välikaasu
Roope Hanén
itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä noin
yleisesti käyttää???
vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
KIITTÄEN:
Roope
Jokela Sami
: Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
Tarkoitatko pelkkää välikaasua vai välikaasu+ kaksoispoljenta?
En kyllä käytä kumpaakaan, enkä tiedä onko siitä mitään hyötyäkään
synkronoidulla vaihteistolla.
--
. .
. 4 5 . Tee persoonallinen teko:
. 3 6 . osta VANHA auto
.2 \ 7. SAMI JOKELA
.1 \8. j15...@proffa.cc.tut.fi
. . GSM 0400 208 924
RPM
J.H
Roope Hanén wrote in message <7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
>Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
>on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
noin
>yleisesti käyttää???
>vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
>
>Roope
>
Käytän kyllä, jos olen liikenteessä synkronoimattomalla
vaihteistolla(vanhempi traktori, työkone, Sisu-Fuller jne.), muuten en.
JiiTee
poleskellaan ihan "turhaan " kaasua -> päästöjä päästöjä .....
T : Jorma
Jokela Sami kirjoitti viestissä <7d32n1$s2b$1...@baker.cc.tut.fi>...
>Roope Hanén <GT...@hotmail.com> wrote:
>: Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>: itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä
se
>: on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
noin
>: yleisesti käyttää???
>: vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
Salovaara
: Roope Hanén <GT...@hotmail.com> wrote:
: : Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
: Tarkoitatko pelkkää välikaasua vai välikaasu+ kaksoispoljenta?
: En kyllä käytä kumpaakaan, enkä tiedä onko siitä mitään hyötyäkään
: synkronoidulla vaihteistolla.
Käytän välikaasua kun omassa lotjassa ei mene kylmänä ykkönen tai kakkonen
pienemmälle päin "pesään" muuten. Kaksoispoljenta ylöspäin
vaihdettaessa lienee melko turhaa,
niin kauan kuin lootan pyörivät massat ovat alle leiviskän :) Saman saa,
kun koettaa kevyesti vetämällä kepistä, koska pykälä olisi saatavissa.
--
...................................................
Heikki Salovaara / heze...@cc.tut.fi www.students.tut.fi/~hezekiel/
/ 050-313 76 46 Ford Capri Mk1, Audi quattro/
jari....@pp.inet.fi
> on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä noin
> yleisesti käyttää???
> vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
>
> Roope
Autosta riippuen käytän kyllä... Jos alla on esim. joku Alfa Romeo, niin
etenkin kakkoselle alaspäin vaihtaessa on välikaasun käyttö erittäin suotavaa
rutinan pienentämiseksi...
Kilpa-Spitfiressani ylläpidän radalla "heel-and-toe" -perinnettä, eli
välikaasua ja kaksoispoljentaa jarrutusten aikana, sen varmistamiseksi että
mutkassa on joku vaihde käytettävissä. Sitäpaitsi moinen ajotapa pidentää
laatikon käyttötunteja huomattavasti eikä kuitenkaan huononna kierrosaikoja
ensinkään.
Jari
http://personal.inet.fi/koti/jtabell
http://personal.inet.fi/cool/hrf
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/ Search, Read, Discuss, or Start Your Own
Mikko Asikainen
"Roope Hanén" wrote:
> Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
> itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
> on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä noin
> yleisesti käyttää???
> vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
> KIITTÄEN:
>
> Roope
En käytä ainakaan synkronoitujen vaihteiden kanssa. Menee ne
synkronoimattomatkin vaihteet ilman kun vähän voimaa käyttää järjen puutteesa ;
).
Tapio
Roope Hanén kirjoitti viestissä <7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
>Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
>on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
noin
>yleisesti käyttää???
>vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
>
>
"välikaasuahan" itse polkaisen lähes aina ykköselle ja joskus kakkoselle
ylhäältä päin tultaessa, kun eivät tahdo ilman mennä päälle. Vaan mitä
autokoulussa opettivat "oikean" välikaasun, eli vaihde vapaalle, reilusti
kierroksia ja sitten pienempi vaihde, sitä käytän vain ajettaessa jollakin
jäykkävaihteisella koneella.
Ja mitä joku sanoi että ei siitä mitään hyötyä ole, jos laatikko on
synkronoitu, voisin väittää toista. Esim. juuri omalla autolla ajaessa on
vähän pakko käyttää vaikka mitä kepulikonsteja, että saa ykkösen päälle
vauhdissa. Kuluneisuus saattaa tosin olla syynä tähän jäykkyytteen.
Mikäli vanhempaan polveen on uskominen, niin ennen on autokouluissa opetettu
vaihtamaan vaihteet ilman kytkintä. Oletteko sitä harkinnut/kokeillut? Itse
olen opetellut Escortilla vm-85 vaihtamaan sujuvasti ilman kytkintä. Se
onnistuu täysin kun vain opettelee sopivat kierrosluvut ja nopeudet.
Kaupungissa en tosin ole viitsinyt käyttää sitä, koska se vaatii liikaa
aikaa ja huomiota. Ja liikkeellelähdössä kytkintä tarvitaan kuitenkin.
Tapio
Roope Hanén
hankittuu alfa. ja käytän sitä kaikissa autoissa oman mukavuuden vuoksi
menee nimittäin vaihteet paremmin päälle. siis pienemmälle vaihtaessa en
mäkään suuremmalle muutakun omassa alfassa vaihtaessa 1-2.
Roope
Roope Hanén
välikaasuhan toimii seuraavalla tavalla:
1:kytkin pohjaan
2:vaihde vapaalle kytkin ylös
3:kaasun polkaisu
4:kytkin pohjaan ja seuraava vaihde sisään
5:kytkin ylös
toivottavasti selvisi
Eero Augustin
Jokela Sami <j15...@cc.tut.fi> wrote:
>Tarkoitatko pelkkää välikaasua vai välikaasu+ kaksoispoljenta?
>En kyllä käytä kumpaakaan, enkä tiedä onko siitä mitään hyötyäkään
>synkronoidulla vaihteistolla.
Välikaasun antaminen helpottaa kummasti vaihtamista, etenkin jos
laatikko (synkat) ei ole enää täydessä iskussa. Esim. Alfojen
tyyppivika - kakkosen rusahtaminen nopeassa vaihdossa - ei haittaa juuri
ollenkaan välikaasun kanssa.
Pahimmat pakkaset taitavat jo olla tältä talvelta takanapäin, mutta myös
pakkasaamuna kannattaa muutaman ensimmäisen alaspäinvaihdon yhteydessä
antaa välikaasua, pykälät löytyvät huomattavan paljon nätimmin.
Eero
_____________________________________
Eero Augustin eero.a...@oulu.fi
Porsche 944 -85˝ * Fiat 500 F -70
http://www.student.oulu.fi/~eaugusti/
Jukka Töyrylä
> aikaa ja huomiota. Ja liikkeellelähdössä kytkintä tarvitaan kuitenkin.
