Kaasu hirtti kiinni
Lauri
kiinni ja kuski ei saanut autoa kuriin. Ja nettilehdiss� tietty neuvoja
seuraa, ett� jarrua kannattaisi painaa. Mutta miten on:
Henkil�autoissa jarrutehostin on yleens� alipainek�ytt�inen ja alipaine
saadaan imusarjasta. Jos kaasul�pp� aukeaa t�ysin, riitt��k� alipainetta
en�� riitt�v�sti tehostukseen? Ilman tehostustahan auto on aika surkea
pys�ytett�v� ilman mit��n muita ongelmia vaikka toki pys�htyy jos
riitt�v�sti pedaalia polkee.
--- news://freenews.netfront.net/ - complaints: ne...@netfront.net ---
PenttiL
> N�kyy Suomessakin tapahtuneen uutisten mukaan ulosajo kun kaasu hirtti
> kiinni ja kuski ei saanut autoa kuriin. Ja nettilehdiss� tietty neuvoja
> seuraa, ett� jarrua kannattaisi painaa. Mutta miten on:
>
> Henkil�autoissa jarrutehostin on yleens� alipainek�ytt�inen ja alipaine
> saadaan imusarjasta. Jos kaasul�pp� aukeaa t�ysin, riitt��k� alipainetta
> en�� riitt�v�sti tehostukseen? Ilman tehostustahan auto on aika surkea
> pys�ytett�v� ilman mit��n muita ongelmia vaikka toki pys�htyy jos
> riitt�v�sti pedaalia polkee.
>
>
Riippuu mm. autosta ja tilanteesta. Kyll� auton saa pys�htym��n tai
ainakin hiljent�m��n vauhtiaan suht hallitusti joko koneen sammuttamalla
tai muuten. Avainta ei kannata v��nt�� ohjauslukkoasentoon asti. N�m�
uudet saattavat olla t�ss� suhteessa turvattomampia, joiden kanssa
kokematon saattaa menn� paniikkiin yll�tt�v�ss� tilanteessa. Tuollaiset
jutut kannattaisi selvitt�� etuk�teen ja kertoa mit� apukuskin kannattaa
tehd�, jos p��kuski saa vaikkapa sairauskohtauksen. K�sijarru ei ole
kaikissa tilanteissa se paras vaihtoehto.
Kaverin vanhan folkkarin kaasuvaijeri oli kerran katkennut. Oli tulossa
pohjoisesta Helsinkiin ja oli muka kiire viel�. Kaveri oli lukinnut
kaasun suht isoille varveille ja ajellut satoja kilometrej� hilliten
vauhtia vaihteilla ja sammuttelemalla v�lill� konetta yms. tempuilla.
Taajamissa oli her�tt�nyt huomiota kun oli p�ristellyt ne l�pi pikku
vaihteella. Perille p��si, mutta oli ollut pahnan konekin kuumana...;-)
-Pena
Jan
> N�kyy Suomessakin tapahtuneen uutisten mukaan ulosajo kun kaasu hirtti
> kiinni ja kuski ei saanut autoa kuriin. Ja nettilehdiss� tietty neuvoja
> seuraa, ett� jarrua kannattaisi painaa. Mutta miten on:
>
> Henkil�autoissa jarrutehostin on yleens� alipainek�ytt�inen ja alipaine
> saadaan imusarjasta. Jos kaasul�pp� aukeaa t�ysin, riitt��k� alipainetta
> en�� riitt�v�sti tehostukseen? Ilman tehostustahan auto on aika surkea
> pys�ytett�v� ilman mit��n muita ongelmia vaikka toki pys�htyy jos
> riitt�v�sti pedaalia polkee.
>
>
Jarrutehostajalle menevassa alipaineletkussa on takaiskuventtiili joka
jattaa tehostajaan alipaineen vaikka imusarjasta/letkusta se katoaisikin
(isolla kaasulapan avautumalla niin kay). Viallinen venttiili tai
vuotava tehostin sitten hukkaa sen alipaineen nopeammin. Normaalisti
sita on riittavasti pariin kunnon jarrutukseen vaikka moottori
sammuisikin. Voit kokeilal itse pitamall aautoa hetken tyhjakaynnilla ja
sittan sammutat moottorin.. pari kertaa voit polkaista jarrua ennenkuin
poljin muuttuu kovaksi
Seppo Loisa
>N�kyy Suomessakin tapahtuneen uutisten mukaan ulosajo kun kaasu hirtti
>kiinni ja kuski ei saanut autoa kuriin. Ja nettilehdiss� tietty neuvoja
>seuraa, ett� jarrua kannattaisi painaa.
Miten olisi kuitenkin kytkin?
Ja sitten rauhassa harkitaan liikennetilanteen mukaan mit� seuraavaksi
pit�isi tehd�.
Jukka Töyrylä
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti viestiss�
news:hh7jge$8rm$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Kaverin vanhan folkkarin kaasuvaijeri oli kerran katkennut. Oli tulossa
> pohjoisesta Helsinkiin ja oli muka kiire viel�. Kaveri oli lukinnut kaasun
> suht isoille varveille ja ajellut satoja kilometrej� hilliten vauhtia
> vaihteilla ja sammuttelemalla v�lill� konetta yms. tempuilla. Taajamissa
> oli her�tt�nyt huomiota kun oli p�ristellyt ne l�pi pikku vaihteella.
> Perille p��si, mutta oli ollut pahnan konekin kuumana...;-)
T�m�n olen itsekin tehnyt, tosin matka ei ollut pitk�, mutta t�rke�. Junalle
piti ehti�.
Kaasuttimessa oleva palautusjousi oli sopivasti siin� kaasuvivun vieress�,
niin hieman sivuun venytt�m�ll� vipu jumittui jouseen jokseenkin
puolikaasuasentoon. Viimeisiss� pallokeuloissa oli jo kierrostenrajoitin,
joka t�ss� virityksess� oli kyll� oiva apu ajamiseen.
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Mika Ristolainen
> Avainta ei kannata v��nt�� ohjauslukkoasentoon asti.
