Olisi houkutus ostaa tehokas akkulaturi, niin ei tarvitsisi odottaa kellon
ympäri, että akku on täynnä. Ideana on se, ettei akkua tarvitse irroittaa
autosta latauksen ajaksi ja aikaa ei menisi kohtuuttoman paljon, kun ei
viitsisi koko ajan olla kääntämässä tolppaan lisää aikaa, kun se antaa vain
2 tuntia kerrallaan sähköä.
Kertokaapa nyt asiasta enemmän tietävät, miten nämä latausasiat olisi syytä
tehdä ja kärsiikö akku, jos sitä yrittää ladata reilusti ampeereja antavalla
laturilla?
Pääsääntöisesti siitä auton "laturista" tuleva virta suurimmaksi osaksi
menee senhetkisen kulutuksen käyttöön. Akun lataukseen kuluu virtaa
merkittävämmin yleensä vain pian käynnistyksen jälkeen, sekä jonkin akkua
välillä purkaneen muun hetkellisen huippukuorman jälkeen.
Jos akku sekä laturin jännitteensäädin ovat likimain kunnossa, akkuun menevä
latausvirta hyvin nopeasti rajaantuu kohtuulliseksi.
Nyrkkisääntö "kymmenesosa ampeerituntimäärästä" on ihan hyvä silloin, kun ei
ole muuta kontrollia akun varaustilasta, eikä latausjännitettäkään tarkemmin
rajoiteta. Silloin ei liian äkkiä ylilataa akkua.
--
TiN
Ctek latureita kehutaan joka puolella. Tätä alla mainittua laturia myydään
mm. ihan "normi" akkujen lataamiseen. Voiko tällä pilata akun, kun se
pikalataa vaikka onkin "fiksu" laturi?
Ctek XS 25000 (25A) laturia mainostetaan näin:
Akkua ladattaessa laturi käy läpi Ctek-laturissa olevan 8-vaiheisen
latausprosessin.
1. Herättää sulfanoituneet akut
2. Testaa akun, voiko akku ottaa latausta vastaan
3. Akun päälataustoiminto maksimivirralla
4. Ylläpitolataustoiminto minimaalisella nestehukalla
5. Akun varauksen testaustoiminto
6. Syväpurkautuneiden akkujen elvytystoiminto
7. Ylläpitolataus parhaan suorituskyvyn varmistamiseksi (kelluntatoiminto)
8. Ylläpitolataus pisimmän eliniän varmistamiseksi (pulssitoiminto)
Ohjeellisia latausaikoja "tyhjälle" akulle:
- Ei suositella alle 60 Ah akuille
- 60 Ah akku 2 tuntia
- 100 Ah akku 3 tuntia
- 225 Ah akku 7 tuntia
- 500 Ah akusto 16 tuntia
- ...lataus ajokuntoon, n. 3 minuuttia
- Akuston ylläpitolataustoiminto
- Ctek laturit ovat täysautomaattisia, niissä on napaisuussuojaus ja
soveltuvat erinomaisesti pitkäaikaiseen lataukseen (ylläpitolataukseen)
- Ctek laturit eivät koskaan vioita ekektronisia laitteita joten voit kytkeä
laturin akkuun irroittamatta akkujohtoja.
- Ei kipinöintiä, suojaus väärää kytkentää ja oikosulkua vastaan
Olin tutuilta kuullut näistä isojen akkujen palaamisista kuolleista
raskaissa vehkeissä, isot akut on kalliita, joten kannattaa
herätellä henkiin...
Olen lataillut 120 Ah, 60 Ah, 2x60 Ah ja prätkän, olisiko jotain 10 Ah.
Siihenkin jäi virrat päälle ja meni ihan mykäksi, mutta heräsi sekin,
parissa tunnissa. Meinasi usko mennä, se kun on pieni, mutta ei ruvennut
mitään valoja syttymään. Muutakaan ei voinut kuin odottaa, ja niinpä
vain nousi :)
Nuo on lyijyjä muut mutta 120 on se semmoinen lasikuituimeytysjuttu,
pakussa, siinä on Webastot ja hupisähköt.