> Tapio
>
>
jonkinlaisen tuntuman antavaa vaihteensiirtoa. Vanhalla pitkäkeppisellä
kadetilla (A-B-C) on ilo tökkiä pykäliä pesään ilman kytkintä, jossain
viimesillään olevassa viat 127:ssa ei tahdo löytyä pykälää edes kytkimen
kanssa... Maantiellä, kun olen löytänyt mukavan ajoasennon, en juurikaan
vaivaudu kytkinjalkaa rasittamaan, kaupugissa ajan mielummin
automaattivaihteisella, jolloin kytkinjalalla on vapaapäivä!
Välikaasun käyttö on nähdäkseni tarpeetonta jos autossa on toimivalla
synkronoinnilla varustettu vaihteisto, mutta kun kilometrejä tulee
runsaammin tai muuten vaan käyttö on ollut vaihteistoa rasittavaa, tarvetta
alkaa esiintyä ja pitäisin suotavana käyttää välikaasua, ainakin alaspäin
vaihdettaessa.
Jukka Töyrylä
OH1HFV
Roope Hanén kirjoitti viestissä <7d3ogr$akj$1...@news.kolumbus.fi>...
Siis hetkinen, miten se taas olikaan ? Minulle, aikanaan kun ajelin tuota
ajokorttia (luokka ABeC, ikä 35<>40)joskus 70-luvun lopulla, opetettiin
kaksoispoljenta/välikaasu-pari seuraavasti:
- Kaksoispoljentaa tarvitaan vaihdettaessa ylöspäin
vaihteistossa. Kaksoispoljenta tapahtuu seuraavasti,
kytkin alas, vaihde vapalle, kytkin ylös, kaasu pois, kytkin
alas, isompi pykälä pesään, kytkin ylös ja vetoja.
- Välikaasua tarvitaan vaidettaessa alaspäin vaihteistossa.
Toimintajärjestys on jokseenkin seuraava, kytkin alas, vaihde
vapaalle, kytkin ylös, välikaasua, kytkin alas, pienempää
pesään, kytkin ylös ja vetoja.
Näinhän se oli, vai oliko ??
HfV
Antti Kaivosoja
: käyttääkö kukaan enää välikaasua
: vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
Pakko käyttää, kun kakkosen synkronointi on loppu.
Tulee käytettyä sitten muidenkin vaihteden yhteydessä.
Kaksoispoljentoa myös :-)
Bretille
Jukka Töyrylä <jukka....@kolumbus.fi> wrote in article
<01be7439$0c68b860$LocalHost@vantaa>...
Välikaasu soveltuu parhaiten synkronoimattomien laatikoiden
kanssa,luulenpa
normaali henkilöauton laatikon synkkarenkaiden kuluvan nopeammin kaksois
poljennalla,sehän tekee työn tuplasti,eikö.
Jukka (12 vuotta EATON-Fuller Roadrangerilla)
AKE
>
> Name: Happy99.exe
> Part 1.1 Type: unspecified type (application/octet-stream)
> Encoding: x-uuencode
Oletkos Tapio muuten huomannut että koneesi on Happy99 viruksen
saastuttama.
AKE
--
Poista (Remove) SISSO osoitteestani (from my address) jos mailaat. (if
you mail.)
Ellet osaa, (If you don´t know how,) elä (live ;)
Ake, proud owner of Chevrolet Caprice Classic STW -83,
Crate Excalibur , Kramer V & TAMA DBLBS Drum set.
Toni Töyrylä
> Välikaasu soveltuu parhaiten synkronoimattomien laatikoiden kanssa,luulenpa
> normaali henkilöauton laatikon synkkarenkaiden kuluvan nopeammin kaksois
> poljennalla,sehän tekee työn tuplasti,eikö.
Ei. Kytkimen painalluksilla ei ole synkronirenkaiden kulumiseen mitään
vaikutusta. Synkronirenkaat ovat käytössä vain silloin, kun kytkentähampaita
sovitellaan yhteen, eli siis silloin, kun vaihdetta tungetaan päälle.
Välikaasu (oikein tehtynä) vähentää synkronoinnin rasitusta, ja sivumennen
sanottuna se on edellytys ilman kytkintä alaspäin vaihtamiselle.
--
T o n i T ö y r y l ä
Jokela Sami
: Välikaasun käyttö on nähdäkseni tarpeetonta jos autossa on toimivalla
: synkronoinnilla varustettu vaihteisto, mutta kun kilometrejä tulee
: runsaammin tai muuten vaan käyttö on ollut vaihteistoa rasittavaa, tarvetta
: alkaa esiintyä ja pitäisin suotavana käyttää välikaasua, ainakin alaspäin
: vaihdettaessa.
: Jukka Töyrylä
Ilmeisesti Fiat 131:n vaihteisto on aikahyvin synkronoitu. Vaihteiden
päällemenemisen suhteen ei ole ollut mitään ongelmia, vaikka aski on niin
loppuunajettu, että pelkään sen hajoavan milloinvaan. Pitää nimittäin tosi
villiä ulinaa...
Ykkönen ja pakki on tosin eriasia, mutta eihän niitä tarvitsekaan
ajossa...
Pentti
>
> Käytän välikaasua kun omassa lotjassa ei mene kylmänä ykkönen tai kakkonen
> pienemmälle päin "pesään" muuten. Kaksoispoljenta ylöspäin
> vaihdettaessa lienee melko turhaa,
> niin kauan kuin lootan pyörivät massat ovat alle leiviskän :) Saman saa,
> kun koettaa kevyesti vetämällä kepistä, koska pykälä olisi saatavissa.
>
kanssa pienemmälle vaihdettaessa, jos viitsii opetella sen oikein.
Paikallaan seistessä, esim. valoissa, ykkösen saa joissakin vanhemmissa
vaunuissa monesti helpommin sisään, kun käyttää kepin kakkosen kautta
ykköselle. Helppo juttu, kannattaa kokeilla.
Pentti
Jesse James
12 vuotta sitten, oli liikenteessä vielä suorahampaisilla laatikoilla
varustettuja synkronoimattomia rekan vetäjiä ja linja-autoja.
Jos näette esim. vanhan ns. nakkikoppi- sisun tai pulla-sisun (ohjaamo on
tosiaan nakkikopin näköinen), siinä on tod.näk. sellainen.
Kaksoispoljennan tarkoitus on tasata moottorin ja vaihteiston
pyörintänopeudet. Se sama, mitä synkr. renkaat tekee nykyään.
Noilla em. vehkeillä ei yksinkertaisesti pääse edes kakkosvaihteelle se,
joka ei osaa sitä 2 poljentaa käyttää. Homman oppiminen vaatii niin
sanotusti nuottikorvaa. Ja toiset eivät opi sitä koskaan, ihan niinkun ei
täysperävaunun peruuttamistakaan.