T�h�n tilaahan p��st��n vasta kun koko avain poistetaan virtalukosta -
k�sitt��kseni ihan asetuksissa n�in m��r�t��n, ett� rattilukko ei saa
menn� p��lle k��nett�ess� avain nolla-asentoon, vaan vasta kuin avain
poistetaan virtalukosta (ja n�in tuo lukko an ainakin kaikissa
ajamissani autoissa toiminut - lukuun ottamatta pakkilukko saabit).
--
-MR- /vastatessasi mailiin poista ".poista" ja "invalid." osoitteesta.
Akseli M�ki
>Henkil�autoissa jarrutehostin on yleens� alipainek�ytt�inen ja alipaine
>saadaan imusarjasta.
Kuten olen aiemmassa ketjussa kertonut, olen joskus jarruttanut ja
painanut t�ysill� kaasua kaupunkinopeudessa pienell� vaihteella
ajaessa eik� kaasun painaminen ole erityisesti vaikuttanut
jarrutukseen, siin� nopeudessa pikemminkin t�ytyy olla tarkkana ettei
jarruta liikaa koska moottorin teho suhteessa jarrujen tehoon on niin
v�h�inen. Suuremmissa nopeuksissa tilanne saattaa olla erilainen.
>Jos kaasul�pp� aukeaa t�ysin, riitt��k� alipainetta
>en�� riitt�v�sti tehostukseen?
Jarrutehostimessa on jonkinmoinen 's�ili�' koska jarrujen tehostus ei
lakkaa heti vaikka moottorin sammuttaa.
Mika Selänne
"Lauri" <lniit...@hotmail.com> kirjoitti viestiss�:hh7gh3$1hll$1...@adenine.netfront.net...
> N�kyy Suomessakin tapahtuneen uutisten mukaan ulosajo kun kaasu hirtti kiinni ja kuski ei
> saanut autoa kuriin. Ja nettilehdiss� tietty neuvoja seuraa, ett� jarrua kannattaisi painaa.
> Mutta miten on:
>
> Henkil�autoissa jarrutehostin on yleens� alipainek�ytt�inen ja alipaine saadaan imusarjasta.
> Jos kaasul�pp� aukeaa t�ysin, riitt��k� alipainetta en�� riitt�v�sti tehostukseen? Ilman
> tehostustahan auto on aika surkea pys�ytett�v� ilman mit��n muita ongelmia vaikka toki pys�htyy
> jos riitt�v�sti pedaalia polkee.
>
Broidilla hirtti kaasu t�ysille voortissa... Jarrun painaminen ei vaikuttanut mit��n! Paniikissa
kun kantti tuli vastaan niin ei �lynnyt virtoja avaimesta katkasta. Ja se on rattimies, ajanut
rallia ym. Jarrut ei vaan pys�yt�, kun tehoa on koneessa toistasataa pollea.. kytkint� voisi
tietysti painaa... mutta se on sitten koneen menoa..
Mulla hirtti kaasu t�ysille joskus 80 -luvun alkupuolella. Noo "autona" oli liev�sti viilattu
r�tt�ri, joten ajelin sen motarin lahdesta helsingin keh�ykk�selle siten t�yskaasulla. Kyll� ne
v�lill� muuta autoilijat ihemetteli, kun r�t�rill� olhittelin.
Vasta keh�n ekoissa valoissa virta-avaimen kanssa leikkim�ll� sain koneen pysym��n k�ynniss�
mutta j�rkevill� kierroksilla.... Ajoin kyll� niiden valojen j�lkeen pys�kille ja poistin vian.
Ennen vanhaan kun kaasu oli usein vivustolla, ei vaijerilla, niin se saatoi "muljahtaa yli" ja
j��d� siksi t�ysille.
-Mika-
Asko Ikävalko
> Paniikissa kun kantti tuli vastaan niin ei �lynnyt virtoja avaimesta
> katkasta. Ja se on rattimies, ajanut rallia ym. Jarrut ei vaan pys�yt�,
> kun tehoa on koneessa toistasataa pollea.. kytkint� voisi tietysti
> painaa... mutta se on sitten koneen menoa..
El�m� on vaikeita valintoja t�ynn�: ajaako paniikissa kantin suoraksi ja
mets�hallituksen puolelle vai rikkooko paniikissa koneen. :-)
Todelliset rattimiehet tosiaan saattaisivat uskaltaa ja �lyt� k��nt�� virrat
pois, mutta itse en ehk� sit� uskaltaisi ainakaan vieraalla autolla ihan
ensimm�isen� tehd�.
-Asko
Sami Setälä
>> katkasta. Ja se on rattimies, ajanut rallia ym. Jarrut ei vaan pys�yt�,
>> kun tehoa on koneessa toistasataa pollea.. kytkint� voisi tietysti
>> painaa... mutta se on sitten koneen menoa..
>
> El�m� on vaikeita valintoja t�ynn�: ajaako paniikissa kantin suoraksi ja
> mets�hallituksen puolelle vai rikkooko paniikissa koneen. :-)
Aika vanha kulkupeli saa olla, ettei siit� l�ytyisi kierroslukurajoitinta
konetta suojaamaan. Jos rajoittimella varustettu kone hajoaa tuollaisessa
tilanteessa rynn�tess��n, niin sen oli jo aikakin hajota.
-Sami-
Tapio Keihanen
> Kaverin vanhan folkkarin kaasuvaijeri oli kerran katkennut. Oli
Itsellï¿œni katkesi Fiat 600:sta aamuruuhkassa kaasuvaijerin
palautusjousi, jolloin kaasu meni pohjaan ja pysyi siellￜ. Huolimatta
raketinomaisesta kiihtymisestￜ (0-100 km/h virallisen tiedon mukaan
47.5 sekuntia), onnistuin moottorin sammuttamisella vￜlttￜmￜￜn
(todennï¿œkï¿œisesti fataalin) kolarin.
Pahoittelut etukï¿œteen netiketin rikkomisesta, mutta nyt on pakko
kￜyttￜￜ kahta eri signaturea.
