itsekään tiedä ko suolan
ominaisuuksista muuta kuin sen oletuksen että lämmönsitomiskyky lienee
muita suoloja parempi. Glauber-suola löytynee tietosanakirjasta ja
kemialliset ominaisuudet taulukkokirjoista.
Pöntön sisällä oli varmaan myös tyhjiö eristeenä. Tehtaan mallissa
lämmönvarauskyky oli kyllä aivan uskomaton. Taisi olla ihan kilowatteja.
Muistan lukeneeni jostain että lämpöakun toiminnassa on ollut ongelmia.
Ajatus on kyllä erinomainen. Olen itsekin miettinyt akun konstruktiota
rakennusmielessä.
Laiskuussyistä en itsekään viitsinyt laskea tarvittavan suolan määrää.
Laskelmissa tlisi ottaa huomioon ainakin lämmön johtuminen pöntön
seinämistä harakoille, jäähdytysjärjestelmän nestetilavuus, oletettu
jäähdytysveden alkulämpötila, haluttu jäähdytysveden loppulämpötila.
Hukkalämmön laskeminen vaatii pöntön rakennesuunnitelman ja raakaa
fysiikkaa.
--
****************************************
* Pasi Huovinen *
* http://www.student.oulu.fi/~phuovine *
* phuo...@raita.oulu.fi *
* 08-5409187 *
****************************************
Ari Husa
> Pöntön sisällä oli varmaan myös tyhjiö eristeenä. Tehtaan mallissa
> lämmönvarauskyky oli kyllä aivan uskomaton. Taisi olla ihan
> kilowatteja.
Mitä tarkoitetaan kun sanotaan "lämmönvarauskyky on kilowatteja"?
Luru
--
/// AriMattiJuhaniHusaOH8NUPAri.Husa@iki.f
o-o iTiedonkaari6D25FIN-90570OULUFinland+3
o 58405020236http://www.iki.fi/ari.husa/
Pasi Huovinen
Ari Husa wrote: Mitä tarkoitetaan kun sanotaan "lämmönvarauskyky on
kilowatteja"?
No niinhän se on, että (lämpö)energian määrää kuvataan Joulella ja
tehoa vaikkapa [J]/[s] = [W].
Tämä viimeksi mainittu yksikkö oli pyöri mielessäni kun lämpösisältöä
ajattelin.
Ajattelin näin, että lämpöakku lämmittää jäähdytysvettä aika monen
Watin teholla jonkin aikaa.
Kokkolan tekussa lämpöakku lienee ollut projektina joskus. Kts
Altavista: "lämpöakku"
Harri Ilmari Toivonen
Pasi Huovinen wrote:
> Ettei vain olisi ollut Glauber-suola. En itsekään tiedä ko suolan
> ominaisuuksista muuta kuin sen oletuksen että lämmönsitomiskyky lienee
> muita suoloja parempi. Glauber-suola löytynee tietosanakirjasta ja
> kemialliset ominaisuudet taulukkokirjoista.
Soitto paikalliseen apteekkiin paljasti hiukan hintoja:
kidevedellinen Glauber-suola 264 mk/kg
kidevedetön 48 mk/kg
Kumpaakohan tässä tarvittaisiin? Käsittääkseni kysymys pitäisi asettaa
niin, että perustuuko lämmönvarauskysy olomuodon muutokseen vai ei. Joku
kemiantaitoinen voisi varmaan valaista asiaa?!? (Mutu-perusteella vois
kuvitella, että kidevedellinen, jos ei tarvita olomuodon muutosta ja
kidevedellinen, jos tarvitaan.)
> Pöntön sisällä oli varmaan myös tyhjiö eristeenä.
Kyllä, mutta uskoisin, että eristeen kyhääminen olisi kyllä mahdollista
tehdä ilman tyhjiötäkin.
>Tehtaan mallissa lämmönvarauskyky oli kyllä aivan uskomaton. Taisi olla >ihan kilowatteja.
