Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

E-bensa vanhenee

471 views
Skip to first unread message

PW

unread,
Mar 5, 2014, 3:45:00 AM3/5/14
to
Ajan nykyisin varsin vähän vuodessa.
Tankkasin auton elokuussa 2013 kesäbensalla 98E:llä.
18.1.2014 tankkasin tankin täyteen 55,5 l 98E talvibensaa (tankissa oli
tuolloin vielä n. 10 l vanhaa bensaa).
28.2.2014 n. 10 km:n ajon jälkeen moottori alkoi yskimään ja sammui.
Sen sai hetkeksi käyntiin ja kävi suurella kaasulla ja sammui saman
tien, kun yritti vaihtaa ajovaihteelle.
Jouduin tilaamaan hinausauton, joka vei auton korjaamolle.
Huoltomies soitti vielä samana päivänä ja kyseli, kuinka tuoretta bensaa
autossa on - epäili huonoa bensaa.
Autosta poistettiin bensat ja laitettiin tilalle uutta bensaa,
laitettiin tankkiin jotain ainetta, uusittiin happitunnistin sekä
tehtiin sopeutus. Taas auto toimi.
Minulle kerrottiin, että kondenssivesi ei ole niinkään vaarallista, kuin
bensan huononeminen vanhetessaan.
Kehottivat tankkaamaan kerrallaan vain 15 - 20 l vuodenajasta riippumatta.
Väittivät vielä, että biodisel on diselautoille vielä ongelmallisempaa.

Olin yhteydessä asiassa bensa-asemaketjuun, josta bensan ostin.
Bensaasemaketjun henkilö vahvisti nuo ongelmat ja ketoi, että kesällä
käytetään hieman erilaista bensiiniseosta, joka ei niin paljoa höytysty
tankatessa.

On kuulemma esiintynyt paljon ongelmia, joissa perämoottorit,
ruohonleikkurit yms. eivät ole keväällä käynnistyneet vanhalla bensalla.

Taidettiin lyijystä luopumisessa mennä ojasta allikkoon.

Asko Ikävalko

unread,
Mar 5, 2014, 10:57:14 AM3/5/14
to
PW wrote:
> On kuulemma esiintynyt paljon ongelmia, joissa perämoottorit,
> ruohonleikkurit yms. eivät ole keväällä käynnistyneet vanhalla bensalla.

Sullahan oli auton hajotessa kuitenkin suurin osa tankin sisällöstä vain
kuukauden ikäistä bensaa, joten oudolta kuulostaa että se noin nopeasti
vanhenisi.

Kyllä monet seisottavat autoja, ruohonleikkureita ja perämoottoreita
talvenkin yli ilman että bensan vanheneminen olisi mikään ongelma. Vain
kerran on lähipiirissäni sattunut tapaus jossa moottorikelkka ei
kesäseisonnan jälkeen käynnistynyt, mutta tuoreella bensalla sitten
käynnistyikin.

Sulla tais olla vaan huonoa tuuria, tai sitten olet jo tankatessasi
saanut epäkuranttia tavaraa.


> Taidettiin lyijystä luopumisessa mennä ojasta allikkoon.

Se nyt ei liity tämän ketjun otsikkoon millään tavalla. Eikös lyijystä
luovuttu jo 90-luvun alussa vai peräti 80-luvulla?

-Asko

PW

unread,
Mar 5, 2014, 12:13:53 PM3/5/14
to
5.3.2014 17:57, Asko Ikävalko kirjoitti:

> Sullahan oli auton hajotessa kuitenkin suurin osa tankin sisällöstä vain
> kuukauden ikäistä bensaa, joten oudolta kuulostaa että se noin nopeasti
> vanhenisi.

Huoltamokejusta selitettiin, että kesä- ja talvibensat eivät välttämättä
sekoitu oikein, kun kesäbensa oli vanhaa.
Selittivät bensan valmistusprosessista, että bensa ensin hajoitetaan
osiin, sitten lisätään lisäaineet ja sen jälkeen se kootaan uudestaan.
Vanheneminen olisi sitä, että tämä koottu tuote alkaa purkautumaan osikeen.
Sorry että en osaa tätä paremmin selittää.

> Sulla tais olla vaan huonoa tuuria, tai sitten olet jo tankatessasi
> saanut epäkuranttia tavaraa.

18.1 tankkaamani bensiini oli asemalle tullut 17.1 Porvoon jalostamolta
Helsingissä sijaitsevalle bensa-asemalle.
Maahantuojan edustajat olivat sanoneet, että tämä moottorityyppi on
herkkä huonolle bensalle. Auto on otettu uutena käyttöön syyskuun
lopulla 2011, eikä aikaisemmin ole ollut mitään ongelmaa.
Ainahan huono tuurikin on mahdollista :-(

>> Taidettiin lyijystä luopumisessa mennä ojasta allikkoon.
>
> Se nyt ei liity tämän ketjun otsikkoon millään tavalla. Eikös lyijystä
> luovuttu jo 90-luvun alussa vai peräti 80-luvulla?

Pitää paikkansa, eikä minulla ole aikaisemmissa autoissa ollut mitään
ongelmia e-bensan kanssa. Ei tosin aikaisemmin ole ollut näin pitkää
tankkausväliäkään.

Sami Setälä

unread,
Mar 5, 2014, 2:36:09 PM3/5/14
to
"PW" <nos...@loukku.com.invalid> wrote in message
news:luBRu.6917$SH2...@uutiset.elisa.fi...
>
> Autosta poistettiin bensat ja laitettiin tilalle uutta bensaa, laitettiin
> tankkiin jotain ainetta, uusittiin happitunnistin sekä tehtiin sopeutus.
> Taas auto toimi.

Tuo särähtää korvaan, että miksi happitunnistin on pitänyt vaihtaa... Ettei
vaan olisi nähty kätevä tilaisuus rahastaa asiakasta "varmuuden vuoksi"
vaihdettavasta osasta. Happitunnistimen keskimääräinen kestoikä on kuitenkin
150-250 tuhatta kilometriä. Tai sitten toisinpäin ajatellen tunnistimen vika
(joka reilun pari vuotta vanhassa autossa kuuluisi ilman muuta valmistajan
virhevastuuseen) haluttiin maksattaa asiakkaalla, kun onnekkaasti asiakas
sattui myöntämään tankissa olevan bensan iäkkääksi.

