Itseajavat autot

[me]

Näin uutisen että (ainakin) sulkuviivoja ruvetaan tekemään valkoisella (keltaisen sijasta) "koska tietokone havainnoi valkoisen viivan paremmin".

Onko kukaan aikeissa kertoa päättäjille että Suomess tiettynä vuodenaikana varsin usein _kaikki_ viivat ovat lumen peitossa?

--
Kaj

[Asko]

On 9.12.2017 19:21, me wrote:
> Näin uutisen että (ainakin) sulkuviivoja ruvetaan tekemään valkoisella (keltaisen sijasta) "koska tietokone havainnoi valkoisen viivan paremmin".
>
> Onko kukaan aikeissa kertoa päättäjille että Suomess tiettynä vuodenaikana varsin usein _kaikki_ viivat ovat lumen peitossa?

Kuulin saman uutisen Yleltä jo joskus kesällä ja ihmettelin sitä
kahdesta syystä.

Ensinnäkin, uskon että yli 99% henkilöautojen "kuljettajista" on ihmisiä
vielä 10 vuoden päästäkin. Mielestäni vanha tuttu keltaviiva erottuu
kirkkaana kesäpäivänä ihmissilmään paremmin ohituskiellon merkkinä, kuin
valkoinen viiva. Se valkoinen viiva voi helpommin tulla väärin
tulkituksi kaistaviivana, mutkan takana olevana piennarviivana tai
ryhmitysalueen viivana. Ymmärrän kyllä että mustan ja valkoisen välinen
kontrasti on suurempi kuin mustan ja keltaisen välinen kontrasti, mutta
ihmiskuljettajista puhuttaessa psykologinen merkitys on mielestäni
suurempi kuin tuo hiuksenhieno kontrastiero. Mielestäni tuohon parempaan
kontrastiin joutaisi siirtyä vasta sitten, kun yli puolet
"kuljettajista" ovat tietokoneita. Kaistaviivoja pitää kuitenkin
maalailla uusiksi lähes vuosittain, niin tässä asiassa ei olisi
minkäänlaista tarvetta ennakoida 20 vuoden päähän.

Toinen syy on juuri tuo jonka mainitsit ja jonka olemme saaneet kukin
itse havaita tämänpäiväisessäkin räntäsateessa. Kun moottoritiellä
normaalina talvipäivänä menee neljä ajouraa suuntaansa, niin tänään klo
16 Espoosta Kirkkonummelle meni vain kolme ajouraa. Yllättävää kyllä,
ohituskaista oli paremmassa kunnossa ja siinä mummokaistalla oli puoli
kaistaa ihan umpihankea, arviolta 5 - 10 cm paksua nuoskalunta. Ei
huvittanut ajaa siellä umpihangessa, joten valitsin ajolinjakseni
mielummin ne ajourat, jotka kulkivat enimmäkseen kaistaviivan päällä ja
vasemmalle kaartavissa mutkissa ihan reilusti ohituskaistan puolellakin.
Muutamaan tuollaiseen mutkaan saapuessani kytkin vilkun vasemmalle,
toivoen ettei kukaan lähtisi takavasemmalta änkeämään rinnalle, mutta
kyllä siinä "kolmiraiteisellakin" moottoritiellä tuntui ohitustarpeita
riittävän ja mentiin kyljet toisiamme hipoen. Jos olisin ollut robotin
kyydissä, se olisi varmaan heittänyt hanskat tiskiin jo moottoritielle
saavuttaessa ja siellä istuisin varmaan vieläkin odottamassa kesäkeliä.

Uutisoinnissa on ollut jo tänä talvena juttua, että Kilpisjärventiellä
päivittäisiä työmatkojaan kulkevat autoilijat joutuvat ottamaan joka
päivä juomavettä ja eväät mukaan työmatkalle, siltä varalta että tumpelo
ulkomaalainen rekkakuski on linkuttanut yhdistelmänsä tientukkeeksi ja
raivausta joutuu odottelemaan tuntitolkulla. Matkaeväillä saamme
varustautua täällä etelässäkin, jos robottiautot kovasti yleistyvät
lähivuosikymmeninä.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> ohituskiellon merkkinä, kuin valkoinen viiva. Se valkoinen viiva voi
> helpommin tulla väärin tulkituksi kaistaviivana, mutkan takana
> olevana piennarviivana tai ryhmitysalueen viivana. Ymmärrän kyllä

Siitä kyllä olen samaa mieltä, että ihminen erottaa tuon keltaisen
paremmin.

Mutta mitä väliä sillä on, että minä tahansa sen noista
mainitsemistasi sen tulkitsee, niin sitä viivaa ei saa ylittää.
(Paitsi kaistaviivan kaistaa vaihtaessa, mutta se onkin katkoviiva)

> että mustan ja valkoisen välinen kontrasti on suurempi kuin mustan
> ja keltaisen välinen kontrasti, mutta ihmiskuljettajista puhuttaessa

En usko, että toi kontrastiero ihan oikeasti on merkittävä, kun
keltainenkin näkyy isona kontrastina kahdessa kolmesta
värifiltteristä.

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[me]

Den tisdag 12 december 2017 kl. 20:46:32 UTC+2 skrev Ari Saastamoinen:

> Asko writes:

> > että mustan ja valkoisen välinen kontrasti on suurempi kuin mustan
> > ja keltaisen välinen kontrasti, mutta ihmiskuljettajista puhuttaessa

Musta keltaisen päälle on kyllä "ystävällisempi" silmille. Olen saanut vastinetta että hieman kellertävä tausta PP:ssa on jotenkin rauhallisempi.

> En usko, että toi kontrastiero ihan oikeasti on merkittävä, kun
> keltainenkin näkyy isona kontrastina kahdessa kolmesta
> värifiltteristä.

Itse uskon että siinä vaiheessa kun "robottiautolle" on väliä onko
lumen alla valkoinen taikka keltainen viiva koko asia on melko
toissarvoinen. Toisin siis toteutettava.

Siinä jutussa jota luin muuten kerrottiin kuinka voisi juoda aamukahvit, lukea lehteä jns. Toisissa jutuissa taas pidät ratin käsissäsi, polkimet haldussa, ja olet valppaana mikäli robotti sekoaisi. Tässä toisessa on kyllä kehittämistä ennenkuin näen mitään muuta kuin kielteisiä asioita..

--
Kaj

[Asko]

On 13.12.2017 10:57, me wrote:
> Musta keltaisen päälle on kyllä "ystävällisempi" silmille. Olen saanut vastinetta että hieman kellertävä tausta PP:ssa on jotenkin rauhallisempi.

En ymmärtänyt tuota. Mikä on PP?

> Itse uskon että siinä vaiheessa kun "robottiautolle" on väliä onko
> lumen alla valkoinen taikka keltainen viiva koko asia on melko
> toissarvoinen. Toisin siis toteutettava.

Niinpä. Kun kerran värin vaihto ei juurikaan auta ja tulevaisuudessa
voisi olla parempiakin tekniikoita tarjolla, niin miksi ihmeessä nyt
pitää ryhtyä väriä vaihtamaan. Kuten jo sanoin, asia lienee
ajankohtainen vasta 20 vuoden päästä.

> Siinä jutussa jota luin muuten kerrottiin kuinka voisi juoda aamukahvit, lukea lehteä jns.

Tuo kai on se tavoite, että aidossa robottiautossa ei enää ole
hallintalaitteita ollenkaan. Autoon istuttuasi osoitat vaan kartalta
määränpään ja auto hoitaa kaiken muun. Radiota ja lämmitystä ehkä saat
matkustajana säädellä, mutta ajovaloja tai lasinpyyhkimiäkään tuskin.
Mutta tuollaisella autolla ei sitten ole mitään asiaa lumisille
sorateille, vaan se toimii ainoastaan hyvin rakennetussa
kaupunkiympäristössä, jos sielläkään. Lumimyrskyn yllättäessä robotti
luultavasti pysäköi itsensä keskelle ajokaistaa ja kutsuu
automaattisesti hinausauton.

Toisissa jutuissa taas pidät ratin käsissäsi, polkimet haldussa, ja
olet valppaana mikäli robotti sekoaisi. Tässä toisessa on kyllä
kehittämistä ennenkuin näen mitään muuta kuin kielteisiä asioita..
>

Uusimpien autojen osalta ollaan jo nyt tuossa tilanteessa, varsinkin
maantieajossa. Kuljettajalla on kyllä hallintalaitteet, mutta auto osaa
itsekseen pysyä omalla kaistalla, säädellä matkanopeutta
liikennetilanteen mukaiseksi ja tehdä hätäjarrutuksen tarpeen tullen.
Myös automaattiset lasinpyyhkimet, kaukovalot ja automaattivaihteet
helpottavat ajamista ihan merkittävästi.

Parhaimmillaan nuo avustavat tekniikat pysäyttävät auton ennen
hirvikolaria, kun kuljettaja ei edes koko hirveä ole vielä nähnyt. Tai
pitävät auton kaistalla, vaikka kuljettaja keskittyy navin räpläämiseen.
Tai pitää turvavälin väkisin >0,5 sekuntina ja välttää ketjukolarin.

Huonoimmillaan nuo avustavat tekniikat aiheuttavat esim. ketjukolarin
virheellisen hirvihavainnon jälkeen, mutta tuskin tämmöistä kovin usein
tapahtuu?

Kuljettajan on kuitenkin tunnettava vastuunsa. Vaikka sinulla on
mukautuva vakionopeudensäädin, et voi nostaa jalkoja kojelaudalle ja
säätää penkkiä makuuasentoon. Vaikka sinulla on kaistallapitoavustin, et
voi kuitenkaan ryhtyä kaksin käsin kuorimaan appelsiinia. Vaikka sinulla
konenäköön perustuva hätäpysäytin, et voi kuitenkaan ryhtyä selailemaan
Facebookia.

Kun autoa kuljettaa ihminen ja kone yhteistyössä, niin molemmat
paikkaavat toistensa virheitä tarpeen mukaan.

Moni uusi tekniikka on mielestäni turhaan parjattu. Ehkä alkuvaiheessa
niissä onkin ollut puutteita, mutta niitä ei pidä käyttää argumentteina
seuraavat 10 vuotta.

Kyllähän ABS:n yleistyessäkin sen väitettiin pidentävän jarrutusmatkaa,
mutta tavallisen Taunon käsissä varmasti ABS on parempi kuin lukkiutuvat
jarrut. Nykyiset ABS:t ovat nopeampia tarkempia ja kelpaavat jo
formulakisoihinkin.