Tapsa
--
Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/
"Kiihtyvyys on hyvￜ ja sopivasti vaihteita kￜyttￜmￜllￜ pienillￜ
nopeuksilla jopa moottorin kokoon nￜhden kiitettￜvￜ."
- Fiat 600 koeajo, Tekniikan Maailma 4/1957
--
--- Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/ ---
"Fiat 600 D on turvallinen auto. Hï¿œikï¿œisysuojissa, kojelaudan
alareunassa ja tavarahyllyn reunassa on pehmustus."
-- Fiat 600 D esite vuodelta 1964.
Mika Selänne
"Asko Ik�valko" <ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:hhdl0p$cvh$1...@news.eternal-september.org...
Kun tilanne tulee yll�tt�en, ei sit� osaa aina toimia loogisesti. Rattimies tai en, mutta kyll�
mullakin on kaasu hirtt�nyt kiinni ja virrat v��nsin pois. Koko tilannetta ei tullut ajateltua
sen enemp�� vaarallisena, kunn se meni noin ihan jouheesti. Autossa olis ollut voimaakin, mtta
eip�s tullut kokeiltua onko yli jarrujen tehon.
Kerran taas itse l�in jarrut lukkoon yll�tt�v�ss� tilanteessa ja tilaa v�ist�miseen ei ollut.
P�in olisi mennyt, mutta se sama broidi vieress� veti handarin t�ysille ja silloin jarrutusteho
riitti just pys�ytt�m��n auton ennen t�rm�yst�... vanhassa ranskiksessa lukkiutui vaan
etujarrut...
Tuossa broidin autossa oli kaasarit ja k�rjellinen sytytys. Mutta aikakin oli 80 -lukua. Ei siis
kierrosrajotinta. Mutta ei kai sille se kytkimen painaminenkaan tullut mieleen, kun ei
virta-avaimen k�ytt�k��n.
-Mika-
Jukka Marin
> rallia ym. Jarrut ei vaan pys�yt�, kun tehoa on koneessa toistasataa pollea..
H�p�h�p�. Jarrujen teho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna. Kokei-
le vaikka kiihdytt�� se kosla nollasta sataan ja pys�yt� sitten t�ysjarrutuk-
sella. Kumpi k�vi nopeammin? Aivan.
Vai ihan toista sataa..
-jm
J.P
Just n�in, t��kin keskustelu on taas aika hauskaa h�pist��n kaikenmaailman
olettamuksia asiasta jonka voi todeta helposti tuolla tienp��ll� eli
oikealla jalalla kaasua ja vasemmalla jarrua -kannattaa vaan ensin katsoa
ettei ihan takapuskurissa ole muita autoja kiinni - edess� menevist� ei ole
tosiaankaan v�li�
Mika Iisakkila
> Just n�in, t��kin keskustelu on taas aika hauskaa h�pist��n
> kaikenmaailman olettamuksia asiasta jonka voi todeta helposti tuolla
> tienp��ll� eli oikealla jalalla kaasua ja vasemmalla jarrua -kannattaa
> vaan ensin katsoa ettei ihan takapuskurissa ole muita autoja kiinni -
> edess� menevist� ei ole tosiaankaan v�li�
Kannattaa sitten kokeilla sit� viel� ilman jarrutehostinta, varsinkin
nelipy�r�levyjarruilla. Lopputuloshan ei siit� mihink��n muutu, mutta
tarvittava poljinvoima voi yll�tt�� v�hemm�n bodausta harrastaneet...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
MK
N�inh�n se on tuon voi jokainen kokeilla, pit�� vaan muistaa survoa se
jarru kerrasta kunnolla pohjaan eik� liiruutta ensin niin kuumaksi ettei
pitoa en�� l�ydy.
100->0 n. 40 metri�, kiihdytt�m�ll� 0->100 menee v�h�n enmm�n aikaa ja
matkaa vaikka on kaakkeja toistasataa.
--
MK
PenttiL
Ettei nyt vain j��nyt jotain huomioimatta?
Miksik�h�n ilma-, vesi-, vedenalaisialla sek� tyhji�ss� liikkuvilla
kulkuneuvoilla yo. kokeiden tulokset hieman poikkeavat noiden
kortteliohjusten kaasu/jarru -mustavana -"tieteellisist�" tuloksista...?
Esimerkiksi ammattikoulun fysiikan kirjasta saattaisi l�yty� jotain
valaisevaa.
-Pentti
J.P
Nyt ei oikein ymm�rr� kun meinaatko siis ett� fysiikan kirja muka kumoaa
k�yt�nn�n kokeilun tuloksen vai mihin ja kenelle ja mit� oikeastaan edes
vastasit ???
J.P
No seh�n se on t�ytynyt olla alunperin syyn� tuohon onnettomuuteen ett� ei
ole osattu painaa sit� poljinta oikeasti heti kunnolla vaan alettu
panikoimaan ja nainenhan se oli ratissa ollut -niin en min� muuta tuolla
tarkoita kuin ett� ovat yleens� v�hemm�n bodanneita....
Jukka Marin
Eik�s "nykyaikaisissa" turbomoottorillisissa ajoneuvoissa jarrutehostimen
vaatima alipaine ole tuotettava muulla kuin imusarjassa usein vallit-
sevalla ylipaineella? Jolloin tehostin toimii my�s kaasun hirtetty�.
-jm
Jukka Töyrylä
"MK" <Miika....@jumi.gmail.com> kirjoitti viestiss�
news:nuP_m.57615$La7....@uutiset.elisa.fi...
> 100->0 n. 40 metri�, kiihdytt�m�ll� 0->100 menee v�h�n enmm�n aikaa ja
> matkaa vaikka on kaakkeja toistasataa.
Ihan tehosta riippumatta, haluaisin n�hd� sen auton, joka pys�htyy 100
km/h:n nopeudesta 40 metrin matkalla, kun moottori on k�ynniss�, kaasu
pohjassa, vaihde p��ll� ja kytkin ylh��ll�.
P.V.
viestiss�:slrnhjnjfe...@pyy.embedtronics.fi...