Opetteluvaiheessa homma muistuttaa kitaransoiton opiskelua alussa. Teki mitä
tahansa, niin kuuluu pelkkää melua!
Siinä mielessä ne ovat hyviäkin vehkeitä, että jos osaa, voi joissakin
malleissa vaihtaa kokonaan ilman kytkintä! Hommahan hoidetaan
"nuottikorvalla" ja vaihtaminen tehdään silloin, kun nopeudet ovat samat.
Käytännössä tuota harrastaneet rikkoivat kuitenkin lootansa. Siinä lopetti
"pykälät pysymästä silmässä".
Joissakin em. vehkeissä oli myös ns. kytkinjarru. Silloin kytkintä
poljettiin vain puoleenväliin, jolloin jarru toimi tasaten akselien
nopeuserot.
Välikaasua taas käytettiin alaspäin vaihtaessa. Samaan tarkoitukseen:
Kytkin pohjaan- vaihde vapaalle- kaasua- kytkin pohjaan ja pienempi pykälä
silmään, kun "nuottikorva" kertoo, että kierrokset ovat oikeat.
JJ
rekkamies evp.
Ville Heinonen
Roope Hanén kirjoitti viestissä <7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
>Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
>on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
noin
>yleisesti käyttää???
>
>
>Roope
>
Aiheesta (välikaasu sekä kaksoispolkaisu) löytyy webistä
aika hyvä artikkeli, joka kannattaa lukaista :
http://home.earthlink.net/~rponiarski/shifting.htm
Ville
Jan Andersson
Riittää joskus kun ilman kytkintä "näyttää" kakkosen paikkaa
vaihdekepille, ja sitten normaalisti vaihtaa ykköselle. Synkat on niin
lähekkäin että välissä kiertävä öljy laittaa ykkösen synkankin
liikkeelle, ja vaihde lipsahtaa helpommin sisään.
Jottain tollasta isot poijaat on kertonu.
Jan
--
Ramva Charter (Rules):
http://www.geocities.com/MotorCity/garage/5901/ramvachr.txt
Ramva FAQ index http://www.ramva.vwmagazine.com
Ramva members
http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/9772/ramvaworld.html
Ramva Car Show http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/6575/
My Home Page http://www.geocities.com/MotorCity/Downs/2691/
Jan Andersson
> Roope Hanén kirjoitti viestissä <7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
> >Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
> >itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
> >on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
> noin
> >yleisesti käyttää???
> >vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
> >
> >KIITTÄEN:
> >
> >Roope
Joskus täytyy jos ono temperamenttinen ajettava alla. Omatkin on joskus
oikutelleet.
Joskus tulee ihan huomaamatta annettua..
Jan
Pasi Aaltonen
Mulle toi jäi tavaksi, kun ensin ajelin 6 viikkoa vasen jalka kipsissä ja
vetelin vaihteet "raakana" sisään.
Liikkeelle lähtö oli vaikeinta: Oikean jalan kantapäällä piti painaa
kytkintä
ja samalla isolla varpaalla piti yrittää ylettyä kaasupolkimelle. Liikkeelle
päästyä homma olikin jo paremmin hanskassa.
Pasi
Joska Mattila
Roope Hanén <GT...@hotmail.com> kirjoitti artikkelissa
<7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
> Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
> itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä
se
> on.
Itse olen 17-vuotias eikä tarkkaa hajua asiasta ole, joten kertoisiko joku
ystävällisesti, mistä on kyse kun puhutaan välikaasusta ja
tuplapoljennasta?
Joska Mattila
Kare M A Pietil{
>Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä se
>yleisesti käyttää???
Ennen sotia tehdyn auton ratissa tuota luonnollisesti joutuu käyttämään,
muuten vain mikäli ei laiskuuttaan jaksa käyttää manuaalilaatikon kanssa
ajaessa kytkintä...
--
Blah blah blah
masa
>> Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
>> itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä
>
>ystävällisesti, mistä on kyse kun puhutaan välikaasusta ja
>tuplapoljennasta?
>
Koskas muuten saat sen kortin ? (ja korollan?)
Yamahalla liikkuessa tulee aina annettua välikaasua kun lähestyy risteystä
ja kelailee pienempiä vaihteita koneeseen, kävelijät vaan säikkyy kun
puolihuolimattomasti nostelee niitä kierroksia jonnekin lähemmän kymmentä
tuhatta =)
Myös wanhalla -73 massey fergusonilla on huomattavia vaikeuksia saada
vaihteita joskus paikalleen ilman väsäämistä. Sama juttu oli vanhan astran
ykkösen kanssa. Ilman välikaasua ykkönen ei mennyt päälle ellei auto ollut
täysin paikallaan.
Roy Björkstrand
> Nyt on kyllä 33v "patun" aika kertoa jotakin. Kun opettelin rekkakorttia n.
> 12 vuotta sitten, oli liikenteessä vielä suorahampaisilla laatikoilla
> varustettuja synkronoimattomia rekan vetäjiä ja linja-autoja.
Onhan noita vielä nykyäänkin, nyt tosin kytkinjarrun matariaali kestää pikkasen
pitempään eikä rutinat säestä niiden menoa. Sisulla taitaa olla
synkronoimattoman vaihtoehdoksi joku Eatonin loota "ei musikaalisille".
Synkronoimattomia vaihteita oli myös Scanian eräässä lootassa, ykkös/kakkosta
piti hakea välikaasulla. Scanioihin on joskus asenneltu Fullereita välikappaleen
avulla koska Scanioissa oli pitkään liian vähän pykäliä (10 kpl ja vieläkin vain
12).
> Jos näette esim. vanhan ns. nakkikoppi- sisun tai pulla-sisun (ohjaamo on
> tosiaan nakkikopin näköinen), siinä on tod.näk. sellainen.
Heh, kuulemma ensimmäisestä "nakkikopista" ruotsalainen tullimies kysyi
hämmentyneenä suomalaiselta rekkakuskilta " rakensitko sen itse".
> Kaksoispoljennan tarkoitus on tasata moottorin ja vaihteiston
> pyörintänopeudet. Se sama, mitä synkr. renkaat tekee nykyään.
> Noilla em. vehkeillä ei yksinkertaisesti pääse edes kakkosvaihteelle se,
> joka ei osaa sitä 2 poljentaa käyttää. Homman oppiminen vaatii niin sanotusti
> nuottikorvaa. Ja toiset eivät opi sitä koskaan, ihan niinkun ei täysperävaunun
> peruuttamistakaan.
Eikä pakin heitoa sisään pysäytyksen "heijauksessa", tarpeellinen mutaisissa
montuissa tai pehmeällä hiekalla.
> Opetteluvaiheessa homma muistuttaa kitaransoiton opiskelua alussa. Teki mitä
> tahansa, niin kuuluu pelkkää melua!