> Kehottivat tankkaamaan kerrallaan vain 15 - 20 l vuodenajasta riippumatta.

Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
tankki on kyseessä. Itse melkeinpä suosittelisin tutustumaan noihin
autotarvikeliikkeissä myytäviin bensan "stabilisaattoreihin", joilla
nimenomaan on tarkoitus parantaa polttoaineen säilyvyyttä. Tyypillisin
käyttötarkoitus on veneet, moottoripyörät ja pienkoneet joilla tulee talven
mittaisia säilytysjaksoja, mutta käsittääkseni mikään ei estä käyttämästä
niitä myös autossa. Ainakin tuo itselläni oleva purkki mainostaa kovasti
olevansa turvallinen katalysaattorille ja ruiskutusjärjestelmille.

> Väittivät vielä, että biodisel on diselautoille vielä ongelmallisempaa.

Biodieseliä valmistetaan niin monella eri tavalla, että tuota ei voi
yleistää. Mutta onhan noistakin uutisoitu, että tankissa voi alkaa kasvaa
jotain "bakteeriperäistä massaa" joka tukkii suodattimet.

> On kuulemma esiintynyt paljon ongelmia, joissa perämoottorit,
> ruohonleikkurit yms. eivät ole keväällä käynnistyneet vanhalla bensalla.
>
> Taidettiin lyijystä luopumisessa mennä ojasta allikkoon.

Lyijyllä ei kyllä ole mitään tekemistä asian kanssa. Onhan lyijytöntä bensaa
ollut jo 90-luvun alkupuolelta saakka, ja ainakin suuret ketjut ovat
pikagoogletuksen mukaan lopettaneet lyijyllisen myynnin jo 1993. Ongelmat
alkoivat vasta kun bensaan alettiin lisätä näitä "biokomponentteja" kuten
etanolia.

-Sami-

P.V.

unread,
Mar 5, 2014, 5:24:54 PM3/5/14
to
"Sami Setälä" kirjoitti viestissä:N0LRu.6994$SH2...@uutiset.elisa.fi...
> "PW" <nos...@loukku.com.invalid> wrote in message
> news:luBRu.6917$SH2...@uutiset.elisa.fi...
>>
>> Autosta poistettiin bensat ja laitettiin tilalle uutta bensaa, laitettiin
>> tankkiin jotain ainetta, uusittiin happitunnistin sekä tehtiin sopeutus.
>> Taas auto toimi.
>
> Tuo särähtää korvaan, että miksi happitunnistin on pitänyt vaihtaa...
> Ettei vaan olisi nähty kätevä tilaisuus rahastaa asiakasta "varmuuden
> vuoksi" vaihdettavasta osasta. Happitunnistimen keskimääräinen kestoikä on
> kuitenkin 150-250 tuhatta kilometriä. Tai sitten toisinpäin ajatellen
> tunnistimen vika (joka reilun pari vuotta vanhassa autossa kuuluisi ilman
> muuta valmistajan virhevastuuseen) haluttiin maksattaa asiakkaalla, kun
> onnekkaasti asiakas sattui myöntämään tankissa olevan bensan iäkkääksi.

Pikaisen googletuksen perusteella pelkän happianturin hajoamisen ei pitäisi
aiheuttaa moottorin sammumista. Happianturin hajottua moottorin pitäisi
toimia siten kuin moottorit toimivat ennen happianturien keksimistä, eli
jonkin kiinteän oletuksen perusteella. Seurauksina pitäisi olla kulutuksen
kasvu, mahdollisesti tehon väheneminen, sekä varoitusvalon syttyminen. Tämän
perusteella olettaisin, että moottorin sammumisen alun perin aiheutti jokin
muu (ilmeisesti sitten bensa, jos kerran ainoat vaihdetut kohteet olivat
bensa ja happianturi), ja tämä muu ongelma sitten rikkoi happianturin (ellei
sitä sitten vaihdettu vain varmuuden vuoksi).

Kymmenen kilometrin ajon jälkeen bensaa olisi kulunut tyyliin yksi litra.
Mikähän on bensaputkiston tilavuus -- siis tankista eteenpäin? Lähinnä
pohdiskelen, mistä kohtaa tankkia tai putkistoa oli peräisin se bensa, joka
päätyi moottoriin ongelmien ilmetessä. Kun tankki oli lähes täynnä, ja
suurin osa bensasta oli melko tuoretta, keskimäärin tankin sisällön olisi
pitänyt olla "ihan OK" -tasoa. Jos putkiston tilavuus on huomattavasti tuota
kulunutta litraa pienempi, kymmenen kilometrin kohdalla tankissa olleen
tavaran olisi pitänyt jo tärinässä ehtiä sekoittua enemmän tai vähemmän
tasalaatuiseksi, jos auton seisoessa bensa olisikin jakautunut kerroksiin.

Olisiko tankkiin voinut muodostua seisonnan aikana jokin yksittäinen
klimppi, joka tukki siivilän tai suodattimen (tai mitä bensaputkistossa
onkaan), joka sitten tyhjennettiin bensan vaihdon yhteydessä (tai klimppi
tankkia tyhjennettäessä huuhtoutui itsekseen pois), ja tukos jäi kokonaan
huomaamatta?

Tai olisiko tankissa ollut pieni jääpala (siis vettä), joka ei ollut niin
suuri, että olisi tukkinut suodattimen, mutta pysähtyi kuitenkin siihen, ja
bensan virtaus alkoi huuhtoa jääpalasta mukaan vettä sen verran suuressa
suhteessa, että se haittasi moottorin käyntiä?

Tai olisiko bensan seassa ollut pieni määrä etanolia voinut erottua
jonkinlaiseksi liian puhtaaksi "etanolikuplaksi", joka sitten päätyi
moottoriin kerralla? Jo plusasteiden puolella ja kylmemmässä etanolin
höyrystyminen alkaa olla jotenkin erilaista kuin tavallisen bensan. Vai
voisiko tämä edes olla ongelma enää sen jälkeen, kun moottori on ehtinyt
lämmetä?