> Eik�s "nykyaikaisissa" turbomoottorillisissa ajoneuvoissa jarrutehostimen
> vaatima alipaine ole tuotettava muulla kuin imusarjassa usein vallit-
> sevalla ylipaineella? Jolloin tehostin toimii my�s kaasun hirtetty�.
Tuli mieleen, ett� ainakaan hybrideiss� ei tehostuksen pit�isi loppua, kun
tehostin toimii s�hk�ll�, koska polttomoottorin on tarkoituskin olla v�lill�
sammuksissa.
P.V.
Tommi Lindroos
>
> "MK" <Miika....@jumi.gmail.com> kirjoitti viestiss�
> news:nuP_m.57615$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> 100->0 n. 40 metri�, kiihdytt�m�ll� 0->100 menee v�h�n enmm�n aikaa ja
>> matkaa vaikka on kaakkeja toistasataa.
>
> Ihan tehosta riippumatta, haluaisin n�hd� sen auton, joka pys�htyy 100
> km/h:n nopeudesta 40 metrin matkalla, kun moottori on k�ynniss�, kaasu
> pohjassa, vaihde p��ll� ja kytkin ylh��ll�.
Kyll�h�n se pys�htyy kuitenkin ��rett�m�n paljon lyhyemm�ss� matkassa
kuin jos k��nnett�isiin tilanne ja 0-100 kiihdytyksen alussa
survaistaisiin sek� kaasu- ett� jarrupoljin pohjaan yht� aikaa.
Pointtihan oli se, ett� auto pys�htyy ehjill� jarruilla vaikka kaasu
olisi pohjassa, kunhan vaan jaksaa runtata sen jarrun kunnolla pohjaan,
koska jarrujen tehon pit�� ainakin muutaman jarrutuksen ajan pysy�
suurempana kuin moottorin teho. Se auto on viel� n�kem�tt�, joka
tilanteen k��nt�m�ll� jaksaisi l�hte� kiihtym��n, saatikka saavuttaisi
satasen nopeuden ennen kuin jokin osa pett�� tai moottori sammuu.
Jouduin kerran tilanteeseen jossa Turussa, Sep�nkadun m�ess� D-raketista
hajosi jarrutehostin kesken ajon. Hetken h�kellyksen j�lkeen sain viel�
k��nnytty� aiotusta kadunkulmasta, vaikka jarrupoljin vaatikin paljon
suuremman painamisvoiman kuin normaalisti. Ajelin vajaan tonnin
painoisella Kadetilla noin puoli vuotta ennen kuin tehostin oli pakko
korjata/vaihtaa katsastukseen. Kyll� sill�kin kaikki renkaat lukkoon
sai, pahinta olivat ne hajoamisen j�lkeiset muutamat sekunnin
kymmenykset kun ero vaadittavassa painamisvoimassa oli niin suuri.
--
Tommi Lindroos
-To reply by mail, remove the spamblock-
Kare Pietilä
> Tuli mieleen, ett� ainakaan hybrideiss� ei tehostuksen pit�isi loppua, kun
> tehostin toimii s�hk�ll�, koska polttomoottorin on tarkoituskin olla v�lill�
> sammuksissa.
S�hk�inen tehostin on ikivanha keksint� joka syntyi hyvin nopeasti
sen j�lkeen kun polttoainetta ruvettiin annostelemaan oman kurkun
kautta jokaiseen sylinteriin.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospa...@supertel.fi
>
> > Just näin, tääkin keskustelu on taas aika hauskaa höpistään
> > kaikenmaailman olettamuksia asiasta jonka voi todeta helposti tuolla
> > vaan ensin katsoa ettei ihan takapuskurissa ole muita autoja kiinni -
>
> Ettei nyt vain jäänyt jotain huomioimatta?
>
Etuvetoisella autolla vähänkään luikkaammalla kelillä lukkiutuu ensin
takajarrut ilman ABSia. Sen jälkeen onkin mielenkiintoinen urakka
pitää auto tiellä. Automaattivaihteisella tuon vasemman jalan
jarrutuksen kanssa tuli joskus leikittyä lumikelillä tai soralla.
Saapahan etuvetoisella tehtyä takapyöräsladeja kaarteessa.
ABS ehkä antaa pysäyttää auton hallitusti lukitsematta takapyöriä. Ei
ole tullut kokeiltua, enkä ihan heti taida testata ainakaan omalla
autolla:-).
Tommi Lindroos
>>> kaikenmaailman olettamuksia asiasta jonka voi todeta helposti tuolla
>>> vaan ensin katsoa ettei ihan takapuskurissa ole muita autoja kiinni -
>> Ettei nyt vain j��nyt jotain huomioimatta?
>>
>
> takajarrut ilman ABSia. Sen j�lkeen onkin mielenkiintoinen urakka
> pit�� auto tiell�. Automaattivaihteisella tuon vasemman jalan
> jarrutuksen kanssa tuli joskus leikitty� lumikelill� tai soralla.
> Saapahan etuvetoisella tehty� takapy�r�sladeja kaarteessa.
>
> ABS ehk� antaa pys�ytt�� auton hallitusti lukitsematta takapy�ri�. Ei
> ole tullut kokeiltua, enk� ihan heti taida testata ainakaan omalla
> autolla:-).
Jos on VAG kulkine, ei tule ongelmia, sill� ainakin jo viime
vuosituhannen "vaijerikaasupolkimellisessa" 1.8T Skodassa oli
ominaisuutena se ett� kun koskit jarruun, bensan sy�tt� katkesi. Tuo
tietty toimii varmaan jarruvalokytkimen kautta, eli sen pit�� olla ehj�.
Taitaa olla kaikissa vagineissa ja monissa muissakin merkeiss� vakiona
nyky��n tuo ominaisuus. Aika vahvasti t�ks�ht�� kulku kun '99 Audissakin
koittaa vasenta jalkaa jarrulla k�ytt��.
Juha Ruism�ki
> Taitaa olla kaikissa vagineissa ja monissa muissakin merkeiss�
> vakiona nyky��n tuo ominaisuus. Aika vahvasti t�ks�ht�� kulku
> kun '99 Audissakin koittaa vasenta jalkaa jarrulla k�ytt��.