Ongelmia ei ole ollut, akusta riippuen ne ohjelmat vilkuttelee niitä
valojaan ja akut toimii hyvin.
Vahis
--
http://waxborg.servepics.com
openSUSE 11.3 (x86_64) 2.6.34.7-0.3-default
07:16am up 1 day 10:27, 5 users, load average: 0.00, 0.00, 0.00
> Ctek latureita kehutaan joka puolella. Tätä alla mainittua laturia myydään
> mm. ihan "normi" akkujen lataamiseen. Voiko tällä pilata akun, kun se
> pikalataa vaikka onkin "fiksu" laturi?
Ei. Mikään kunnollinen "fiksu" laturi ei pilaa sillä sopivaa akkua.
> Ohjeellisia latausaikoja "tyhjälle" akulle:
> - Ei suositella alle 60 Ah akuille
> - 60 Ah akku 2 tuntia
> - 100 Ah akku 3 tuntia
Ajat eivät taatusti pidä paikkansa. Mitään lyijyakkua ei saa
"tyhjästä" täyteen 2-3 tunnissa millään laturilla. Erityisen
mahdotonta se on noilla kapasiteeteilla 25 A laturilla. Akun
hyötysuhde ei ole 100%, joten 2 tunita 25 A virtaa ei lataa läheskään
50 Ah, enintään 40 Ah. Sitten 60 Ah akku ei ota vastaan 25 A virtaa
kuin jonnekin 50-70% varauksen tienoille, josta virta lähtee laskemaan
ja 70-80 -> 100% tapahtuu 1-3 A virralla eli kestää monta tuntia.
Vielä selvästi huonommin onnistuu lataaminen kunnon pakkasessa.
60 Ah akun lataaminen oikeasti lähes täyteen (edes 80-90%) ei onnistu
25 A laturilla juurikaan nopeammin kuin 10 A laturilla. Turha tuosta
on maksaa lisähintaa!
Joakim
> Minulla on Ctekin 9 A malli. Ostin kun 2x60 Ah paketti jäi virralliseksi
> talven yli ja "kuoli" täysin. Heräsi noin viikon latauksella ja on nyt
> tämän kauden ollut ihan hyvä.
Vaikea uskoa, että Ctekeissä olisi jotain mystistä
henkiinherättämiskykyä. Voi tietysti olla, ettei joku "liian älykäs,
mutta kuitenkin tyhmä" laturi suostu lataamaan tuollaista lainkaan.
Eiköhän se olisi herännyt myös aivan peruslaturilla.
Joakim
Olen kuitenkin itse ostokseeni tyytyväinen, sehän on tärkeintä :)
Lisäarvoksi lasken sen kätevät erilaiset liittimet.
Olen kaikille potentialisesti latausta tarvitseville akuilleni laittanut
sellaiset valmiiksi. Tarvitsee vain tökätä ko. töpseli kiinni
kulloiseenkin.
Vahis
--
http://waxborg.servepics.com
openSUSE 11.3 (x86_64) 2.6.34.7-0.3-default
12:43pm up 2 days 15:54, 7 users, load average: 0.06, 0.04, 0.00
Mitäs raati ehdottaa ratkaisuksi seuraavanlaiseen pulmaan, ilman että tarvii
maksaa kovaa lisähintaa tai voisinko jopa selvitä kokonaan ilman
kustannuksia...
Lähiviikkoina liukkaan kelin riski kasvaa niin suureksi, että aion repiä
moposkootterista akun irti ja talviteloille lämpimään kellariin. Varmaan
tuota akkua olisi hyvä ladata talven aikana (joka toinen kuukausiko?), jotta
pysyy hyvänä? Minkäänlaista akkulaturia en ole tähän päivään mennessä
omistanut, enkä tiedä viitsinkö tuon takia hankkiakaan sellaista
kerrostalokämppään. Jos akku menee pilalle, niin saan varmaan keväällä uuden
akunkin mopoon melkein yhtä halvalla, kuin jos nyt ostaisin akkulaturin?