En moottoritekniikkaa kovin hyvin tunne, mutta siis happianturi tuskin oli
alkuperäisen ongelman aiheuttaja.

>> Kehottivat tankkaamaan kerrallaan vain 15 - 20 l vuodenajasta
>> riippumatta.
>
> Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
> kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
> tankki on kyseessä. Itse melkeinpä suosittelisin tutustumaan noihin
> autotarvikeliikkeissä myytäviin bensan "stabilisaattoreihin", joilla
> nimenomaan on tarkoitus parantaa polttoaineen säilyvyyttä. Tyypillisin
> käyttötarkoitus on veneet, moottoripyörät ja pienkoneet joilla tulee
> talven mittaisia säilytysjaksoja, mutta käsittääkseni mikään ei estä
> käyttämästä niitä myös autossa. Ainakin tuo itselläni oleva purkki
> mainostaa kovasti olevansa turvallinen katalysaattorille ja
> ruiskutusjärjestelmille.

Tuossa ohjeessa ei varmaan tarkoitettu, että tankissa pidettäisiin vain
15-20 litraa. Olettaisin, että ohjeessa tarkoitettiin, että jos auto on
vähällä käytöllä, tankki pidettäisiin mahdollisimman täynnä, mutta
lisättäisiin sekaan tuoretta bensaa mahdollisimman usein, vaikka sitten
vähän kerralla.


P.V.

PW

unread,
Mar 6, 2014, 1:08:59 AM3/6/14
to
6.3.2014 0:24, P.V. kirjoitti:

> Tuossa ohjeessa ei varmaan tarkoitettu, että tankissa pidettäisiin vain
> 15-20 litraa. Olettaisin, että ohjeessa tarkoitettiin, että jos auto on
> vähällä käytöllä, tankki pidettäisiin mahdollisimman täynnä, mutta
> lisättäisiin sekaan tuoretta bensaa mahdollisimman usein, vaikka sitten
> vähän kerralla.

Ohje oli hyvin selkäa.
Tankkiin oli laitettu 10 l uutta benasa.
Ei kehoitettu heti menemään tankkaamaan ja nimenomaan kehotettiin 15-20
l tankkauskertoja. Sanottiin että vanha bensa on pahempi ongelma, kun
tankin seinämien huuruuntumisesta tiivistynyt vesi.
Bensamittari kuitenkin näytti tankkauspaloa, joten kävin tankkaamassa 20
l. Bensamittarin näytön mukaan laskeskelin bensaa olleen jäljellä n. 4 l.

Siinä vaiheessa, kun moottori sammui, tankista oli kulunut n. 1/8, joten
vanha ja uusi bensa pääsi paremmin sekottumaan keskenään ja ilmeisesti
vanhan kesälaadun ja uuden talvilaadun sekottuminen aiheutti ongelman.

kare pietilä

unread,
Mar 6, 2014, 1:20:58 AM3/6/14
to
PW kirjoitti:
> On kuulemma esiintynyt paljon ongelmia, joissa perämoottorit,
> ruohonleikkurit yms. eivät ole keväällä käynnistyneet vanhalla bensalla.

Lähes poikkeuksetta kun syytetään vanhaa bensaa, on syy jossakin muualla.

Perämoottorien ja pienkoneiden tapauksessa ongelmat aiheutuvat
ensisijaisesti pitkästä seisonta-ajasta. Polttoaineen syttyvyys laskee
toki seisoessa, mutta jopa suurempi ongelma on se, että pienkoneen
rutikuivan kaasarin tiivisteet vuotavat ilmaa ja sekoittavat seoksen.
Tuoretta bensaa hakiessa edellisessä käynnistysyrityksessa kostuneet
tiivisteet turpoavat taas kuntoon ja käyttäjä jää helposti siihen
käsitykseen, että kaikki selittyi huonolla bensalla. Pienkoneissa myös
pieni koko aiheuttaa ongelmia, sillä siirappimainen haihdutusjäännös
tukkii kanavia eikä liukene enää mikäli kanava on niin pieni, että se
tukkeutuu. Ruiskukoneissa näitä ongelmia ei juuri ilmene, enkä ole vielä
tähän päivään mennessä kuullut autosta joka ei olisi lähtenyt käyntiin
ainoana vikanaan vanhentunut bensa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että mikään bensa ei hajoa
tuollaisessa aikaikkunassa. Polttoaineperäiset ongelmat olisivat
mielestäni myös todennäköisempiä mikäli kyseessä olisi 95E, jossa
nykyään maksimissaan 10% etanolia (98E:ssä vain 5%). Alkoholi aiheuttaa
ongelmia kahdella eri tavalla. Ensinnäkin se saattaa erottua auton
seisoessa ja seuraukset ovat erikoisia varsinkin mikäli tankkiin on
päässyt kondensoitumaan runsaasti vettä. Siksi toisekseen alkoholin
oktaania korottava vaikutus on mahdollistanut monista paremmista
lisäaineista luopumisen ja lopputuloksena nykybensa saattaa olla
melkoista kuraa jo tuoreena. Kuluttaja ei aina tule ajatelleeksi sitä,
että eri valmistajien polttoaineissa on suuriakin eroja ääriesimerkkinä
15 vuoden takainen tapaus, jossa JET-ketjun hankkima suuri
polttoaine-erä oli niin huonolaatuista kamaa, että aiheutti vakavia
käyntiongelmia moniin ehjiinkin autoihin.

Mikäli kondenssi pääsee ruostuttamaan polttoainelaitteita, niin se on
hyvinkin vaarallista. Tämä on nyt se polttoaineongelmien seuraava aalto
kun Yhdysvalloissa on alettu myydä nopeasti komponenteikseen erottuvaa
bensaa, jonka etanolipitoisuus on 15%.













kare pietilä

unread,
Mar 6, 2014, 1:21:02 AM3/6/14
to
P.V. kirjoitti:
> Pikaisen googletuksen perusteella pelkän happianturin hajoamisen ei
> pitäisi aiheuttaa moottorin sammumista. Happianturin hajottua moottorin
> pitäisi toimia siten kuin moottorit toimivat ennen happianturien
> keksimistä, eli jonkin kiinteän oletuksen perusteella. Seurauksina
> pitäisi olla kulutuksen kasvu, mahdollisesti tehon väheneminen, sekä
> varoitusvalon syttyminen. Tämän perusteella olettaisin, että moottorin
> sammumisen alun perin aiheutti jokin muu (ilmeisesti sitten bensa, jos
> kerran ainoat vaihdetut kohteet olivat bensa ja happianturi), ja tämä
> muu ongelma sitten rikkoi happianturin (ellei sitä sitten vaihdettu vain
> varmuuden vuoksi).