Tuli varmaan tarpeeseen. Meinaan tuttava kertoo aina juttua kuinka
ajoi aikanaan Skodansa katolleen kaasun hirtetty� kiinni.
Juha
Joakim Majander
> On 2009-12-29, Mika Selänne <j...@muu.com> wrote:
>
> > rallia ym. Jarrut ei vaan pysäytä, kun tehoa on koneessa toistasataa pollea..
>
> Höpöhöpö. Jarrujen teho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna. Kokei-
> le vaikka kiihdyttää se kosla nollasta sataan ja pysäytä sitten täysjarrutuk-
> sella. Kumpi kävi nopeammin? Aivan.
Kokeileppa laittaa ykkösellä tai kakkosella kaasu pohjaan ja sitten
painat jarrua. Ainakin mun autoissa saa jarrua painaa todella kovaa,
jotta vauhti hidastuisi, vaikka tehoa ei ole kuin se toistasataa
pollea.
Ensimmäisen kerran havahduin tähän kun olin katastamassa
opetusjarrupoljinta. Poljin ei ollut inssin mielestä optimaalisessa
paikassa eikä myöskään tarpeeksi tukevasti kiinni. Hän demosi asiaa
painamalla kaasun pohjaan ja käski minun pysäyttää auto pelkääjän
paikalta. No painoin hampaat irvessä ja auto ei pysähtynyt. Sitten
inssi lopetti, kun yritin vääntää virta-avaimesta.
Mulla on kerran kaasu hirttänyt kiinni. Autoon oli juuri tehty
peltiremppaa, jossa oli vaihdettu kokonaan jalkatilojen pellit.
Ilmeisesti lattia oli tullut korkeammaksi, sillä vanha muovinen
kuramatto oli sellainen, että kaasupoljin jäi nyt mukavasti sen reunan
alle jumiin. Huomasin tämän kun ensimmäisen kerran kiihdytin
reippaammin. Vaihto ykköseltä kakkoselle 6000 rpm paikkeilla, mutta
kytkin pohjaan - kaasu ylös tuottikin yllätyksen kaasupolkimen
jäädessä pohjaan. Ei ollut kierrosrajoitinta, joten nokka-akselin
laakerit meni. Muuta dramatiikkaa ei hommaan liittynyt, sillä sammutin
koneen nopeasti ja maton poiston jälkeen matka jatkui.
Samaisella autolla tuli kokeiltua muutakin extremeä: Katajannokalta
Espooseen ilman kytkintä (vaijeri poikki), keskustan läpi ilman
pakoputkea (irtipoikki 5 cm päästä pakosarjasta) jne.
Joakim
Kare Pietilä
> Aika vanha kulkupeli saa olla, ettei siit� l�ytyisi kierroslukurajoitinta
> konetta suojaamaan. Jos rajoittimella varustettu kone hajoaa tuollaisessa
> tilanteessa rynn�tess��n, niin sen oli jo aikakin hajota.
Aika monesta pelist� se kierrosrajoitin on my�s lent�nyt m�keen kun
virranjakajan py�rij� on vaihdettu halvempaan tarvikeosaan.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jukka Marin
>> H�p�h�p�. �Jarrujen teho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna. �Kokei-
>> le vaikka kiihdytt�� se kosla nollasta sataan ja pys�yt� sitten t�ysjarrutuk-
>> sella. �Kumpi k�vi nopeammin? �Aivan.
>
> painat jarrua. Ainakin mun autoissa saa jarrua painaa todella kovaa,
> jotta vauhti hidastuisi, vaikka tehoa ei ole kuin se toistasataa
> pollea.
Pohjaan en ole kaasua painanut, mutta hyvin pelaa jarrut kun pesun j�lkeen
kuivattelen jarrulevyj� jarruttamalla ja kaasuttamalla samanaikaisesti
(automaattilootan kera).
-jm
Jukka Marin
> Jos on VAG kulkine, ei tule ongelmia, sill� ainakin jo viime
> vuosituhannen "vaijerikaasupolkimellisessa" 1.8T Skodassa oli
> ominaisuutena se ett� kun koskit jarruun, bensan sy�tt� katkesi. Tuo
> tietty toimii varmaan jarruvalokytkimen kautta, eli sen pit�� olla ehj�.
> Taitaa olla kaikissa vagineissa ja monissa muissakin merkeiss� vakiona
> nyky��n tuo ominaisuus. Aika vahvasti t�ks�ht�� kulku kun '99 Audissakin
> koittaa vasenta jalkaa jarrulla k�ytt��.
Jaha, mites tuolla pys�hdyt��n esim. liikennevaloihin alam�ess� sammuttamatta
moottoria? ;-)
-jm
Sami Setälä
Ainakin monissa eurooppalaismerkeiss� suorasytytys on yleistynyt
ratkaisevasti tuossa 90-luvun puoliv�liss� (joka sylinterille oma puola tai
parikipin�puola), eli tuolloin rajoitin on viimeist��n siirtynyt pois
py�rij�st�. Ja jo tuossa 91-92 katalysaattorin tultua pakolliseksi useimmat
autot varustettiin s�hk�ruiskuilla, ja niiss�kin todenn�k�isesti
kierroslukurajoitin on silloin jo ruiskun ohjauksessa suoraan eik�
virranjakajassa. Nuo py�rij�n sis��n rakennetut rajoittimet ovat ainakin
minun k�sitt��kseni l�hinn� 70- ja 80-luvun keksint�j�, eli puhutaan yli 20
vuotta vanhoista autoista.
-Sami-
Miika Seppanen
Ihan samalla tavalla ne toimii, kuin vaparitkin. Normaalissa ajossa
turbokoneetkin on suurimman osan ajasta alipainealueella, jolloin
tehostimeen saadaan tarvittava alipaine, ja takaiskuventtiili my�s
pit�� sen siell�.
-Miika
Miika Seppanen
<joakim....@luukku.com> wrote:
>On 30 joulu, 22:22, Jukka Marin <jma...@pyy.embedtronics.fi> wrote:
>> On 2009-12-29, Mika Sel�nne <j...@muu.com> wrote:
>>
>> > rallia ym. Jarrut ei vaan pys�yt�, kun tehoa on koneessa toistasataa pollea..