Automaattisten kaukovalojen tultua markkinoille kirjoitin itsekin
piiitkän vuodatuksen tekniikan heikkoudesta. No, ne kaukovalot olivat
silloin on/off periaatteella, mutta nykypäivänä automaattiset kaukovalot
toimivat portaattomasti ja LED-valaisimet heittävät useita kapeita
valokiiloja joita robotti ohjaa yksitellen. Ei tuo Opel Astra 2016
intellilux tekniikka vieläkään mikään ajatustenlukija ole, mutta kyllä
mielummin kohtaan vastaantulijoita varjostetuilla kaukovaloilla, kuin
pelkillä lähivaloilla. Tilanteen vaatiessa voin ohittaa automatiikan ja
pakottaa kaukovalot kokonaan pois tai jatkuvalle täydelle teholle.
Joskus robotti on ihan aiheettomasti vilkutellut kaukovaloja
vastaantulijoille tai edellä ajaville, mutta siitäkin otan vastuun ja
kestän pienet puutteet kun robotiikka kuitenkin enimmäkseen toimii
fiksummin verrattuna vanhanaikaisiin kaukovaloihin.

-Asko

[me]

Den onsdag 13 december 2017 kl. 21:25:30 UTC+2 skrev Asko:
> On 13.12.2017 10:57, me wrote:

> > Musta keltaisen päälle on kyllä "ystävällisempi" silmille. Olen saanut vastinetta että hieman kellertävä tausta PP:ssa on jotenkin rauhallisempi.
>
> En ymmärtänyt tuota. Mikä on PP?

Sori, PP viittasi microsoftin ainoaan tuotokseen josta oikesti pidän,
PowerPoint. Mutta tuossa itse asiassa taisin kyllä tehdä klassisen
virheen: lähtökohtaisesti ajattelin että tietokone "näkee" samalla
tavalla kuin ihmissilmä. Ei suinkaan mikään itsestäänselvyys..

[ 8<...>8 ]

> Uusimpien autojen osalta ollaan jo nyt tuossa tilanteessa, varsinkin
> maantieajossa. Kuljettajalla on kyllä hallintalaitteet, mutta auto osaa
> itsekseen pysyä omalla kaistalla, säädellä matkanopeutta
> liikennetilanteen mukaiseksi ja tehdä hätäjarrutuksen tarpeen tullen.
> Myös automaattiset lasinpyyhkimet, kaukovalot ja automaattivaihteet
> helpottavat ajamista ihan merkittävästi.

Kannattaa aina muistaa että eri kuljettajat ajavat eri olosuhteissa.
Viimeiset 4 vuotta en ole ajanut kuin ehkä 10 000 km vuodessa, ja
tästä 90 % kehä III sisällä. Eikä ole juuri tullut yöajoja. Asia voi
toki muuttua, mutta siis kriittisyyteni robottiautojen suhteen nähtävä
tässä valossa.

Minulle kun ajaminen on enemmän terapeuttista kuin pakon sanelemaa. Jokainen "automaattisesti" päälle tuleva saa minut hyppimään housuistani ;-)

--
Kaj

[Jeff]

>> En ymmÀrtÀnyt tuota. MikÀ on PP?
>
> Sori, PP viittasi microsoftin ainoaan tuotokseen josta oikesti pidÀn,
> PowerPoint. Mutta tuossa itse asiassa taisin kyllÀ tehdÀ klassisen
> virheen: lÀhtökohtaisesti ajattelin ettÀ tietokone "nÀkee" samalla
> tavalla kuin ihmissilmÀ. Ei suinkaan mikÀÀn itsestÀÀnselvyys..
;-)

Minä olen sävyttänyt tietokoneitteni ikkunoiden pohjavärin hieman
kellertäväksi jo vuosien ajan. On huomattavasti miellyttävämpi lukea
eivätkä silmät väsy liian räikeässä kontrastissa.

[Asko]

On 14.12.2017 1:49, me wrote:
> Sori, PP viittasi microsoftin ainoaan tuotokseen josta oikesti pidän,
> PowerPoint. Mutta tuossa itse asiassa taisin kyllä tehdä klassisen
> virheen: lähtökohtaisesti ajattelin että tietokone "näkee" samalla
> tavalla kuin ihmissilmä. Ei suinkaan mikään itsestäänselvyys..

Kyllähän monessa paikassa on kerrottu, että tietokonenäytön sininen valo
on pahasta. Senpä vuoksi Win 10:stä löytyy "night mode" jossa näytön
värisävyt muuttuvat selvästi lämpimämmäksi, eli keltaisemmaksi.
Ilmeisesti vanha kunnon mustapohjainen tekstiterminaali punaisella
tekstillä olisi silmille kaikkein ystävällisin. Windowsia on vaikea
käyttää pelkällä command promptilla, mutta esim. SSH-terminaaliohjelman
kautta kyllä onnistuu s-postin luku ja irccailu. Tekstipohjaisiin
nyytistimiin en ole tutustunut, mutta kai niitäkin vielä löytyy.

Taustavalaistulla tietokoneen näytöllä on kuitenkin kovin vähän mitään
yhteistä asfalttimaalausten kanssa.

> Kannattaa aina muistaa että eri kuljettajat ajavat eri olosuhteissa.
> Viimeiset 4 vuotta en ole ajanut kuin ehkä 10 000 km vuodessa, ja
> tästä 90 % kehä III sisällä. Eikä ole juuri tullut yöajoja. Asia voi
> toki muuttua, mutta siis kriittisyyteni robottiautojen suhteen nähtävä
> tässä valossa.

Joo, mainitsemallasi maantieteellisellä alueella ei oikein pääse
nauttimaan maantieajoa avustavista nykytekniikoista, kun ajomatkat ovat
niin lyhyitä ja liikenteessä paljon "häiriötekijöitä" jotka
haittaavat/estävät avustimien toimintaa.

Toisaalta, kun puhutaan noinkin pienestä maantieteellisestä alueesta,
niin siellä voisi hyvin upottaa asfaltin alle piiloon jokaisen
ajokaistan keskelle "opastinkiskon" joka kertoisi robottiautoille, että
missä kohdin se kaista kulkee. Auton pohjassa oleva induktiotutka tms.
pystyisi pitämään auton 10 cm tarkkuudella keskellä kaistaa. Eikä se
tietenkään tarvi olla mikään raitiovaunun kaltainen systeemi, vaan auto
voi GPS-, tutka-, ultraääni-, ja kamerahavaintojen perusteella tehdä
myös päätöksen siirtyä pois opastinkiskon päältä, jos tarvii esim.
kiertää este tai vaihtaa kaistaa.

Maaseudun kaikille pikkuteille ei ole taloudellista upottaa tuollaisia
opastinkiskoja, joten täällä sorateiden varsilla konenäkö joutuu
toimimaan samojen maamerkkien perusteella kuin ihmisnäkökin. Tuohon
meidänkään kylätielle ei ole vielä edes aurausmerkkejä laitettu, joten
kunhan tulee ensimmäinen kunnon lumipyry, joudumme arvailemaan pellon,
ojien ja tien sijaintia suhteessa toisiinsa. Jos joku aamuvirkku on
lähtenyt minua aiemmin liikkeelle, voin seurata hänen jättämiä
renkaanjälkiä, mutta ihan joka aamu ei ole tuollaistakaan
opastuspalvelua tarjolla.

-Asko

[me]

Den fredag 15 december 2017 kl. 19:20:45 UTC+2 skrev Asko:

> Toisaalta, kun puhutaan noinkin pienestä maantieteellisestä alueesta,
> niin siellä voisi hyvin upottaa asfaltin alle piiloon jokaisen
> ajokaistan keskelle "opastinkiskon" joka kertoisi robottiautoille, että
> missä kohdin se kaista kulkee.

Puhdas arvaus ja spekulaatio: kehä III sisäpulella luultavasti enemmän tiekilsoja kun vaikkapa koko Enontekiön kunnassa?

> Auton pohjassa oleva induktiotutka tms.
> pystyisi pitämään auton 10 cm tarkkuudella keskellä kaistaa. Eikä se
> tietenkään tarvi olla mikään raitiovaunun kaltainen systeemi, vaan auto
> voi GPS-, tutka-, ultraääni-, ja kamerahavaintojen perusteella tehdä
> myös päätöksen siirtyä pois opastinkiskon päältä, jos tarvii esim.
> kiertää este tai vaihtaa kaistaa.

Kaupungissa(kin) joutuu aika ajoin ajamaan "eri tavalla"
kuin kaistamerkinnät edellyttäisivät. Elikkä pitäisi löytyä
(nopeasti tomiva) "manual override". Jolloinka koko automatiikan
mahdollinen hyöty vesittyisi, ja luulen että vaikkapa minä ajaisin
jatkuvasti "automatiikka off"-modessa. (No, en usko että teille tulee
pakollisia täysautomaatteja ennenkuin olen ajoni ajanut, enhän ole siirtynyt automaattivaihteistoonkaan vielä, ja vakkarikokeilunikin jäi lyhyeksi)

--
Kaj

[me]

Den fredag 15 december 2017 kl. 19:20:45 UTC+2 skrev Asko:

> Kyllähän monessa paikassa on kerrottu, että tietokonenäytön sininen valo
> on pahasta. Senpä vuoksi Win 10:stä löytyy "night mode" jossa näytön
> värisävyt muuttuvat selvästi lämpimämmäksi, eli keltaisemmaksi.
> Ilmeisesti vanha kunnon mustapohjainen tekstiterminaali punaisella
> tekstillä olisi silmille kaikkein ystävällisin.

Ihmisen näköaisti koostuu jännän monesta komponentista. Esim. minä en
ole mitenkään värisokea, mutta jos olen väsynyt (taikka "väsynyt")
niin esim. Civilizationin punaiset tekstit katoaa.

Ja jos yritetään
jotain silmiin/autoihin liittyvää: "peltipoliisit" rasittavat kovasti
koska vaikkapa kehä ykkösellä niitä on kilometrin välein ja jokainen
vilkaisu mittaristoon aiheuttaa pienen viiveen ennenkuin ne 80 km/h
tuntia ajavat (pari metriä vasemmalla, pari metriä oikealla, kymmenen
metriä takana, kymmenen metriä edessä)ovat silmiin ja mieleen jälleen fokusoituneet.

(Enkä usko että jos ajaisin vaikkapa -kauhistus- jopa 85 km/h olisin
läheskään yhtä suuri liikenneriski kun nykyään kun tuijotan mittaria
ja vähemmän muuta liikennettä. Ja muutkin näin tekevät).

