Levikkeet+spoilerit Ford Escort mk1:seen
Petri Pentikainen
mk1:seen escorttiin???
--
Petri Pentikäinen
petri.pe...@pp.inet.fi
Jouni Kananen
Petri Pentikainen kirjoitti viestissä ...
Petri Pentikainen
>levikkeitä oli ainakin auto racingissä.
Mitkähän olisi yhteystiedot?Onkos tuolle nettiosoitetta?
Petri
Jouni Kananen
Petteri Luostarinen
>
> Eli mistähän olisi saatavilla noita levikkeitä ja spoilereita
> mk1:seen escorttiin???
>
Completos Finland Motorsport,
Raisio, Puh: 02-4398633
Ei taida olla nettiosotetta.
Petteri
Petri Pentikainen
alustasarjaa kyseiseen autoon??Kun eivät näköjään olleet
vielä valmiit nuo sivut niin ei sieltä tietoa saanut.
Sitten jatkokysymys:Eli kuinka suurella koneella kyseistä autoa
uskaltaa lähteä katsastamaan?Vai riippuuko katsastusmiehen
yöunien pituudesta =)??
Petri
Juha Pirskanen
> Eli mistähän olisi saatavilla noita levikkeitä ja spoilereita
> mk1:seen escorttiin???
Hei, Escorvette on jo vakiona niin ruma että ei sitä kannata
ruveta enää levikkeillä pilaamaan. Mutta jos tosiaan haluat,
niin Completos Motorsport Finland myy sarjoja hirveään
ryöstöhintaan, seuraile Keltaista Pörssiä ja pistä katalogi
tilaukseen.
--
b...@iki.net - webmaster @ www.turbobricks.org
Mika Helenius
Eskoon löytyä nippeleitä..
Mika
Petri Pentikainen kirjoitti viestissä ...
Petri Pentikainen
Juha Pirskanen kirjoitti viestissä ...
>Hei, Escorvette on jo vakiona niin ruma että ei sitä kannata
>ruveta enää levikkeillä pilaamaan. Mutta jos tosiaan haluat,
>niin Completos Motorsport Finland myy sarjoja hirveään
>ryöstöhintaan, seuraile Keltaista Pörssiä ja pistä katalogi
>tilaukseen.
Höpöhöpö mikäs vika noissa on?En itsekkään tykkää mk1:sta uudempien
mallien ulkonäöstä mutta tuo mk1 on kyllä nätti.No tämähän on tietysti
makuasia =).Nyt ei siis ole haussa mitkään megamonsterilevikkeet.
Ihan jotain pientä vain ja eteen joku pikkuspoileri.
Petri
Jouni Kananen
lupaa mut siellä se on ja meinaan yrittää leimata sen kanssa.
Petri Pentikainen kirjoitti viestissä ...
Sami Syrjälä
tuntuu 2-litrainen turbo noinkin kevyessä autossa. Itse ajattelin
hakea luvat Amazoniin 2.3-litraiselle välijäähdytetylle turbolle
mutta saa nyt nähdä miten jätkän käy. Ainakin tehojen ja tilavuuden
nousu alkuperäisistä maksimeista pysyy rajojen sisällä (150hp->180hp
ja 2l->2.3l). Lisäksi kyseinen kone on siitä hauska että vakiona se
on tehty lähinnä kestämään joten siitä on todella helppo ottaa tehoja
irti yli oman tarpeen.
Sami
Petri Pentikainen
Sami Syrjälä kirjoitti viestissä <3753F555...@icon.fi>...
Sampsa Vires
> Minkälaisella padalla esfordeja on alun alkaen saanut? Aika hurjalta
> tuntuu 2-litrainen turbo noinkin kevyessä autossa. Itse ajattelin
Mk1:ssä siis 1,1, 1,3 ja 1,6-litraisia työntötankokoneita, sekä vähintään
luokitukseen riittävä sarja 1.8-litraista, kahdella kannen yläpuolisella
nokalla varustettua BDA-konetta. Itse anoessani turboluvat 2-litraiselle
Mk1 Escortiin vertailumallina oli Mk2 RS2000, ja meni läpi.
-Sampsa
Juha Pirskanen
> Minkälaisella padalla esfordeja on alun alkaen saanut? Aika hurjalta
> tuntuu 2-litrainen turbo noinkin kevyessä autossa. Itse ajattelin
> hakea luvat Amazoniin 2.3-litraiselle välijäähdytetylle turbolle
> mutta saa nyt nähdä miten jätkän käy. Ainakin tehojen ja tilavuuden
> nousu alkuperäisistä maksimeista pysyy rajojen sisällä (150hp->180hp > ja
2l->2.3l). Lisäksi kyseinen kone on siitä hauska että >vakiona se on tehty
lähinnä kestämään joten siitä on todella helppo >ottaa tehoja irti yli oman
tarpeen.
Ei onnistu, ahtimen lisääminen jälkeen katsotaan tehon-nousuksi
40% ja se ei mene läpi. Vielä cooleri väliin niin siihen se ainakin jää :).
Tokihan aina voi yrittää mutta eipä paljon naurata kun investoi
autoon xxxxx mk ja se jää sitten pihalle koristeeksi.
Sami Syrjälä
vaikkapa johonkin uudempaan jossa on ollut kunnon pannuja? Täh? Häh?
Sami
Sami Syrjälä
kardaanista eteenpäin vaihtuu. Moottorin teho kun saa nousta
korkeintaan 20% niin tuo tehonnousu mahtuu rajoihin ja kun tilavuus
kasvaa vain kolme desiä, kaiken järjen mukaan pitäisi saada luvat.
Tosin rakentelumääräykset ei perustu järkeen eli aika hiljaista voi
olla.
Sami
Tero
(Belt Driven A-series =1600cm3). Twincam oli 8 venttiilinen kahdella kannen
yläpuolisella nokka-akselilla varustettu kent-lohkoinen moottori jota oli
ennen Escortteihin sovittamista käytetty Lotus Cortinoissa. Kansi nimenomaan
oli Lotuksen suunnittelema. Tc:n kapasiteetti loppui kuitenkin noin 180hv
paikkeille kilpakäytössä. Lisää potkua oli saatava, joten kanneksi
vaihdettiin Cosworthin (paremminkin taisi olla toisen Cosworthin
perustajista) suunnittelema 16-venttiilinen. Ensimmäiset BDA:a olivat siis
kent-lohkoisia, parannetuin sisäkaluin. Muistaakseni, joskus -72 tai -73
vuoden aikana luokiteltiin alumiinilohkoinen 1800cm3 versio. BDA:sta oli eri
kokoisia versioita kilpailukäyttöön, kuten 1300cm3 ja 2000cm3 eli BDH ja BDG
(toivottavasti muistin kirjaimet oikeinpäin). Myöhemmin kehitettiin BDT eli
RS200 ralliohjuksen turbomoottori. Fordin kilpailuosastolle moottoreita
viritellyt miekkonen nimeltä Brian Hart ilmoitti joskus 70-luvun puolivälin
jälkeen pari litraisen rallimoottorin tehoksi 255hv. Mk1 Escortteja
valmistettiin myös RS2000 malleja (ohc), tosin vain muutama tuhat
kappaletta. 1600ohv (kent) moottorinen mk1 kantoi mallinimeä Mexico, Hannu
Mikkolan Lontoo-Mexico rallin voiton kunniaksi. RS1800 tuli mallinimenä
käyttöön vasta mk2 Escorttien myötä ja on erittäin harvinainen malli,
kadulle tarkoitettuja RS1800 autoja valmistettu ehkä noin 100kpl. Mk2 escoja
oli lisäksi perinteiset 1100 ja 1300 mallit, 1600ohv (kent) sport, 1600ohc
Mexico sekä RS2000. Edellä mainittujen lisäksi valmistettiin 70-luvun
lopulla muutamia erikoiseriä paremmin varusteltuja malleja, kuten Harrier,
kun myynti alkoi jo hiipua.
Tero
Sampsa Vires kirjoitti viestissä <7j128c$lt6$1...@news.clinet.fi>...
>In sfnet.harrastus.autot Sami Syrjälä <sa...@icon.fi> wrote:
>> Minkälaisella padalla esfordeja on alun alkaen saanut? Aika hurjalta
>> tuntuu 2-litrainen turbo noinkin kevyessä autossa. Itse ajattelin
>
Tero
Sami Syrjälä kirjoitti viestissä <37544808...@icon.fi>...