Eli viittaisi siihen, että suola muuttuu nestemäiseksi sitoessaan lämpöä
itseensä ja päinvastoin. Mikähän suolan sulamislämpötila on?!?
Harri
Toni Arte
>Kumpaakohan tässä tarvittaisiin? Käsittääkseni kysymys pitäisi asettaa
>niin, että perustuuko lämmönvarauskysy olomuodon muutokseen vai ei. Joku
>kemiantaitoinen voisi varmaan valaista asiaa?!? (Mutu-perusteella vois
>kuvitella, että kidevedellinen, jos ei tarvita olomuodon muutosta ja
>kidevedellinen, jos tarvitaan.)
Lehtijutun perusteella muistelan, että toiminta perustui
olomuodon muutokseen.
>>Tehtaan mallissa lämmönvarauskyky oli kyllä aivan uskomaton. Taisi olla >ihan kilowatteja.
>
>Eli viittaisi siihen, että suola muuttuu nestemäiseksi sitoessaan lämpöä
>itseensä ja päinvastoin. Mikähän suolan sulamislämpötila on?!?
Ja sulamislämpötila oli auton moottorin kannalta sopiva, noin
80 astetta. Eli moottori on jo melko lämmin, kun suola alkaa
toden teolla varastoimaan energiaa.
Noissa tehdastekoisissa oli aivan uskomaton
lämpöeristys. Vielä viikonlopun yli seisottuaan akusta
lähti melkoisesti lämpöä.
--
Kaukainen suhisi muusikameleiksi. Toni...@hut.fi
http://www.hut.fi/~tony
Pasi Huovinen
Toni Arte wrote:
> Ja sulamislämpötila oli auton moottorin kannalta sopiva, noin
> 80 astetta. Eli moottori on jo melko lämmin, kun suola alkaa
> toden teolla varastoimaan energiaa.
>
> Noissa tehdastekoisissa oli aivan uskomaton
> lämpöeristys. Vielä viikonlopun yli seisottuaan akusta
> lähti melkoisesti lämpöä.
Tässä ajankulukseni katselin taulukkokirjasta arvoja suolalle ja
tarkemmin ajatellen olenkin taulukkokirjan kanssa samaa mieltä suolan
sulamispisteestä joka on ruokasuolalle (NaCl) + 801 C !!!
Lämmönvarauskyky taitaneekin perustua suolan olomuodon muutokseen ja
tähän olomuodon muutokseen sitoutuneeseen, tai siitä vapautuneeseen
energiamäärään. Käsittääkseni reaktiossa jossa suola kiteytyy, täytyy
vapautua lämpöenergiaa.
Toisaalta on niinkin ettei suolan liukoisuus veteen kasva kovinkaan
paljoa veden lämpötilaa nostettaessa. +0 ast vesi liuottaa itseensä
suolaa 35,7 g/100g ja 100 ast vesi 39,1 g/100g.
Tähän loppuukin oma kemiani. Lämpöakun toimintaperiaate tuntuukin
kemialliselta kannalta entistä epäselvemmältä. Täytyy opiskella lisää
asian tiimoilta.
--
Pasi Huovinen
Harri Ilmari Toivonen wrote:
>
> Ratkaisematta olis ainakin kuinka veden saisi eristettyä lämpöakusta
> auton seisoessa, koska se muuten purkaa tarpeettomasti lämpövarastoa
> eristeistä huolimatta. Myydäänkö jotain sähkötoimisia venttiilejä
> halvalla.
>
Tässäpä se suurin ongelma onkin. Jos siihen jostakin termostaatin tai
vaikka magneettiventtiilin kohtuuhinnalla saisikin olisi vielä
ratkaisematta tämän venttiilin eristäminen. Jos laittais vaikka 92
termostaatin joka olisi varmaan halvin ratkaisu tulisi lämpöenergiasta
huomattava osa johtumaan hukkateille metallisen termostaatin kautta.
Jäähdyttimen termostaattikin saisi vielä toimia käänteisessä synkassa
lämpöakun venttiilin kanssa.