--
Kaj

[Ari Saastamoinen]

me <stenb...@gmail.com> writes:

> jatkuvasti "automatiikka off"-modessa. (No, en usko että teille
> tulee pakollisia täysautomaatteja ennenkuin olen ajoni ajanut, enhän
> ole siirtynyt automaattivaihteistoonkaan vielä, ja
> vakkarikokeilunikin jäi lyhyeksi)

No tässä mun nykyisessä Amperassa ei ole muuttuvavälitteisiä vaihteita
lainkaan, joten toi nyt on käytänössä kuten automaatti, mutta en
mäkään automaattivaihteistosta itsessään olisi valmis maksamaan yhtään
extraa.

Ei toi perinteinen vakionopeussäädin ihan kauhean hyvä keksintö ole,
enkä mäkään sitä autossani ihan kauhean usein käytä. Mutta oletko
kokeillut sellaista edellämenevän nopeuteen mukautuvaa vakionopeuden
säädintä? Se on HYVÄ tuote, mutta valitettavasti mun autossani ei
sellaista ole.

[Ari Saastamoinen]

Ari Saastamoinen <oh3mq...@hyper.fi> writes:

> No tässä mun nykyisessä Amperassa ei ole muuttuvavälitteisiä vaihteita
> lainkaan, joten toi nyt on käytänössä kuten automaatti, mutta en

Mä olen tolla nyt melkein kolme kuukautta ajellut, ja olen jo
tottunut, ja osaan toimia sen kanssa, tuohon
automaattivaihteistosimulaation tuomaan efektiin, että jarrun
nostamalla se lähtee saman tien eteenpän. Mutta edelleenkin se tuntuu
musta idioottimaiselta toiminnalta. Musta edelleenkin loogisempi
toimintatapa olisi se, että kun nostan jalan jarrulta se tarkoittaa
sitä, että en halua jarruttaa (Saatan esim haluta valuttaa autoa
mäessä johonkin suuntaan, tai tasaisella on vain turhaa nojata siihen
jarruun odottaessaan liikennevalon vaihtumista), ja vasta se kun
painan kaasua tarkoittaa, että haluan liikkua.

[Asko]

On 16.12.2017 3:34, me wrote:
> Ja jos yritetään
> jotain silmiin/autoihin liittyvää: "peltipoliisit" rasittavat kovasti
> koska vaikkapa kehä ykkösellä niitä on kilometrin välein ja jokainen
> vilkaisu mittaristoon aiheuttaa pienen viiveen ennenkuin ne 80 km/h
> tuntia ajavat (pari metriä vasemmalla, pari metriä oikealla, kymmenen
> metriä takana, kymmenen metriä edessä)ovat silmiin ja mieleen jälleen fokusoituneet.
>
> (Enkä usko että jos ajaisin vaikkapa -kauhistus- jopa 85 km/h olisin
> läheskään yhtä suuri liikenneriski kun nykyään kun tuijotan mittaria
> ja vähemmän muuta liikennettä. Ja muutkin näin tekevät).

Minä kyllä pyrin ajamaan ruuhkassakin vakkari päällä, jos se suinkaan on
järkevää. Kun pidän 100 m turvavälin, niin pystyn vakkarin avulla jopa
tasoittelemaan edelläni olevaa haitariliikettä. Jos edellä ajavan
jarruvalot vilkkuu monta kertaa minuutissa ja nopeus seilaa 75 - 85
välillä, niin mulle riittää kun ajan pääosin 80 km/h ja tarvittaessa
painan kaksi kertaa miinusta päästäkseni 76 nopeuteen tai 2 krt plussaa
päästäkseni 84 nopeuteen.

Toki joskus on tilanteita, että edellä ajavan nopeus seilaakin
laajemmalla haitarilla, esim. 0 - 50 km/h, niin tuollaisessa tilanteessa
minäkin jo luovun vakkarin käytöstä.

Toisaalta, joskus on myös tilanteita, kun ajan Kehä I vasenta kaistaa
GPS:n mukaan 80 km/h, niin mulla onkin satoja metrejä tyhjää kaistaa
edessäni, kun muut vasemman kaistan käyttäjät pyrkivät nopeammin
perille. Erityisesti 60 km/h alueilla saan ihan rauhassa körötellä
vakkari päällä rajoitusnopeutta eikä mummokaistallakaan tule kukaan perä
edellä vastaan, vaan loittonevat kauemmas ihan reilulla nopeuserolla.

Ryhdyttyäni noudattamaan nopeusrajoituksia pilkulleen, on ruuhkaisuuden
tunne kadonnut ajatuksistani lähes kokonaan. Jos olisi tavoitteena ajaa
jatkuvasti +10 km/h ylinopeutta, niin tietysti silloin olisi jatkuvasti
"köröttelijöitä edessä" ja verenpaine nousisi tolppakameroiden
kohdallakin kun pitäisi erikseen jarrutella. Myönnettäköön, että en
kyllä aja Kehä I päivittäin, mutta Hki keskustaan kyllä ajan päivittäin
120 km.

Adaptiivista vakkaria olisi kiva kokeilla, mutta nekään ei taida ihan
nollista lähteä itsekseen liikkeelle? Ja saakohan niillä toteutettua >3
sek turvaväliä, vai onko turvaväli vaan jotain 1 - 2 sek luokkaa?

-Asko

[Asko]

On 16.12.2017 3:18, me wrote:
> Puhdas arvaus ja spekulaatio: kehä III sisäpulella luultavasti enemmän tiekilsoja kun vaikkapa koko Enontekiön kunnassa?

Mielestäni aika epäreilu vertailu. Otapa Enontekiön sijaan
vertailukohdaksi koko Jyväskylän pohjoispuolinen Suomi, niin aletaan
puhua about samanlaisista väestö- ja liikennemääristä? Kummassako nyt on
enemmän tiekilsoja?

Kehä III sisäpuolella varmaan 99 % tiekilsoista on lähes routimatonta
asfaltoitua pintaa. Landella varmaan enemmistö tiekilsoista on
soratietä, johon upotettu "opastinkisko" nousisi roudan myötä pintaan jo
muutamassa vuodessa.

En mä väitäkään, että se olisi helppo tehtävä edes Kehä III sisäpuolella
varustaa _kaikkia_ teitä opastinkiskoilla, mutta on se huomattavasti
helpompaa ja taloudellisesti järkevämpää kuin landella. Itse uskon kyllä
todistavani robottiautojen esiinmarssia joskus vuoden 2040 tienoilla,
enkä ole silloin vielä edes eläkeiässä. Silloinhan se nähdään, pärjääkö
robotit omien sensoriensa voimin, vai täytyykö infrarakentamisella
tarjota niille yhtenäiset "opastinkiskot" tai jonkinlaisia "maamerkkejä"
sinne tänne teiden varsille. Viimeksi kun täällä aiheesta keskusteltiin,
oli puhetta aurausmerkkien kaltaisista kepeistä sorateiden reunoilla,
joissa voisi olla nykyisten heijastimien lisäksi myös jotain edullista
elektroniikkaa joka kepissä.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> Adaptiivista vakkaria olisi kiva kokeilla, mutta nekään ei taida
> ihan nollista lähteä itsekseen liikkeelle?

Lähtee. Joskus ajoin kaverin auton Kuopiosta Tampereelle enkä koko
matkalla koskenut kaasuun tai jarruun kuin vain kerran. (SItä ei enää
lasketa, kun about lähes perillä sitten ajoin ite) Ja matkalla
pysähdyttiin esim. liikennevaloihin. Tuo kertajarrutus tuli siitä,
kun olin targettinopeudeksi laittanut 110, ja sitten liikenneympyrässä
toi auto kuvitteli edelläajavan kääntyneen pois, ja sitten pyrki
kiihdyttämään tuohon tavoitenopeuteeni.

Sitä en tiedä, minkälaisen turvavälin tuohon sai ohjelmoitua, kun en
tuohon asetukseen koskenut. Mutta tuolle riittää pienempi kuin
ihmiselle, kun sen reaktioaika on vain murto-osa ihmisen
reaktiokyvystä.

[Asko]

On 16.12.2017 11:06, Ari Saastamoinen wrote:
> tuohon
> automaattivaihteistosimulaation tuomaan efektiin, että jarrun
> nostamalla se lähtee saman tien eteenpän. Mutta edelleenkin se tuntuu
> musta idioottimaiselta toiminnalta.

Tätä olen jo aiemmin kommentoinut.

> Musta edelleenkin loogisempi
> toimintatapa olisi se, että kun nostan jalan jarrulta se tarkoittaa
> sitä, että en halua jarruttaa (Saatan esim haluta valuttaa autoa
> mäessä johonkin suuntaan

Hyppäsitkö suoraan kivikaudelta Amperan rattiin? Eli jätit väliin
kokonaan sellaiset polttomoottoriautot, joissa on mäkilähtöavustin?
Alkaa olla vissiin melko harvassa ne uudet autot, jotka lähtevät
valumaan taaksepäin, kun ylämäessä nostat jalan jarrulta.

, tai tasaisella on vain turhaa nojata siihen
> jarruun odottaessaan liikennevalon vaihtumista

Tätä asennetta en ole ikinä ymmärtänyt. Risteyksen absoluuttinen
tasaisuus on vaikea arvioida, auto voi kuitenkin lähteä valumaan jos
joku matkustaja vaikka vähän heiluu penkissään edestakaisin? Kenties
kova tuulikin voi saada tasaisella asfaltilla vapaalla seisovan auton
liikkumaan? Viimeistään peräänajo singauttaa autosi liikkeelle kohti
edessä seisovan auton perää ja siinä vaiheessa on myöhäistä ruveta
etsiskelemään jarrupoljinta.

Jotkut kuskithan pitävät ylämäessäkin autonsa liikennevaloissa
"paikoillaan" heijaamalla sitä metrin verran edestakaisin kytkintä
luistattamalla. Tuo nyt on se kaikkein älyttömin toimintatapa.

Jos auto on tarkoitus pitää paikoillaan, niin kyllä se on mielestäni
_kaikissa tilanteissa_ varmistettava käyttöjarrulla, käsijarrulla ja/tai
rengaskiiloilla, eikä vain luottaa pyhään henkeen.