>>
>> H�p�h�p�. �Jarrujen teho on moninkertainen moottoritehoon verrattuna. �Kokei-
>> le vaikka kiihdytt�� se kosla nollasta sataan ja pys�yt� sitten t�ysjarrutuk-
>> sella. �Kumpi k�vi nopeammin? �Aivan.
>
>Kokeileppa laittaa ykk�sell� tai kakkosella kaasu pohjaan ja sitten
>painat jarrua. Ainakin mun autoissa saa jarrua painaa todella kovaa,
>jotta vauhti hidastuisi, vaikka tehoa ei ole kuin se toistasataa
>pollea.
T�ss� on v�h�n enemm�n, ja joku muu sielt� antautuu jarruja ennen: ;)
http://www.youtube.com/watch?v=bM3So0U1BMQ
Toki jarruista saa tehot h�vitetty� hinkkaamalla tarpeeksi pitk��n
niit� liian kevyell� jarrutuksella. Mit� tehostukseen tulee, niin
monet kytkev�t rata-ajoa varten katuautoistaan jarrutehostimen pois
jarrutuntuman parantamiseksi. Ei se tehostin todellakaan mik��n
v�ltt�m�tt�myys ole, eik� saakaan olla.
-Miika
Jan Andersson
jos tavanomaisella tehostajalla varustetulla autolla aikoo ajaa ns. isoa
kovaa mutkien lapi, niin silloin tulee vasemman jalan jarruttaessa ja
oikean pitaessa vetoa paalla, tilanne jossa tehostajan sailion alipaine
loppuu eika imusarjasta ole tarjolla lisaa. Eli tehostus loppuu aika
akisti parin jarrutuksen jalkeen. Tehostin tulee takaisin peliin vasta
kun kaasulapat on hetken kiinni - ei tapahdu valttamatta usein
kilpa-autoilussa, lajista riippuen :) Eli ymmarran hyvin miksi tehostaja
kytketaan pois noissa, mutta se varmaan otetaan kokonana pois sielta
valista pysyvasti. Tavan tehostajalta kun ottaa alipaineen pois, tulee
polkimesta sikamaisen jaykka painaa, paljon enemman poljinvoimaa
tarvitaan mita tavallisilla tehostamattomilla jarruilla.
Mika Selänne
"Jukka Marin" <jma...@pyy.embedtronics.fi> kirjoitti
viestiss�:slrnhjndk7...@pyy.embedtronics.fi...
N�in on varmaan nyky��n. Mutta tuossa broidin tapauksessa oli kyseess� takavetoinen auto, jossa
rumpujarrut takana. Ja kyll� min�kin olen koittanut jarrua ja kaasua tuollaisella painaa samaan
aikaan. Kun niin teki auton ollessa paikallaan, auto pysyi paikallaan ja takarenkaat l�i tyhj��
kunnes toinen takajarrurumpu halkesi... Jos auto jo liikkuu kun tuon tekee, niin eturenkaat
lukkiutuu ja takarenkaat edelleen ly� tyhj��... Silloin se auto kyll� lipsahtaa sinne mets��n
viel� vikkel�mmin. Mutta t�m� siis kohta kolmekymment� vuotta sitten jo silloin vanhoilla
autoilla. Ja jos oli ehtinyt kolmosta heitt�m��n sis��n, niin silloin jarrut jaksoi sen koneen
tehon ylitt��... tai sitten ei vaan ollut mulla riitt�v�sti voimaa reidess�.
-Mika-
Petri Kekkonen
> Kokeileppa laittaa ykk�sell� tai kakkosella kaasu pohjaan ja sitten
> painat jarrua. Ainakin mun autoissa saa jarrua painaa todella kovaa,
> jotta vauhti hidastuisi, vaikka tehoa ei ole kuin se toistasataa
> pollea.
Eip� ole tullut t�t�k��n koskaan kokeiltua, mutta t�m�n keskustelun
innoittamana aion tuota jossain v�liss� v�h�n testailla. Olettaisin, ett�
liukas talvikeli tekee vain hankalaksi tuon testauksen kun takavetoisessa
varmaan ABS:it rutisee etup��ss� aika helpolla ja jarrujen menoa hidastava
vaikutus on siten heikko. Mielenkiintoisinta olisi havaita miten tuo
jarrutehostimen h�ipyminen t�yskaasulla oikeasti vaikuttaa.
Takajarrupalat ja levyt on menossa muutenkin vaihtoon joten niitten
kuluminen ei nyt haittais, nastarenkaat ei vaan ehk� tykk�� hyv��. Kes�ll�
on sitten taas ne uudet jarrunosat jo alla...
- Petri
os...@oskut.fi
> aikaan. Kun niin teki auton ollessa paikallaan, auto pysyi paikallaan ja takarenkaat löi tyhjää
Niin teki. Yhdellä tutulla oli tapana pysäyttää liukkaalla
ranskalainen etuvetoinen näin: vauhtia 50, jarrut lukkoon
hetkeksi, rattivaihteesta pakki päälle, kytkin ylös ja
etupyörät väärään suuntaan pyörien liukua 20 metriä
minkä jälkeen kytkin alas ja hillitty pysäköinti.
Markus Strand
> Takajarrupalat ja levyt on menossa muutenkin vaihtoon joten niitten
> kuluminen ei nyt haittais, nastarenkaat ei vaan ehk� tykk�� hyv��.
Ei kai ne renkaat pahasti siipeens� ota kunhan on riitt�v�n liukasta...
++MStr
Markus Strand
> N�in on varmaan nyky��n. Mutta tuossa broidin tapauksessa oli kyseess�
> takavetoinen auto, jossa rumpujarrut takana. Ja kyll� min�kin olen
> koittanut jarrua ja kaasua tuollaisella painaa samaan aikaan. Kun niin
> teki auton ollessa paikallaan, auto pysyi paikallaan ja takarenkaat l�i
> tyhj�� kunnes toinen takajarrurumpu halkesi...