Uuteen Bemariin saa ainakin TM:n mukaan lämpöakun. Pitäiskin käydä
vakoilemassa ko laitetta. Kaipa niillä joku esite laitteesta on.
Harri Ilmari Toivonen
Pasi Huovinen wrote:
> Lämmönvarauskyky taitaneekin perustua suolan olomuodon muutokseen ja
> tähän olomuodon muutokseen sitoutuneeseen, tai siitä vapautuneeseen
> energiamäärään. Käsittääkseni reaktiossa jossa suola kiteytyy, täytyy
> vapautua lämpöenergiaa.
Kyllä! Ominaislatenttilämpö on se avainsana näissä olomuodon
muutoslaskuissa. Fyssan kirjasta löytyi ominaislatenttilämmöksi jotain
221 KJ/kg ja siellä sattui olemaan oikea laskelma Glauber-suolasta
seuraavaan tapaan. Kuinka suuri yhden kuution veden lämpötilan muutos
vastaa energiamäärältään kuution Glauber-suolan olomuodon muutoksen
sitomaa lämpökapasiteettia. Vastaus oli 70 K eli astetta, joten melko
hirmuinen kapasiteetti on. Mikäli edellinen lämpöhäviöt huomioon ottaen
olisi vaikka 50 astetta, niin tarvittaisiin kuitenkin noin puolet veden
massasta vastaava määrä suolaa.
> Toisaalta on niinkin ettei suolan liukoisuus veteen kasva kovinkaan
> paljoa veden lämpötilaa nostettaessa. +0 ast vesi liuottaa itseensä
> suolaa 35,7 g/100g ja 100 ast vesi 39,1 g/100g.
>
> Tähän loppuukin oma kemiani. Lämpöakun toimintaperiaate tuntuukin
> kemialliselta kannalta entistä epäselvemmältä. Täytyy opiskella lisää
> asian tiimoilta.
Jaa. Käsittääkseni mötikkään ei tarvita yhtään vettä, mutta toisaalta
voi kyllä pieni vesimäärä nopeuttaa lämpenemistä tai sitten pitää olla
kidevedellinen suola! Luultavasti vettä parempaa voisi olla joku hyvin
lämpöäjohtava neste, jos nestettä yleensä tarvitaan. Suola kyllä sulaa
sulamislämpötilassaan nestemäiseksi ilmankin nestettä, mutta voi
tapahtua hitaasti ainakin aluksi.
(Seuraavassa näitä kehittelemiäni ajatuksia...)
Mistä materiaalista suolakippo pitäisi tehdä eli teräs luultavasti
ruostuu. Miten olisi joku paksu muoviputki, ne saisi sisäkkäin aika
helposti ja toimivat myös lämpöeristeenä metalleja paremmin.
Jäähdytinvesi sitten kiertelemään alumiiniputkessa sen suolan sekaan -
kestääkö alumiini suolan?!? Läpiviennit ja liitäntä
jäädytinjärjestelmään on tietty helpompi tehdä normaalista kumiputkesta
eli alumiini olisi vain sisällä.
Kuinkahan hyvän eristeen saisi kaasuttimen imemästä alipaineesta? Olisko
se parempi kuin parin sentin vahvuinen styroksi - entä nämä yhdessä?
Alipaineen sais helposti pysymään vaikka polkupyörän renkaan
venttiilillä ainakin riittävän pitkän aikaa. Laittais vain venttiilin
ikäänkuin väärinpäin (?!?) eli sen renkaan sisälle menevän osan
kaasuttimeen päin.
Ratkaisematta olis ainakin kuinka veden saisi eristettyä lämpöakusta
auton seisoessa, koska se muuten purkaa tarpeettomasti lämpövarastoa
eristeistä huolimatta. Myydäänkö jotain sähkötoimisia venttiilejä
halvalla.
Terveisin,
Harri
Jouni Kaskiharju
Harri Ilmari Toivonen wrote:
'>
'> (Seuraavassa näitä kehittelemiäni ajatuksia...)