Automaattivaihteistostakin opin vasta vuosi sitten, miksi auto
oikeastaan on pysäytettävä suunnan vaihdon yhteydessä. Toki vaihteen voi
heittää R:ltä D:lle vauhdissakin eikä moottori siihen sammu, mutta
tuolloin liike-energian pysäyttämiseen käytetään vaihdelaatikon sisällä
olevaa ohutta metallipantaa. Tuo osa ei paljoa maksa, mutta sen
vaihtotyö voi olla tuhannen euron remontti. Tuon opittuani olen ollut
entistä tarkempi ajosuuntaa vaihtaessani, että varmasti pysäytän vauhdin
ensin kokonaan käyttöjarrulla ja vasta sitten siirtelen vaihdekeppiä.

-Asko

[Asko]

On 16.12.2017 11:37, Ari Saastamoinen wrote:
> Sitä en tiedä, minkälaisen turvavälin tuohon sai ohjelmoitua, kun en
> tuohon asetukseen koskenut. Mutta tuolle riittää pienempi kuin
> ihmiselle, kun sen reaktioaika on vain murto-osa ihmisen
> reaktiokyvystä.

Niin kauan kun minä olen vastuussa autoni tekosista, en tyydy tuohon
perusteluun. Sitten kun se robotti menee puolestani käräjille vastaamaan
syytteeseen esim. kuolemantuottamuksesta, niin sitten voin jo harkita
tuon perustelun ymmärtämistä. Silloinkin saattaisin kyllä kokea oloni
epämukavaksi samaan tapaan kuin nykyisinkin, jos olen kaverin kyydissä
jossain pienessä riisikipossa perskärpäsenä roikkuen.

-Asko

[Asko]

On 16.12.2017 12:06, Asko wrote:
> Silloinkin saattaisin kyllä kokea oloni epämukavaksi samaan tapaan kuin
> nykyisinkin, jos olen kaverin kyydissä jossain pienessä riisikipossa
> perskärpäsenä roikkuen.

Jos edellä ajava 1000 kg henkilöauto näkee 300 kg hirven 40 m päässä
edessään, renkaat tekevät täysjarrutusta 1 sek myöhemmin, auto törmää
hirveen vielä +50 km/h nopeudella, niin se paikallaan seisova 300 kg
massa luultavasti avittaa tuota 1000 kg massaa pysähtymään aika tehokkaasti.

Jos perässä tulee toinen auto 20 m turvavälillä eikä se pääse
hyödyntämään tuota 300 kg "lisäjarrua", niin sillä on täysi tekeminen
saada autonsa pysähtymään ennen kolarikasaa. Varsinkin jos sillä on
huonommat renkaatkin. Näitä fysiikan lakeja ei kumota nopeammalla
reaktioajalla.

Vaikka en ole adaptiivista vakkaria ikinä kokeillut, niin pahoin pelkään
että tuo 20 m turvaväli on melko lähellä totuutta. Jos adaptiivinen
vakkari pitäisi +100 m turvaväliä, niin se ei enää niin luotettavasti
pystyisi havainnomaan edellä ajavaa autoa, eikä siten myöskään
adaptoitua sen nopeudenmuutoksiin.

Tulevaisuudessa kun autot juttelevat keskenään ja tekniikka kehittyy
hirvien havaitsemiseen, niin yllä olevasta laskelmasta voidaan jättää
tuo 1 sek viive pois, jolloin ensimmäinenkin auto ehtii kenties pysähtyä
kokonaan ennen hirvikolaria ja perässä tuleva autokin aloittaa
täysjarrutuksen millisekuntien sisällä saatuaan viestin edellä ajavalta:
"hirvi tulossa tielle, jarruta perkele!" :)

-Asko

[me]

Den lördag 16 december 2017 kl. 12:36:41 UTC+2 skrev Asko:

> Tulevaisuudessa kun autot juttelevat keskenään ja tekniikka kehittyy
> hirvien havaitsemiseen, niin yllä olevasta laskelmasta voidaan jättää
> tuo 1 sek viive pois, jolloin ensimmäinenkin auto ehtii kenties pysähtyä
> kokonaan ennen hirvikolaria ja perässä tuleva autokin aloittaa
> täysjarrutuksen millisekuntien sisällä saatuaan viestin edellä ajavalta:
> "hirvi tulossa tielle, jarruta perkele!" :)

Tulevaisuutta odotellen kiroilen kyllä lähes päivittäin hidasta/kaatuvaa verkkoa, printteriä josta jokin kulutusasia loppu, vaimon hiljaa
tekemiä säätöjä jne. Eikä tässä henkeni ole mitenkään vaakalaudalla
(no, ehkä se viimeinen, mikäli uskallan jotain piipittää ;-)

En koe olevani luddiitti, mutta en myöskän ole teknomasturboija joka olisi siirtämässä ihmisvastuun koneille.

--
Kaj

[me]

Den lördag 16 december 2017 kl. 11:27:02 UTC+2 skrev Asko:
> On 16.12.2017 3:18, me wrote:
> > Puhdas arvaus ja spekulaatio: kehä III sisäpulella luultavasti enemmän tiekilsoja kun vaikkapa koko Enontekiön kunnassa?

> Mielestäni aika epäreilu vertailu. Otapa Enontekiön sijaan
> vertailukohdaksi koko Jyväskylän pohjoispuolinen Suomi, niin aletaan
> puhua about samanlaisista väestö- ja liikennemääristä? Kummassako nyt on
> enemmän tiekilsoja?

No, ei ollut varsinaisesti tarkoitus olla objektiivisen "reilu", pointtini
näytti kuuitenkin menneen perille.

Mutta olen kyllä semmoinen jänishousu että hermostuttaa _aina_ kun
joku muu ajaa. Tuskin jaksan edes kuvitella miltä tuntuisi mikäli
ajovastuu olisi siirretty robotille.

--
Kaj

[Sepe]

Asko pretended :

Alkuviikosta saamani uusi SuperB sisältää tuon adaptiivisen vakkarin.
Nyt viikon kokemuksella enpä jatkossa jätä pois jos mahdollisuus valita
vain lisävarusteena. Tunnistaa edellä menijän 150m päästä, etäisyys
vakkarin kanssa ajettaessa säädettävissä viisi portaisella asteikolla.
Huonoa on reagointi kääntyviin ajoneuvoihin ja oikealta ohittaviin,
mutta ne oppii pian kompensoimaan kaasun tai jarrun käytöllä.

--
Sepe

[Asko]

On 16.12.2017 16:56, Sepe wrote:
> Alkuviikosta saamani uusi SuperB sisältää tuon adaptiivisen vakkarin.
> Nyt viikon kokemuksella enpä jatkossa jätä pois jos mahdollisuus valita
> vain lisävarusteena. Tunnistaa edellä menijän 150m päästä, etäisyys
> vakkarin kanssa ajettaessa säädettävissä viisi portaisella asteikolla.

Olet siis arvatakseni tällä viikolla lukenut käyttöohjeen kannesta
kanteen. Kerrottiinko siellä jotain metri- tai sekuntiarvoja noille
viidelle eri portaalle? Tai voitko omasta kokemuksestasi kertoa, onko
turvaväli 1 vai 2 valotolpan välin verran (eli 50 vai 100 m ?)

> Huonoa on reagointi kääntyviin ajoneuvoihin ja oikealta ohittaviin,
> mutta ne oppii pian kompensoimaan kaasun tai jarrun käytöllä.

Mikään avustava tekniikka ei ole täydellinen, mutta kun oppii tuntemaan
oman autonsa sielunelämää, niin kyllä niitä avustimista on yleensä
enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tai no, täytyy myöntää että Opelistani olen kyllä disabloinut kuolleen
kulman varoittimen ja etutörmäysvaroittimen, kun niistä oli enemmän
haittaa kuin hyötyä.

Ihan pikkuvinkkinä autosuunnittelijoille: sivupeilin lasiin upotettu
oranssi merkkivalo tulee helposti virhetulkittua peilin kautta
heijastuvaksi suuntavilkuksi. Kun taas sivupeilin varteen (tai ohjaamon
sisäpuolelle) sijoitettu punainen merkkivalo ei niin herkästi aiheuta
vastaavaa virhetulkintaa.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> Hyppäsitkö suoraan kivikaudelta Amperan rattiin? Eli jätit väliin
> kokonaan sellaiset polttomoottoriautot, joissa on mäkilähtöavustin?
> Alkaa olla vissiin melko harvassa ne uudet autot, jotka lähtevät
> valumaan taaksepäin, kun ylämäessä nostat jalan jarrulta.

Ihan tavallisesta manuaalivaihteisesta autosta. Automaatilla olin
elämässäni ajanut tasan keran aikaisemmin (Sen aiemmin mainitsemani
kaverin auton kuopiosta tampereelle) Ei mun autoni ilman tuollaista
avustintakaan valunut mäkilähdössäkään yli viittä senttiä taaksepäin,
jos piti lähteä eteenpäin, niin lähdin eteenpäin.

> Jos auto on tarkoitus pitää paikoillaan, niin kyllä se on
> mielestäni _kaikissa tilanteissa_ varmistettava käyttöjarrulla,
> käsijarrulla ja/tai rengaskiiloilla, eikä vain luottaa pyhään
> henkeen.

Tuossa edellisessä autossani käytin käsijarrua erittäin usein
esim. liikennevaloissa.

[MStr]

On 16.12.2017 17:41, Asko wrote:

> Ihan pikkuvinkkinä autosuunnittelijoille: sivupeilin lasiin upotettu
> oranssi merkkivalo tulee helposti virhetulkittua peilin kautta
> heijastuvaksi suuntavilkuksi.

Ja peiliin katsomalla ei voi päätellä kumpi on kyseessä?

> Kun taas sivupeilin varteen (tai ohjaamon
> sisäpuolelle) sijoitettu punainen merkkivalo ei niin herkästi aiheuta
> vastaavaa virhetulkintaa.

Pitää varmaan olla aika paljon sisäpuolella. Lisäjarruvaloista kun
erikseen säädetään, että eivät saa näkyä (tai siis ehkä säädetään miten
paljon saa näkyä)...

++MStr

[Asko]

On 3.1.2018 19:19, MStr wrote:
> Ja peiliin katsomalla ei voi päätellä kumpi on kyseessä?

No joo, kyllä oranssin varoitusvalon erottaa oranssista suuntavilkusta,
kun riittävän tarkasti katsoo.

Mutta, yleensä nuo tilanteet olivat sellaisia, että kaupunkiliikenteessä
mulla oli edessäkin riittävästi katseltavaa, kun sitten sivusilmällä
huomasin peilissä oranssin vilahduksen. Kun se takaviistossa ollut auto
oli jo sekuntia myöhemmin kiirinyt rinnalle, niin enää en voinut
sivupeilistä tarkistaa, että oliko sillä suuntavilkku päällä, joten mun
piti se koittaa nähdä ihan sivuikkunan kautta sivupilarien katveesta.