> Siinä mielessä ne ovat hyviäkin vehkeitä, että jos osaa, voi joissakin
> malleissa vaihtaa kokonaan ilman kytkintä! Hommahan hoidetaan
> "nuottikorvalla" ja vaihtaminen tehdään silloin, kun nopeudet ovat samat.
> Käytännössä tuota harrastaneet rikkoivat kuitenkin lootansa. Siinä lopetti
> "pykälät pysymästä silmässä".
Periaatteessahan hammaspyörien nopeuksia tasaavilla erilaisilla laitteilla on
jokin tarkoitus, joten niitäkin saa käyttää. Hyvää automiestapaa osoittaa
kuitenkin esim. synkronoidun laatikon käsittely siten kuin siellä ei ko.
renkaita olisikaan. Jos pitää konstailla niin harjoittelu kannattaa aloittaa
pienillä kierroksilla ja hyvin varoivaisesti tunnustelemalla hammaskosketusta ja
kierrosten sopivuutta. Voimaa ei saa käyttää, ruttaamalla vaihteen sisään muutat
esim. 14l koneen pyörivien massojen kierrosnopeutta sekunnin osissa - aika
mahtavia voimia...
> JJ
> rekkamies evp.
Roy
jukka rajala
Roope Hanén <GT...@hotmail.com> wrote in article
<7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
> Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
> itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä
se
> on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
noin
> yleisesti käyttää???
> vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
>
>
>
> KIITTÄEN:
>
>
> Roope
>
>
> Välikaasu on suorien (lue:synkronoimattomien ) laatikoiden käyttötapa,
sitä ei suositella synkronoitujen käyttämiseen,koska synkronointirenkaat
hoitaa kyllä hommansa jos ne on kunnossa.
Jukka
jukka rajala
Jesse James <jesse...@wildwest.com> wrote in article
<7d5uaa$aps$1...@news.kolumbus.fi>...
> Nyt on kyllä 33v "patun" aika kertoa jotakin. Kun opettelin rekkakorttia
n.
> 12 vuotta sitten, oli liikenteessä vielä suorahampaisilla laatikoilla
> varustettuja synkronoimattomia rekan vetäjiä ja linja-autoja.
> Jos näette esim. vanhan ns. nakkikoppi- sisun tai pulla-sisun (ohjaamo on
> tosiaan nakkikopin näköinen), siinä on tod.näk. sellainen.
> Kaksoispoljennan tarkoitus on tasata moottorin ja vaihteiston
> pyörintänopeudet. Se sama, mitä synkr. renkaat tekee nykyään.
> Noilla em. vehkeillä ei yksinkertaisesti pääse edes kakkosvaihteelle se,
> joka ei osaa sitä 2 poljentaa käyttää. Homman oppiminen vaatii niin
> sanotusti nuottikorvaa. Ja toiset eivät opi sitä koskaan, ihan niinkun ei
> täysperävaunun peruuttamistakaan.
> Opetteluvaiheessa homma muistuttaa kitaransoiton opiskelua alussa. Teki
mitä
> tahansa, niin kuuluu pelkkää melua!
> Siinä mielessä ne ovat hyviäkin vehkeitä, että jos osaa, voi joissakin
> malleissa vaihtaa kokonaan ilman kytkintä! Hommahan hoidetaan
> "nuottikorvalla" ja vaihtaminen tehdään silloin, kun nopeudet ovat samat.
> Käytännössä tuota harrastaneet rikkoivat kuitenkin lootansa. Siinä
lopetti
> "pykälät pysymästä silmässä".
> Joissakin em. vehkeissä oli myös ns. kytkinjarru. Silloin kytkintä
> poljettiin vain puoleenväliin, jolloin jarru toimi tasaten akselien
> nopeuserot.
>
> Välikaasua taas käytettiin alaspäin vaihtaessa. Samaan tarkoitukseen:
> Kytkin pohjaan- vaihde vapaalle- kaasua- kytkin pohjaan ja pienempi
pykälä
> silmään, kun "nuottikorva" kertoo, että kierrokset ovat oikeat.
>
>
> JJ
> rekkamies evp.
>
>
> Totta töriset,M-sarjan sisuissa tuo kaksoispoljenta oli elin ehto,Rolssin
Eagle Mk2 koneella kun oli rallannut vuosia,tuli sitten Cumminsin pannut
joka ei laskenut kierroksia yhtä nopeasti kuin Rolssi,jolloin piti
orientoitua
Cumminsin sielunelämään kun Fulleria hämmensi.
Nakkikopista oli joku ulkolainen rahtari sanonut lauttajonossa
Sisu-kuskille:
"Tekniikka sulla on viimesen päälle,mutta kopin olet kyllä ite tehnyt."
Samaa koppia käytti Dennison Englannissa......
Siitä kytkin jarrusta,äkkinäinen rikkoi sen aika äkkiä,mutta oikeina
käytettynä
oiva apulainen.
Jukka 40-vee (12-vuotta Sisuilua...)
jukka rajala
Tapio <tapa...@dlc.fi> wrote in article <7d3nrr$d8n$2...@tron.sci.fi>...
>
> Roope Hanén kirjoitti viestissä <7d2t54$dt8$1...@news.kolumbus.fi>...
> >Tuli tässä mieleen että käyttääkö kukaan enää välikaasua
> >itse olen 20v ja käsittääkseni minun sukupolveni ei enää edes tiedä mikä
se
> >on. Itse kuitenkin sitä käytän ja olenkin miettinyt että kuin moni sitä
> noin
> >yleisesti käyttää???
> >vastatkaakin kaikki käytättekö vai ette
> >
> >
> >
> Kyllähän sitä harvemmin autolla tulee välikaasua käytettyä. Tai siis
> "välikaasuahan" itse polkaisen lähes aina ykköselle ja joskus kakkoselle
> ylhäältä päin tultaessa, kun eivät tahdo ilman mennä päälle. Vaan mitä
> autokoulussa opettivat "oikean" välikaasun, eli vaihde vapaalle, reilusti
> kierroksia ja sitten pienempi vaihde, sitä käytän vain ajettaessa
jollakin
> jäykkävaihteisella koneella.
> Ja mitä joku sanoi että ei siitä mitään hyötyä ole, jos laatikko on
> synkronoitu, voisin väittää toista. Esim. juuri omalla autolla ajaessa on
> vähän pakko käyttää vaikka mitä kepulikonsteja, että saa ykkösen päälle
> vauhdissa. Kuluneisuus saattaa tosin olla syynä tähän jäykkyytteen.
> Mikäli vanhempaan polveen on uskominen, niin ennen on autokouluissa
opetettu
> vaihtamaan vaihteet ilman kytkintä. Oletteko sitä harkinnut/kokeillut?
Itse
> olen opetellut Escortilla vm-85 vaihtamaan sujuvasti ilman kytkintä. Se
> onnistuu täysin kun vain opettelee sopivat kierrosluvut ja nopeudet.