>Eli miten tuo vertailumalli-systeemi toimii? Voin siis verrata autoani
>vaikkapa johonkin uudempaan jossa on ollut kunnon pannuja? Täh? Häh?
>
>Sami
>
Vertailumoottori on siis mallisarjaan saatavilla (valmistajan ilmoittama)
ollut/oleva suurin/tehokkain/painavin moottori. Pelkkiin prosenttirajoihin
ei aina kannata tuijottaa sillä rajoittavaksi säännöksi saattaa tulla myös
pykälä jossa rajataan vaihdettavan/viritettävän moottorin teho siten että
tehopainosuhde ei saa olla parempi kuin 7 kg/kW. Eli 1000kg auton teho ei
saa moottorin vaihdossa/virityksessä nousta yli 142kW (n.200hv). Moottorin
vaihtolupahan on haettava vain jos autoon vaihdettavan vertailumoottoreita
painavamman moottorin massa on yli 20 % suurempi kuin painavimman
vertailumoottorin massa tai autoon vaihdettavan vertailumoottoreita
tehokkaamman moottorin teho on yli 20 % suurempi kuin tehokkaimman
vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna tai autoon vaihdettavan
vertailumoottoreita iskutilavuudeltaan suuremman moottorin iskutilavuus on
yli 25 % suurempi kuin iskutilavuudeltaan suurimman vertailumoottorin
iskutilavuus, muuten riittää muutos katsastus. Itse sain jonkin aikaa sitten
luvat moottorille joka on noin 45% tehokkaampi ja noin 30% painavampi sekä
tilavuudeltaan noin 35% suurempi kuin vertailumoottori, luonnollisesti
jarruihin yms. pitää tehdä myös vastaavat parannukset. Omavalmisteisten
moottorin kiinnikkeiden ja pyöräntuentojen osien käyttö on lähes aina
luvanvaraista hommaa mutta onnistuu kun tarvattavat selvitykset osien
lujuudesta yms. toimittaa lupa-anomuksen mukana. Suomessa rakentamista
rajoittavat nykyään lähes ainoastaan autoveropykälät.
Tero
PS:Tässä pykälä poikineen eli rakentamista koskevat pykälät.
N:o 779/1998
Annettu Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
Liikenneministeriön päätös
auton rakenteen muuttamisesta
Liikenneministeriö on päättänyt 3 päivänä huhtikuuta 1981
annetun
tieliikennelain (267/1981) 108 §:n nojalla, sellaisena kuin se
on
laeissa 989/1992 ja 429/1996:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala ja määritelmiä
1. Tämä päätös koskee henkilö- ja pakettiauton (M1- ja M1G- sekä
N1-
ja N1G-luokka) sekä soveltuvin osin muiden autojen rakenteen
muuttamista.
2. Tässä päätöksessä mallisarjaan rinnastetaan ajoneuvojen
katsastuksesta annetussa asetuksessa (1702/1992,
katsastusasetus)
tarkoitettu ajoneuvotyyppi.
2 §
Yleisiä periaatteita
1. Muutetun auton on täytettävä tieliikennelain (267/1981) 83
§:n,
ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen
(1256/1992,
rakenneasetus) sekä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun
asetuksen
(1257/1992, käyttöasetus) säännökset niihin mahdollisesti
myöhemmin
tehtyine muutoksineen, jollei jäljempänä tässä päätöksessä
toisin
määrätä.
2. Muutokset eivät saa heikentää auton liikenneturvallisuuteen
vaikuttavia ominaisuuksia eivätkä oleellisesti lisätä
ohjauslaitteisiin, akselistoihin, jarruihin, voimansiirtoon tai
kantaviin rakenteisiin ajon aikana kohdistuvia rasituksia. Auton
rakenneosaa, varustetta tai ominaisuutta, jonka on auton
käyttöönottoajankohtana edellytetty olevan E-säännön,
direktiivin
tai FMVSS-standardin mukainen, ei saa auton käytössä vaihtaa tai
muuttaa siten, että sanotut käyttöönottoajankohdan mukaiset tai
niitä uudemmat vaatimukset eivät täyty. Tarvittaessa
vaatimuksenmukaisuudesta on esitettävä selvitys.
3. Valmistajan autolle tai auton kanssa samaan mallisarjaan
kuuluvalle autolle taikka autossa oleville akselistoille
sallimat
suurimmat akselimassat eivät saa muutoksen seurauksena ylittyä.
Sovellettaessa mallisarjan muun kuin muutoksen kohteena olevan
mallin suurimpia sallittuja akselimassoja tulee akselistojen
kaikilta osin vastata vähintään auton valmistajan kyseisille
akselimassoille tarkoittaman mallin akselistoja. Muutosten
seurauksena valmistajan autolle sallima suurin kokonaismassa ei
saa
ylittyä. Tarvittaessa massan lisäystä tulee kompensoida
varusteita
siirtämällä, korin osia keventämällä taikka henkilö- tai
tavarakantavuutta pienentämällä.
4. Tämän päätöksen lisäksi on noudatettava, mitä vaurioituneen
ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon kokoamisesta osista
annetussa
liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) ja
autoverosäädöksissä
määrätään.
3 §
Erityisvaatimukset EY-tyyppihyväksytylle M1-luokan ajoneuvolle
1. Autoa, jonka tulee ensi kertaa käyttöön otettaessa olla
Suomessa
voimassa olevien vaatimusten mukaisesti EY-tyyppihyväksytty, ei
saa
ennen auton ensimmäistä käyttöönottoa liikenteeseen muuttaa
siten,
ettei auto säily EY-tyyppihyväksyttynä. Seuraavien varusteiden
asentaminen ja muuttaminen on kuitenkin sallittu ilman muutoksen
johdosta vaadittavaa koko auton EY-tyyppihyväksynnän muutosta
edellyttäen, että muutosten jälkeen auto täyttää muutoskohteiden
osalta niitä mahdollisesti koskevan erityisdirektiivin
hyväksynnän
edellyttämät vaatimukset:
a) radio sekä kasetti- ja CD-soitin;
b) puhelin, ajotietokone ja vastaavat laitteet;
c) mittaristo;
d) lasten turvaistuin;
e) ilmatyynyvarustus;
f) kouluauton hallintalaitteet;
g) rengas- ja vannemuutokset;
h) lisävalaisimet;
i) ulko- ja sisälämmitinlaitteet;
j) kattoteline;
k) kattoluukku;
l) vetolaite;
m) roiskeläpät ja sisälokasuojat;
n) tilapäisesti käytettävät kiinteistönhuoltolaitteet;
o) automallikohtaiset korin muotoiluosat;
p) sähköiset ikkunanostimet;
q) istuinlämmittimet; ja
r) keskuslukitus sekä muut luvattoman käytön estolaitteet ja
varkaushälyttimet.
2. Autoa, jonka sen käyttöönottoajankohtana on edellytetty
olevan
EY-tyyppihyväksytty, ei saa käytössä muuttaa eikä sen osia
vaihtaa
siten, etteivät käyttöönottoajankohtana vaaditun
EY-tyyppihyväksynnän edellyttämät vaatimukset tai niitä uudemmat
vaatimukset täyty. EY-tyyppihyväksynnän edellyttämien
vaatimusten
täyttämisen osoittamiseksi ei vaadita EY- tai E-hyväksynnän
hankkimista muutoksille. Edellä 1 momentissa luetellut
varustemuutokset saa autoon tehdä ottamatta huomioon näistä
muutoksista seuraavaa koko auton EY-tyyppihyväksynnän
muuttumista
edellyttäen, että muutosten jälkeen auto muutoskohteiden osalta
täyttää niitä mahdollisesti koskevien erityisdirektiivien
edellyttämät vaatimukset.
4 §
Muutoskatsastus ja poikkeuslupa
1. Muutettu auto on esitettävä muutoskatsastukseen
katsastusasetuksen 29 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä
jäljempänä tässä päätöksessä mainituissa muutoksissa, jotka
saadaan
hyväksyä muutoskatsastuksessa. Muutoskatsastuksessa on
esitettävä
selvitys muutoksessa käytettävistä osista, osien sopivuudesta
muutoksen kohteena olevaan autoon, osien kiinnitystavasta ja
mahdollisista vahvistuksista sekä tarvittaessa vaihdettavien
osien
tai muutettavien rakenteiden lujuudesta.
2. Jos muutos on sellainen, ettei sitä saa hyväksyä
muutoskatsastuksessa, voi Ajoneuvohallintokeskus erityisestä
syystä
myöntää poikkeusluvan muutokseen.