Eik� kunnossa olevien rumpujarrujen itsetehostuksen pit�isi hoitaa homma
juuri noin (joko pys�htyy tai paikat hajoavat :)
> Jos auto jo liikkuu kun
> tuon tekee, niin eturenkaat lukkiutuu ja takarenkaat edelleen ly�
> tyhj��... Silloin se auto kyll� lipsahtaa sinne mets��n viel�
> vikkel�mmin.
Vanhemmassa kalustossa pit�� survaista se jarru pohjaan, jotta
kaikenlaiset paineenrajoittimet eiv�t est� takajarruja toimimasta
t�ydell� teholla. Nykyaikaisessa taas sill� nopeammalla survaisulla saa
jarruassistentin aktivoitua ja maksimivoimat nopeammin ulos.
Mutta jos kyseess� siis on se kaasun kiinnihirtto niin sen j�lkeen kun
on jarrua painanut (sen j�lkeen sit� tehostusta ei en�� tarvita) voi
sytytysvirran k��nt�� pois p��lt�, painaa kytkimen pohjaan ja homma on
hallinnassa kaikilta osin niin hyvin kuin se kyseisess� tilanteessa voi
olla.. ei niit� paikkoja ole pakko s�rke� ylikierroksilla tai muulla.
++MStr
Jukka Marin
>>Eik�s "nykyaikaisissa" turbomoottorillisissa ajoneuvoissa jarrutehostimen
>>vaatima alipaine ole tuotettava muulla kuin imusarjassa usein vallit-
>>sevalla ylipaineella? Jolloin tehostin toimii my�s kaasun hirtetty�.
>
> Ihan samalla tavalla ne toimii, kuin vaparitkin. Normaalissa ajossa
> turbokoneetkin on suurimman osan ajasta alipainealueella, jolloin
> tehostimeen saadaan tarvittava alipaine, ja takaiskuventtiili my�s
> pit�� sen siell�.
V�itt�v�t tuolla merkkifoorumilla, ett� autoissamme olisi alipainempumppu
jarrutehostimen k�ytt�� varten.
-jm
PenttiL
Dieseleiss� ollut i�t ajat, laturin per�ss� tms.
-P
Miika Seppanen
Paljon mahdollista, dieselkoneissahan noita on ollut alipaineen
puutteesta johtuen jo i�t ja ajat. Samoin kaasul�p�tt�miss�
bensakoneissa tuollainen on tarpeen. Miksi tuollainen sitten pit�isi
olla "perinteisess�" (jossa on viel� kaasul�pp�) bensaturbossa, j��
allekirjoittaneelle v�h�n h�m�r�ksi.
-Miika
nospa...@supertel.fi
wrote:
>
> Jaha, mites tuolla pysähdytään esim. liikennevaloihin alamäessä sammuttamatta
> moottoria? ;-)
>
Taisi olla valinnaisena jo 80-luvun alussa Audeissa
starttiautomatiikka. Mutta ainakaan vanhanmallisissa hydraulisissa
automaatiessa harvemmin on konetta sammutettu jarrutettaessa.
Moottorijarrutus kun ei pidä konetta pyörimässä kun suhteellisen
kovassa nopeudessa, vaan kone pysähtyy, eikä enää starttaa
"mäkistartilla". DSG tietty voidaan opettaa tekemään ainakin samat
temput kuin käsivaihteisen käyttäjä voisi tehdä.
Omat automaatit oli niitä perinteisiä. Tosin se Wanha Audin tomaatti
heitti perää liukkaalla aika helposti ilman kikkojakin. Kyvyt
tavallinen jarrutus riitti.
Tommi Lindroos
Tied�tk� edes mit� "vasemman jalan jarrutus" tarkoittaa ja miss�
tilanteessa siit� on mahdollisesti hy�ty�?
Eik�h�n normaali ajotilanne ole se ett� _alam�keen_ pys�hdytt�ess� on jo
kauan ennen auton pys�htymist� nostettu _oikea_ jalka kaasulta ja
siirretty se jarrulle? Mun on ainakin t�h�n menness� pit�nyt jokaisella
manuaalivaihteisella autolla siirt�� _vasen_ jalka kytkinpolkimelle ja
painaa se pohjaan ennen pys�htymist� ettei moottori sammu, kun en
yleens� ajele vapaalla kovin pitki� matkoja, edes alam�keen, kiihtyvyys
j�� liian heikoksi. Automaattivaihteiseni ovat taasen hoitaneet tuon
ihan - automaattisesti, enk� kyll� ole niiden kanssa viel� n�hnyt
tarpeelliseksi painella kahta poljinta yht� aikaa auton ollessa
liikkeess�. Kyll�h�n se ecu osaa tyhj�k�ynnin hoitaa, eli antaa hieman
kaasua lis�� jos moottori alkaa menn� alikierroksille. Se miten pitk�lle
tyhj�k�yntikierrokset voivat nousta ja miten paljon v��nt�� niill�
kierroksilla syntyy, on taas autokohtaista. Tuskin miss��n niin paljon
etteik� autoa saisi pys�htym��n jarruilla, ilman tehostimen apuakin.
T�ss� keskustelussahan on puitu sit� mit� tapahtuu kun kaasu hirtt�� ja
vaihde on p��ll� - riitt��k� jarruissa teho pys�ytt�m��n auto. Jos
vaihde on jo valmiiksi vapaalla, ei mik��n painovoimaa tai hinausk�ytt�
lukuunottamatta varmaan autoa koita kiihdytt�� mihink��n suuntaan ja
keskustelu olisi viel� turhempi.