Uuden auton saatuani en kauaakaan jaksanut arpoa noiden oranssien
vilahdusten syitä, vaan disabloin sen varoittimen kokonaan. Nyt tiedän,
että jos peilissä vilahtaa oranssia, joku on ihan oikeasti pyrkimässä
kaistalleni.

-Asko

[me]

Den onsdag 3 januari 2018 kl. 21:39:17 UTC+2 skrev Asko:
> On 3.1.2018 19:19, MStr wrote:
> > Ja peiliin katsomalla ei voi päätellä kumpi on kyseessä?

> Mutta, yleensä nuo tilanteet olivat sellaisia, että kaupunkiliikenteessä
> mulla oli edessäkin riittävästi katseltavaa, kun sitten sivusilmällä
> huomasin peilissä oranssin vilahduksen. Kun se takaviistossa ollut auto
> oli jo sekuntia myöhemmin kiirinyt rinnalle, niin enää en voinut
> sivupeilistä tarkistaa, että oliko sillä suuntavilkku päällä, joten mun
> piti se koittaa nähdä ihan sivuikkunan kautta sivupilarien katveesta.

Naulan kantaan! En tiedä missä liikenneympäristössä MStr ajaa. Mutta
vaikkapa kehä ykkönen ruuhkassa kun on 80 km/h (ennenkuin tyssää
nollaan ihan yhtäkkiä), 10 metrin välein eteenpäin JA taaksepäin autoja,
rekka siinä oikealla sivussa ja bussi vasemmalla niin peilistä katsotaan
tuleeko se "kaistanvaihtaja-audi" sieltä 120 km/h. EI katsota tarkasti
tiirustellen mistä joku oranssi vilkku silmäkulmassa johtuu.

(ja ennenkuin joku huomauttaa: ko. liikenteessä jos jättää 50 metrin turvavälin eteen sinne ilmestyy kaksi autoa, sekä se kaistanvaihtaja joka
vaihtaa ja vaihtaa, ja voittaa kymmenen kilsan matkalla 10 metriä...)

(Ja böndeille vielä tiedoksi: kehä ykkönen ei ole moottoritie vaan moottoriväylä (vai mikä nyt lie). Ei siis ole automaattisesti laitonta
ohittaa oikelta puolelta. 3 + 3 kaistaa (ja lisäkaistoja ramppien kohdalla)
ei ehkä ole kaikille tuttu tierakenne?)

--
Kaj

[Ismo Salonen]

On 01/04/18 14:20, me wrote:
>
>
> (Ja böndeille vielä tiedoksi: kehä ykkönen ei ole moottoritie vaan moottoriväylä (vai mikä nyt lie). Ei siis ole automaattisesti laitonta
> ohittaa oikelta puolelta. 3 + 3 kaistaa (ja lisäkaistoja ramppien kohdalla)
> ei ehkä ole kaikille tuttu tierakenne?)

Vaikka böndellä asunkin niin käsittäkseni kehä ykkönen on ihan
tavallinen kaksi (tai useampi) kaistainen tie. Moottoritiehän vaatisi
merkinnän alkuun ja mitään moottoriväylää ei kai ole olemassakaan
virallisesti ? Tuusulanvälylä on moottoritie ( muistaakseni, on hetki
kun siellä ajoin). Tampereen suunnasta en muista mihin kohtaan
moottoritie jatkuu, oliko jossain Keimolan paikkeilla ? Kyllähän se
merkeistä heti näkyy.


Nuo moottori(liikenne)tiet erottaa suomessa vihreistä opasteista.
Muualla maailmassa ei niistä asiaa voi päätellä vaan pitää huomata tien
alusta mitkä merkit siellä on.

ismo

[me]

Den torsdag 4 januari 2018 kl. 17:48:17 UTC+2 skrev Ismo Salonen:
> On 01/04/18 14:20, me wrote:
> >
> >
> > (Ja böndeille vielä tiedoksi: kehä ykkönen ei ole moottoritie vaan moottoriväylä (vai mikä nyt lie). Ei siis ole automaattisesti laitonta
> > ohittaa oikelta puolelta. 3 + 3 kaistaa (ja lisäkaistoja ramppien kohdalla)
> > ei ehkä ole kaikille tuttu tierakenne?)
>
> Vaikka böndellä asunkin niin käsittäkseni kehä ykkönen on ihan
> tavallinen kaksi (tai useampi) kaistainen tie. Moottoritiehän vaatisi
> merkinnän alkuun ja mitään moottoriväylää ei kai ole olemassakaan
> virallisesti ? Tuusulanvälylä on moottoritie ( muistaakseni, on hetki
> kun siellä ajoin). Tampereen suunnasta en muista mihin kohtaan
> moottoritie jatkuu, oliko jossain Keimolan paikkeilla ? Kyllähän se
> merkeistä heti näkyy.

Pointtini kuitenkin oli että moottoritie on monikaistainen mutta
oikealta ei saa ohittaa. Kehä ykkönen on monikaistainen mutta ei
moottoritie joten oikealta _saa_ ohittaa. Vaatii siis huomattavan
enemmän valppautta kuin moottoritie. Ja tulee monelle yllätyksenä.

--
Kaj

[Ismo Salonen]

Ok, mulle tuo ihan itsestään selvää. Tosin täällä näkee ihmisiä (
esimerkiksi ideaparkin sisäänajoväylällä) kääntymässä vasemmalle
oikealta kaistalta kun on kaksi ajokaistaa samaan suuntaan (
yksisuuntainen siis, merkitty alussa a.o merkillä). Lähes joka kerran
kun tuosta käännyn itse vasemmalle vasemmalta kaistalta niin saa varoa
tyhmiä ettei tule oikeasta kyljestä sisään kun eivät ymmärrä
ryhmittymissääntöjä.

ismo

[Asko]

On 5.1.2018 13:18, me wrote:
> Pointtini kuitenkin oli että moottoritie on monikaistainen mutta
> oikealta ei saa ohittaa. Kehä ykkönen on monikaistainen mutta ei
> moottoritie joten oikealta _saa_ ohittaa. Vaatii siis huomattavan
> enemmän valppautta kuin moottoritie. Ja tulee monelle yllätyksenä.

Mä en ole huomannut suurtakaan eroa kanssa-autoilijoiden
ajokäyttäytymisessä Länsiväylä vs. Kehä I. Molemmat ovat nelikaistaisia
pääväyliä, molemmilla 80 km/h nopeusrajoitus. Ihan yhtä valppaana
molemmilla teillä täytyy olla. Ensin mainittu on moottoritie, mutta ihan
samalla tavoin sielläkin ohitellaan oikealta ja niin teen itsekin - jos
ajetaan jonossa. Lakihan ei määrittele, että kummalla kaistalla sen
jonon pitää olla, niin minä voin jatkaa yksinkin oikeaa kaistaa jonon
ohi, jos vasen kaista hidastuu ja minä olen siinä oikealla kaistalla jo
ajanut varttitunnin tasanopeudella 80 km/h.

Kaikkein kiireisimmät kyllästyy vasemman kaistan tukkoisuuteen,
sinkoavat ripeällä ohjausliikkeellä yhden kaistan yli bussikaistalle,
ryntäävät +100 km/h matkanopeuteen, ohittavat bussikaistaa käyttäen,
jonka jälkeen sinkoavat ilman vilkkua ja puskureita hipoen juuri
ohittamiensa autojen eteen, siten että vasemmalla kaistalla ja
keskikaistalla tasanopeutta ajavat joutuvat jarruttamaan.

Lisäksi, jos Länsiväylä Helsinkiin on tukkoinen kahden kaistan
leveydeltä, niin erikseen opastetulla erkanemiskaistalla saa ajaa
oikealta ohi. Monen liittymän kohdalla nuo erkanemiskaistat ovatkin
satojen metrien mittaisia, niin ehtii siinäkin sattua vaaratilanteita,
jos joku sieltä seisovasta jonosta pyrkii erkanemiskaistalle, jossa
jengi ajaa 80 - 100 km/h.

-Asko

[Ismo Salonen]

Onneksi en asu tuolla, käyn siellä silloin tällöin. Olen kyllä muutaman
viikon ollut tuolla töissä joten jotain kokemusta on. Suomessa ruuhkat
johtuu huonosta suunnittelusta ja onnettomista ajotavoista, Euroopan
isoissa metropoleissa ruuhkat johtuu väen paljoudesta mutta siellä
likenne yleensä sujuu ilman isompaa stressiä.

ismo

[me]

Den fredag 5 januari 2018 kl. 18:00:10 UTC+2 skrev Asko:

> Mä en ole huomannut suurtakaan eroa kanssa-autoilijoiden
> ajokäyttäytymisessä Länsiväylä vs. Kehä I. Molemmat ovat nelikaistaisia
> pääväyliä, molemmilla 80 km/h nopeusrajoitus.

Itse kyllä koen että Länsiväylä rauhallisempi. Johtuuko siitä että "peltipoliiseja" ei ole Kirkonummesta itään, elikkä suurin osa jarrutuksista johtuu varsinaisesta liikenteestä? (Toki kuljen länsiväylää hyvin harvoin ruuhka-aikana).

> Ihan yhtä valppaana
> molemmilla teillä täytyy olla. Ensin mainittu on moottoritie, mutta ihan
> samalla tavoin sielläkin ohitellaan oikealta ja niin teen itsekin - jos
> ajetaan jonossa.

...ja koska liikkuva poliisi lakkautettu kiinnijäämisen riski melko olematon.

--
Kaj

[me]

Den fredag 5 januari 2018 kl. 18:00:10 UTC+2 skrev Asko:

> Mä en ole huomannut suurtakaan eroa kanssa-autoilijoiden
> ajokäyttäytymisessä Länsiväylä vs. Kehä I. Molemmat ovat nelikaistaisia
> pääväyliä, molemmilla 80 km/h nopeusrajoitus.

Vielä kehä ykkösestä: vastavalmistuneiden töiden jälkeen siinä on
pitkät matkat 3, jopa neljä kaistaa/suunta. Ja juuri siksi heposti
voi syntyä tilanne että tulee ohitetuksi molemmilta puolilta. Voi
tulla yllätyksenä. Etenkin jos kyseessä on isompia kulkuneuvoja,
kaistat ovat paikoittain toisi kapeita.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_I

--
Kaj

[Asko]

On 5.1.2018 20:19, me wrote:
> Itse kyllä koen että Länsiväylä rauhallisempi. Johtuuko siitä että "peltipoliiseja" ei ole

No, joo on se minunkin mielestä aavistuksen rauhallisempi. Mielestäni se
ei kuitenkaan johdu vihreäpohjaisista opastekylteistä eikä olemattomista
peltipoliiseista, vaan huomattavasti pienemmistä liikennemääristä.