2 luku
Moottorin ja pakoputkiston muutokset
5 §
Moottorin vaihto
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä alkuperäistä kevyemmän,
teholtaan tai iskutilavuudeltaan pienemmän moottorin
vaihtaminen.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös sellaisen
alkuperäistä
painavamman, teholtaan tai iskutilavuudeltaan suuremman
moottorin
(vertailumoottori) vaihtaminen, jonka auton valmistaja on
tarkoittanut käytettäväksi samaan mallisarjaan kuuluvassa,
yleiseen
tieliikenteeseen tarkoitetussa autossa, taikka myös
vertailumoottoreita tehokkaamman, painavamman tai
iskutilavuudeltaan
suuremman moottorin vaihtaminen. Vaihtaminen on sallittua
seuraavin
edellytyksin:
a) auton jarrut, voimansiirto ja muut liikenneturvallisuuteen
vaikuttavat rakenteet vastaavat vertailumoottorilla varustettua
autoa, mahdollinen vakiovarusteena oleva lukkiutumaton
jarrujärjestelmä mukaan luettuna;
b) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita painavamman moottorin
massa on korkeintaan 20 % suurempi kuin painavimman
vertailumoottorin massa; jos vaihdettavan moottorin massa on yli
10
% suurempi kuin painavimman vertailumoottorin massa, tulee
moottorin
alla olevalle akselistolle kohdistuva massan lisäys kompensoida
vastaavasti siirtämällä varusteita tai keventämällä korin osia;
c) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita tehokkaamman
moottorin
teho on korkeintaan 20 % suurempi kuin tehokkaimman
vertailumoottorin teho saman normin mukaan mitattuna;
d) autoon vaihdettavan vertailumoottoreita iskutilavuudeltaan
suuremman moottorin iskutilavuus on korkeintaan 25 % suurempi
kuin
iskutilavuudeltaan suurimman vertailumoottorin iskutilavuus;
e) moottorin vaihdon mahdollisesti edellyttämien uusien tai
muutettujen kiinnikkeiden tulee olla asianmukaiset; tarvittaessa
kiinnikkeiden lujuudesta on esitettävä luotettava selvitys;
f) jos autoon vaihdettavaan moottoriin on tehty alkuperäistä
tehoa
ilmeisesti lisääviä muutoksia, on muutetun moottorin tehosta
tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys;
g) jos autoon vaihdettavan moottorin käyntinopeusalue ja
vääntömomentti poikkeavat huomattavasti vertailumoottorin
vastaavista arvoista, on myös voimansiirto muutettava
vastaavasti;
h) jos autoon vaihdettavan moottorin teho verrattuna sen
iskutilavuuteen on pienempi kuin 30 kW/dm3, tulee moottorin teho
ja
polttoaineensyöttölaitteiston tyyppi yksilöidä ja merkitä
rekisteritietoihin; ja
i) moottoria ei saa vaihtaa, mikäli auton omamassan suhde
moottorin
nettotehoon on muutoksen jälkeen pienempi kuin 7 kg/kW; auton
omamassan katsotaan tällöin vastaavan ensisijaisesti
tyyppihyväksynnässä määriteltyä, toissijaisesti valmistajan
ilmoittamaa tai, mikäli tällaisia tietoja ei ole käytettävissä,
punnittua omamassaa, korjattuna moottorin vaihtoon olennaisesti
liittyvien rakennemuutosten aiheuttamalla massan muutoksella;
moottorin nettotehon katsotaan vastaavan rakenneasetuksen tai
DIN-normin mukaista tehoa, 0,9-kertaista SAE netto -normin
mukaista
tehoa tai 0,7-kertaista SAE brutto -normin mukaista tehoa.
6 §
Moottorin muuttaminen
1. Muun kuin ahtimella varustetun tai 4 §:ssä mainitun
poikkeusluvan
nojalla vaihdetun tai muutetun moottorin muuttaminen vaihtamalla
kaasutin, asentamalla polttoaineen suihkutuslaitteisto tai
muuttamalla sitä, muuttamalla sytytyslaitteistoa, muuttamalla
puristussuhdetta, vaihtamalla nokka-akseli, muuttamalla
venttiilikoneistoa ja siihen liittyviä kanavia sekä vaihtamalla
imusarja ja pakosarja on sallittua ehdolla, ettei 5 §:ssä
mainittua
auton omamassan ja moottorin nettotehon suhdetta aliteta. Ellei
muuta osoiteta, katsotaan kaasuttimen tai kaasuttimien
korvaamisen
polttoaineen suihkutuslaitteistolla lisäävän moottorin tehoa 10
%.
2. Sylinterinkannen vaihtaminen toisenlaiseen rinnastetaan
moottorin
vaihtoon. Ellei muuta osoiteta, katsotaan muutetun moottorin
tehon
tällöin vastaavan iskutilavuuksien suhteessa moottoria, josta
autoon
vaihdettava sylinterinkansi on peräisin.
3. Moottorin iskutilavuuden suurentaminen sylinterinhalkaisijaa
tai
iskunpituutta suurentamalla rinnastetaan moottorin vaihtoon,
mikäli
iskutilavuus suurenee alkuperäiseen verrattuna yli 10 %. Ellei
muuta
osoiteta, katsotaan moottorin tehon tällöin suurenevan
iskutilavuuksien suhteessa.
4. Ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella
varustetun moottorin muuttaminen rinnastetaan moottorin
vaihtoon.
7 §
Vähäpäästöisen auton moottorin vaihto ja muuttaminen
1. Vähäpäästöiseen autoon saa 5 §:ssä mainituin ehdoin vaihtaa
mallisarjaan kuuluvan, muutoksen kohteena olevaa autoa
päästövaatimuksiltaan vastaavaan autoon tarkoitetun moottorin
kaikkine päästöihin vaikuttavine rakenteineen ja laitteineen.
Muunlaisen moottorin varustettuna kaikkine päästöihin
vaikuttavine
rakenteineen ja laitteineen saa 5 §:ssä mainituin ehdoin vaihtaa
vain, mikäli moottori on tarkoitettu autoon, joka täyttää
muutoksen
kohteena olevaa autoa koskevat tai myöhemmät päästövaatimukset.
2. Vähäpäästöisen auton päästöihin vaikuttavia rakenteita tai
laitteita saa 5 §:ssä mainituin ehdoin vaihtaa ainoastaan auton
valmistajan tai asianomaisen viranomaisen hyväksymiin
rakenteisiin
tai laitteisiin; tällöin muutoksen kohteena olevaa autoa
koskevien
tai myöhempien päästövaatimusten tulee täyttyä. Vähäpäästöisen
auton
moottoria saa kuitenkin muuttaa 6 §:n 3 momentissa
tarkoitetuilla
tavoilla, kuitenkin siten, että iskutilavuus suurenee
korkeintaan 10
%.
3. Käyttövoiman muutoksesta huolimatta vähäpäästöisen auton
tulee
säilyä vähäpäästöisenä.
8 §
Auton pakokaasupäästöt moottorin vaihdon tai moottorin muutoksen
jälkeen
1. Auton, jota koskevat E-säännön n:o 15/03 mukaiset tai
lievemmät
pakokaasupäästövaatimukset, tulee moottorin vaihdon tai
muutoksen
jälkeen täyttää alkuperäistä autoa koskevat käytönaikaiset
pakokaasupäästövaatimukset.
2. Vähäpäästöisen auton päästöihin vaikuttavia rakenteita ja
laitteita saa vaihtaa vain auton valmistajatehtaan tai
asianomaisen
viranomaisen hyväksymiin laitteisiin; tällöin muutoksen kohteena
olevaa autoa koskevien tai myöhempien päästövaatimusten tulee
täyttyä.
3. Muuhun kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun autoon saa
vaihtaa
vain moottorin, joka pakokaasupäästöihin vaikuttavine
apulaitteineen
on tarkoitettu automalliin, jota koskevat
pakokaasupäästövaatimukset
ovat vähintään yhtä tiukat kuin alkuperäisellä moottorilla
varustettua autoa koskevat. Muussa tapauksessa tai jos moottoria
muutetaan muulla kuin 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla,
on
auton valmistajan tai riippumattoman tutkimuslaitoksen antamalla
todistuksella osoitettava, että muutetun auton pakokaasupäästöt
täyttävät alkuperäisellä moottorilla varustettua autoa koskevat
vaatimukset. Vaatimusten katsotaan myös täyttyvän, mikäli
tällaisessa autossa on tai autoon asennetaan moottorille sopiva
katalysaattori.