> Kaupungissa en tosin ole viitsinyt käyttää sitä, koska se vaatii liikaa
> aikaa ja huomiota. Ja liikkeellelähdössä kytkintä tarvitaan kuitenkin.
> Tapio
>
>
> Kyllähän laatikolla kuin laatikolla pystyy vaihtamaan ilman kytkintä,
pitää vain muistaa ettei ole "veto" päällä.
Jukka
Jukka Rahikainen
Näin opetettiin minullekin vuonna 82 , eli nuoremmat poijjaat ovat vähän
sekoittaneet
kaksoiskytkennän ja kaksoiskytkennän+välikaasun merkityksen
Kokeilkaa , kaikki synkronoidut laatikotkin toimivat sutjakkaammin .
Yksi asia mitä opetettiin varsinkin kuorma auton kanssa oli se että ei
tarvitse kiisseli konetta pumpata
mitä monet kuorma-auto jakelukuski vataset tekee aina liikennevaloissa .
Pumppaamisesta ei ole hyötyä ,kuin kiihdytys pumpulla varustetulla kaasari
koneessa , silloin kun halutaan "herättää"
kone esim korkeille kierroksille .
Samaten opetettiin että kytkin ylös ja vaihde vapaalle aina kun seistään tai
rullataan ,ettei painelaakeri kulu :-)
Jukka
--
Remove "no_spam_no" to send a reply
Jukka Töyrylä
> tarvitse kiisseli konetta pumpata
> Pumppaamisesta ei ole hyötyä ,kuin kiihdytys pumpulla varustetulla
kaasari
> koneessa , silloin kun halutaan "herättää"
> kone esim korkeille kierroksille .
Juupa, mutta kun pikkusen pedaalia pumppaa, niin sitten kun vihreä syttyy
on jo valmiiksi enemmän kuin tyhjäkäyntikierrokset ja lähtö sujuu
näppärämmin. Tai ainakin se siltä tuntuu. Tosin itse olen käyttänyt
vanhoja pikkuluoskuja, joilla jopa tyhjäkäynti vaatii joskus pientä
pumppaamista tai tarkkaan asetettua kaasujalkaa.
> Samaten opetettiin että kytkin ylös ja vaihde vapaalle aina kun seistään
tai
> rullataan ,ettei painelaakeri kulu :-)
>
Joka on ajanut c - nsä pikku kuormurilla, jossa on tehostamaton kytkin, on
oppinut saman asian pohkeen säästönä.
> Jukka
> --
Jukka
Joska Mattila
masa <mat...@planet.fi> kirjoitti artikkelissa
<7d6ti6$n5j$1...@nntp.teliafi.net>...
> Koskas muuten saat sen kortin ? (ja korollan?)
Kortti pitäisi olla kädessä toukokuun lopussa. Puolen tunnin kuluttua olen
jo ekalla ajotunnilla parkkiksella pyörittelemässä MAN:ia.
Prätkällä ajoa odotan eniten, hauskinta kun on!
Corolla pitäisi saada samaan aikaan, mutta katsotaan nyt mitä sen kanssa
tehdään. Metro-Auto tarjosi 5-7kmk Corollasta kun kävin eilen huvikseni
kyselemässä :-)
> vaihteita joskus paikalleen ilman väsäämistä. Sama juttu oli vanhan
astran
> ykkösen kanssa. Ilman välikaasua ykkönen ei mennyt päälle ellei auto
ollut
> täysin paikallaan.
Tästä tuleekin mieleeni seuraava kysymys: Saako uusilla autoilla laittaa
ykköstä päälle jo vauhdissa?
Wanhaan aikaan kuulemma ykkönen ei mennyt päälle vauhdissa, mutta tekeekö
ykkösen vauhdissa laittaminen uusissa autoissa hallaa?
Joska Mattila
Sutinen Henri
>
>Tästä tuleekin mieleeni seuraava kysymys: Saako uusilla autoilla laittaa
>ykköstä päälle jo vauhdissa?
>Wanhaan aikaan kuulemma ykkönen ei mennyt päälle vauhdissa, mutta tekeekö
>ykkösen vauhdissa laittaminen uusissa autoissa hallaa?
Eiköhän ne synkkarenkaat hoida asiansa, eli voi(IMHO). Volvo 850 GLT -92, ja
ykkönen menee päälle kuin kullin lutkautus, vaikka vauhtia on usein jopa yli
50 kph.
--
Henri Sutinen
"When we are scared we can hide in our reveries, but what we need
is a change of ideas." - G.Graffin
Jukka Rahikainen
> Juupa, mutta kun pikkusen pedaalia pumppaa, niin sitten kun vihreä syttyy
> on jo valmiiksi enemmän kuin tyhjäkäyntikierrokset ja lähtö sujuu
> näppärämmin. Tai ainakin se siltä tuntuu. Tosin itse olen käyttänyt
> vanhoja pikkuluoskuja, joilla jopa tyhjäkäynti vaatii joskus pientä
> pumppaamista tai tarkkaan asetettua kaasujalkaa.
>
niin niin , vanhempien bensakoneiden kanssahan on näin ,mutta toistan edelleen
,että diesel koneen
pumppaamisella ei tee siellä valoissa kuin itsensä lähinnä huvittavaksi
(sieltä ruiskutuspumpusta ei nimenomaan pumppaamalla tule sen enempää kakkua
kuin normaalisti , okei no jos kerran pumppauttaa liikennevaloissa ,niin
saadaan vauhtipyörälle pieni apu ,jotta päästään ehkä hieman nopeammin
isommalle kierrosnopeudelle ) , talla tiskiin vaan jäteöljy vatkaimessa ja
kytkin ylös niin johan lähtee :-) .eri asia on sitten tarvitseeko vaikkapa
kuormureilla niin äkäsesti lähteä
J.P
jukka rajala <z...@ccc.fi> wrote in message
news:01be7507$085bb000$377d89c2@w001003007...
>>
>> Välikaasu on suorien (lue:synkronoimattomien ) laatikoiden käyttötapa,
> sitä ei suositella synkronoitujen käyttämiseen,koska synkronointirenkaat
> hoitaa kyllä hommansa jos ne on kunnossa.
Tuosta tuli mieleen että kun on tullut väiteltyä asiasta että kun puhutaan
fullerin laatikosta "suorana" niin tarkoitetaanko sillä että siinä on
suorahampaiset hammaspyörät, vai tarkoitetaan kuten yllä että laatikko on
synkronisoimaton, eli olisko joku purkanut ja katsonut millaiset
hammaspyörät sieltä löytyy että sais väittelyn ratkaistua.