'> Mistä materiaalista suolakippo pitäisi tehdä eli teräs luultavasti
'> ruostuu. Miten olisi joku paksu muoviputki, ne saisi sisäkkäin aika
'> helposti ja toimivat myös lämpöeristeenä metalleja paremmin.
'> Jäähdytinvesi sitten kiertelemään alumiiniputkessa sen suolan sekaan
-
'> kestääkö alumiini suolan?!? Läpiviennit ja liitäntä
'> jäädytinjärjestelmään on tietty helpompi tehdä normaalista
kumiputkesta
'> eli alumiini olisi vain sisällä.
Itse tekisin kaksi sisäkkäistä säiliötä rosterista ja laittaisin
sen putken myös rosterista. Kaksi pientä tiskiallasta vastakkain
ja ympärille kaksi isompaa varmaan kuvastaa ideaa -:) Leikkaa
toiseen pienempään altaaseen siuun kaksi reikää, vetää putket
läpi (kierukka tai aaltoileva muotoilu), isompaan altaaseen
rei'ät vastaavaan kohtaan, että saadaan putket ulos. Pakataan
sisempi allas (molemmat puolet) suolaa täyteen ja puoliskot
vastakkain (tuskin kestää hitsausta?), tiiviste väliin ja kunnolla
ruuveilla kiinni. Ulommalle sama, sen voikin jo hitsata (tietty
putket myös molempiin) umpeen. Kun pannu on vielä kuuma, imetään
jonkin venttiilin avulla loput ilmat ulos, jäähtyessään varmaan
alipaine kasvaa. Tiskialtaiden sijaan kannattaisi harkita ennemmin
sisäkkäisiä lieriöitä (tai särmiöitä)-:(
'> Kuinkahan hyvän eristeen saisi kaasuttimen imemästä alipaineesta?
Olisko
'> se parempi kuin parin sentin vahvuinen styroksi - entä nämä yhdessä?
'>
Saattaisi sekoitaa koneen toimintaa.
'> Alipaineen sais helposti pysymään vaikka polkupyörän renkaan
'> venttiilillä ainakin riittävän pitkän aikaa. Laittais vain venttiilin
'> ikäänkuin väärinpäin (?!?) eli sen renkaan sisälle menevän osan
'> kaasuttimeen päin.
'>
Parempi olisi käyttää jotain veivattavaa ruuviventtiiliä tai
kuulasellaista.
'> Ratkaisematta olis ainakin kuinka veden saisi eristettyä lämpöakusta
'> auton seisoessa, koska se muuten purkaa tarpeettomasti lämpövarastoa
'> eristeistä huolimatta. Myydäänkö jotain sähkötoimisia venttiilejä
'> halvalla.
Omassa autossa on alipaineella ohjattava venttiili lämppäriin
menevässä letkussa, varmaan samaa voisi käyttää tässä. Putki
aukeaa heti kun kone pyörii.
--
---- jouni.ka...@vtt.fi ----
Harri Holopainen
In article <329A81...@raita.oulu.fi>,
Pasi Huovinen <phuo...@raita.oulu.fi> wrote:
>Toni Arte wrote:
>> Ja sulamislämpötila oli auton moottorin kannalta sopiva, noin
>sulamispisteestä joka on ruokasuolalle (NaCl) + 801 C !!!
Niin no miten se ruokasuola tähän liittyi?:) Juurihan tässä joku
speksaili hintoja jollekin s00per suolalle joka maksoi parhaimmillaan
260,- kg. Taisi olla Glauber-suolaa nimeltään.
>Lämmönvarauskyky taitaneekin perustua suolan olomuodon muutokseen ja
>tähän olomuodon muutokseen sitoutuneeseen, tai siitä vapautuneeseen
>energiamäärään. Käsittääkseni reaktiossa jossa suola kiteytyy, täytyy
>vapautua lämpöenergiaa.
Jep noin sen täytyy toimia.
>Toisaalta on niinkin ettei suolan liukoisuus veteen kasva kovinkaan
>paljoa veden lämpötilaa nostettaessa. +0 ast vesi liuottaa itseensä
>suolaa 35,7 g/100g ja 100 ast vesi 39,1 g/100g.