9 §
Pakoputkiston muutokset
Pakoputkiston vähäiset muutokset, mukaan lukien putkiston
kahdennukset, ovat sallittuja seuraavin edellytyksin:
a) auton melu ei muutoksen jälkeen saa ylittää meluarvoja, jotka
olivatSuomessa voimassa auton käyttöönottoajankohtana tai 85
dB(A)
taikka, mikäli auton kokonaismassa on suurempi kuin 3500 kg, 92
dB(A), pienemmän arvon ollessa määräävä;
b) pakoputken pään tai päiden on halkaisijaltaan ja
sijoitukseltaan
oltava rakenneasetuksen määräysten mukainen; ja
c) katalysaattorin saa asentaa, mutta sitä ei saa poistaa,
mikäli se
on välttämätön autoa koskevien pakokaasupäästömääräysten
täyttämiseksi; mikäli putkisto kahdennetaan, on myös
katalysaattorit
kahdennettava.
3 luku
Alustamuutokset
10 §
Vanteiden ja renkaiden muutokset
1. Autoon asennettavat vanteet eivät saa merkittävästi lisätä
pyöränlaakereihin tai ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia
verrattuina auton alkuperäisiin vanteisiin. Vanteiden vaihdon
seurauksena auton kunkin akseliston raideväli saa muuttua
enintään
30 mm alkuperäiseen verrattuna, ellei auton valmistaja muuta
ilmoita. Vanteiden on asennusmitoiltaan oltava pyörännapaan
sopivat.
Vanteita, joissa on soikeat, eri jakoympyröille sopivat
pultinreiät,
ei saa käyttää. Vanteiden tulee olla auton akselimassoille ja
teholle sopivat.
2. Auto on muutoskatsastettava, jos:
a) vanteen nimellishalkaisija poikkeaa alkuperäisestä yli 26 mm;
tai
b) renkaan leveys poikkeaa alkuperäisestä yli 30 mm.
3. Renkaan ulkohalkaisijaa ei saa suurentaa enempää kuin 51 mm
eikä
leveyttä enempää kuin 102 mm alkuperäiseen renkaaseen nähden.
Jos
renkaan ulkohalkaisijaa suurennetaan, on nopeusmittarin näyttämä
tarvittaessa korjattava.
4. Auton pyörännavan ja vanteen väliin ei saa asentaa
sovituskappaleita.
5. Autoon saa vaihtaa sen rakenteellisesti sallitun suurimman
nopeuden edellyttämää nopeusluokkaa alemman nopeusluokan
renkaat.
Vaihtaminen on sallittu ehdolla, että autoon vaihdettavat
renkaat
ovat vähintään nopeusluokkaa Q (160 km/h) ja että auton
suurimman
rakenteellisen nopeuden edellyttämää nopeusluokkaa alemman
nopeusluokan kesärenkaista on ohjaamossa kuljettajalle helposti
näkyvään paikkaan pysyvästi kiinnitetty kilpi tai tarra, josta
selvästi ilmenee suurin sallittu renkaiden rajoittama ajonopeus.
11 §
Akseliston muutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton akseliston tai
akseliston osien vaihtaminen mallisarjaan kuuluvaan akselistoon,
mallisarjaan tarkoitettuihin akseliston osiin tai
akselistotyypiltään muutoksen kohteena olevaa autoa vastaaviin
autoihin tarkoitettuihin akselistorakenteen muutososiin
seuraavin
edellytyksin:
a) autoon vaihdettava akselisto, akseliston osat tai
akselistorakenteen muutososat on tarkoitettu akselimassaltaan
tai
valmistajan sallimalta akselimassaltaan vähintään muutoksen
kohteena
olevaa autoa vastaavaan autoon;
b) autoon vaihdettavien akseliston osien tai akselistorakenteen
muutososien tulee kiinnikkeitä lukuun ottamatta olla
tehdasvalmisteisia ja soveltuvia muutoksen kohteena olevassa
autossa
yleisessä tieliikenteessä käytettäviksi; tarvittaessa asiasta on
esitettävä luotettava selvitys;
c) M1-, M1G-, N1- ja N1G-luokan ajoneuvon jousituksen tyyppi ei
muutu;
d) akselistosta johtuva raideväli muuttuu korkeintaan 100 mm;
e) mahdollisesti tarvittavat uudet tukivarsien tai jousien
kiinnikkeet tai akselisto kokonaisuutena on voitava kiinnittää
luotettavasti auton runkopalkkeihin tai muihin riittävän
lujuuden
omaaviin rakenteisiin; ja
f) muutoskatsastuksessa on tarvittaessa esitettävä luotettava
selvitys hitsauslisäaineista ja hitsaustyöstä sekä muutettujen
rakenteiden ja omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta;
hitsaussaumat on esitettävä viimeistelemättöminä, ellei
katsastajan
kanssa ole muuta sovittu.
2. Muutoskatsastuksessa voidaan 1 momentissa mainituin ehdoin
hyväksyä myös auton jäykän vetävän taka-akselin vaihtaminen
mallisarjaan kuulumattomaan saman tyyppiseen akseliin.
3. Muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä auton akselivälin
jatkaminen tai lyhentäminen tai akselin poistaminen tai
asentaminen
auton mallisarjan puitteissa. Muutos on tehtävä auton
valmistajan
ohjeiden mukaisesti, jos tällaiset ovat saatavilla. Jollei
näissä
ohjeissa muuta määrätä, on jarrujen voimansiirron laitteet
muutettava siten, ettei aiheuteta ylimääräisiä liitoksia tai
jatkoksia.
4. Jos voimansiirron nivelakselia muutetaan, on se
tasapainotettava.
5. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, akseliston muutokset saa
muutoskatsastuksessa hyväksyä vain edellyttäen, että auto
muutosten
jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien vaatimukset.
12 §
Ohjauslaitteiden muutokset
1. Olka-akseleita, raidetankoja, ohjausvarsia, ohjausvaihteen
osia,
ohjausakselia ja jousia sekä näihin verrattavia osia, joiden
murtuminen tai muodonmuutos voi aiheuttaa ohjaushäiriön, ei saa
korjata tai muuttaa hitsaamalla tai muulla niiden alkuperäistä
lujuutta heikentävällä menetelmällä.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä ohjausvaihteen
vaihtaminen
mallisarjaan kuulumattomaan seuraavin edellytyksin:
a) autoon asennettava ohjausvaihde kuuluu autossa olevaan tai
siihen
vaihdettavaan akselistokokonaisuuteen tai asennettava
ohjausvaihde
vastaa toiminnalliselta mitoitukseltaan autossa olevaan tai
siihen
vaihdettavaan akselistokokonaisuuteen kuuluvaa ohjausvaihdetta;
b) autoon asennettava ohjausvaihde on tarkoitettu
akselimassaltaan
tai valmistajan sallimalta akselimassaltaan vähintään muutoksen
kohteena olevaa autoa vastaavaan autoon;
c) autoon asennettava ohjausvaihde kiinnitetään ruuviliitoksella
auton korissa, runkopalkissa tai muussa riittävän lujuuden
omaavassa
rakenteessa olevaan alkuperäiseen kiinnityspisteeseen taikka
johonkin näistä kiinnitettyyn tähän tarkoitukseen valmistettuun
kiinnikkeeseen; omavalmisteisten kiinnikkeiden lujuudesta,
mahdollisista hitsauslisäaineista sekä hitsaustyöstä on
tarvittaessa
esitettävä luotettava selvitys;
d) jos autoon asennettava ohjausvaihde sijaitsee alkuperäistä
edempänä, on ohjausakselin oltava nivelöity; kokoonpainuvaa tai
nivelöityä ohjausakselia ei saa vaihtaa jäykkään; ja
e) ohjauslaitetta tai sen osia, mukaan lukien ohjauspyörä,
joiden on
oltava E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukaisia, ei
saa
vaihtaa tai muuttaa siten, että sanotut vaatimukset eivät täyty;
tarvittaessa vaatimustenmukaisuudesta on esitettävä luotettava
selvitys.
3. Autoon saa asentaa ohjausvaimentimen edellyttäen, että se on
automalliin tarkoitettu ja muutos ei lisää olennaisesti
ohjauslaitteisiin kohdistuvia rasituksia eikä rajoita
ohjauslaitteiden liikeratoja.
4. Jos auto on alunperin varustettu ohjausvaimentimella,
ohjausvaimenninta ei saa poistaa.