Länsiväylällä liittymis- ja poistumisrampit ovat myös pidemmät, jolloin
niiden kohdalla ei tarvi niin äkkinäisiä kiihdytyksiä/jarrutuksia.

-Asko

[MStr]

On 5.1.2018 20:27, me wrote:
> Vielä kehä ykkösestä: vastavalmistuneiden töiden jälkeen siinä on
> pitkät matkat 3, jopa neljä kaistaa/suunta. Ja juuri siksi heposti
> voi syntyä tilanne että tulee ohitetuksi molemmilta puolilta. Voi
> tulla yllätyksenä. Etenkin jos kyseessä on isompia kulkuneuvoja,
> kaistat ovat paikoittain toisi kapeita.

Ei ne ole kapeita.
Aika harva tuntuu ymmärtävän, että siinä tosiaan on kolme kaistaa samaan
suuntaan. Ajavat keskimmäistä kuin sitä oikeanpuoleista ei olisi
olemassa. Jopa niin, että liittymästä tultuaan siirtyvät keskimmäiselle
hetkeksi ennen kuin siirtyvät taas oikean kaistan kautta erkanemiskaitalle.

++MStr

[MStr]

On 4.1.2018 14:20, me wrote:
> Den onsdag 3 januari 2018 kl. 21:39:17 UTC+2 skrev Asko:
>> On 3.1.2018 19:19, MStr wrote:
>>> Ja peiliin katsomalla ei voi päätellä kumpi on kyseessä?
>
>> Mutta, yleensä nuo tilanteet olivat sellaisia, että
>> kaupunkiliikenteessä mulla oli edessäkin riittävästi katseltavaa,
>> kun sitten sivusilmällä huomasin peilissä oranssin vilahduksen. Kun
>> se takaviistossa ollut auto oli jo sekuntia myöhemmin kiirinyt
>> rinnalle, niin enää en voinut sivupeilistä tarkistaa, että oliko
>> sillä suuntavilkku päällä, joten mun piti se koittaa nähdä ihan
>> sivuikkunan kautta sivupilarien katveesta.
>
> Naulan kantaan! En tiedä missä liikenneympäristössä MStr ajaa.

Nykyisin vähemmän osallitun tuohon Kehä-I-GP:hen, joka-aamuisena se on
varsin rasittavaa jos ei osaa suhtautua kanssaliikkujiin muuta kuin
kilpakumppaneina audi-sarjassa tai bwm-kupissa.

> Mutta vaikkapa kehä ykkönen ruuhkassa kun on 80 km/h (ennenkuin
> tyssää nollaan ihan yhtäkkiä), 10 metrin välein eteenpäin JA
> taaksepäin autoja, rekka siinä oikealla sivussa ja bussi vasemmalla
> niin peilistä katsotaan tuleeko se "kaistanvaihtaja-audi" sieltä 120
> km/h. EI katsota tarkasti tiirustellen mistä joku oranssi vilkku
> silmäkulmassa johtuu.

Eihän siihen kaitapää-audiin tarvitse mitenkään suhtautua koska
kaitanvaihtaja hoitaa väistelyn. Kunhan jatkaa itse ennustettavaan
suuntaan ennustettavalla nopeudella niin kaikki on hyvin. Ohittajia ja
rinnalla ajavia ei tarvitse katsella jatkuvasti, niitä ei tule siihen
yllättäen jos vilkuilee peileihin riittävän usein. Silloin se "oranssi
siellä peilissä" on tunnettu asia, se on se audi joka näkyi hetkeä
aikaisemmin.
Jos taas katselee vain eteenpäin kunnes tarvitsee vaihtaa kaistaa niin
siinä tilanteessa se "rinnalla on jo joku" -valo on varmaankin ihan
hyödyllinen.
++MStr

[Asko]

> On 5.1.2018 20:27, me wrote:
>> kaistat ovat paikoittain toisi kapeita.

On 6.1.2018 19:08, MStr wrote:
> Ei ne ole kapeita.

En ole nyt viimeisimpien muutostöiden jälkeen ajanut esim. Kannelmäen
siltojen alta - ainakaan kaistojen määriä tarkkaillen. Joskus 10 vuotta
sitten sinne lisättiin yksi kaista olemassaolevien siltapilarien väliin,
niin ainakin siinä kohdalla ne kaistat muuttuivat melko kapeiksi. Onko
siltapilareita nyt vasta valmistuneessa remontissa siirretty?

Ihan oikeilla moottoriteilläkin kaistat tuntuvat joskus kapeilta,
varsinkin talvikelillä en mieluusti ryhdy ohitukseen oikealle
kaartavassa mutkassa, koska siinä saattaa ajourat oikaista
naapurikaistan puolelle.

Ja hyvälläkään kelillä ei meinaa kaikki kännykännäprääjät aina pysyä
omalla kaistallaan, vaikka kaista olisi neljättä metriä leveä.

-Asko

[Asko]

On 6.1.2018 19:20, MStr wrote:
> Eihän siihen kaitapää-audiin tarvitse mitenkään suhtautua koska
> kaitanvaihtaja hoitaa väistelyn. Kunhan jatkaa itse ennustettavaan
> suuntaan ennustettavalla nopeudella niin kaikki on hyvin.

Kerro tuo niillekin kaistanvaihtajille, jotka änkeävät puskureita hipoen
eteeni tai taakseni. Sekä niille, jotka vasemmalla kaistalla ajattelevat
"kyllä mä vielä tuon yhden Opelin ohi ehdin, kunnes tarvii siirtyä
ulosmenorampille" - ja se ulosmenorampin 500 m ennakko-opaste jäi
taaksemme jo hyvän aikaa sitten.

Päivittäin joudun pudottamaan cruisen pois, kun joku vaihtaa kaistaa
eteeni epämiellyttävän lähelle. Jos ennen tuota tilanne olin itsekin
juuri saavuttamassa edelläni ajavaa, niin väliimme änkeävälle ei jää
mahdollisuuttakaan jatkaa ohitustaan tarpeeksi pitkälle. Jos siis näen,
että joku on kohta tulossa eteeni, niin ihan mieluusti ennakoin tuon
tilanteen ja pudotan cruisen pois jo ennen kun hän on edessäni.

Tiivissä jonossa vielä jotenkin siedän eteen änkeämisen osana
ruuhka-ajoa, mutta jos lähes tyhjälläkin moottoritiellä ohittaja palaa
oikealle kaistalle aivan nenäni eteen, niin kaukovaloviiksi on minulla
melko herkässä. Ja jos ohittajalla on olematon nopeuserokin, siirryn
minä vasemmalle kaistalle jatkamaan ajoani samalla nopeudella, kunnes se
ohittaja joskus minuutin päästä on mielestäni riittävän kaukana
edelläni, niin voin palata takaisin oikealle kaistalle.

-Asko

[me]

Kai siinä myöskin vaikuttaa että se tynkä kehä kaksi joka on saatu rakennettua edesauttaa nimenomaan länsiväylän liikennettä?

--
Kaj

[me]

Niin, imho oli moka kun aikoinaan ei rakennettu kehä kakkonen valmiiksi. Nykyään paljon enemmän pakkolunastamista/tunneleita. Mutta ilmeisesti on kyllä aikomusta rakentaa kehä kakkonen valmiikisi, neljä kaistaa molempiin suuntiin.

(Jos itselläni on tarve kiertää Helsingin valitsen usein kehä kolmosen. Pidempi matka, mutta sujuvampi liikenne. Ajassa usein jopa nopeampi)

--
Kaj

[Asko]

On 7.1.2018 15:36, me wrote:
> Kai siinä myöskin vaikuttaa että se tynkä kehä kaksi joka on saatu rakennettua edesauttaa nimenomaan länsiväylän liikennettä?

Millä tavoin? Aika paljon sinne kehälle on menijöitä ja tulijoita, niin
luultavasti Länsiväylällä olisi vähemmän liikennettä ainakin välillä
Matinkylä - Ruoholahti, jos Kehä kakkosen tilalla olisi peltoa.

Itsekin olen monet kerrat tullut Turun suunnasta vt 1 tavoitteena
Helsingin ydinkeskusta, niin nopein reitti on Kehä kakkosen kautta
Länsiväylälle ja sitä pitkin lähes keskustaan asti. Jos Kehä kakkosen
tilalla olisi peltoa, joutuisivat kaikki Porin ja Turun suunnalta
tulevat ajamaan Munkkiniemen kautta ja köröttelemään kaupunkialueella
kymmenet liikennevalot ennen keskustaa.

Jos taas pyritään Kirkkonummi-Inkoo seudulle ja lähtöpaikkana on
Nurmijärvi-Järvenpää seutu, niin nopein reitti lienee kehä kolmosta sen
länsipäähän asti ja sieltä 51:stä pitkin loppumatka. Tälläkään reitillä
en näe, että Kehä II vaikuttaisi Länsiväylän liikenteeseen millään tavoin.

-Asko

[me]

Den söndag 7 januari 2018 kl. 17:53:52 UTC+2 skrev Asko:

> Itsekin olen monet kerrat tullut Turun suunnasta vt 1 tavoitteena
> Helsingin ydinkeskusta, niin nopein reitti on Kehä kakkosen kautta
> Länsiväylälle ja sitä pitkin lähes keskustaan asti. Jos Kehä kakkosen
> tilalla olisi peltoa, joutuisivat kaikki Porin ja Turun suunnalta
> tulevat ajamaan Munkkiniemen kautta ja köröttelemään kaupunkialueella
> kymmenet liikennevalot ennen keskustaa.

Ilman kehä kakkosta joutuisin käyttämään enemmän ykköstä. Mutta en
tiedä kuinka suuri osa liikennevirrasta on minun tyyppisiä. Minä
kun tulen itähelsingistä enkä käytännössä koskaan enään tuo autoa
keskustaan. Metro on niin kätevä. (Ja kun kuitenkin on kuukausilippu).

(Kun muuten oli kyse siitä kuinka tietyöt ykkösellä niin se Keilalahti
on pimeässä ja sateella melko valppautta vaativa koetus. Ei vaan se
liikenne, vaan myöskin kaikki haijastimet ja alati siirtyvät ajoradat).