Niin *ruoka*suolaa:)
>Tähän loppuukin oma kemiani. Lämpöakun toimintaperiaate tuntuukin
..
> * Pasi Huovinen *
--
H a r ri H ol o p ai n en / h ar ri.hol op ain en@h ut.f i
Toni Arte
In article <329A81...@raita.oulu.fi> Pasi Huovinen <phuo...@raita.oulu.fi> writes:
>Tässä ajankulukseni katselin taulukkokirjasta arvoja suolalle ja
>tarkemmin ajatellen olenkin taulukkokirjan kanssa samaa mieltä suolan
Mutta kun kyseessä ei ollut tavallinen ruokasuola, vaan
joku aivan muu. Käytin nyt vaan sanaa suola, kun en muista
mikä suola oli kyseessä.
>Lämmönvarauskyky taitaneekin perustua suolan olomuodon muutokseen ja
>tähän olomuodon muutokseen sitoutuneeseen, tai siitä vapautuneeseen
>energiamäärään. Käsittääkseni reaktiossa jossa suola kiteytyy, täytyy
>vapautua lämpöenergiaa.
Kyllä. Aivan samoin kuin esim. jään sulattaminen vedeksi
vaatii lämpöenergiaa ja veden jäätyminen taas vapauttaa
lämpöenergiaa.
Timo Perttula
Moi,
siis kaivataan hyvätasoisia tuumatyökaluja
-hylsysarja 3/8" vääntiöllä; esim 1/4" - 7/8" hylsyt
-piippuavaimia
-lenkkejä
-kiintoavaimia
Tarjoa mikäli olet myymässä esimerkiksi seuraavanmerkkisiä kamoja:
Snap-On, Beta, Gedore, Stahlville...
Kiinalaisia/taiwanilaisia halpiksia ei kannata tarjota, olen niihin
kyllästynyt.
Kohtuuhinnoin, tietty!
Timo Perttula; 0400-864626 tai timo.p...@ntc.nokia.com
Pasi Huovinen
> >sulamispisteestä joka on ruokasuolalle (NaCl) + 801 C !!!
>
> speksaili hintoja jollekin s00per suolalle joka maksoi parhaimmillaan
> 260,- kg. Taisi olla Glauber-suolaa nimeltään.
>
No ruokasuolahan liittyy tähän sillä lailla ja tavalla että kun
haeskelin taulukko-arvoja Glaubersuolalle, saatoinkin todeta etteivät
taulukkokirjani tunne kidevedellistä Glauber-suolaa, kuin ei myöskään
kidevedetöntä vaihtoehtoa. Ajattelin näin että Glauber-suolan
lämmönsitomiskyky saattaa olla lähellä ruokasuolan vastaavaa arvoa.
Oletin että molemmat ovat kuitenkin kemialliselta rakenteeltaan suoloja
ja ehkä ominaisuuksiltaan samankaltaisia.
Glauber-suolallekin kyllä löytyy kemialliset arvot mutten katsonut
aiheelliseksi lähteä niitä asiastatehden jäljestämään.
Sitäpaitsi jos ominaisuudet ruokasuolalla ja Glauber-suolalla edes
muistuttavat toisiaan, pidän tee-se-itse lämpöakun protovaiheessa
ruokasuolaa parempana vaihtoehtona pöntön koon mitoitusta
tutkiskeltaessa. Hintaero on kuitenkin 255 mk/kg. NaCl:n ominaisuuksien
ollessa heikompia, voi pöntöstä tehdä vastaavasti isompikokoisen.
Tee-se-itse miehen on ehkä helpompi etsiä sopiva pöntön koko
kokeilemalla. Voi lämmönvarastointikyvyn laskeakin aika tarkkaan kun
ensin on suunnitellut konstruktion ja valinnut materiaalit. Laskijoita
vaan ompi harvassa.