13 §
Jarrujen muutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton jarrujen
vaihtaminen
seuraavin edellytyksin:
a) jarrut ovat alkuperäisiä tehokkaammat ja peräisin autosta tai
tarkoitettu autoon, jonka akselimassa tai valmistajan sallima
akselimassa ja moottoriteho vastaavat vähintään muutettavaa
autoa;
b) jarrusatula tai -kilpi on kiinnitetty ruuviliitoksella
suoraan
tai asianmukaista soviteosaa käyttäen olka-akseliin tai
vastaavaan
taikka taka-akselistoon; omavalmisteisten soviteosien lujuudesta
on
tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys;
c) jarrupääsylinteri on toiminnalliselta mitoitukseltaan
jarrujärjestelmään sopiva; tarvittaessa on käytettävä
tehostusta;
d) jarrupolkimen ja jarrupääsylinterin kiinnitykset ovat
asianmukaiset;
e) jarruvoiman jakaantuminen ei muutoksen seurauksena muutu
alkuperäistä huonommaksi, mikä tulee tarkastaa katsastuksessa;
jarruvoiman oikean jakautumisen aikaansaamiseksi
jarrujärjestelmästä
saa poistaa tai siihen saa asentaa akselistokohtaisesti
jarruihin
vaikuttavan säätöventtiilin; asennettu säätöventtiili ei saa
olla
ajon aikana säädettävissä;
f) jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmää ei poisteta eikä
levyjarruja vaihdeta auton mallisarjaan kuulumattomiksi
rumpujarruiksi; ja
g) jarrut, joiden on edellytetty auton käyttöönottoajankohtana
olevan E-säännön, direktiivin tai FMVSS-standardin mukaiset,
tulee
muutoksen jälkeen osoittaa sanotut vaatimukset täyttäviksi.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös yksipiirisen
jarrujärjestelmän muuttaminen kaksipiiriseksi vaihtamalla
alkuperäinen jarrupääsylinteri asennusmitoiltaan ja toimintaan
vaikuttavalta mitoitukseltaan vastaavaksi kaksipiirijärjestelmän
jarrupääsylinteriksi. Jarrupiirit on tällöin jaettava samalla
tavalla kuin autoon asennettavaa pääsylinteriä vastaavassa
järjestelmässä. Tarvittaessa on tehtävä uuden jarrupääsylinterin
vanhaan jarrujärjestelmään edellyttämät muutkin muutokset.
14 §
Heilahduksenvaimentimien vaihto
1. Auton heilahduksenvaimentimet saa muuttaa tyypiltään
alkuperäisestä poikkeaviksi ja niiden määrää saa lisätä. Jos
muuttaminen tai lisääminen edellyttää uusien kiinnikkeiden
asentamista, eivät ne saa merkittävästi lisätä akselisto-, kori-
tai
runkorakenteisiin kohdistuvia rasituksia. Muutetut tai lisätyt
heilahduksenvaimentimet eivät saa toimia jousituksen
rajoittimina
joustovaran loppuessa.
2. M1- luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön
otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, heilahduksenvaimentimet saa
muuttaa
vain edellyttäen, että auto muutosten jälkeen täyttää etuja
sivutörmäystestien vaatimukset.
15 §
Auton korkeuden muuttaminen
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton alustan korkeuden
muuttaminen jousia säätämällä, takomalla tai vaihtamalla taikka
asentamalla jousen ja akselin väliin tai jousen korin puoleiseen
kiinnityspisteeseen asianmukaiset korotus- tai
madalluskappaleet.
Korkeutta saa muuttaa verrattuna pyörien keskiöön enintään 51
mm,
M1G-luokan tai N1G-luokan ajoneuvoissa kuitenkin enintään 77 mm.
Auton kokonaiskorkeuden lisäys yhdessä mahdollisen korin
korottamisen ja renkaiden muutoksen kanssa saa olla enintään 100
mm,
M1G- tai N1G-luokan ajoneuvon kuitenkin enintään 150 mm.
Sellaisella
akselistorakenteella, jossa jousituksen korkeuden muutos
vaikuttaa
oleellisesti pyörien asentokulmiin, varustetun auton alustaa ei
kuitenkaan saa korottaa.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös auton alustan
korkeuden alentaminen verrattuna pyörien keskiöön käyttämällä
akseliston osia, jotka eivät vaikuta joustovaroihin ja jotka on
tarkoitettu kyseiseen automalliin. Muutoskatsastuksessa on
tarvittaessa esitettävä selvitys osien soveltuvuudesta
automalliin.
3. Auton alustan korkeuden alentamisen jälkeen on maavaran auton
ollessa kuormaamaton oltava ainakin niin suuri, että yhden
akseliston joustovaran loppuessa tai toisen puolen renkaiden
tyhjentyessä mikään alustan osa ei osu maahan. Maavaran on
kuitenkin
oltava vähintään 80 mm.
4. M1- luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön
otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etu- ja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, korkeutta saa muuttaa ja muutoksen
muutoskatsastuksessa hyväksyä vain edellyttäen, että auto
muutosten
jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien vaatimukset.
4 luku
Korinmuutokset
16 §
Tuulilasi ja muut ikkunat
1. Tuulilasin valonläpäisykyvyn on oltava vähintään 75 % ja
etusivuikkunoiden sekä henkilöautontakaikkunan valonläpäisykyvyn
vähintään 70 %. Tuulilasissa ja etusivuikkunoissa ei saa käyttää
jälkeenpäin asennettavia kalvoja eikä niitä saa muullakaan
tavalla
muuttaa tai peittää siten, että niiden valonläpäisykyky
heikkenee.
Muissakaan ikkunoissa ei saa käyttää sellaisia kalvoja tai niitä
muuttaa muulla vastaavalla tavalla siten, että ikkunoista voi
aiheutua haitallisia heijastuksia.
2. Jos näkyvyys taaksepäin heikkenee rakennemuutosten takia, on
autoon asennettava riittävän näkyvyyden taaksepäin antava
oikeanpuoleinen taustapeili. M1-, M1G-, N1tai N1G-luokan
ajoneuvon
takaikkunaan saa asentaa tummennuskalvon, vaikka takaikkunan
valonläpäisykyky tummennuskalvolla varustettuna on alle 70 %.
Jos
M1-, M1G-, N1- tai N1G-luokan ajoneuvon takaikkunaan asennetaan
tummennuskalvo, autoon on asennettava riittävän näkyvyyden
taaksepäin antava oikeanpuoleinen taustapeili. Jos auton
takaikkunaan on asennettu autossa pakollisena varusteena
vaadittu
keskijarruvalaisin, ei sitä saa tummennuskalvolla peittää.
17 §
Puskurit sekä alleajo- ja sivusuojat
1. Auton puskurit saa vaihtaa toisen mallisiksi tai poistaa,
jolloin
myös mahdolliset terävät kiinnikkeet ja muutostyöstä
mahdollisesti
aiheutuvat terävät rakennekohdat on poistettava.
2. Autossa vaadittavia alleajo- ja sivusuojia ei saa poistaa.
3. M1- ja N1-luokan ajoneuvojen etupuskurin täydentäminen tai
korvaaminen karjapuskurilla on sallittu ainoastaan M1G- ja N1G-
luokan ajoneuvoille.
18 §
Muoviosat
1. Auton muotopeltejä saa vaihtaa muovisiin seuraavin
edellytyksin:
a) autoon vaihdettava osa ei vaikuta korin jäykkyyteen; ja
b) autoon vaihdettava ovi vahvistetaan siten, että se tarjoaa
vastaavan suojan sivutörmäystä vastaan kuin alkuperäinen ovi.
2. Ovea, jonka lukkojen ja saranoiden on oltava E-säännön,
direktiivin taikka FMVSS-standardin mukaisia, ei kuitenkaan saa
vaihtaa muoviseen, jollei voida osoittaa, että vaatimukset
täyttyvät
myös vaihdon jälkeen.
3. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, etu- ja sivuosan korin osia saa
vaihtaa alkuperäisestä materiaalista poikkeavasta materiaalista
valmistettuihin osiin ja muuttaa vain edellyttäen, että auto
muutosten jälkeen täyttää etuja sivutörmäystestien vaatimukset.
