Loisteho, loisvirta?
Vahis
Jos 12 V akusta ottaa virtaa 12 V 15 W hehkulampulle,
on aika selkeää kauanko akussa virtaa riittää.
Mutta entäs invertterin avulla 230 V 15 W "energiansäästölamppu",
tai pienoisloisteputki, joka vastaa valoteholtaan jotain oliko se
nyt 60 W hehkulamppua?
Se kun kuulemma käyttää myös loistehoa, jota kotien sähkömittarit eivät
mittaa, ja voimayhtiöt suunnittelevat loistehosta laskuttamista
kotitalouksilta aivan kuten teollisuudessa.
Päätötehoa kun kuluu paljon vähemmän ja näin ollen tuotot laskee.
Miten käy kun 12 V akkuun kytketään invertteri ja perään ruuvataan 15 W
pienoisloisteputki?
Mitenkäs tämä nyt tarvittava loisteho sitä akkua syö?
Noita putkia käyttämällä pärjäisi yksillä vermeillä valaistuksessa,
maasähköä tai invertteria käytettäessä olisi samat valot.
Vahis
--
http://waxborg.servepics.com
openSUSE 11.3 (x86_64)
2.6.34.7-0.5-default
Mika Iisakkila
> Miten käy kun 12 V akkuun kytketään invertteri ja perään ruuvataan 15 W
> pienoisloisteputki?
Ei sitä sähköenergiaa tyhjästä synny, eli tässä tapauksessa
tasasähköpuolelta lähtee kyllä ihan kaikki teho, mitä lamppu
palamiseensa käyttää. On sitten sen invertterin asia pahoittaako se
mielensä jossain vaiheessa ylenpalttisesta loistehosta (ts. kuorman
väärästä tehokertoimesta). Pari esl:ää ei tee sitä eikä tätä.
Lienee väärinkäsitys, että kotitalouksien sähkölaitteiden
loisteho-osuus olisi jotenkin ilmaista, koska mittari ei sitä mittaa.
Ei se sielläkään mitään valaise/lämmitä -- se on tavallaan vain
sähköenergiaa, joka seilaa turhaan siirtojohdoissa edestakaisin ja
kuormittaa niitä. Kotitalouksia (so. tarpeeksi pieniä liittymiä) ei
vain siitä laskuteta, suurkäyttäjät joutuvat maksamaan ja/tai
kompensoimaan loistehon osuuden mahdollisimman pieneksi omassa
sähköjärjestelmässään.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
nospa...@supertel.fi
> Noita putkia käyttämällä pärjäisi yksillä vermeillä valaistuksessa,
> maasähköä tai invertteria käytettäessä olisi samat valot.
>
Itse lähtisin melkein toisesta suunnasta ratkaisemaan.
Eli maasähkölle akkulaturi tai virtalähde ja 12V
energiasäästölamput. valaisuun.
Silloin akkukäytössä ei ajeta aggrekaatin kautta 230V
lamppuja, joka on hyötysuhteeltaan huonompi idea kuin
12V lamput, jotka on suunniteltu akkukäyttöön.
Eli 12V led-valot tai "oikeat" 12V loisteputket niiden 230V
energiasäästörämpylöiden tilalle. Silloin maasähköllä
toimitaan huonommalla hyötysuhteella kuin akkukäytössä,
mikä on parempi kuin toisin päin.
Jos invertteri käyttää vain esim yhtä energiasäästölamppua,
todennäköisesti akusta valoksi-hyötysuhde ei juuri hehkulamppua
voita, koska invertteri hukkaa useamman watin tyhjäkäyntitehoa,
ja esim 11W teholla hyötysuhde voi olla huono. 12V led-valaisimet
on hyötysuhteeltaan parempia kuin 230V energiasäästölamput tai
LED-polttimot. Loisteputkista en osaa sanoa, kummat toimii paremmalla
hyötysuhteella.
12V systeemin huono puoli on johdotusten häviöt, eli 12V 24W lamppu
vie 2A, kun 230V vastaava tarvitsee vain runsaat 100mA virtaa.