Joitakin kulutuselektroniikan mukana tulleita jännitelähteitä talosta
löytyy, jos ei muuta niin ainakin PC:n 12 V powereita, ehkä myös joku 14 V
jännitelähde ja 18-20V läppärin virtalähteitä. Kysymys kuuluu, voinko
törkätä jonkun noista "ylläpitolaturiksi" vai pitäisikö siinä olla joku
virtarajoitin välissä, muukin kuin riittävän ohut johto? :-) Voiko
virtalähde mennä rikki, jos se on alle 1 A tehoinen, tai muutenkin tykätä
pahaa saadessaan "vastajännitettä"? Mikä on turvallinen jänniteväli
ylläpitolataukselle? Jotenkin kuvittelisin, että alle 13 V olisi liian vähän
ja yli 14 V liian paljon, eli pitäisikö laturin olla 13,0 - 14,0 V? Vai
riittääkö 12 - 13 V?
Yksi vaihtoehto olisi ottaa mopon akku joskus autoon mukaan, jos/kun
talvella ajelen kerralla pidemmän matkan. Tupakansytyttimen liitännästä vaan
syöttö mopon akulle, niin se varmaan saa sieltä auton käydessä ihan
riittävän jännitteen latautuakseen? Palaako autosta sulake?
-Asko
>
> Lähiviikkoina liukkaan kelin riski kasvaa niin suureksi, että aion repiä
> moposkootterista akun irti ja talviteloille lämpimään kellariin.
Akku viihtyy paremmin kylmässä kuin lämpimässä. Aku irrottamisessa ja
kantamisessa lämpimään tilaan ei ole mitään järkeä. Toki kannattaa
varmistaa, ettei akku purkaannu tyhjäksi talven aikana eli ottaa
toinen akkukaapeli irti ellei ole varma, että kululusta ei ole.
> Varmaan
> tuota akkua olisi hyvä ladata talven aikana (joka toinen kuukausiko?), jotta
> pysyy hyvänä?
Hyvä akku selviää talven lataamatta, kunhan se on täysi syksyllä. Jos
ei selviä, akku oli jo muutenkin vaihtokunnossa. Mieltänsä voi toki
rauhoittaa 1-2 latauksella talven aikana.
> Joitakin kulutuselektroniikan mukana tulleita jännitelähteitä talosta
> löytyy, jos ei muuta niin ainakin PC:n 12 V powereita, ehkä myös joku 14 V
> jännitelähde ja 18-20V läppärin virtalähteitä. Kysymys kuuluu, voinko
> törkätä jonkun noista "ylläpitolaturiksi" vai pitäisikö siinä olla joku
> virtarajoitin välissä, muukin kuin riittävän ohut johto?
Ei ole tarvetta ylläpitolataukselle. Latauksen voit tehdä hyvin 14 V
jännitelähteellä tai 15-16 V läppärin virtalähteellä, kunhan mittaat
ettei latausjännite nouse ainakaan yli 15 V ja et lataa ainakaan yli
vuorokautta.
Joakim
> Akku viihtyy paremmin kylmässä kuin lämpimässä.
Millä perusteella? Vajaa akku jäätyy ollessaan käyttämättömänä pitkään
kovassa pakkasessa.
--
Pro causa bona
Markku
> Millä perusteella? Vajaa akku jäätyy ollessaan käyttämättömänä pitkään
> kovassa pakkasessa.
Kyllä, akku voi jäätyä, jos sen varaustaso tippuu ~50% tasolle tai
alle. Kylmässä itsepurkaantuminen on paljon hitaampaa ja ehjä akku ei
mene lähellekään tuota tasoa talven aikana. Olen säilyttänyt akkuja
veneessä tai kylmässä varastossa monta talvea. Syksyllä täyteen
ladattu akku on lähes täysi (>80%) keväällä.
Joakim
Onkohan akun koolla merkitystä? Purkautuuko 8 Ah akku itsekseen nopeammin
kuin 60 Ah akku? Jäätyykö parin kilon akku helpommin kuin yli 10 kg akku?