19 §
Valaisimien vaihdot ja muutokset
1. Vaihdetun valaisimen on täytettävä auton
käyttöönottoajankohtana
voimassa olleet tai myöhemmät vaatimukset. E- tai e-merkittyä
tai
vastaavien Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain määräysten mukaista
valaisinta ei kuitenkaan saa vaihtaa hyväksymättömään eikä
vaihdettu
valaisin saa olla valaisukyvyltään tai näkyvyydeltään
alkuperäistä
heikompi.
2. Jos valaisimen paikkaa muutetaan, sijoituksen on oltava auton
käyttöönottoajankohtana voimassa olleiden tai myöhempien
vaatimusten
mukainen.
3. Jos autoon asennetaan lisävalaisimia, niiden on täytettävä
asennusajankohtana voimassa olevat vaatimukset hyväksynnästä,
sijainnista ja näkyvyydestä.
4. Jos autossa ei alunperin ole ollut suuntavalaisimia tai jos
suuntaviitat korvataan vilkkuvaa valoa näyttävillä valaisimilla,
on
suuntavalaisimien näytettävä eteenpäin valkoista tai
ruskeankeltaista ja taaksepäin punaista tai ruskeankeltaista
valoa.
Suuntavalaisimet saa edessä yhdistää erillisiin etuvalaisimiin
ja
takana jarruvalaisimiin edellyttäen, että nämä sijoitukseltaan
ja
näkymiskulmiltaan täyttävät voimassa olevat määräykset.
Sivusuuntavalaisimia ei kuitenkaan vaadita. Suuntavalaisimen
lampun
tehon on oltava vähintään 15 W, kuitenkin vähintään
nelinkertainen
vastaavan etu- tai takavalaisimen tehoon verrattuna.
20 §
Ovimuutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton ovien ja
kattopylväiden lukumäärän muuttaminen mallisarjan puitteissa.
Tällöin kori sekä mahdollinen runko tai pohjalevy on
vahvistettava
vastaamaan mallisarjaan kuuluvaa esikuvana olevaa versiota.
Versioiden eroista on tarvittaessa esitettävä luotettava
selvitys.
2. Sivuovien lukkoja ja saranoita saa muuttaa seuraavasti:
a) lukkoja tai saranoita, joiden on oltava E-säännön,
direktiivin
tai FMVSS-standardin mukaisia, ei saa muuttaa siten, että
sanotut
vaatimukset eivät täyty;
b) upotettuja kahvoja ei saa muuttaa ulkoneviksi;
c) ulkonevat saranat saa muuttaa piilosaranoiksi edellyttäen,
että
saranoiden ja niiden kiinnitysten lujuudet ovat vähintään
alkuperäistä vastaavat;
d) kielilukon saa muuttaa nykyaikaiseksi turvalukoksi
edellyttäen,
että sen kiinnityksen lujuus on vähintään alkuperäistä vastaava;
e) ovien kahvat saa vaihtaa toisiin ottaen huomioon mitä a ja b
kohdissa on määrätty; ja
f) muutoksen jälkeen kuljettajan ja matkustajien käytettäviksi
tarkoitetut ovet on voitava avata mekaanisesti auton sisä- ja
ulkopuolelta.
3. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, ovimuutokset ovat sallittuja vain
edellyttäen, että auto muutoksen jälkeen täyttää etu- ja
sivutörmäystestien vaatimukset.
21 §
Korimuutokset
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton korin leveyden
suurentaminen enintään 100 mm.
2. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä muutos, jossa auton
lokasuojat ja etu- tai takakansi korvataan yhtenä kappaleena
avautuvalla kokonaisuudella seuraavin edellytyksin:
a) autossa on alun perin pääosan kuormituksista kantava runko,
apurunko tai runkokotelot;
b) mikäli lokasuojat, mukaan lukien mahdollisesti poistettavat
sisälokasuojat, ovat toimineet kantavina rakenteina tai
jäykisteinä,
auto vahvistetaan muulla tavalla vastaamaan lujuudeltaan
alkuperäistä; tarvittaessa muutetun rakenteen lujuudesta on
esitettävä selvitys; ja
c) vahvistusosien ja muiden muutettujen rakenteiden
tunkeutuminen
ohjaamoon törmäystilanteessa estetään.
3. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton katon
madaltaminen
seuraavasti:
a) madallus saa olla enintään 16 % tuulilasin korkeudesta
etupylvään
suunnassa mitattuna, mutta ei kuitenkaan yli 100 mm tuulilasin
etupylvään suunnassa mitattuna;
b) etu- tai keskipylväitä saa kallistaa vähäisessä määrin
taivuttamalla tai katkaisemalla edellyttäen, että kaikki
sisäkkäiset
profiilit hitsataan; hitsaustyöstä on esitettävä luotettava
selvitys
muutoskatsastuksessa;
c) takapylväät saa kallistaa;
d) tarvittaessa saa katon pidentää tai leventää;
e) istumatilan korkeuden on muutoksen jälkeen täytettävä
rakenneasetuksen 61 §:n vaatimukset; ja
f) katsomisalueen tuulilasin läpi on täytettävä auton
käyttöönottoajankohtana voimassa olleet vaatimukset.
4. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä myös katon korottaminen
edellyttäen, että korirakenne ei muutoksen seurauksena heikkene.
5. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton korin muuttaminen
vastaamaan mallisarjaan kuuluvaa avoautoversiota seuraavin
edellytyksin:
a) kori ja mahdollinen runko tai pohjalevy muutetaan kaikilta
osin
vastaamaan avoautoversiota; tällöin umpi- ja avoautoversioiden
teknisistä eroista on esitettävä luotettava selvitys;
b) tuulilasinkehys vastaa lujuudeltaan avoautoversion
tuulilasinkehystä; jollei tätä voida osoittaa tai jos
avoautoversiossa on ollut turvakaari, turvakaari on asennettava
myös
muutettuun autoon, jolloin turvakaaren on oltava alkuperäisen
tai 24
§:ssä säädetyn mukainen; ja
c) etuistuimen reunimmaisilla istumapaikoilla tulee olla
kolmipisteturvavyöt ja muilla istumapaikoilla vähintään
lantiovyöt;
jos autossa on ollut kolmipisteturvavyöt myös takaistuimella,
sellaiset tulee olla myös muutetussa autossa.
6. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, korin muuttaminen ja hyväksyminen
muutoskatsastuksessa on sallittu vain edellyttäen, että auto
muutoksen jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien
vaatimukset.
22 §
Korinvaihdot
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä auton korin vaihtaminen
mallisarjaan kuuluvaan, alkuperäistä teknisesti vastaavaan
koriin
seuraavin edellytyksin:
a) mahdollinen runko tai pohjalevy vastaa tai se vahvistetaan
vastaamaan autoon vaihdettavan korin yhteyteen alun perin
kuuluvaa
runkoa tai pohjalevyä; tarvittaessa runkojen tai pohjalevyjen
vastaavuudesta tulee esittää luotettava selvitys;
b) muutos ei edellytä muunlaisia kuin muutoskatsastuksessa
hyväksyttävissä olevia rakennemuutoksia vaihdettavassa korissa
tai
vaihdettavaan koriin taikka korin kanssa mahdollisesti
vaihdettavaan
runkoon tai pohjalevyyn asennettavissa moottorissa,
voimansiirron,
akselistojen tai ohjauslaitteiden osissa taikka niiden
kiinnityspisteissä; ja
c) vaihdettaessa avonainen kori etuistuimen reunimmaisilla
istumapaikoilla on kolmipisteturvavyöt ja muilla istumapaikoilla
vähintään lantiovyöt; jos autossa on ollut kolmipisteturvavyöt
myös
takaistuimella, sellaiset tulee olla myös muutetussa autossa.
2. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, korin vaihtaminen ja hyväksyminen
muutoskatsastuksessa on sallittu vain edellyttäen, että auto
muutoksen jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien
vaatimukset.
23 §
Korin korottaminen runkoon nähden
1. Muutoskatsastuksessa saadaan hyväksyä omamassaltaan yli 1500
kg:n
M1G- ja N1G-luokan ajoneuvon korin korottaminen erilliseen
runkoon
nähden seuraavin ehdoin:
a) korin ja rungon väliin asennettavat korotusosat ovat
korkeintaan
77 mm:n mittaiset;
b) mahdollisia korin ja rungon välisiä kumityynyjä ei poisteta;
c) hallintalaitteisiin sekä jarruputkiin ja -letkuihin tehdään
tarvittaessa asianmukaiset korotuksen vaatimat muutokset ilman
ylimääräisiä liitoksia tai jatkoksia;
d) korin korottamisen sekä mahdollisten renkaiden ja alustan
muutosten yhteisvaikutuksesta auton kokonaiskorkeus lisääntyy
alkuperäisen korin korkeuteen nähden enintään 150 mm;
e) korotettuun avomalliseen autoon asennetaan 24 §:n mukainen
turvakaari, jollei turvakaari ole autossa vakiovarusteena; ja
f) auto ei muutoksen jälkeen ole kaatumisherkkä.