Eli 12V käyttävässä 10m johdotuksessa häviöt alkaa olla akkiä
prosentteja
hyötytehosta. Eli tarvitaan paksumpaa kuparia. Lisäksi varsinkin, jos
12V on
akun kanssa rinnan, on oikosulkuriski ja sulakkeen mitoittaminen
tarkempaa kuin 230V:lla.
Veneessä tai asuntoautossa yleensä maasähköllä voisi käyttää vaikka
halogeeneja tai hehkulamppuja, koska harvemmin pieni lämmitys on
Suomessa pimeän aikaan haitaksi, ja lämpöpallot tai halogeenit
on ihan hyviä säteilylämmittimiä..
Vahis
> On 20 joulu, 21:46, Vahis <waxb...@gmail.com.invalid> wrote:
>> Noita putkia käyttämällä pärjäisi yksillä vermeillä valaistuksessa,
>> maasähköä tai invertteria käytettäessä olisi samat valot.
>>
>
> Itse lähtisin melkein toisesta suunnasta ratkaisemaan.
> Eli maasähkölle akkulaturi tai virtalähde ja 12V
> energiasäästölamput. valaisuun.
>
> Silloin akkukäytössä ei ajeta aggrekaatin kautta 230V
> lamppuja, joka on hyötysuhteeltaan huonompi idea kuin
> 12V lamput, jotka on suunniteltu akkukäyttöön.
Näyttää vain aika paljon kirkkaammalta tuollainen 230 V 15 W esl kuin
mikä tahansa 12 V 15 W lamppu, paitsi 12 V esl, jota en ole kokeillut.
Ja invertteri ja lamppuja sattuu olemaan valmiina. Ne ovat lisäksi
"pakkaslamppuja", ulkokäyttöön tarkoitettuja. Hyvin näyttävät pelaavan
kun olen kokaissut. Siellä auton takahutlarissa kun nyt juuri pääsee
kokeilemaan tuota pakkasjuttua oikein hyvin.
>
> Eli 12V led-valot tai "oikeat" 12V loisteputket niiden 230V
> energiasäästörämpylöiden tilalle. Silloin maasähköllä
> toimitaan huonommalla hyötysuhteella kuin akkukäytössä,
> mikä on parempi kuin toisin päin.
Ledit on joko kallita tai ikävän värisiä.
Full Spectrum LED on varmaan ratkaisuna hyvä, kunhan yleistyvät.
Sellainen "ledrimaputkivalaisin" kyllä näyttää hyvältä.
Rajattoman budjetin tilanteessa tekisin niistä.
Jos 4 x 15 W esl = 60 W kulutus ja valaisun vastaavuus pitäisi olla
tekstien mukaan (näköhavainto tukee) 4 x 75 W hehkulamppu niin suhde
vaikuttaa hyvältä.
Mutta juuri tuo 15 W sitä "kotona laskutettavaa tehoa" epäilyttää akun
tuottaessa senkin loisvirran.
Kuluuko sitä loistehoa toinen mokoma? Silloin ollaan jo aika korkeissa
lukemissa.
Kai se täytyy laittaa koepenkkiin valot ja ottaa aikaa kun ei kukaan
tiedä vastausta.
Mitäs tämä loisteho on lontooksi?
Osaisi etsiä vähän laajemmalta vastausta...
>
> Jos invertteri käyttää vain esim yhtä energiasäästölamppua,
> todennäköisesti akusta valoksi-hyötysuhde ei juuri hehkulamppua
> voita, koska invertteri hukkaa useamman watin tyhjäkäyntitehoa,
> ja esim 11W teholla hyötysuhde voi olla huono. 12V led-valaisimet
> on hyötysuhteeltaan parempia kuin 230V energiasäästölamput tai
> LED-polttimot. Loisteputkista en osaa sanoa, kummat toimii paremmalla
> hyötysuhteella.
Tässä olisi tekeillä 4 x 15 W esl -valaistus.