-Asko
> Onkohan akun koolla merkitystä? Purkautuuko 8 Ah akku itsekseen nopeammin
> kuin 60 Ah akku? Jäätyykö parin kilon akku helpommin kuin yli 10 kg akku?
Todennäköisestikin kyllä, koska tässähän vaikuttaaa paitsi akun oma massa
myös sen kokonaisteho.
Joskin jälkimmäisellä lienee asian kannalta vähemmän merkitystä.
Tietysti massaltaan isompi akku jäähtyy hitaammin. Jos kovin pakkanen
kestää vain muutaman tunnin, tällä saattaa olla merkitystä, muuten
ei.
Itsepurkautuminen ei oleellisesti riipu akun koosta. Tilanne on
tietysti toinen, jos on akun ulkopuolisia vuotovirtoja.
Joakim
Näin minäkin ajattelisin. Luulisi, että ison ja pienen akun jäätymispiste on
täsmälleen sama, jos niissä on prosentuaalisesti yhtä paljon varausta.
> Itsepurkautuminen ei oleellisesti riipu akun koosta.
Eli purkautuminen tapahtuu siis prosentuaalisesti tyyliin: "Lyijyakun
varauksesta purkautuu n+1 prosenttiyksikköä kuukaudessa." eikä
absoluuttisesti tyyliin: "Lyijyakku purkautuu aina n+1 milliampeerin
virralla." ??
Joakimin kommentit luettuani olen nyt kallistumassa sille kannalle, että
annan akun olla mopossa paikoillaan koko talven ulkona pakkasessa. Pääsen
helpolla ja jos tuo nyt sitten sattuisi hajoamaan, niin keväällä voin
muutenkin jo ostaa uuden akun, kun mopo täyttää jo 3 vuotta. Jos sattuisi
pukkaamaan suojakelejä tammikuussa, niin silloin voisi sitten käydä pienen
lenkin mopolla ajelemassa.
-Asko
> Joakimin kommentit luettuani olen nyt kallistumassa sille kannalle, että
> annan akun olla mopossa paikoillaan koko talven ulkona pakkasessa.
Luulisin niin, että kandee kuitenkin irrottaa akusta ainakin se plussapuolen
piuha.
Onko mopoilu kielletty pakkasella?
-jm
Miinusmaadoitetuissa vermeissä akusta irrotetaan miinuspiuha. Jos ei
muuten keksi miksi, niin sitten kyllä kun ensimmäisen kerran kolauttaa
kesken puuhan lenkkiavaimella runkoon.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
> Joakimin kommentit luettuani olen nyt kallistumassa sille kannalle, että
> annan akun olla mopossa paikoillaan koko talven ulkona pakkasessa.
Muista kuitenkin ladata akku ennen talvea! Yleensä kulkuneuvojen akut
eivät ole käytössä kuin 70-80% varaustilassa eli marginaalia
jäätymiseen ei ole hirveästi ellet lataa akkua.
Joakim
Väittäisin, että moposkootterin sähköjärjestelmä on niin simppeli, että
siellä ei sähköä kulu turhaa mihinkään standby toimintoihin. Ajotietokonetta
eikä radiota kumpaakaan ole. :-) Digitaalikello tuossa on, mutta siinäkin
menee näyttö pimeäksi kun virrat sammuttaa avaimesta.
Mutta, voiko sähköjärjestelmässä olla jotain "vuotovirtoja" ? Kyllähän nuo
kontaktit pääosin on aika hyvin vedeltä ja lialta suojassa, ettei pitäisi
ainakaan sen vuoksi mitään vuotaa?
-Asko
Onko tosiaan noin ja miksi muka? Eikö autoissakin ole todella tehokkaat
laturit, luulisi sellaisen jaksavan ladata akun täyteen asti? Mopossa
tietenkin pienempi laturi, mutta niin on akku ja kulutuskin.