XXXX
> Tuosta tuli mieleen että kun on tullut väiteltyä asiasta että kun puhutaan
> fullerin laatikosta "suorana" niin tarkoitetaanko sillä että siinä on
> suorahampaiset hammaspyörät, vai tarkoitetaan kuten yllä että laatikko on
> synkronisoimaton, eli olisko joku purkanut ja katsonut millaiset
> hammaspyörät sieltä löytyy että sais väittelyn ratkaistua.
suorahampaisella ja vinohampaisella hammaspyoralla? Pienella
pohdiskelulla voi itsekin paatella kumpia siella kaytetaa.
Mikko Asikainen
XXXX wrote:
Vaihteistoissa kyllä käytetään molempia eli ei se aivan itsestään selvä ole.
Suorahampaisia hammaspyöriä ei taideta kuitankaan käyttää henkilöautopuolella
kuin erikoistapauksissa mutta kuorma-autoista en tiedä.
Kare M A Pietil{
>Kannattaiskohan ottaa tekniikan kasikirja kateen ja katsoa mika ero on
>suorahampaisella ja vinohampaisella hammaspyoralla? Pienella
>pohdiskelulla voi itsekin paatella kumpia siella kaytetaa.
Minä en kohtalaisellakaan pohdiskelulla saa asiasta ihan noin triviaalia.
Valaisemiseni voisit aloittaa kertomalla mikä ero niillä suorahampaisilla
ja vinohampaisilla pyörillä nyt sitten on tässä tapauksessa kun ei satu
noita tekniikan käsikirjojakaan olemaan käsillä...
--
Blah blah blah
Ein Soldat
> Minä en kohtalaisellakaan pohdiskelulla saa asiasta ihan noin triviaalia.
> Valaisemiseni voisit aloittaa kertomalla mikä ero niillä suorahampaisilla
> ja vinohampaisilla pyörillä nyt sitten on tässä tapauksessa kun ei satu
> noita tekniikan käsikirjojakaan olemaan käsillä...
> --
> Blah blah blah
suorahanpaiset pitaa huutavaa aanta vahan ku karvanoppa korollien perapaat.
toni...@my-dejanews.com
kpie...@koivu.hut.fi (Kare M A Pietil{) wrote:
> In article <36F8B4...@brd.fi> XXXX <"fantail "@brd.fi> writes:
> >Kannattaiskohan ottaa tekniikan kasikirja kateen ja katsoa mika ero on
> >suorahampaisella ja vinohampaisella hammaspyoralla? Pienella
> >pohdiskelulla voi itsekin paatella kumpia siella kaytetaa.
>
> Valaisemiseni voisit aloittaa kertomalla mikä ero niillä suorahampaisilla
> ja vinohampaisilla pyörillä nyt sitten on tässä tapauksessa kun ei satu
> noita tekniikan käsikirjojakaan olemaan käsillä...
Suorahampainen hammasratas on aika äänekäs. Oletko koskaan miettinyt
miksi useimpien käsivaihteisten autojen peruutusvaihde vinkuu ?
Syynä ovat juuri nuo suorahampaiset vaihderattaat.
Pasissa on myös suorahampaiset rattaat maastovaihteistossa
(ajajan ja johtajan välissä). Myös se pitää helvetillistä vinkunaa.
--
Toni
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
http://www.dejanews.com/ Search, Read, Discuss, or Start Your Own
Jukka Töyrylä
Jukka Rahikainen <jukka.rahikainen@no_spam_no.icl.fi> kirjoitti
artikkelissa <36F7A3B5.1304DA76@no_spam_no.icl.fi>...
> Jukka Töyrylä wrote:
>
> >... Tai ainakin se siltä tuntuu...jopa tyhjäkäynti vaatii joskus pientä
> > pumppaamista tai tarkkaan asetettua kaasujalkaa.
> >
>
> niin niin , vanhempien bensakoneiden kanssahan on näin ,mutta toistan
edelleen
> ,että diesel koneen
> pumppaamisella ei tee siellä valoissa kuin itsensä lähinnä huvittavaksi
ei sillä pumppaamisella enää, vaan sillä missä pumppaa...
> (sieltä ruiskutuspumpusta ei nimenomaan pumppaamalla tule sen enempää
kakkua
> kuin normaalisti
sopivat välykset sinne tai tänne, niin saattaa tullakkin...
>, okei no jos kerran pumppauttaa liikennevaloissa ,niin
> saadaan vauhtipyörälle pieni apu ,jotta päästään ehkä hieman nopeammin
> isommalle kierrosnopeudelle
Sinä sen kirjoitit!
Onko sillä väliä tuleeko se energia vauhtipyörästä vai kiisselistä, kunhan
edes vähän jostain..
> talla tiskiin vaan jäteöljy vatkaimessa ja
> kytkin ylös niin johan lähtee :-)
...mutta mitä ja minne...;-)
>
> Jukka
>
Jukka
J.P
XXXX <"fantail "@brd.fi> wrote in message news:36F8B4...@brd.fi...
> Kannattaiskohan ottaa tekniikan kasikirja kateen ja katsoa mika ero on
> suorahampaisella ja vinohampaisella hammaspyoralla? Pienella
> pohdiskelulla voi itsekin paatella kumpia siella kaytetaa.
Sitä kirjaa ei kyllä ole käden ulottuvilla...
Ja koska sanoin kyseessä olevan väittelyn niin siinä ei minun
pohdiskeluni auta asiaa todistamaan kun toinen on toista mieltä.
Se mitä ymmärrän hammaspyörien eroista on se että suorahampaiset ovat
äänekkäämmät kuin vinohampaiset joka olisi syynä miksi yleensä
käytetään vinohampaisia ja ymmärtääkseni vinohampaisten haittapuoli on
niiden aiheuttamat akselin suuntaiset voimat -vai ?
Kerroppa oikea vastaus kun tunnut tietävän, että saadaan ulkopuolinen
ratkaisija asialle.
Kare M A Pietil{
> Suorahampainen hammasratas on aika äänekäs. Oletko koskaan miettinyt
> miksi useimpien käsivaihteisten autojen peruutusvaihde vinkuu ?
> Syynä ovat juuri nuo suorahampaiset vaihderattaat.
Peruutusvaihteen resonanssiin vaikuttaa myös yleensä aika heppoinen rakenne.
> Pasissa on myös suorahampaiset rattaat maastovaihteistossa
> (ajajan ja johtajan välissä). Myös se pitää helvetillistä vinkunaa.
Tarkoitin kuitenkin lähinnä sitä, että raskaan kaluston tapauksessa ei mie-
lestäni ole lainkaan triviaalia käytetäänkö suora- vai vinohampaisia ham-
maspyöriä. Asia on tietysti saattanut muuttua sen myötä kun direktiivipellet
ovat alkaneet jatkuvasti kiristää mm. voimansiirron melurajoja.