--
Kaj

[Asko]

On 7.1.2018 15:40, me wrote:
> Niin, imho oli moka kun aikoinaan ei rakennettu kehä kakkonen valmiiksi. Nykyään paljon enemmän pakkolunastamista/tunneleita. Mutta ilmeisesti on kyllä aikomusta rakentaa kehä kakkonen valmiikisi, neljä kaistaa molempiin suuntiin.

Saa nähdä toteutuuko ikinä. Matkojen km-pituuksiin sen tulo ei juurikaan
vaikuttaisi, kun pääväylien verkosto on jo nyt mielestäni riittävän
tiheä ko. seudulla. Ruuhka-aikoina se toki vähentäisi ruuhkaa sen
ympärillä sijaitsevilta muilta pääväyliltä.

Mun mielestä olisi maankäytöllisesti tehokkaampaa pakkolunastaa kehä III
tuntumasta reilunkokoiset tontit pysäköintilaitosten rakentamiseksi ja
käyttää mainitsemasi tunneleiden louhimiseen aiotut rahat esim.
7-kerroksisten parkkitalojen rakentamiseen. Alimmat 2 - 3 kerrosta voisi
olla perinteisesti ajorampein varustettu, mutta siitä ylöspäin
mentäisiin henkilöautohisseillä, niin parkkitaloon mahtuu enemmän
parkkiruutuja.

Kun nuo parkkitalot ovat valmiina sisääntuloväylien varrella, varataan
keskustaan johtavalta väylältä oikeanpuoleisin kaista bussikaistaksi ja
varustetaan se ruuhkaisimmissa kohdissa kameravalvonnalla. Parkkitalolta
järjestetään sellaiset "shuttle bus" yhteydet, jotka eivät pysähdy
matkan varrella yhdelläkään pysäkillä, vaan vasta lähimmän juna- tai
metroaseman luona. Ainoastaan valtateiltä 1 ja 3 saavuttaessa bussi
joutuisi tekemään kilometrin mutkan päästääkseen nykyisin
olemassaolevalle juna-asemalle, mutta kaikki muut sisääntuloväyläthän
(51, 120, 45, 4, 170) kulkevat jo valmiiksi juna- tai metroaseman vierestä.

Jos pystytään näin tarjoamaan reilusti yksityiautoilua nopeampi yhteys
keskustaan, niin varmasti moni autoilija alkaisi harkita bussilipun ostoa.

> (Jos itselläni on tarve kiertää Helsingin valitsen usein kehä kolmosen. Pidempi matka, mutta sujuvampi liikenne. Ajassa usein jopa nopeampi)

Meinasin jo kommentoida, että tosi pitkä lenkki siitäkin tulee, jos
tarvii ajaa Kehä III ihan päästä päähän asti. Mutta kun katsoin
kartasta, niin tieltä 170 tielle 51 tulee ajomatkaa Kehä III kautta 46
km ja keskustan läpikin 41 km. Olet siis oikeassa, kyllä Kehä III on
viisain ratkaisu monella reitillä, ihan vuorokaudenajasta riippumatta.

-Asko

[me]

Hmm, en saa juuri noita kilometreja mutta jos olen mielestäsi oikeassa en
lähde valittamaan asiasta ;-)

Minulle kehä kolmonen antaa kaksi hyötyä: vähemmän "nykivää" ajoa ja
"ulos" päätyäni olen jo melkein Kirkkonummella (tyypillinen
loppukohde Siuntio tai Tammisaari). Lisäksi on mahdollista että jopa
säästyy bensaa?

--
Kaj

[MStr]

On 6.1.2018 19:24, Asko wrote:

> Ihan oikeilla moottoriteilläkin kaistat tuntuvat joskus kapeilta,

Se, että kaistat tuntuvat kapeilta saattaa olla tarkoituksellista. Se
vähentää ajonopeuksia. Ja se mikä tuntuu yhdestä kapealta ei välttämättä
tunnu toisesta. Kaveri ajoi erikoiskuljetuksia ja aina välillä ihmetteli
miten Micra ei mahtunut siitä mistä lavetti...

> Ja hyvälläkään kelillä ei meinaa kaikki kännykännäprääjät aina pysyä
> omalla kaistallaan, vaikka kaista olisi neljättä metriä leveä.

Tuolle nyt ei voi muuta kuin toivoa lisää valvontaa.

++MStr

[MStr]

On 6.1.2018 19:33, Asko wrote:
> On 6.1.2018 19:20, MStr wrote:
>> Eihän siihen kaitapää-audiin tarvitse mitenkään suhtautua koska
>> kaitanvaihtaja hoitaa väistelyn. Kunhan jatkaa itse ennustettavaan
>> suuntaan ennustettavalla nopeudella niin kaikki on hyvin.
>
> Kerro tuo niillekin kaistanvaihtajille, jotka änkeävät puskureita hipoen
> eteeni tai taakseni. Sekä niille, jotka vasemmalla kaistalla ajattelevat
> "kyllä mä vielä tuon yhden Opelin ohi ehdin, kunnes tarvii siirtyä
> ulosmenorampille" - ja se ulosmenorampin 500 m ennakko-opaste jäi
> taaksemme jo hyvän aikaa sitten.

Eikö tuossa ne oranssit valot peileissäsi ole sitten sinulle tarpeen?
Minun ohitseni ei juuri ikinä tule ketään jota en olisi jo aikaisemmin
nähnyt.
"Kiilaajissa" vilkuttomat ovat ne ongelmallimmat. Ei niihin vaikuta
mitenkään se onko minun autossani joku järjestelmä joka kertoo heidän
saapuneen "kuolleeseen kulmaan" vai ei, silloin kun en itse ole kaistaa
vaihtamassa.

Ja miten ajattelit suhtautua niihin taakse tuleviin? Jarruttamalla?

Itse pyrin aina "ruuhkassa" (jos sellaisia suomessa on) vaihtamaan
kaistaa jonkun taakse mielummin kuin eteen, eli minulla on liian pieni
turvaväli hetken aikaa...

> Päivittäin joudun pudottamaan cruisen pois, kun joku vaihtaa kaistaa
> eteeni epämiellyttävän lähelle.

Toimisiko sellainen turvaväliautomaatti tuossa paremmin kuin vakionopeus?

++MStr

[Asko]

On 8.1.2018 19:30, MStr wrote:
> Eikö tuossa ne oranssit valot peileissäsi ole sitten sinulle tarpeen?
> Minun ohitseni ei juuri ikinä tule ketään jota en olisi jo aikaisemmin
> nähnyt.

Kyllä minäkin osaan seurata peilejä ihan ilman hälytysvaloja. Kuten
kerroin, ne hälytysvalot vaan aiheuttavat virhetulkintoja, kun ne voi
ajatuksissaan sekoittaa suuntamerkkiin. Oranssia nähdessäni saatoin siis
ryhtyä tekemään eteeni tilaa kohta eteen kiilaavaa autoa varten, mutta
se autopa jatkoikin suoraan eikä sillä mitään suuntamerkkiä ollutkaan
päällä. Parin tämmöisen virhetulkinnan jälkeen disabloin oranssin
hälytysvalon ja onneksi se pysyi huollon jälkeenkin disabloituna.

> "Kiilaajissa" vilkuttomat ovat ne ongelmallimmat.

Niinpä. Toisaalta, kun vilkullakin on vaikea saada tilaa, niin moni
jättää sitten vilkuttamatta ja luottavat yllätystaktiikkaan. Itse kyllä
käytän vilkkua reippaanlaisesti - enkä ikinä luota siihen kolmen
vilautuksen pikavilkkuun joka tulee viikseä hipaisemalla.

> Ja miten ajattelit suhtautua niihin taakse tuleviin? Jarruttamalla?

Jos joku roikkuu epämiellyttävän lähellä, niin tilanteen ratkaisemiseksi
minulla on tapauksesta riippuen erilaisia keinoja. Jos nyt puhuttiin
nelikaistaisesta, niin vähiten provosoiva keino lienee pudottaa cruisen
asetusarvoa 2 - 4 km/h siksi aikaa, että perskärpänen löytää itselleen
sopivan ohituspaikan. Jos se ei riitä, niin vielä 10 km/h nopeudesta
pois. Olenpa mä joskus vilkutellut jarru- tai sumuvaloakin. Ainakin
kerran muistan 100 km/h moottoritiellä pudottaneeni vauhdin alle
kuuteenkymppiin, ennenkuin perseessä roikkuva pakettiauto rohkaistui
ohittamaan minut.

> Itse pyrin aina "ruuhkassa" (jos sellaisia suomessa on) vaihtamaan
> kaistaa jonkun taakse mielummin kuin eteen, eli minulla on liian pieni
> turvaväli hetken aikaa...

Sama täällä. Ei tee mieli siirtyä kenenkään eteen, ennenkuin hänen
molemmat ajovalot näkyvät keskipeilistäni. Lisäksi mulla on se
mainostamani 10 sek sääntö, eli jos ehtisin käydä oikealla kaistalla
pistäytymässä alle 10 sek, niin mielestäni sinne on turha mennä silloin
ollenkaan. Hermostukoot vasemmalla kaistalla takanani tulevat, mutta
minä saatan jatkaa ohitustani 3 km/h nopeuserolla minuuttitolkulla, jos
tuollaisella nopeuserolla niitä ohitettavia vaan riittää.

> Toimisiko sellainen turvaväliautomaatti tuossa paremmin kuin vakionopeus?

En ole kuullut turvaväliautomaatista, joka kykenisi luotettavasti
pitämään 100 m turvavälin. Onhan niitä adaptiivisia vakkareita muutaman
vuoden ollut tarjolla, mutta ilmeisesti niiden pisinkin turvaväli on
jotain 50 metriä kun ei autovalmistajan mielestä tarvi sen pidempi olla.
Tosiasiassa kyse lienee siitä, että tutka ei kykene tekemään luotettavia
havaintoja kauempana edellä ajavasta.

-Asko

[MStr]

On 9.1.2018 18:32, Asko wrote:

> Kyllä minäkin osaan seurata peilejä ihan ilman hälytysvaloja. Kuten
> kerroin, ne hälytysvalot vaan aiheuttavat virhetulkintoja, kun ne voi
> ajatuksissaan sekoittaa suuntamerkkiin. Oranssia nähdessäni saatoin siis
> ryhtyä tekemään eteeni tilaa kohta eteen kiilaavaa autoa varten, mutta
> se autopa jatkoikin suoraan eikä sillä mitään suuntamerkkiä ollutkaan
> päällä. Parin tämmöisen virhetulkinnan jälkeen disabloin oranssin
> hälytysvalon ja onneksi se pysyi huollon jälkeenkin disabloituna.