Lambda on voinut antaa epäluottavalta vaikuttavaa signaalia ja pidän sen
uusimista jopa järkevänä. Uusi lambda maksaa ehkä 50 euroa ja se saattaa
aiheuttaa mitä omalaatuisimpia käyntiongelmia. Moottorinohjaus osaa ehkä
korjata "kadonneen" lambdasignaalin vika-asetuksilla, mutta se ei
tietenkään tunnista sinne tänne seilaavaa tai systemaattisesti väärää
lambda-arvoa anturiviasta johtuvaksi!

> Kymmenen kilometrin ajon jälkeen bensaa olisi kulunut tyyliin yksi
> litra. Mikähän on bensaputkiston tilavuus -- siis tankista eteenpäin?
> Lähinnä pohdiskelen, mistä kohtaa tankkia tai putkistoa oli peräisin se
> bensa, joka päätyi moottoriin ongelmien ilmetessä. Kun tankki oli lähes
> täynnä, ja suurin osa bensasta oli melko tuoretta, keskimäärin tankin
> sisällön olisi pitänyt olla "ihan OK" -tasoa. Jos putkiston tilavuus on
> huomattavasti tuota kulunutta litraa pienempi, kymmenen kilometrin
> kohdalla tankissa olleen tavaran olisi pitänyt jo tärinässä ehtiä
> sekoittua enemmän tai vähemmän tasalaatuiseksi, jos auton seisoessa
> bensa olisikin jakautunut kerroksiin.

Linjoihin jäänyt bensa ei ole ongelma, sillä viimeistään 80-luvulta asti
kaikki markkinoilla olevat autot kierrättävät polttoainetta takaisin
tankkiin mm. siksi ettei se kesähelteellä alkaisi kiehua konehuoneessa
seisoessaan jolloin pumput hukkaavat paineensa ja ruiskusuuttimet
alkavat räkiä.

> Olisiko tankkiin voinut muodostua seisonnan aikana jokin yksittäinen
> klimppi, joka tukki siivilän tai suodattimen (tai mitä bensaputkistossa
> onkaan), joka sitten tyhjennettiin bensan vaihdon yhteydessä (tai
> klimppi tankkia tyhjennettäessä huuhtoutui itsekseen pois), ja tukos jäi
> kokonaan huomaamatta?
>
> Tai olisiko tankissa ollut pieni jääpala (siis vettä), joka ei ollut
> niin suuri, että olisi tukkinut suodattimen, mutta pysähtyi kuitenkin
> siihen, ja bensan virtaus alkoi huuhtoa jääpalasta mukaan vettä sen
> verran suuressa suhteessa, että se haittasi moottorin käyntiä?

Itse pidän jään tai huurteen muodostumista hyvin todennäköisenä
syyllisenä varsinkin mikäli auto seisoi ulkona ja vian ilmetessä oli
vielä pakkaskausi päällä. Tämä vika tietysti poistuu itsestään kun auto
siirretään halliin korjattavaksi.

> Tai olisiko bensan seassa ollut pieni määrä etanolia voinut erottua
> jonkinlaiseksi liian puhtaaksi "etanolikuplaksi", joka sitten päätyi
> moottoriin kerralla? Jo plusasteiden puolella ja kylmemmässä etanolin
> höyrystyminen alkaa olla jotenkin erilaista kuin tavallisen bensan. Vai
> voisiko tämä edes olla ongelma enää sen jälkeen, kun moottori on ehtinyt
> lämmetä?

98E:ssä on vain 5% etanolia joten sen erottumisen ei pitäisi olla
mainittavassa määrin mahdollista. Etanolin erottumisessakin ongelmia
aiheutuu lähinnä siitä, että sen bensan loppukomponenttien
oktaanipitoisuus romahtaa. Tätä ongelmaa on alkanut esiintyä
Yhdysvalloissa, jossa myydään myös 15% etanolia sisältävää bensaa.

> En moottoritekniikkaa kovin hyvin tunne, mutta siis happianturi tuskin
> oli alkuperäisen ongelman aiheuttaja.

Pätkivä tai muuten sekoileva anturi on kuitenkin voinut olla se korsi
joka katkaisi kamelin selän kun oli vähän muitakin ongelmia päällä.

> Tuossa ohjeessa ei varmaan tarkoitettu, että tankissa pidettäisiin vain
> 15-20 litraa. Olettaisin, että ohjeessa tarkoitettiin, että jos auto on
> vähällä käytöllä, tankki pidettäisiin mahdollisimman täynnä, mutta
> lisättäisiin sekaan tuoretta bensaa mahdollisimman usein, vaikka sitten
> vähän kerralla.

Varmaankin näin. Bensatankin tyhjentäminen on nimittäin aika viheliäistä
puuhaa kun täyttöputkessa on kaikenlaisia "yöllä tankkaavien"
mopopoikien kiusaksi tehtyjä ylimääräisiä esteitä eikä bensalinjaan
tahdo aina päästä käsiksi ollenkaan.

PW

unread,
Mar 6, 2014, 1:35:58 AM3/6/14
to
6.3.2014 8:21, kare pietilä kirjoitti:

> Pätkivä tai muuten sekoileva anturi on kuitenkin voinut olla se korsi
> joka katkaisi kamelin selän kun oli vähän muitakin ongelmia päällä.