--
Kare M A Pietil{
> Kyllä. Aivan samoin kuin esim. jään sulattaminen vedeksi
> vaatii lämpöenergiaa ja veden jäätyminen taas vapauttaa
> lämpöenergiaa.
Silti olen kylla muistavinani, etta lampoakun toiminta perustui
palautuvaan kemialliseen reaktioon, joka tapahtui juuri sopivassa
lampotilassa...
--
I'd rather trust in someone who works with her hands.
Toni Töyrylä
In article <329B90...@raita.oulu.fi> phuo...@raita.oulu.fi writes:
>> >sulamispisteestä joka on ruokasuolalle (NaCl) + 801 C !!!
>
>muistuttavat toisiaan, pidän tee-se-itse lämpöakun protovaiheessa
>ruokasuolaa parempana vaihtoehtona pöntön koon mitoitusta
No kun ne eivät muistuta. Lämpöakun toiminta perustuu
olomuodon muutoksessa vapautuvaan ja sitoutuvaan sulamislämpöön.
Moottorin jäähdytysvesi ei saavuta 801 °C lämpötilaa eikä
siis kykene sulattamaan ruokasuolaa. Glauber-suolan sulamis-
piste sensijaan sattuu olemaan tarkoitukseen sopiva noin 80 °C.
--
T o n i T ö y r y l ä
Janne Saarijärvi
Kare M A Pietil{ wrote:
> Silti olen kylla muistavinani, etta lampoakun toiminta perustui
> palautuvaan kemialliseen reaktioon, joka tapahtui juuri sopivassa
> lampotilassa...
jota on varmasti saatavilla helpohkosti ja halvalla. Siinäkin
on kidevesi mukana ja kun sitä kuumennetaan yli 100ast C niin
kas kummaa kidevesi häipyy. (Ja väri muuttuu sinisestä valkoi-
seksi). Sitten kun olet jäähdyttänyt tuon äsken lämmitetyn
koeputken (mielellään suljettuna, ilman kosteus...) niin koitappa
tiputtaa muutama tippa vettä sinne. Eipä huvita kauaa pitää
putkea paljaassa kädessä... Reaktio on parhaimmillaan melko
aggressiivinen, lämpötilan muutos saattaa jopa rikkoa putken.
Ilmeisesti tuo glauber-suolan varastointikapasiteetti on sitten
vieläkin parempi kuin kuparisulfaatilla koska käytännön sovel-
lukset perustuvat siihen.
Janne
--
Janne Saarijärvi |Home: mailto:s96...@mail.vitech.fi
Eramiehenpolku 6/23 |Work: mailto:Janne.Sa...@fitoo.abb.fi
FIN-65370 VAASA |Cell phone +358 40 555 5158
Personal homepage: http://www.geocities.com/heartland/7063
Toni Arte
>> >sulamispisteestä joka on ruokasuolalle (NaCl) + 801 C !!!
>>
>> Niin no miten se ruokasuola tähän liittyi?:) Juurihan tässä joku
>> speksaili hintoja jollekin s00per suolalle joka maksoi parhaimmillaan
>> 260,- kg. Taisi olla Glauber-suolaa nimeltään.
>>
> Niin *ruoka*suolaa:)
>
>No ruokasuolahan liittyy tähän sillä lailla ja tavalla että kun
>haeskelin taulukko-arvoja Glaubersuolalle, saatoinkin todeta etteivät
>taulukkokirjani tunne kidevedellistä Glauber-suolaa, kuin ei myöskään
>kidevedetöntä vaihtoehtoa. Ajattelin näin että Glauber-suolan
>lämmönsitomiskyky saattaa olla lähellä ruokasuolan vastaavaa arvoa.
>Oletin että molemmat ovat kuitenkin kemialliselta rakenteeltaan suoloja
>ja ehkä ominaisuuksiltaan samankaltaisia.