-Asko
Perskuta, siinähän pitää tietenkin olla talvikäyttöön sopivat
karkeakuvioiset renkaat ja riittävä urasyvyys joulu-helmikuussa. Eli, eihän
sitä sitten saakaan käydä noilla kesäslickseillä tammikuussa
akunlatauslenkillä - ei suojasäällä eikä pakkasella. :-(
-Asko
Kyllä kai se akku latautuu vaikka pyörät ei pyöri ?
iluas
Tuntuu olevan jatkuva väärinymmärtämisen aihe tämä laturin tehokkuus ja
akun latautuminen...
Akku ei ota tietyllä jännitteellä määräänsä enempää virtaa vastaan vaikka
laturista irtoaisi vaikka kuinka paljon joten monesti ajon aikana ei ehdi
tulla ampeeritunteja tarpeeksi.
Toisekseen täyteen lataaminen voisi vaatia jännitteen nostoa ajoneuvon
latausjännitteestä riippuen esim. pakkasilla tuonne jonnekkin 14,5V
paikkeille.
Ajoneuvoisa on yleensä laturit varmaan päälle regulaattorit niin että akut
ei missään tapauksessa keitä. Tästä syystä akut ovat harvoin aivan täysiä,
ehkä todella pitkän ajomatkan jälkeen.
Tämä on yleensä ongelma veneissä, joihin saa sitten fiksumpia säätimiä jotka
tuplaavat latausvirran alussa ja laskevat sitten latausjännitteen ja -virran
kun akku on täyttymässä.
--
A: Top Posters! | s/y Charlotta |
Q: What is the most annoying thing on mailing lists? | FIN-2674 |
http://www.fe83.org/ Finn Express Purjehtijat ry | ============= |
Harald H Hannelius | harald (At) iki (dot) fi | GSM +358 50 594 1020
Voi olla, että pitää sitten huudattaa mopoa joku lauantaipäivä tuossa
kerrostalon sisäpihalla - ja naapurit kiittää. :-) Variaattorivetoisessa
kyllä takapyörä lähtee väkisinkin pyörimään, kun koneen käskyttää
"työkierroksille"
-Asko
Täytyneekin mittailla mopon latausjännite jo nyt lähiaikoina, niin saan
sitten vähän osviittaa siitä, onko akku mahdollisesti kuinkakin tyhjä/täysi.
Pitäisikö mittaus tehdä suoraan akun navoista, vai voiko sen tehdä
tupakansytyttimen töpselistä? Eikö töpselissäkin pitäisi olla täsmälleen
sama jännite, kunhan se on kuormittamaton?
-Asko
Pysähtyykö se kello myös, kun sammutat virrat? ;) Sen ottama virta voi olla
mikroampeeriluokkaa - tai sitten jossain on vähän oikaistu ja virtaa menee
tuhatkertaisia määriä.
-jm
Uudehkoissa autoissa tuo ei pidä enää paikkaansa, koska siellä on jatkuvaa
pientä kulutusta, kuten käynnistyksenesto, varashälytin, kello ym.. Pari
kuukautta voi
käynnistyskyky säilyä, mutta ei juuri sen kauampaa.
Vanhemmissa autoissa voi virta säilyä kauemmin, koska niissä ei ole
laitteita, jotka
kuluttaisivat virtaa auton seistessä.
"Joakim Majander" <joakim....@luukku.com> wrote in message
news:71dd05ae-c28e-42d7...@j18g2000yqd.googlegroups.com...
> Pitäisikö mittaus tehdä suoraan akun navoista, vai voiko sen tehdä
> tupakansytyttimen töpselistä? Eikö töpselissäkin pitäisi olla täsmälleen
> sama jännite, kunhan se on kuormittamaton?
Kaljanjäähdyttimen alusen liittimistä voisit kokeilla.
Noihin lähtökohtiin kun vielä lisätään mausteeksi taloyhtiömme tekemä
ParkPatrol -sopimus, onkin soppa jo valmis nautittavaksi! :-)
Toistaiseksi olen sentään välttynyt valvontamaksuilta.
-Asko
Niin, en minäkään haluaisi asua rapuissa, joiden alla säilytetään
mopoja joissa on litroittain bensaa ja vielä akkukin paikallaan.