Monissa autoissa on siis estetty tilanne ett� ajetaan jarru ja
kaasupoljin yht�aikaa painettuina. Koittakaa vaan - aika iso osa uusista
ja uudehkoista autoista katkaisee polttoaineen sy�t�n "vasemman jalan
jarrutusta" k�ytett�ess�. T�ll� hetkell� pystyn tuon itse toteamaan vain
Audista ja P�s�st�, mutta Octavia oli ihan samanlainen. Jos vikatilanne
on puhdas mekaaninen kaasun hirtt�minen (matto rytyss� polkimen p��ll�
tms.) tai vaikka vain vakkarin toimintah�iri�, riitt�� jarrupolkimen
painaminen hillitsem��n kiihtyvyytt� jos tuo ominaisuus autossa on eik�
mik��n h�iri�tila sen toimintaa est�. Ocu oli viel� vaijerikaasulla,
muut mainitsemani "toivomuspolkimella". Ei muuttanut edes MTM:n softat
kummankaan VAG:ineen k�yt�st� tuon suhteen. Vasemman jalan jarrutushan
ei varsinaisesti ole "normaali" ajotoimenpide, joita varten siviiliautot
suunnitellaan. Ecu softat tehd��n tuolla tavoin idioottivarmoiksi mm.
ettei keijokeskiverto polta jarrupalojaan vaikka h�nen 48 "sirompi
lesti" lapikkaansa painaisi ep�huomiossa kaasua ja jarrua yht�aikaa.
Tilanteen huomaa ja korjaa paljon helpommin jos vauhti alkaa hidastua,
kuin siit� ett� mahdolliset ohittajat vilkuttelevat valojaan kun "Joku
tollo ajelee jarruvalot palaen satasta motarilla!"
Tommi Lindroos
>> moottoria? ;-)
>>
>
> Taisi olla valinnaisena jo 80-luvun alussa Audeissa
> starttiautomatiikka. Mutta ainakaan vanhanmallisissa hydraulisissa
> automaatiessa harvemmin on konetta sammutettu jarrutettaessa.
> kovassa nopeudessa, vaan kone pys�htyy, eik� en�� starttaa
> "m�kistartilla". DSG tietty voidaan opettaa tekem��n ainakin samat
> temput kuin k�sivaihteisen k�ytt�j� voisi tehd�.
Juu - kirjoitin kuitenkin tilanteesta jossa k�ytet��n vasemman jalan
jarrutusta. Tyypillisesti etuvetoisella siis ollaan kiihdytt�m�ss�
kurvista ulos ja painetaan hetkeksi vasemmalla jalalla jalkajarrua jotta
saadaan auto yliohjautumaan tai edes puskemista kuriin. Eli pakotetaan
kaasulla molemmat (lis�bonus jarruttamisesta on se ett� tasauspy�r�st�
alkaa jakaa voimaa molemmille vet�ville renkaille, ei vain sille
vapaammin sutivalle) etupy�r�t py�rim��n vaikka jarrua painetaankin,
jolloin jarruttamaan j��v�t vain takapy�r�t. Tuollaisessa tilanteessa
tuskin on huolena a) moottorijarrutus tai b) sammuminen, mik�li ECU ei
tulkitse tilannetta kuten VAG:ineissa, ja ala katkoa tehoja.
Vaijerikaasullisessa tuo ei onnistu kuin polttoaineen sy�tt�� katkomalla
mik�li ei haluta r�j�ytt�� kattia palamattomalla polttoaineella,
s�hk�kaasullisessa voidaan tietty vaan sulkea kaasul�pp��. Yht�kaikki
"voima ei ole en�� kanssamme" kun jarrupolkimeen koskee, eli veto
katkeaa ja ajolinja poikkeaa siit� mit� sen suunnitteli olevan, jos
olisi onnistuneesti k�ytt�nyt vasemman jalan jarrutusta.
Sin�ns� tuo sopii esimerkiksi, koska siin� halutaan k�ytt�� jarruja ja
moottorin tehoja yht�aikaa, mutta se ei onnistu ecun suojaj�rjestelm�n
takia. Hirtt�mistilanteessa ei haluta tehoja ja ne katkeavat siin�kin
jos jarrupolkimeen koskee ja koko ecu ei ole niin tiltiss�, ett�
normaalit suojatoiminteet eiv�t toimi. Siis ainakin minun empiirisiss�
tutkimuksissani.
Turha alkaa jaaritella jostain valoihin pys�htymisest� tai
�ljynvaahdottimien toiminnasta, jos ei edes lue ja/tai ymm�rr� mist�
esimerkki kertoo, eik�?
Petri Kekkonen
> Monissa autoissa on siis estetty tilanne ett� ajetaan jarru ja kaasupoljin
> yht�aikaa painettuina. Koittakaa vaan - aika iso osa uusista ja
> uudehkoista autoista katkaisee polttoaineen sy�t�n "vasemman jalan
> jarrutusta" k�ytett�ess�.
Ei ainakaan Bemarissa katkaissut kun kokeilin. Vaijerikaasu t�ss�kin, mutta
luistoesto kyll� osaa "l�ys�t�" kaasua niin halutessaan.
Ja vauhti tuntui (yhdell� jarrutuksella testattuna) hidastuvan kolmosella
kaasu pohjassa jo keve�ll� jarrutuksella.
- Petri
Joakim Majander
wrote:
> "Tommi Lindroos" <etunimi.sukun...@kolumbus.fi.invalid> wrote:
> > Monissa autoissa on siis estetty tilanne että ajetaan jarru ja kaasupoljin
> > yhtäaikaa painettuina. Koittakaa vaan - aika iso osa uusista ja
> > uudehkoista autoista katkaisee polttoaineen syötön "vasemman jalan
> > jarrutusta" käytettäessä.
>
> Ei ainakaan Bemarissa katkaissut kun kokeilin. Vaijerikaasu tässäkin, mutta
> luistoesto kyllä osaa "löysätä" kaasua niin halutessaan.
>
> Ja vauhti tuntui (yhdellä jarrutuksella testattuna) hidastuvan kolmosella
> kaasu pohjassa jo keveällä jarrutuksella.
Ei myöskään mun pösöissä (605 ja 607) katkea polttoaineensyöttö
jarrutettaessa. Tuo 607 hidastui hyvin vaikka piti kaasua pohjassa
ykköselläkin. Poljinta joutui kyllä jo painamaan aika kovaa.
Kolmosella ei varmasti millään autolla ole ongelmia, mutta ykkösellä
ja kakkosella saa jarrua painaa jo tosissaan joillain autoilla, jos
kaasu on pohjassa ja kierrokset tehoalueella.
Joakim