Ja kun koko homma perustui Glauber-suolan olomuodon
muutokseen, ei ruokasuolan käytöstä laskelmissa ole
mitään hyötyä. Ideahan oli se, että Glauber-suola *sulaa*
lämpötilassa, joka on pienempi kuin normaalin käyntilämpöisen
moottorin lämpötila. Ruokasuola sulaa 800 C-asteessa, kuten
yllä lukee.
Juuri tuo olomuodon muutos sitoo valtavat määrät
lämpöenergiaa. Käänteisesti suolan kiteytyminen taas
vapauttaa sitoutuneen energian.
Venttiileistä: ainakin Volvoissa käytetään lämmityslaitteen
letkuissa alipainetoimisia venttiileitä. Niitä on näkynyt
myös Koivunen Oy:n tarvikeluetteloissa, joita paikallinen
Koivusta edustava autotarvikeliike sillointällöin lähettää.
Sepp{l{ Mika
Jouni Kaskiharju (jouni.ka...@vtt.fi) wrote:
: Harri Ilmari Toivonen wrote:
: '>
: '> (Seuraavassa näitä kehittelemiäni ajatuksia...)
: '> Mistä materiaalista suolakippo pitäisi tehdä eli teräs luultavasti
: '> ruostuu. Miten olisi joku paksu muoviputki, ne saisi sisäkkäin aika
: '> helposti ja toimivat myös lämpöeristeenä metalleja paremmin.
: '> Jäähdytinvesi sitten kiertelemään alumiiniputkessa sen suolan sekaan
: -
: '> kestääkö alumiini suolan?!? Läpiviennit ja liitäntä
: '> jäädytinjärjestelmään on tietty helpompi tehdä normaalista
: kumiputkesta
Pitihan minunkin nyt sitten tahan ajatusleikkiin sekaantua... Miten olisi
laittaa lampparin kenno sinne suolan sekaan lammonvaihtimeksi? Ei
taitaisi kestaa kemiallisesti?
--
MS
Sepp{l{ Mika
Janne Saarijärvi (s96...@mail.vitech.fi) wrote:
: Kare M A Pietil{ wrote:
: > Silti olen kylla muistavinani, etta lampoakun toiminta perustui
: > palautuvaan kemialliseen reaktioon, joka tapahtui juuri sopivassa
: > lampotilassa...
: Niin fysiikkaa ja kemiaa.. Helppo todeta esim kuparisulfaatilla
: jota on varmasti saatavilla helpohkosti ja halvalla. Siinäkin
: on kidevesi mukana ja kun sitä kuumennetaan yli 100ast C niin
: kas kummaa kidevesi häipyy. (Ja väri muuttuu sinisestä valkoi-
: seksi). Sitten kun olet jäähdyttänyt tuon äsken lämmitetyn
: koeputken (mielellään suljettuna, ilman kosteus...) niin koitappa
: tiputtaa muutama tippa vettä sinne. Eipä huvita kauaa pitää
: putkea paljaassa kädessä... Reaktio on parhaimmillaan melko
: aggressiivinen, lämpötilan muutos saattaa jopa rikkoa putken.
: Ilmeisesti tuo glauber-suolan varastointikapasiteetti on sitten
: vieläkin parempi kuin kuparisulfaatilla koska käytännön sovel-
: lukset perustuvat siihen.
Mutua?
Mihin se kidevesi muka katoaisi umpinaisesta lampoakusta? Ja mika
sinne tiputtaisi sitten sita vetta kun se energia haluttaisiin
sielta ulos? Eikohan kyseessa nyt kuitenkin vaan ole sulamislampo?
Ei sen puoleen, en mina ole kiinnostunut hitsailemaan
tiskialtaita yhteen... ;)
--
MS
Janne Saarijärvi
Sepp{l{ Mika wrote:
> Mutua?
Kyllä!
Sotkin kideveden asiaan, mutta tuokin olisi tapa hoitaa
homma. Kidevesi voidaan päästää höyrynä yhteen kautta
toiseen astiaan jota ei ole eristetty => tiivistyminen
vedeksi. Sieltä se voidaan taas ...
Janne
--
Janne Saarijärvi |Home: mailto:s96...@mail.tec.puv.fi