Ratkaiset asian tietenkin roudaamalla sen mopon kämppääsi. On
olohuoneissa moottoripyöriäkin korjattu...
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
En nyt ihan noinkaan sanoisi. Tai siis ainakin meikäläiselle osuneissa
kulkineissa akun napajännite on auton käydessä tyypillisesti 14,2V-14,5V
tasolla, jonka kyllä pitäisi riittää lataamaan akun täyteen. Joissakin
Boschin laturilla varustetuissa autoissa tuo on jopa säätynyt lämpötilan
mukaan, eli kesähelteellä jännite on ollut sitten vain 13,8V tasolla.
-Sami-
No joo, myönnettäköön että tekniikka kehittyy tälläkin saralla jopa
autoissa. Mutta varman päällä ovat kyllä kuitenkin, päämääränä
suunnittelussa ei ole kyllä ollut mahdollisimman nopea lataus.
Tuo 13,8V latausjännite voi hyvin olla merkki siitä että laturissa on vähän
enemmän logiikkaa. Missä Boschin laturissa olet tuon huomannut?
Joissain Audi A8:sissa on sitten ihan oma tietokoneensa akun latausta
varten. Akunvaihton yhteydessä pitää ohjelmoida akun tyyppi (sarjanumero?)
autolle.
Kehittyy ja kehittyy, jo tuoreemmissa Volvo 740:ssä (siis 90-luvun
alkua) oli lämpötilakompensoitu lataussäädin. Anturi akun alla.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Itse asiassa Boschin latureihin sai jo kauan sitten noita alkuperäisiä
lämpötilakompensoituja lataussäätimiä. Oma havainto on 80-luvun lopun Audi
80:stä johon 350tkm jälkeen piti tehdä laturiremontti. Siinä oli ihan
tavallisen näköinen Boschin 90A laturi. Tarvikemallinen tyhmä kopiosäädin
olisi maksanut noin 10e, ja tuo lämpötilaohjautuva alkuperäinen maksoi
luokkaa 25e. Käytännössä tuo ei liene sen älykkäämpi kuin että
lataussäätimessä on NTC- tai PTC-vastus joka rustaa jännitteen perussäätöä
lataussäätimen ulkoisen lämpötilan mukaan. Laturin lämpötilahan ajossa
tuuletuksen toimiessa korreloi varsin hyvin ulkoilman lämpötilaan.
-Sami-
Njoo, akkuhan lämpenee täyttyessään. Jonkinlaista logiikkaa tuokin.
Tuossa on yleisesti jonkinlainen primeri siitä miten akun lataus sujuu;
http://www.amplepower.com/primer/full/index.html
Ei taida olla kovin montaa ajoneuvoa joissa tuo akun lataus on viety tuolle
tasolle. Tulen siis s.h.veneet ryhmästä missä akkujen lataus on suurempi
haaste kuin ajoneuvoissa.
170 Ah akkua lataillessa huomasi, miten aikaisin virta tippuu hyvin pieneksi
eli akun "täyteen" latautuminen kestää tuntikausia (latasin 30 A labra-
powerilla, jossa oli virtanäyttö). Ei puolen tunnin tai edes tunnin ajo
takaa, että akku on oikeasti täysi.
-jm
> 170 Ah akkua lataillessa huomasi, miten aikaisin virta tippuu hyvin
> pieneksi
> eli akun "täyteen" latautuminen kestää tuntikausia (latasin 30 A labra-
> powerilla, jossa oli virtanäyttö). Ei puolen tunnin tai edes tunnin ajo
> takaa, että akku on oikeasti täysi.
Enpä ole tätä viestiketjua kokonaan lukenut, mutta heitän tuohon lähinnä
käytäntöön liittyvän kokemuksen. Oikeaan johtopäätökseen olet tullut. Räikkä
oli
talven seisonnassa, ja ajoa kaupunkiajon tyyliin aluksi vain muutama kilsa
muutaman päivän välein. Heikoksi veti akun
varsinkin kolmen viikon tauon jälkeen. Sitten tuli pitempi ajomatka (n. 5
tuntia yhteen suuntaan),
ja jopas alkoi hehkua Vartassa vihreä väri.