Aika vähän ne invertterit hukkaa, ei paha, kun sitten taas johtoihin ei
mene niinkään tehoa.
1000 W, hetkellinen tehonkesto 2000 W, lepovirta < 1.2 A
>
> 12V systeemin huono puoli on johdotusten häviöt, eli 12V 24W lamppu
> vie 2A, kun 230V vastaava tarvitsee vain runsaat 100mA virtaa.
> Eli 12V käyttävässä 10m johdotuksessa häviöt alkaa olla akkiä
> prosentteja
Johdotusta tulee jonkin verran ja jokatapauksessa tarvitaan
mikroaaltouunille ja kaffenkeittimelle yms. 230 V. Siinähän ne menisi
samassa kaikki, yhdet johdot ja yhdet laitteet.
Jolleivät olisi radiossa uhkailleet sillä loistehon laskutuksella en
olisi moisesta edes tiennyt ja pistänyt zydeemin paikoilleen.
Mutta jos siinä kuitenkin on jotain, en viitsisi tehdä kuin yhden kerran
sinne seinänväliin niitä piuhoja...
Jonh Smith
"Vahis" <wax...@gmail.com.invalid> wrote in message
news:xU4Qo.37296$7N7....@uutiset.elisa.fi...
> Kuluuko sitä loistehoa toinen mokoma? Silloin ollaan jo aika korkeissa
> lukemissa.
>
> Kai se täytyy laittaa koepenkkiin valot ja ottaa aikaa kun ei kukaan
> tiedä vastausta.
>
> Mitäs tämä loisteho on lontooksi?
Reactive power, mutta eiköhän ihan "loisteho" haulla löydy ihan kelvollista
materiaalia.
> Osaisi etsiä vähän laajemmalta vastausta...
Loisteho ei ole oikeaa tehoa eikä sitä voi käyttää yhtään mihinkään itse
valaisimessa. Ainoa asia mitä loisteho tekee on että se kuormittaa ja vähän
lämmittää siirtoverkkoa. Sen takia sähköyhtiöt ovat käärmeissään kun nyt
energiasäästölamput luovat induktiivista loistehoa joka tarkoittaa sitä että
sähkönjakeluverkko joudutaan mitoittamaan pahimmillaan 2 kertaa suuremmalle
kuormalle kuin mitä sähkömittarissa voidaan asiakkalta pätötehona laskuttaa.
(todellisuudessa tietenkin paljon vähemmän, mutta kun verkot nyt muutenkin
tunnetusti tuuppaavat aina laahaaman jäljessä niin vähänkin riittää )
Kun itse verkkoon tuotettu sähkö voidaan nykyisen avoimen sähkökilpailun
piirissä ostaa miltä sähköyhtiöltä vaan, ja paikalliselle sähköyhtiölle jää
vain paikallisen siirtoverkon siirtomaksu ja pelkona on siis nyt se, että
joutuvat maksamaan itse sen verkkonsa mahdollisen kapasiteetin kasvattamisen
saamatta siitä pennin hyrrää. Sehän nyt ei ole kannattavaa liiketoimintaa
ollenkaan.
Sinun tapauksessasi niin toi sun loisteputki ei varsinaisesti "syö"
loistehoa vaan tuottaa sitä koska siinä pääasiallista kuormaa edustaa
induktiivinen kela. Paremmissa lampuissa tämä on kompensoitu
kondensaattorilla. Yli 20W lampuissa tuo kondensaattori on tietääkseni
pakollinen CE -leiman saamista varten.
Mutta sen 12V akun puolella missä kohtaa sinua se kulutus kuitenkin
kiinnostaa koko homma on jokatapauksessa tasavirtaa joten laita se
yleismittari vaan siihen johdon jatkoksi ja mittaa mitä toi koko
invertteri+loisteputkiyhdistelmä akulta virtaa ottaa.
Minun havaintojen perusteella tommosen tarvikeliikkeen normihintaisen
(joitain satasia) kanttiaalto invetterin hyötysuhde lienee
optimaalikuormalla jotain 75% luokkaa jos arvata pitää niin osakuormalla
varmaan lähemmäs 50%.