Asentajan soittaessa aamupäivällä 28.2 kerroin, että tankkaus on tehty
18.1, joten bensaongelma jätettiin silloin laskusta pois. Hän
soittaessan nimenomaan toivoi, ettei osia tarvitsisi vaihtaa. Tuolloin
en kertonut sitä edellisen tankkauskerran ajankohtaa.
3.3. soitin aamupäivällä huoltamoon ja kerroin elokuun 2013 tankkauksesta.
Tuon happianturin vaihto saattoi olla turha, mutta minun vastaukseni
aiheuttama.

Kuitenkin toivon, että silloin harvoin kun autoa tarvitsen, niin se
toimisi luotettavasti.

kare pietilä

unread,
Mar 6, 2014, 1:49:22 AM3/6/14
to
PW kirjoitti:
> Asentajan soittaessa aamupäivällä 28.2 kerroin, että tankkaus on tehty
> 18.1, joten bensaongelma jätettiin silloin laskusta pois. Hän
> soittaessan nimenomaan toivoi, ettei osia tarvitsisi vaihtaa. Tuolloin
> en kertonut sitä edellisen tankkauskerran ajankohtaa.
> 3.3. soitin aamupäivällä huoltamoon ja kerroin elokuun 2013 tankkauksesta.
> Tuon happianturin vaihto saattoi olla turha, mutta minun vastaukseni
> aiheuttama.

Kun se autotesteri näyttää kuitenkin sitä lambda-arvoa, niin veikkaan
että jotain omalaatuista siinä on esiintynyt jos sen vaihto on kerran
tullut mieleen... Varsinkin sellaisissa autoissa, joissa lambda on
kaukana pakosarjasta se vikaantuu vähän herkemmin (käy kylmempänä ja
likaantuu herkemmin). Se toimii vertaamalla hapen osapainetta putken
ulko- ja sisäpuolella, jolloin ulkopuolinenkin likaantuminen voi olla
ongelma.

Sikäli pidän bensanvaihtoa ihan fiksuna lähestymistapana mikäli
diagnostiikka ei ole heti näyttänyt muuta vikaa. Se tankissa oleva
coctail on kuitenkin yksi epävarmuustekijä joka on kohtuukustannuksella
eliminoitavissa - eli sikäli turhanakin asiakkaan etu, että ei ryhdytä
kalliiseen vianetsintään ennen kuin on varmistuttu siitä, että se vika
tosiaankin on siinä autossa.

kare pietilä

unread,
Mar 6, 2014, 3:22:36 AM3/6/14
to
Sami Setälä kirjoitti:
> Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
> kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
> tankki on kyseessä.

"Hajautuksella" saavutetaan tietysti myös se, että mahdollinen
ongelmapolttoaine on tullut sotketuksi parempilaatuisiin sekoituksiin,
jolloin sen mahdollisesti aiheuttamat haitat vähenevät. Tämän merkitys
taitaa jatkossa vain kasvaa mikäli alkoholin osuuttaa
moottoribensiinissä edelleen nostetaan.

Valitettavasti on nimittäin odotettavissa, että virallinen tiedotus
jatkaa valitsemallaan tiellä vedoten melko ohuesti perusteltuihin
"tieteellisiin faktoihin" ja muihun "tutkijapiireissä yleisesti
tunnettuihin tosiasioihin". Olen melko pöyristynyt esim. Öljyalan
keskusliiton arvovallalla esitetystä väitteestä, että kulutuksen kasvu
alkoholiseoksia käytettäessä lämpöarvojen erotuksen ylittävältä osin
olisi "teknisesti mahdotonta" (asiantuntijana tässä maa- ja
metsätaloustieteen maisteri Helena Vänskä).

Tosiasiassa paloprosessi on melko herkkä tapahtuma, jossa
palopainemaksimin muodostuminen täsmälleen oikealla hetkellä on hyvinkin
kriittinen nimenomaan hyötysuhteen näkökulmasta ja jo pienet muutokset
prosessissa voivat romuttaa polttoainetalouden mikäli palopainemaksimi
alenee ja/tai viivästyy huonon syttymisen tai hitaan palamisen takia.
Muistelen hiljattain lukeneeni, että alkoholiseokset palavat muita
matalaoktaanisia polttoaineita hitaammin ja tämä selittää monien
ihmisten havaintoja huomattavasti kasvaneesta kulutuksesta.

Motivan viestintäjohtaja Jochim Donnerilla puolestaan oli otsaa leimata
nämä havainnot Esson baarin tietämykseksi, ja oma johtopäätökseni oli
kyllä välittömästi se, että Esson baareissa taitaa sittenkin olla
Motivan asiantuntijoita kovempaa osaamista. Pohjimmiltaan kyse taitaa
kuitenkin olla siitä että virastot toteuttavat DDR:stä tutuksi tulleella
tavalla ensisijaisesti niille annettua poliittista agendaa eikä asioiden
todellinen laita tai alamaisten kohtaamat ongelmat edes pahemmin jaksa
kiinnostaa.

PW

unread,
Mar 6, 2014, 5:06:16 AM3/6/14
to
5.3.2014 21:36, Sami Setälä kirjoitti:

> Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
> kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
> tankki on kyseessä.

Mitähän tuolla kaasutiiveydellä tarkoitetaan? Vaikea tuota on uskoa.
Jo vesitiiveyden saavuttaminen on ongelma, saati sitten kaasutiiveyden.

Mitähän materiaalia bensatankit ovat - metalliako ja kuinka paksua metaalia?
Jos on metallia, miten metallisuus säilyy korkin osalta.
Jos on muovia, niin muovisen tankin sisäpuolelle tiivistyy aina
vesihöyryä, joka lämmetessään muuttuu vedeksi.

Olettaisin nykyisin kaikessa pyrittävän kierrätettävään materiaaliin ja
muovi taitaa siinä olla suosiossa


P.V.

unread,
Mar 6, 2014, 9:45:49 AM3/6/14
to
"PW" kirjoitti viestissä:AMXRu.7063$SH2....@uutiset.elisa.fi...
> 5.3.2014 21:36, Sami Setälä kirjoitti:
>
>> Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
>> kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
>> tankki on kyseessä.
>
> Mitähän tuolla kaasutiiveydellä tarkoitetaan? Vaikea tuota on uskoa.
> Jo vesitiiveyden saavuttaminen on ongelma, saati sitten kaasutiiveyden.