Jos joku on kiilaamassa eteesi, ei hänellä ole juuri ikinä vilkkua
päällä sinun rinnalla.

>> "Kiilaajissa" vilkuttomat ovat ne ongelmallimmat.
>
> Niinpä. Toisaalta, kun vilkullakin on vaikea saada tilaa, niin moni
> jättää sitten vilkuttamatta ja luottavat yllätystaktiikkaan. Itse kyllä
> käytän vilkkua reippaanlaisesti - enkä ikinä luota siihen kolmen
> vilautuksen pikavilkkuun joka tulee viikseä hipaisemalla.

Tuota en ole koskaan ymmärtänyt. Ikinä ei ole ollut vaikeaa saada tilaa
jos haluaa vaihtaa kaistaa. Siis jonkun taakse. Viimeistään toinen antaa
vaihtaa siihen.
Tuo kolme vilkahdusta on aivan turha ominaisuus. Ei rauhalliseen
kaistanvaihtoon riitä kolme vilkahdusta. Jos saisin valita niin kahden
vilkun "mene ohitse" automaatti olisi paljon hyödyllisempi.

>> Itse pyrin aina "ruuhkassa" (jos sellaisia suomessa on) vaihtamaan
>> kaistaa jonkun taakse mielummin kuin eteen, eli minulla on liian pieni
>> turvaväli hetken aikaa...
>
> Sama täällä. Ei tee mieli siirtyä kenenkään eteen, ennenkuin hänen
> molemmat ajovalot näkyvät keskipeilistäni.

Ja silti alat tehdä tilaa eteesi, kun rinnalla oleva laittaa vilkun
päälle? Todella ärsyttävää.

Nopeuden pumppaajat päätiellä kun on tulossa rampista päätielle ovat
vielä ikävämpiä. Varsinkin jos on yhdistelmässä pikkasenkin kuormaa,
niin on _paljon_ helpompi hidastaa jonkun taakse kuin yrittää saada
nopeutta takaisin.

> Lisäksi mulla on se
> mainostamani 10 sek sääntö, eli jos ehtisin käydä oikealla kaistalla
> pistäytymässä alle 10 sek, niin mielestäni sinne on turha mennä silloin
> ollenkaan. Hermostukoot vasemmalla kaistalla takanani tulevat, mutta
> minä saatan jatkaa ohitustani 3 km/h nopeuserolla minuuttitolkulla, jos
> tuollaisella nopeuserolla niitä ohitettavia vaan riittää.

Minulla taas on menkööt jos ovat mennäkseen sääntö. Jos edessäni on
tilaa niin menen 10s rakoon päästämään niitä kiireisempiä ohitse, ei se
ole minulta pois.
Ikävimpiä ovat ne jotka roikkuvat takapuskurissa sinne oikeallekin,
vaikka voisivat jatkaa vasenta. Mutta ne jotka jatkavat sillä nopeudella
jolla minut saavuttivat voivat ihan hyvin ohittaa minut sen 10s aikana
kun ajelen siellä toisella kaistalla.

++MStr

[Asko]

On 9.1.2018 19:05, MStr wrote:
> Jos joku on kiilaamassa eteesi, ei hänellä ole juuri ikinä vilkkua
> päällä sinun rinnalla.

Kyllä noita vaan näkee lähes viikoittain. Ohittajalla 20 - 30 km/h
nopeusero minuun nähden. Vilkku päälle rinnallani. Ohjausliike eteeni
alkaa jo kun hänen oikea takanurkkansa on vasemman etunurkkani kohdalla.
Hän on jo kokonaan edessäni sekuntia myöhemmin. Nopeimmat sinkoajat
taitavat tehdä tuon tempun sillä kolmen välähdyksen pikavilkulla.

> Tuota en ole koskaan ymmärtänyt. Ikinä ei ole ollut vaikeaa saada tilaa
> jos haluaa vaihtaa kaistaa. Siis jonkun taakse. Viimeistään toinen antaa
> vaihtaa siihen.

Alle 10 km/h nopeuserolla joutuu vaan odottamaan jopa 10 sek, että se
toinen tai kolmas rako tulee kohdalleni. Moottoritiellä tuo aika ei
mikään ongelma ole, mutta liittymisrampeilla ja kaupunkialueella kaista
loppuu helposti kesken ennenkuin se rako tulee kohdalleni.

> Tuo kolme vilkahdusta on aivan turha ominaisuus. Ei rauhalliseen
> kaistanvaihtoon riitä kolme vilkahdusta. Jos saisin valita niin kahden
> vilkun "mene ohitse" automaatti olisi paljon hyödyllisempi.

Samaa mieltä. Opel Corsa 2007 sai asetuksista valittua, tuottaako
hipaisuvilkku 1 vai 3 välähdystä. Sen sijaan Opel Astra 2016 ei
tuollaista hienoutta enää ole.

> Ja silti alat tehdä tilaa eteesi, kun rinnalla oleva laittaa vilkun
> päälle? Todella ärsyttävää.

En tietenkään, jos se rinnalla oleva on takanurkalla ja ajaa mun kanssa
samaa nopeutta tai mua hitaammin. Mutta jos se on menossa 10 km/h
nopeuserolla ohi, niin arvelen sen pyrkivän nimenomaan eteeni.

Itse pyrin laittamaan vilkun päälle aina reilusti jonkun edellä tai
sitten takanurkalla. Ihan tasan rinnalla tai etunurkalla mun on turha
laittaa vilkkua päälle, jos olen hänen taakse pyrkimässä.

-Asko

[me]

Den söndag 7 januari 2018 kl. 18:36:26 UTC+2 skrev Asko:

> Kun nuo parkkitalot ovat valmiina sisääntuloväylien varrella, varataan
> keskustaan johtavalta väylältä oikeanpuoleisin kaista bussikaistaksi ja
> varustetaan se ruuhkaisimmissa kohdissa kameravalvonnalla. Parkkitalolta
> järjestetään sellaiset "shuttle bus" yhteydet, jotka eivät pysähdy
> matkan varrella yhdelläkään pysäkillä, vaan vasta lähimmän juna- tai
> metroaseman luona.

> Jos pystytään näin tarjoamaan reilusti yksityiautoilua nopeampi yhteys
> keskustaan, niin varmasti moni autoilija alkaisi harkita bussilipun ostoa.

Tänään oli hesarissa juttu siitä kuinka osa vantaabusseista ovat siirtäneet päätepysäkinsa kalasatamaan, keskusta on "täys". Ongelma siis ei ole ensisijaisesti sisääntuloväylät. (Mutta oikeasti on kyllä harvoin järkevää tuoda auto keskustaan (ruuhka-aikana), suuret ostoksethan tehdään kuitenkin kehä kolmosen kaupoissa)

Ja uskon että suuri osa kehäteitä käyttäjista nimenomaan haluavat _välttää_ Helsinkiä. Tällöin juuri kehä kakkonen vähentäisi painetta ykköseelle ja kolmoselle.

--
Kaj

[Asko]

On 9.1.2018 21:40, me wrote:
> Ja uskon että suuri osa kehäteitä käyttäjista nimenomaan haluavat _välttää_ Helsinkiä. Tällöin juuri kehä kakkonen vähentäisi painetta ykköseelle ja kolmoselle.

Kylmästi vaan toinen kaista bussikaistaksi molemmilla olemassaolevilla
kehäteillä. Ihmiset toteaisivat yksityisautoilun mahdottomaksi,
siirtyisivät käyttämään busseja, jolloin kehäteille jäisi vähemmän
autoja ja paine kehä kakkosen rakentamiseen katoaisi.

Nythän on myös suunnitteilla pikaraitiotie sujuvoittamaan nimenomaan
tuota poikittaisliikennettä. Se on mielestäni paljon parempi
suunnitelma, kuin teiden rakentaminen yksityisautoilua varten tai
tallinnantunneli.

-Asko

[Ari Saastamoinen]

Asko <as...@noname.invalid> writes:

> tallinnantunneli.

Tallinnatunneli on ihan hyvä backup kun AKT vähän väliä jumittaa
satamat, vaikka niillä olis sopimukset kunnossa, niin sitten ihan vain
siksi, että "kun me voidaan, ja tälle viikolle on luvattu hyvä
lomailukeli".

--
Arzka oh3mqu+...@hyper.fi - En halua follareita mailina
1. Valitse sopiva paikka, ei ihmisten tai rakennusten lahella, jossa
paukku voi aiheuttaa hairiota. - Iso-Kiinalaisen kayttoohje

[me]

Den onsdag 10 januari 2018 kl. 20:33:02 UTC+2 skrev Asko:

> Nythän on myös suunnitteilla pikaraitiotie sujuvoittamaan nimenomaan
> tuota poikittaisliikennettä. Se on mielestäni paljon parempi
> suunnitelma, kuin teiden rakentaminen yksityisautoilua varten tai
> tallinnantunneli.

Viimeksi kun asiasta näin tallinnantunneli on tarkoitus rakentaa
ilman verovaroja joten siitä vaan. (Enkä oikein näe mitkä kehäteiden
järjestelyt voisivat korvata tallinnantunnelia).

--
Kaj

[Asko]

On 11.1.2018 17:55, me wrote:
> Viimeksi kun asiasta näin tallinnantunneli on tarkoitus rakentaa
> ilman verovaroja joten siitä vaan.

Joopajoo. Jo tähän mennessä tehtyihin esiselvityksiin on saatu EU rahaa
miljoona eur. Paljonkohan sen lisäksi on käytetty suomalaisten
veronmaksajien rahoja kuluneen 10 vuoden aikana, kun kohtuullisen
laajalla komitealla on asiaa selvitelty ja merenpohjaakin jo tutkittu?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki%E2%80%93Tallinna-rautatietunneli

Varsinaisen tunnelin kuluista on puhuttu 3 vuotta sitten, että
julkisella rahalla jopa 50 %. Mistä sinulla on tieto, että yksityinen
rahoitus olisi 100 %? Ettei vaan olisi se "yksityinen rahoituskin"
pääosin valtionyhtiöiltä, kuten VR, Trafi, yms?

https://yle.fi/uutiset/3-7796959

PS. Tallinnan tunneliin budjetoidulla 13 miljardilla saataisiin
jokaiseen suomen kuntaan ja kaupunkiin 5 uutta koulua + 5 uutta
vanhainkotia (á 4 miljoona eur) nyt homehtuvien rakennusten tilalle.
Huomattavasti mielummin käyttäisin rahan näihin hankkeisiin, kuin tunneliin.

-Asko