Siksi puhdas arvaus tietämättä lamppujen määrästä, ja invertterin
mitoituksesta mitään on että säästö jää aika marginaaliseksi. Mutta jos
ensisijainen tarkoitus on synnyttää miellyttävää valoa niin tällä on varmaan
vähemmän merkitystä.
-otk
Vahis
> "Vahis" <wax...@gmail.com.invalid> wrote in message
> news:xU4Qo.37296$7N7....@uutiset.elisa.fi...
>> Kuluuko sitä loistehoa toinen mokoma? Silloin ollaan jo aika korkeissa
>> lukemissa.
>>
>> Kai se täytyy laittaa koepenkkiin valot ja ottaa aikaa kun ei kukaan
>> tiedä vastausta.
>>
>> Mitäs tämä loisteho on lontooksi?
>
> Reactive power, mutta eiköhän ihan "loisteho" haulla löydy ihan kelvollista
> materiaalia.
Kiitos. Tosin kiinnostaa vain tämä yksi asia siitä:
>
> Mutta sen 12V akun puolella missä kohtaa sinua se kulutus kuitenkin
> kiinnostaa koko homma on jokatapauksessa tasavirtaa joten laita se
> yleismittari vaan siihen johdon jatkoksi ja mittaa mitä toi koko
> invertteri+loisteputkiyhdistelmä akulta virtaa ottaa.
Lienee toimiva vaihtoehto asian selvittämiseksi.
>
> Minun havaintojen perusteella tommosen tarvikeliikkeen normihintaisen
> (joitain satasia) kanttiaalto invetterin hyötysuhde lienee
> optimaalikuormalla jotain 75% luokkaa jos arvata pitää niin osakuormalla
> varmaan lähemmäs 50%.
Miten eroaa tuossa suhteessa siniaaltoverme, esim:
http://www.adita.fi/?invertterit.3;2;4500;2900.4500.html
sieltä 12 V 1000 W
>
> Siksi puhdas arvaus tietämättä lamppujen määrästä, ja invertterin
> mitoituksesta mitään on että säästö jää aika marginaaliseksi. Mutta jos
> ensisijainen tarkoitus on synnyttää miellyttävää valoa niin tällä on varmaan
> vähemmän merkitystä.
Ei niinkään säästö, vaan miellyttävä kirkas valo, kuitenkin niin, että
ei saisi olla rohmukulutus.
Akku on 120 Ah ja lamppuja on tarkoitus olla 4 x 15 W.
Kaikki ei varmaan pala koskaan yhtaikaisesti kovinkaan kauan.
nospa...@supertel.fi
> Sinun tapauksessasi niin toi sun loisteputki ei varsinaisesti "sy "
> induktiivinen kela. Paremmissa lampuissa t m on kompensoitu
> kondensaattorilla. Yli 20W lampuissa tuo kondensaattori on tiet kseni
> pakollinen CE -leiman saamista varten.
>
Mahtaako ESL-lamppu olla kovin induktiivinen kuorma?
Käsittääkseni siinä on pieni hakkuri, joka tuottaa melko korkeaa
taajuutta itse putkeen. Todennäköisimmin vehkeen on muotokerroin eikä
loisteho. Eli lamppu ottaa virtansa nopeina pulsseseina
kondenssaattoria ladatessaan.
Jos laitetaan huonomuotokertoiminen invertteri ja vastaava lamppu
kiinni toisiinsa, ei taida isompaa ongelmaa olla, kumpikaan kun ei
pahemmin välitä, vaikka virrankulutus olisi pulssittaista ja
yliaaltoja paljonkin. Sähkömoottori tai sähkögeneraattori ja muuntaja
ei tykkää muusta kuin sinimuotoisesta virrasta, eli aggrekaatti voisi
tykätä huonoa suuresta määrästä ESL-lamppuja. Samoin sähkömoottorit ei
tykkää kanttisähköä tuottavasta invertteristä.