Miten vesitiiviys on ongelma? Itse pitäisin kaasutiiviyttäkin ihan
uskottavana, sillä tankin korkkia avatessa aina kuuluu sihahdus, eli
paine-eroa on. Käsittääkseni tankissa on tarkoituksella sinne tehty
alipaine, jonka tarkoitus on estää bensahöyryjen kulkeutuminen ulos mitä
kautta sattuu. Ja oman autoni ohjeissa ensimmäinen asia, joka neuvotaan
tarkistamaan moottorin merkkivalon syttyessä on, onko tankin korkki
tiiviisti kiinni. Tästä päätellen tiiviyteen ainakin pyritään. (Merkkivalo
kai syttyisi, jos käynnistyksen jälkeen tankkiin ei saada riittävää
alipainetta tietyn ajan kuluessa.)

> Mitähän materiaalia bensatankit ovat - metalliako ja kuinka paksua
> metaalia?
> Jos on metallia, miten metallisuus säilyy korkin osalta.
> Jos on muovia, niin muovisen tankin sisäpuolelle tiivistyy aina
> vesihöyryä, joka lämmetessään muuttuu vedeksi.

Veikkaisin, että tankit ovat nykyään muovia. Mutta käsittääkseni kosteuden
tiivistymiseen vaikuttaa enemmän pinnan karheus kuin materiaali.

> Olettaisin nykyisin kaikessa pyrittävän kierrätettävään materiaaliin ja
> muovi taitaa siinä olla suosiossa

Ei metallinkaan kierrätettävyys ole mitenkään heikkoa. Kyllä
metalliesineistä saa aina tehtyä sulaa metallia, josta sitten voi tehdä
uusia metalliesineitä. Itse epäilisin enemmän muovin kierrätettävyyttä:
tuskin ainakaan kaikkia muovilaatuja saa muutettua raaka-aineeksi, josta
saisi enää ainakaan samanlaista muovia.


P.V.

kare pietilä

unread,
Mar 6, 2014, 10:01:01 AM3/6/14
to
P.V. kirjoitti:
> Miten vesitiiviys on ongelma? Itse pitäisin kaasutiiviyttäkin ihan
> uskottavana, sillä tankin korkkia avatessa aina kuuluu sihahdus, eli
> paine-eroa on. Käsittääkseni tankissa on tarkoituksella sinne tehty
> alipaine, jonka tarkoitus on estää bensahöyryjen kulkeutuminen ulos mitä
> kautta sattuu. Ja oman autoni ohjeissa ensimmäinen asia, joka neuvotaan
> tarkistamaan moottorin merkkivalon syttyessä on, onko tankin korkki
> tiiviisti kiinni. Tästä päätellen tiiviyteen ainakin pyritään.
> (Merkkivalo kai syttyisi, jos käynnistyksen jälkeen tankkiin ei saada
> riittävää alipainetta tietyn ajan kuluessa.)

Saattaa olla ylipaine, sillä joissakin autoissa polttoaineen siirto
(tankista) tehdään tuottamalla tankkiin painetta. Ilmapumppu on helpompi
ja halvempi valmistaa kuin bensassa uiva härveli.

> Veikkaisin, että tankit ovat nykyään muovia. Mutta käsittääkseni
> kosteuden tiivistymiseen vaikuttaa enemmän pinnan karheus kuin materiaali.

Materiaalilla ei ole suurtakaan merkitystä sillä kaasun kyky sitoa vettä
höyrynä on kiinni vain sen kaasun lämpötilasta. Lämpötilan laskiessa osa
kosteudesta tiivistyy tankin kylmimpään pintaan.

> Ei metallinkaan kierrätettävyys ole mitenkään heikkoa. Kyllä
> metalliesineistä saa aina tehtyä sulaa metallia, josta sitten voi tehdä
> uusia metalliesineitä. Itse epäilisin enemmän muovin kierrätettävyyttä:
> tuskin ainakaan kaikkia muovilaatuja saa muutettua raaka-aineeksi, josta
> saisi enää ainakaan samanlaista muovia.

Ratkaiseva tekijä tässäkin asiassa on hinta. Peltitankki maksaa helposti
satoja euroja, suursarjavalmisteenakin satasen tai pari. Muovitankin
hinta kun sarjakoko >10000 kpl on muutaman kympin luokkaa.

-sami-nexus-

unread,
Mar 6, 2014, 3:19:45 PM3/6/14
to
PW <nos...@loukku.com.invalid> Wrote in message:
> Maahantuojan edustajat olivat sanoneet, että tämä moottorityyppi on
> herkkä huonolle bensalle. Auto on otettu uutena käyttöön syyskuun
> lopulla 2011, eikä aikaisemmin ole ollut mitään ongelmaa.
> Ainahan huono tuurikin on mahdollista :-(
>

ois kiva tietää mikä moottorin kyseessä. tietäisi välttää...


--
-sami-



----Android NewsGroup Reader----
http://www.piaohong.tk/newsgroup

PW

unread,
Mar 6, 2014, 4:12:20 PM3/6/14
to
6.3.2014 22:19, -sami-nexus- kirjoitti:
> PW <nos...@loukku.com.invalid> Wrote in message:
>> Maahantuojan edustajat olivat sanoneet, että tämä moottorityyppi on
>> herkkä huonolle bensalle. Auto on otettu uutena käyttöön syyskuun
>> lopulla 2011, eikä aikaisemmin ole ollut mitään ongelmaa.
>> Ainahan huono tuurikin on mahdollista :-(
>>
>
> ois kiva tietää mikä moottorin kyseessä. tietäisi välttää...
>
>
Citroen C5 1600 kkutiota

-sami-nexus-

unread,
Mar 7, 2014, 12:09:56 AM3/7/14
to
kappas vaan. meillä on kakkosautossa samasta sukupuusta oleva
peugeot moottori. se tankataan noin kuukauden kahden
välein.

jos ois pitänyt arvata, oisin veikannut 1.4 tsihihii moottoria.

kare pietilä

unread,
Mar 7, 2014, 6:00:42 AM3/7/14
to
-sami-nexus- kirjoitti:
> jos ois pitänyt arvata, oisin veikannut 1.4 tsihihii moottoria.