Tietääkö joku mistä tuo suorahampaisen karakteristinen metelöinti muuten
eksaktisti johtuu? Toimiiko evolventtipyörä matemaattisesti tarkasteltuna
vakionopeudella ja aiheutuuko resonanssi vierintäviivan vaelluksen aiheut-
tamasta momentin vaeltelusta? Senhän nyt ymmärtää hölmökin, että vinohampai-
nen on hiljaisempi, kun vierintäviiva kulkee hampaan juuresta sen harjalle,
eikä akselinsuuntaisena harjaa pitkin ylös ja alas...
Vinohampaisen välityksen aiheuttama aksiaalivoimakin voi olla joissakin
tapauksissa ongelma. Todella raskaissa kohteissa saatetaan ongelma rat-
kaista V-hammastuksella, mutta sepä se vasta maksaakin...
--
Blah blah blah
mo...@mailexcite.com
vaihteiden kytkeytyvyydessa. Suorahampaisen etu on suuri kosketuspinta
rattaiden valilla, rattaat ovat kosketuksissa koko rattaan leveydelta.
Vinohampaisessa kosketuspintaa on vain "pikku patka" rattaan leveydesta.
Tasta johtuen vaativissa kohteissa suositaan suorahampaista. Vinohampaisten
etu on taas vaihteiden hyva kytkeytyvyys, kun kytkeytyvat rattaat hiukan
ottavat kiinni, niin viistetyt hampaat vetavat rattaat helposti kohdakkain.
Kaupanpaalisina tulee sitten hiljaisempi aani ja heikompi vaannon kesto.
Mikko
In article <7ddso4$if5$1...@tron.sci.fi>,
-----------== Posted via Deja News, The Discussion Network ==----------
Kare M A Pietil{
>Suora- ja vinohampaisten vaihteiden suurin ero on niiden vaannon kestossa ja
>vaihteiden kytkeytyvyydessa. Suorahampaisen etu on suuri kosketuspinta
>rattaiden valilla, rattaat ovat kosketuksissa koko rattaan leveydelta.
>Vinohampaisessa kosketuspintaa on vain "pikku patka" rattaan leveydesta.
Eiköhän tuo suurempi väännönkesto johdu ennemminkin siitä, että samankokoi-
sessa suorahampaisessa hammaspyörässä voi käyttää suurempaa moduulia, ts.
isompia hampaita.
>Tasta johtuen vaativissa kohteissa suositaan suorahampaista. Vinohampaisten
>etu on taas vaihteiden hyva kytkeytyvyys, kun kytkeytyvat rattaat hiukan
>ottavat kiinni, niin viistetyt hampaat vetavat rattaat helposti kohdakkain.
Normaalitoosassa sillä hammastuksen tyypillä ei ole mitään tekemistä vaih-
teiden kytkeytymisen kanssa, kytkeminen kun tapahtuu kytkentähampaiden, ei
varsinaisten hammasrattaiden välillä.
--
Blah blah blah
Mikko Asikainen
mo...@mailexcite.com wrote:
> Suora- ja vinohampaisten vaihteiden suurin ero on niiden vaannon kestossa ja
> vaihteiden kytkeytyvyydessa. Suorahampaisen etu on suuri kosketuspinta
> rattaiden valilla, rattaat ovat kosketuksissa koko rattaan leveydelta.
> Vinohampaisessa kosketuspintaa on vain "pikku patka" rattaan leveydesta.
> Tasta johtuen vaativissa kohteissa suositaan suorahampaista. Vinohampaisten
> etu on taas vaihteiden hyva kytkeytyvyys, kun kytkeytyvat rattaat hiukan
> ottavat kiinni, niin viistetyt hampaat vetavat rattaat helposti kohdakkain.
> Kaupanpaalisina tulee sitten hiljaisempi aani ja heikompi vaannon kesto.
>
Itseasiassa vinohampaisella hammaspyörällä on suurempi kosketuspinta. Ja
toisaalta ei niitä rattaita auton vaihdelaatikossa mihinkään siirrellä vaan ne
ovat jatkuvasti kosketuksissa.
jukka rajala
Jo nimikin sen sanoo mikä ero niissä on..suora ja vinohammas pyörä...
Mutta,perimmäinen syy on kait hammaspyörien kosketuspinta-alasta
luulisin...
Jukka
Ein Soldat <hepp...@hotmail.com> wrote in article
<36F92CA2...@hotmail.com>...
>
>
> > Minä en kohtalaisellakaan pohdiskelulla saa asiasta ihan noin
triviaalia.
> > Valaisemiseni voisit aloittaa kertomalla mikä ero niillä
suorahampaisilla
> > ja vinohampaisilla pyörillä nyt sitten on tässä tapauksessa kun ei satu
> > noita tekniikan käsikirjojakaan olemaan käsillä...
Risto Salminen
> Tietääkö joku mistä tuo suorahampaisen karakteristinen metelöinti muuten
> eksaktisti johtuu? Toimiiko evolventtipyörä matemaattisesti tarkasteltuna
> vakionopeudella ja aiheutuuko resonanssi vierintäviivan vaelluksen aiheut-
> tamasta momentin vaeltelusta? Senhän nyt ymmärtää hölmökin, että vinohampai-
> nen on hiljaisempi, kun vierintäviiva kulkee hampaan juuresta sen harjalle,
> eikä akselinsuuntaisena harjaa pitkin ylös ja alas...
Perinteiseen verkkotapaan... en tiedä mutta!
Hetken fundeeraamisen jälkeen asettuisin sille kannalle että se todellakin toimisi
vakionopeudella. Muutenhan tulisi (vai tulisiko?) ongelma samaan aikaan rynnössä
olevien eri hampaiden nopeuksille - rotaationopeus on oltava sama sekä tulevalla
että lähtevällä hampaalla on ryntöpiste (-viiva) sitten tyvessä tai kärjessä.
Näin minusta ajatuksesi siitä momentin vaihtelusta saisi yhden äänen - en
todellakaan koskaan ole miettinyt melun syntyä. Intuitivinen ajatus on ollut
herätetaajuuden kapeus - mutu-menetelmä on aivoissani kertonut että vinohampaisen
kosketuksen kehittyminen ei olisi niin impulssimaista joten heräte-energia
jakautuisi suuremmalle taajuusalueelle. Jälkimmäinen on todellakin musta-tuntuu -
ajattelua, täytyy pistää asia aivopussiin hautumaan!
Niin, jäin vielä miettimään, että onko kyseessä resonanssivärähtely vai
pakkovärähtely? Taitaa se sittenkin olla resonanssi - käyntinopeus ei taida
vaikuta äänen taajuuteen ainoastaan melutasoon - vai onko näin? Jos se ei olisi
resonanssivärähtely, saisi tuo herätteen laaja taajuusalue puoltoa. PAH - joutuu
viikonvaihteessakin miettimään (tai ainakin yrittämään sitä)!
Risto
Roy Björkstrand
Joska Mattila wrote:
> Tästä tuleekin mieleeni seuraava kysymys: Saako uusilla autoilla laittaa
> ykköstä päälle jo vauhdissa?