Millä jännitteellä tökkäsit ämpäreitä siihen?
Käytin lähinnä 14.4 volttia eikä pieni jännitteen nosto tai lasku
vaikuttanut virtaan kuin hetkellisesti.
-jm
Veneessä tuo Boschin perusmallin laturin sisäisesti lämpökompensoitu
latausjännitteen säätö äkkiä toimiikin todennäköisesti itseään vastaan.
Hyvin vähän soutuvenettä isommista laitteista tietäen olettaisin, että
laturi ja moottori ovat usein jossain pienessä kuumassa kopissa. Ympäristön
korkeasta lämpötilasta johtuen laturi sitten pudottaa latausjännitteen
kohtuuttoman alas suojellakseen akkua kiehumiselta. Ja jos akku ei olekaan
tuossa samassa lämpötilassa, niin vajaalataus on lähes varmaa. Tuohon
ongelmaan saattaisi saada avun hullunkurisesti ostamalla sen halvimman
mahdollisen tarvikemallisen lataussäätimen, joka ei lämpötilasta välitä
yhtään mitään.
-Sami-
No nyt kävin vähän mittailemassa jänniteitä. Mopo on seissyt parkissa
melkein 2 vkoa, jonka jälkeen yleismittari näytti lepojännitteeksi 12,66 V
joka on siis oikein hyvä lukema, sikälimikäli halvassa ja vanhassa
mittarissani ei ole kovin pahaa virhettä.
Kun pistin ajovalot päälle, tupakansytyttimen töpselistä tulikin enää 11,2
V. Voi olla, että akulta tulee yhteinen "nousukaapeli" sekä
tupakansytyttimelle, että ajovaloille, joten akun navoista olisin ehkä
voinut saada paremmankin lukeman.
Kun täräytin mopon käyntiin, niin samaisesta töpselistä tuli valot päällä
13,6 V ja valot sammutettuna 14,3 V. Tuo lienee riittävä lataus ajon aikana,
kun kerran 2 vkon jälkeinen lepojännitekin oli ihan hyvä? Kerrottakoon
vielä, että liikenteessä ajan aina valot päällä, mutta talvella voisin
sitten ajatella lataavani mopoa tyhjäkäynnillä ilman valoja.
Vertailun vuoksi tein vastaavat testit samalla yleismittarilla omasta
henkilöautostamme. Siinä latausjännitteen vaihteluväli oli lähes
samanlainen. Täydellä sähkökuormalla 13,4 V ja minimikuormalla 14,3 V.
-Asko
> Kun täräytin mopon käyntiin, niin samaisesta töpselistä tuli valot päällä
> 13,6 V ja valot sammutettuna 14,3 V.
Oliko tuo tyhjäkäynnillä? Vaikuttiko koneen kierrokset asiaan.
Arvaisin, että kovemmilla kierroksilla jännite olisi taas 14,3 V.
Joakim
Tyhjäkäynnillä kirjasin nuo mittausarvot sekä autosta että moposta.
Kierrosten nostaminen 4000 rpm hujakoille nosti tupakansytyttimen jännitettä
hieman, mutta ei kuitenkaan yli 14 voltin, jos kaikki sähkövermeet oli
päällä (sama testattu sekä autolla että mopolla).
Ainakin mopossa veikkaan, että tupakansytytin on kytketty valojen
syöttökaapelin rinnalle. Jos kaapeli on vähänkin liian ohut, niin siinähän
tapahtuu jännitehäviö, jonka vuoksi tupakansytyttimestä tulee pienempi
jännite kuin mitä laturilla/akun navoilla näkyisi.
Itsekin luulin aiemmin, että latausjännitteessä olisi merkittävä ero 700 rpm
vs. 4000 rpm, mutta täällä ovat viisaammat minua jo aiemmin valistaneet,
että kyllä se laturi toimii jo tyhjäkäynnilläkin lähes täydellä teholla. Nyt
tämä nyyssifakta tuli itsekin havaittua todeksi yleismittarin avulla.
-Asko