No sitten olis varmaan vaihdettu lambdan sijaan kansi ja jakopää...

Sami Setälä

unread,
Mar 7, 2014, 2:02:27 PM3/7/14
to
> P.V. kirjoitti:
>
> Lambda on voinut antaa epäluottavalta vaikuttavaa signaalia ja pidän sen
> uusimista jopa järkevänä. Uusi lambda maksaa ehkä 50 euroa ja se saattaa
> aiheuttaa mitä omalaatuisimpia käyntiongelmia. Moottorinohjaus osaa ehkä
> korjata "kadonneen" lambdasignaalin vika-asetuksilla, mutta se ei
> tietenkään tunnista sinne tänne seilaavaa tai systemaattisesti väärää
> lambda-arvoa anturiviasta johtuvaksi!

Jätit ehkä huomiotta, että kyseessä oli vain kaksi vuotta vanha auto, jolla
on ajettu ilmeisen vähän. Ainakaan Motonet ei edes tarjoa tarvikelambdaa
tuohon PW:n nyttemmin kertomaan sitikka C5 2011:n, joten alkuperäislambdan
hinta saattaa olla pahimmillaan useita satoja euroja. Sikäli kynnys sen
vaihtoon pitäisi olla varsin korkealla. Tässä tapauksessa toki lambdan
antama "kummallinen" signaali on johtanut epäilyyn anturin viallisuudesta,
vaikka se mitä ilmeisimmin on johtunut pilaantuneesta polttoaineesta.
Valitettavasti tätä tietoa (poikkeavan pitkää tankkausväliä) ei asentajalla
ole tuon PW:n tuoreen viestin mukaan ollut.

-Sami-

Sami Setälä

unread,
Mar 7, 2014, 2:07:05 PM3/7/14
to
"PW" <nos...@loukku.com.invalid> wrote in message
news:AMXRu.7063$SH2....@uutiset.elisa.fi...
> 5.3.2014 21:36, Sami Setälä kirjoitti:
>
>> Tuo on sikäli erikoinen ohje, että nykyautojen bensatankit ovat
>> kaasutiiviitä, joten sitä vähemmän bensa pääsee haihtumaan mitä täydempi
>> tankki on kyseessä.
>
> Mitähän tuolla kaasutiiveydellä tarkoitetaan? Vaikea tuota on uskoa.
> Jo vesitiiveyden saavuttaminen on ongelma, saati sitten kaasutiiveyden.

Kaasutiiviydellä tarkoitetaan sitä, että bensaa ei saa päästä haihtumaan
ilmaan. Tämä "ilmatiiviysvaatimus" on tullut jo 90-luvulla, kun
ruiskumoottorisiin autoihin tuli samalla myös se bensahöyryjen talteenottoon
liittyvä aktiivihiilikanisteri ja sen sisällön johtaminen imusarjaan
poltettavaksi. Korvausilmaa tankkiin toki jossain määrin päästetään
takaiskuventtiileillä liian alipaineen välttämiseksi, ja sen takia sinne
pääsee myös kosteutta.

> Mitähän materiaalia bensatankit ovat - metalliako ja kuinka paksua
> metaalia?
> Jos on metallia, miten metallisuus säilyy korkin osalta.
> Jos on muovia, niin muovisen tankin sisäpuolelle tiivistyy aina
> vesihöyryä, joka lämmetessään muuttuu vedeksi.

Muovia tai mahdollisesti myös jonkinlaista komposiittiähän ne yleensä ovat,
ja suurilta osin ovat olleet jo 90-luvulta saakka. Se tiivistyvä kosteus
tulee tankin korvausilman mukana, mutta ei sitä bensahöyryä sieltä tankista
ulos silti pitäisi päästä jos paikat ovat kunnossa.

-Sami-



Sami Setälä

unread,
Mar 7, 2014, 2:12:40 PM3/7/14
to
"kare pietilä" <kpie...@welho.comp> wrote in message
news:n20Su.7085$SH2....@uutiset.elisa.fi...
>
> Saattaa olla ylipaine, sillä joissakin autoissa polttoaineen siirto
> (tankista) tehdään tuottamalla tankkiin painetta. Ilmapumppu on helpompi
> ja halvempi valmistaa kuin bensassa uiva härveli.

Nyt kyllä kaipaisin lähdeviitettä autoon jossa moinen rakenne löytyy. Tuo
kuullostaa täysin järjettömältä ratkaisulta, joka on erittäin vikaherkkä ja
kaiken lisäksi erittäin palovaarallinen kolari- tai vuototilanteissa. Vajaa
tankkihan toimisi kuin perinteinen kaivopumpun painesäiliö, eli suihkuttaisi
itsensä tyhjäksi kaasutilaan kerätyn paineen voimalla.

Sinänsä se on totta, että joidenkin autojen tankissa voi olla hieman
kerääntynyttä painetta bensan haihtumisesta ja lämpötilavaihtelusta johtuen,
koska tankki tosiaan on tiivis jotta bensahöyryt eivät pääse ilmaa
saastuttamaan. Noissakin tapauksissa bensahöyryt imetään ajoittain
imusarjaan ajotilanteen niin salliessa moottorinohjauksen ohjaamana.

-Sami-

kare pietilä

unread,
Mar 7, 2014, 3:10:34 PM3/7/14
to
Sami Setälä kirjoitti:
> Nyt kyllä kaipaisin lähdeviitettä autoon jossa moinen rakenne löytyy.
> Tuo kuullostaa täysin järjettömältä ratkaisulta, joka on erittäin
> vikaherkkä ja kaiken lisäksi erittäin palovaarallinen kolari- tai
> vuototilanteissa. Vajaa tankkihan toimisi kuin perinteinen kaivopumpun
> painesäiliö, eli suihkuttaisi itsensä tyhjäksi kaasutilaan kerätyn
> paineen voimalla.

Mersu tuommoista on mun mielestä ainakin käyttänyt jo pitkään.
Polttoaineen siirron voi toki keskeyttää elektroonisesti jos joku menee
vikaan. Ratkiriemukkaita tarinoita olen silti kuullu
bensalaiteremonteista kun se paineistettu tankki työntää sitä kamaa aika
hitosti silmille jos jotain menee aukaisemaan kun tankin korkki on kiinni.