> Wanhaan aikaan kuulemma ykkönen ei mennyt päälle vauhdissa, mutta tekeekö
> ykkösen vauhdissa laittaminen uusissa autoissa hallaa?
>
> Joska Mattila
Saa, mutta laitappa poppikone kiinni, ikkuna auki ja pakota ykkötä sisään
esim. 40km/h vauhdissa. Todennäköisesti kuulet joko rutinaa (vanhempi auto)
tai sitten vinkunaa (uudempi laatikko). Synkkarenkaat ne siellä... Varmaan
arvannet onko se terveellistä laatikolle. Itse laitan ykkötä sisään vasta kun
kakkonen on liian pieni eli miltei pysähdyksissä tai kokonaan pysähtyneenä.
Roy
Janne Tervola
> Saa, mutta laitappa poppikone kiinni, ikkuna auki ja pakota ykkötä sisään
> esim. 40km/h vauhdissa. Todennäköisesti kuulet joko rutinaa (vanhempi auto)
> tai sitten vinkunaa (uudempi laatikko). Synkkarenkaat ne siellä... Varmaan
> arvannet onko se terveellistä laatikolle. Itse laitan ykkötä sisään vasta kun
> kakkonen on liian pieni eli miltei pysähdyksissä tai kokonaan pysähtyneenä.
Aivan, usein oikein hirvittää olla sellaisen kuskin kyydissä, joka
uudenkarhealla autolla laittaa ykkösen silmään viidenkympin vauhdista.
Sitten kun kymmenen liikennevalopysähdyksen jälkeen kommentoit asiaa,
niin kuuluu: "Hyvinhän tämä päälle menee".
Eilen illalla joutui leikkimään välikaasun kanssa pienemmälle
vaihdettaessa, kun Kehä III:lla laukesi painelaakeri. Nyt oli
ensimmäistä kertaa kierroslukumittarista todellista hyötyä.
--
Janne
Antti Toivonen
> Tästä tuleekin mieleeni seuraava kysymys: Saako uusilla autoilla laittaa
> ykköstä päälle jo vauhdissa?
> Wanhaan aikaan kuulemma ykkönen ei mennyt päälle vauhdissa, mutta tekeekö
> ykkösen vauhdissa laittaminen uusissa autoissa hallaa?
Mahdollisista haitoista en tiedä, enkä edes kovin uusista
autoista. 80-luvun alun Opel Kadettissa ei kyllä ykkönen mennyt päälle
kuin aivan mateluvauhdissa. Sama juttu tuntui olevan uudemmissakin
Opeleissa. Tietääkseni laatikon historia alkaa vuodesta 79 ja
ensimmäisestä D-mallisesta Kadettista.
Pari vuotta uudemmassa Sierrassa menee ykkönen päälle helposti
kovemmassakin vauhdissa, eikä edes rutise. Laatikon historia alkaa
tietääkseni pitkälti 70-luvulta jos ei aikaisemminkin.
Riippuu siis suuresti mallista.
-Antti
J.H
Kare M A Pietil{ wrote in message <7dee6k$sok$1...@nntp.hut.fi>...
ja
>>vaihteiden kytkeytyvyydessa. Suorahampaisen etu on suuri kosketuspinta
>>rattaiden valilla, rattaat ovat kosketuksissa koko rattaan leveydelta.
>>Vinohampaisessa kosketuspintaa on vain "pikku patka" rattaan leveydesta.
>
>sessa suorahampaisessa hammaspyörässä voi käyttää suurempaa moduulia, ts.
>isompia hampaita.
>
Vinohampaisten
>>etu on taas vaihteiden hyva kytkeytyvyys, kun kytkeytyvat rattaat hiukan
>>ottavat kiinni, niin viistetyt hampaat vetavat rattaat helposti
kohdakkain.
>
>teiden kytkeytymisen kanssa, kytkeminen kun tapahtuu kytkentähampaiden, ei
>varsinaisten hammasrattaiden välillä.
>--
>Blah blah blah
>
k-akselilla, se teki 3 kW lisää pyörille. Tämä kuulopuhe suht koht
luotettavalta taholta.
terveisin j.h
Teppo
Joska Mattila wrote in message <01be789a$ef1ffbe0$2fdf10c3@joska-mattila>...
>
>Itse olen 17-vuotias eikä tarkkaa hajua asiasta ole, joten kertoisiko joku
>ystävällisesti, mistä on kyse kun puhutaan välikaasusta ja
>tuplapoljennasta?
Joku oikea rekkamies voisi selittää tämän paremmin mutta koitetaan
kuitenkin.
Välikaasua ja tuplapoljentaa käytetään synkronoimattomilla
manuaalilaatikoilla vaihdettaessa.
Ideana on tehdä se mitä synkrot tekevät mutta käsipelillä - tasata
vahdelaatikon hammaspyörien nopeuserot (ok - ne hammaspyörät on
nykylaatikoissa jatkuvassa hammaskosketuksessa, mutta kuitenkin...)
Eli ylöspäin vaihdettaessa:
1) Kytkin pohjaan, kaasu ylös
2) vaihde vapaalle
3) kytkin ylös - moottorin kierrokset ovat laskeneet, joten vaihdelaatikon
kytkinakselin (vai jonkun muun akselin?) kierrosnopeus putoaa
4) kytkin pohjaan
5) vaihde silmään, ja kytkin ylös.
6) lisää hanaa
Ja sama alaspäin paitsi:
3) Kytkin ylös ja (väli-)kaasua, jolloin kytkinakselin nopeus nousee
Ja sille rekkamiehelle: Vieläkö uusissa Sisuissa on synkroamattomat
laatikot?
-- Marko
Kilo
>
>
>Joku oikea rekkamies voisi selittää tämän paremmin mutta koitetaan
>kuitenkin.
>
>Ja sille rekkamiehelle: Vieläkö uusissa Sisuissa on synkroamattomat
>laatikot?
>
>
>-- Marko
>
Sisu on pitkään käyttänyt Fullerin "raakaa" laatikkoa
ja käyttää edellen. Tosin valinnaisena on saanut
ZF:n synkronoidun, ainakin kevyemmän pään
malleihin, mutta omasta mielestäni Fuller on ainoa
"oikea" aski raskaassa kalustossa. Sitä ei
ihminen rikki saa. Ja nykyään Fullerin saa
vallinnaisena lähes kaikkiin merkkeihin (tosin siinä
paremmassa ruotsalaisessa ei ole tullut vastaan.
Terv. Mara (ei ehkä rekkamies, vaikka kokeilluksi on
tullut sitäkin lajia, kun kortti moisen
sallii)
Juha Lindblom
--
EMail: jli...@sci.fi
Home Page: http://www.sci.fi/~jlimppu/
Tapio kirjoitti viestissä <7d3nrr$d8n$2...@tron.sci.fi>...
>