2. M1-luokan ajoneuvon, jonka on ensi kertaa käyttöön otettaessa
edellytetty täyttävän direktiivien 96/79/EY ja 96/27/EY etuja
sivutörmäyslujuusvaatimukset, korin korottaminen ja hyväksyminen
muutoskatsastuksessa on sallittu vain edellyttäen, että auto
muutoksen jälkeen täyttää etu- ja sivutörmäystestien
vaatimukset.
24 §
Turvakaari
1. Autoon saa asentaa turvakaaren. Mikäli turvakaari on tässä
päätöksessä määrätty pakolliseksi, sen on oltava
valtakunnallisen
rekisteröidyn autourheilujärjestön hyväksymää mallia.
2. M1- ja N1-luokan ajoneuvoissa hyväksytään myös turvakaari,
joka
on valmistettu seinämän vahvuudeltaan vähintään 2 mm:n ja
halkaisijaltaan vähintään 50 mm:n teräsputkesta tai lujuudeltaan
vastaavasta teräsputkesta ja joka on varustettu ainakin yhdellä
auton pituussuunnassa symmetrisesti sijoitetulla vastaavan
lujuuden
omaavalla vinotuella. Mikäli vinotukia on kaksi ja niiden
ylemmät
kiinnityskohdat sijaitsevat pääkaaren pystyputkissa, saa
mainittujen
kiinnityskohtien ja pääkaaren ylävaakaputken välinen etäisyys
olla
enintään 100 mm. Turvakaari vinotukineen on kiinnitettävä
lujasti
koriin, pohjalevyyn tai runkoon käyttäen riittävän suurikokoisia
vahvikelevyjä. Turvakaaren korkeuden kuljettajan istuimen
istuinpinnasta on oltava vähintään 850 mm mitattuna istuimen
selkänojan suunnassa.
25 §
Tilapäisesti asennettavat kiinteistönhuoltolaitteet
1. Kokonaismassaltaan alle 5000 kg:n autoon saa
muutoskatsastuksessa
hyväksyä tilapäisesti asennettavaksi kiinteistönhuoltolaitteita,
jotka autoon kiinnitettyinä aiheuttavat auton yhden akselin
osalta
sille auton valmistajan yleisesti salliman akselimassan
ylityksen
auton valmistajan erityisehdoin salliman akselimassakorotuksen
puitteissa.
2. Jos auton valmistaja sallii akselimassan korotuksen vain
tietyllä
alennetulla ajonopeudella, tulee kiinteistönhuoltolaitteiden
ollessa
autoon kiinnitettyinä autossa olla alennettua suurinta sallittua
nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava taakse näkyvä ja muilta
osiltaan rakenneasetuksen 98 §:n 1 momentin säännösten mukainen
kilpi.
3. Akselimassan korotuksesta johtuvasta auton suurimman sallitun
nopeuden erityis- rajoituksesta tulee olla ohjaamoon
kuljettajalle
helposti näkyvään paikkaan pysyvästi kiinnitetty kilpi tai
tarra,
josta selvästi ilmenee suurin sallittu nopeus
kiinteistönhuoltolaitteiden ollessa kiinnitettynä autoon.
5 luku
Voimaantulo
26 §
Voimaantulo
1. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1998.
2. Tämä päätös koskee rakennemuutoksia, jotka suoritetaan tai
esitetään muutoskatsastukseen voimaantulopäivänä tai sen
jälkeen.
3. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa aloitetut rakennemuutokset
saadaan suorittaa päätökseen ja hyväksyä 31 päivään joulukuuta
2001
asti noudattaen tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa
ollutta
auton rakenteen muuttamisesta annettua liikenneministeriön
päätöstä
(1714/1992).
4. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnetty lupa auton
rakenteen
muuttamiseen on voimassa vuoden 2001 loppuun saakka.
5. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksytysti muutettuja
autoja
saa edelleen käyttää liikenteessä.
6. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä myöntää
poikkeuksia
tämän päätöksen määräyksistä.
7. Tällä päätöksellä kumotaan liikenneministeriön 30 päivänä
joulukuuta 1992 antama päätös auton rakenteen muuttamisesta
(1714/1992).
Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998
Liikenneministeri
Matti Aura
Yli-insinööri Kari Saari
© 1997 Oikeusministeriö ja Oy Edita Ab
Jouni Kananen
tekniikkaa ja kävin konttorilta kysymässä lupia siihen ni konttorin
päällikkö anto välikoppa escon paperin käteen missä on tiedot eri mallien
erot ja sano et jos tekniikka vastaa rs2000 tekniikkaa ni eiku leimaan.mun
tietojen mukaan tilhi escoa ei oo tehty kun 1.1 ja 1.3 koneilla"en oo 100%
varma".vielä siitä mun toisesta escosta mk1
kun hain lupia coolerille ni sanottiin et menee yli teho paino suhteen
vertailukone n100heppaa+turbo40heppaa+cooleri20heppaa.puhuin puhelimessa
päättäjän kanssa ja yritin ehdottaa et menen vaakaan auton kanssa et se on
varmaan painavampi kun otteen mukaan 800kg ja kokonaispaino 1175 koska se on
1.3:sen paino ja siitä se on rakennettu ni päättäjä sano et ne ei oo koskaan
antanu coolerille lupia mk1:seen ja fordi on kitissy siitä et ne on antanu
turbolle edes lupia.
Antti Toivonen
> vertailukone n100heppaa+turbo40heppaa+cooleri20heppaa.puhuin puhelimessa
> päättäjän kanssa ja yritin ehdottaa et menen vaakaan auton kanssa et se on
Nykyisin turboauton tehot tulee todistaa dynamometriprintillä, 1.4 ja
1.6 kertoimet eivät enää ole päteneet marraskuusta (vai oliko
joulukuu) 1998 lähtien.
Näin ainakin ilman lupia tehtävissä ahtamisissa. Lupien kanssa en
tiedä.
-Antti
Petri Pentikainen
Mulla ois Escort projektiin isompi kone suunnitelmissa mutta
tässähän menee pää ihan sekasin et mitä
saa laittaa ja mitä ei.Mistähän tuon tiedon
että mitä saa laittaa saisi niin selkokielellä että
minäkin ymmärtäisin??Pitäähän ne nuo selvittää
ennenkuin rupean mitään tekemään että ei ihan hukkaan
kaikki työ mene.
Petri
Harri K Salminen
: Mutta kun nyt olisikin kyseessä koko moottorin vaihto eli kaikki
: kardaanista eteenpäin vaihtuu. Moottorin teho kun saa nousta
: korkeintaan 20% niin tuo tehonnousu mahtuu rajoihin ja kun tilavuus
Niin ilman lupahakemuksia. Mikä 2.3l turbokone tarjoaa niin vähän tehoa
että sen saa Escortiin ? Jos Esco painaa jotain 900-1000Kg niin maksimi
tehopaino suhde tulee vastaan jossain 170-180 hepan tienoilla. Ei oo nyt
laskinta, että sanoisin tuon tarkemmin.
: kasvaa vain kolme desiä, kaiken järjen mukaan pitäisi saada luvat.
: Tosin rakentelumääräykset ei perustu järkeen eli aika hiljaista voi
: olla.
?????????? Mä oon nyt ymmällä, mitä tässä oikeen meinataan? onko sulla
jo luvat 2 litraiselle turbokoneelle ? Kerro vähän että voi ihmetellä
lisää ;-)
HaSa
--
Email: hksa...@cc.helsinki.fi harri.s...@seiren.net
Homepage: http://www.helsinki.fi/~hksalmin/
Cars: http://www.helsinki.fi/~hksalmin/auto/aschome.html
Jouni Kananen
ja näyttää leimassa toi todistus.
Antti Toivonen
> ymmärsinkö oikein et nykysin pitäis käyttää penkissä ennen leimaa
> ja näyttää leimassa toi todistus.
Http://www.ake.fi/teknpaa.htm ja sieltä "UUSI LM:n päätös auton
rakenteen muuttamisesta". Vanhakin löytyy vielä vertailun vuoksi.