AkiP

unread,
Mar 8, 2014, 1:52:02 AM3/8/14
to
7.3.2014 21:02, Sami Setälä kirjoitti:
>> P.V. kirjoitti:
>> Lambda on voinut antaa epäluottavalta vaikuttavaa signaalia ja pidän
>> sen uusimista jopa järkevänä. Uusi lambda maksaa ehkä 50 euroa ja se
>> saattaa aiheuttaa mitä omalaatuisimpia käyntiongelmia.
> Jätit ehkä huomiotta, että kyseessä oli vain kaksi vuotta vanha auto,
> jolla on ajettu ilmeisen vähän. Ainakaan Motonet ei edes tarjoa
> tarvikelambdaa tuohon PW:n nyttemmin kertomaan sitikka C5 2011:n, joten
> alkuperäislambdan hinta saattaa olla pahimmillaan useita satoja euroja.

Ja varmaankin joka tapauksessa autoon kuin autoon pitää hommata
alkuperäinen anturi, ellei halua tapella surkeiden 5 kybän tarvikkeiden
kanssa joista ainakin itse olen kuullut vain pelkkiä huonoja kokemuksia.

kare pietilä

unread,
Mar 8, 2014, 4:22:07 AM3/8/14
to
Sami Setälä kirjoitti:
> Jätit ehkä huomiotta, että kyseessä oli vain kaksi vuotta vanha auto,
> jolla on ajettu ilmeisen vähän. Ainakaan Motonet ei edes tarjoa
> tarvikelambdaa tuohon PW:n nyttemmin kertomaan sitikka C5 2011:n, joten
> alkuperäislambdan hinta saattaa olla pahimmillaan useita satoja euroja.
> Sikäli kynnys sen vaihtoon pitäisi olla varsin korkealla. Tässä
> tapauksessa toki lambdan antama "kummallinen" signaali on johtanut
> epäilyyn anturin viallisuudesta, vaikka se mitä ilmeisimmin on johtunut
> pilaantuneesta polttoaineesta. Valitettavasti tätä tietoa (poikkeavan
> pitkää tankkausväliä) ei asentajalla ole tuon PW:n tuoreen viestin
> mukaan ollut.

Pidän kyllä aika kaukaa haettuna, että 15% puoli vuotta vanhaa bensaa
voisi aiheuttaa vakavia käymisongelmia. Pumppubensan laatu vaihtelee
ajoittain rajustikin ja huonosti syttyvät jakeet kyllä palavat
kohtalaisen hyvin kunhan ympärillä on jotain joka syttyy normaalisti.
Jos huono bensa palaa liian hitaasti, niin se näkyy korkeintaan tehon
alenemisena ja kulutuksen hienoisena kasvuna eikä käyttäjä sitä kyllä
huomaa mitenkään ilman dynamometriä ja laboratoriotasosoista
kulutusmittausta.

Olen myös sitä mieltä, että huonosti palava polttoaine ei sinänsä
aiheuta ongelmia lambdan kanssa, sehän vain lisää ruiskutusta niin että
jäännöhappi menee alas, joten minä kyllä rohkenisin olettaa että tässä
tapauksessa on vaihdettu ne bensat varmuuden vuoksi ja sen jälkeen on
todettu käyntiongelmien johtuvan viallisesta lambdasta. Jos viallinen
lambda antaa kylmälle koneelle liian vähän kakkua, niin se sammuu kyllä
hyvin helposti. Olisi mielenkiintoista tietää miten kaukana kannesta tuo
lambda tässä tapauksessa sijaitsee.

Se on ihan totta, että Lambda voi marmoritiskillä maksaa ihan mitä
tahansa. Motonettikin on näköjään aika kallis paikka hakea varaosia kun
vertaa siihen mitä isot nettikauppiaat laskuttaa.




kare pietilä

unread,
Mar 8, 2014, 4:25:08 AM3/8/14
to
AkiP kirjoitti:
> Ja varmaankin joka tapauksessa autoon kuin autoon pitää hommata
> alkuperäinen anturi, ellei halua tapella surkeiden 5 kybän tarvikkeiden
> kanssa joista ainakin itse olen kuullut vain pelkkiä huonoja kokemuksia.

Ei se lambda siitä miksikään muutu, että merkkiliike laittaa siihen
sisäänostohintaansa 500% katetta. Lambda on just niitä osia, joista on
helppo laskuttaa ihan mitä vaan kun asiakas on puun ja kuoren välissä
auton pompsahdettua päästötesteissä.

"Surkeat tarvikelambdat" saattavat olla huonossa maineessa siksikin,
että niiden kanssa räpelletään kotitallissa kun autossa on jotain
muuta(kin) vikaa. Kaiken kaikkiaanhan lambdaviat ovat aika harvinaisia.

juhani2...@gmail.com

unread,
Jul 17, 2014, 8:55:58 AM7/17/14
to
Jos tietokoneanalyysi on näyttänyt Lambdassa olevan vikaa, niin silloin se on ehkä ollut siinä.
Itsellä on kaksi kertaa tullut happitunnistimen vaihto ajankohtaiseksi, enkä ole sitä pahemmin itkenyt.
Korjaamon jeppe sai mukavasti tankattua oman autonsa "pilaantuneella" bensiinillä.
Olen käyttänyt pienkoneissa: raivaus- moottorisahoissa pienkonebensaa tai bensiinin lisäainetta. Samoin ruohonleikkurissa, puutarhajyrsimessä, aggrekaatissa, moottoripyörässä, perämoottoreissa, mönkijässä ja lasten mopoissa.
Kesällä kolme kuukautta käytetty ruohonleikkuri lähtee keväällä kuin hauki rannasta, samoin muut vehkeet. Ällistyttävää!
Tuo bensiini on jokaisella jakeluasemalla Nesteen valmistamaa.
Mauri - tärpätistä jää pitkässä seisonnassa kaasuttimeen tai ruiskutuslaitteisiin ruskehtavaa sakkaa, kuin sokerista joskus kahvikupin pohjalle, se tukkii pikkuruiset poraukset.
0 new messages