Asetuksessa todetaan enää, että "Ahtaminen rinnastetaan moottorin
vaihtoon". Puheet kertoimista kumoutuivat 1.11.1998. Puhelinsoitolla
selvisi, että teho on todistettava dynamometriajolla, jonka jälkeen
saatua arvoa käytetään aivan kuin moottori olisi ahtamaton.
Jos joku inssi vielä päästää kertoimilla läpi, niin hän ei toimi
asetuksen mukaisesti.
6 pykälän 1 momentti antaa myös ymmärtää, ettei ahdetun moottorin
muuttaminen ole luvallista ilman muutoskatsastusta. Toisin sanoen
esimerkiksi ahtopaineen nosto voinee teoriassa aiheuttaa
vakuutuskorvausten eväämisen.
"Hauskaa", mutta ei ihmetytä, koska asumme Suomessa.
-Antti
Sami Syrjälä
vaihtolupaa jos vaihdettava moottori ei ole mallisarjaan kuuluva. Nyt
kun
sitä ajattelee järkevästi peräti niin eihän sitä ilmeisesti tuossa
tapauksessa tarvita. Tarkoitus olisi siis laittaa vanhan ja luotettavan
B20:n tilalle 760-sarjalaisissa ollut B23ET/B230ET jonka tehot ja painot
jää kaikki noiden prosenttilukemien sisään. Kiinnikkeet sopii suoraan ja
ainut muutos mitän joutuu tekemään on se, että kone täytyy asentaa
pystyyn normaalin vinon sijasta. Jostain pitäisi saada sitten kytkin-
koppa jossa on pultit linjassa eli suoralle isolle koneelle ja suoralle
isolle laatikolle. Tuollaista ei kai ole ikinä tehtykään mutta eiköhän
tässä jotain keksitä :)
Epäselvyys vaihtoluvan suhteen jäi mieleen kytemään kai sen takia kun
katsastusmies meinasi että kaikki ei-mallisarjan-sisällä tapahtuvat
koneenvaihdot vaativat vaihtoluvan. Puhuiko paskaa vai oliko vaan
tehnyt oraalisen päästömittauksen warresta?
Sami
Sami Syrjälä
>
> Sami Syrjälä <sa...@icon.fi> wrote:
>
> : Mutta kun nyt olisikin kyseessä koko moottorin vaihto eli kaikki
> : kardaanista eteenpäin vaihtuu. Moottorin teho kun saa nousta
> : korkeintaan 20% niin tuo tehonnousu mahtuu rajoihin ja kun tilavuus
>
> Niin ilman lupahakemuksia. Mikä 2.3l turbokone tarjoaa niin vähän tehoa
> että sen saa Escortiin ? Jos Esco painaa jotain 900-1000Kg niin maksimi
> tehopaino suhde tulee vastaan jossain 170-180 hepan tienoilla. Ei oo nyt
> laskinta, että sanoisin tuon tarkemmin.
No mä puhuinkin jo Amazonista joka painaa reilut 1200 kiloa :) Siinä ei
tehopainoskeidarajat tule niin nopeasti vastaan.
> : kasvaa vain kolme desiä, kaiken järjen mukaan pitäisi saada luvat.
> : Tosin rakentelumääräykset ei perustu järkeen eli aika hiljaista voi
> : olla.
>
> ?????????? Mä oon nyt ymmällä, mitä tässä oikeen meinataan? onko sulla
> jo luvat 2 litraiselle turbokoneelle ? Kerro vähän että voi ihmetellä
> lisää ;-)
No itsekin olen ihan sekaisin. Lupia ei ole 2-litraiselle turbolle
eikä millekään muullekaan. Varmaankin ainut järkevä vaihtoehto on
käydä parilla-kolmella katsastusasemalla kysymässä selkokielinen
vastaus koneenvaihtoluvista.
> HaSa
> --
> Email: hksa...@cc.helsinki.fi harri.s...@seiren.net
> Homepage: http://www.helsinki.fi/~hksalmin/
> Cars: http://www.helsinki.fi/~hksalmin/auto/aschome.html
Sami
Tero
Minä olen ymmärtänyt että kunhan prosentit sekä tehopaino suhde on alle
rajojen, kaikki käy, kunhan muut osat kuten esim. jarrut vastaavat
vertailumoottorin mallia. Ei noissa pykälissä kyllä puhuta mitään vain
mallisarjojen sisäisistä vaihdoista tai edes siitä että moottorin ja auton
pitäis olla samaa merkkiä. Tilanne muuttuu jos moottorin korvia yms. pitää
tehdä itse. Mutta esim. useisiin jenkki-autoihin on saatavana muutossarjoja
monenlaisille moottoreille yms. osia ja ne voidaan hyväksytään lupia
hakematta. Katsastus mieheltä saatuun vastaukseen taitaa kuitenkin vaikutta
pärstäkerroin joten miettikää mitä kysytte ja miten. Mulla ei ole ikinä
ollut vaikeuksia konttorilla kun vehkeet on olleet kunnossa ja siististi
rakennettuja. Kerran konttorin päällikkö kävi jopa kotitallissa katsomassa
yhden chopatun projektin tolppien hitsauksen (sisäkkäisten profiilien
hitsaus voitava luotettavasti todistaa) ettei tarvinnut sitä kiikuttaa
konttorille. Pykäliähän voidaan tulkita monella tapaa mutta joskus on
saattanut katsastussedältä unohtua uusimpien päätösten lukeminen ja vastaus
on sen mukainen.
Tero
Mika Nopola
>
> No itsekin olen ihan sekaisin. Lupia ei ole 2-litraiselle turbolle
> eikä millekään muullekaan. Varmaankin ainut järkevä vaihtoehto on
> käydä parilla-kolmella katsastusasemalla kysymässä selkokielinen
> vastaus koneenvaihtoluvista.
Otetaanpa kertauksena se mita itse olen noista pykalista ja
muiden neuvoista ja katsastussetien jutuista ymmartanyt.
Autoon saa vaihtaa mallisarjan suurinta ja tehokkainta moottoria
20% tehokkaamman ja 25% suuremman moottorin kunhan jarru ja alusta
vastaavat tuota mallisarjan tehokkainta autoa. Tama siis ilman
lupaa, kunhan on osoittaa tuon vaihdettavan moottorin teho ja
iskutilavuus seka mahdollisesti vaadittavat alusta/jarrumuutokset.
Eli siis maahantuojan/valmistajan dokumentit asiasta.
Jos aikoo asentaa ahtimen tai valijaahdyttimen, niin ilman lupia
sekin onnistuu, kunhan katsastuksen yhteydessa on osoittaa (teho-
mittaustulokset) etta tehot eivat ole yli 20% isommat kuin mallisarjan
tehokkain moottori. Mittauksissa pitaa nakya kaytetty ahtopaine.
Katsastuksen yhteydessa voidaan ahtopaineen saato sinetoida, jos se
on teknisesti mahdollista. Jarrut ja alusta tietty pitaa jalleen olla
tehojen mukainen.
Jos taas haaveilee yli tuon 20%:n tehonnoususta, niin pitaa hakea
lupa AKE:sta. Hakemus on hyvin vapaamuotoinen, jossa perustellaan
moottorin ja jarru/alustatekniikan "yhteensopivuus". Lahinna
rajoittavaksi
tekijaksi tulee laissa maaritelty tehopainosuhde. Tosin AKE ei aina
toimi aivan pykalien mukaan vaan ovat ottaneet hieman virkamiehen
vapauksia ja voivat hyvaksya/hylata oman tulkinnan mukaan. Palvelu on
kuitenkin joustavaa ja heidan kanssa voi hyvin keskustella seka
sovittaa hakemus/paatos molempia osapuolia tyydyttavaksi.
Toivottavasti tasta ei nyt mennyt enempaa sekaisin :)
t. Mika
ps. Niin ja unohtakaa tosiaan ne vanhat 1.4 ja 1.6 kertoimet joita
kaytettiin ahtimen ja coolerin yhteydessa. Eivat ole enaa kaytossa.
Huh, onneksi tuli haettua pari lupaa viela vanhan lain aikana ja
tehoa saa ruuvata luvan mukaan niin paljon kuin paikat kestaa!
Nojoo, kirjaimellisesti se tehopainosuhdejuttu kylla rajoittaa,
mutta
mitaan mittaustuloksia kun ei tarvita, niin...
Mikko
<NOSPAMmi...@tpo.fi> wrote:
> Jos taas haaveilee yli tuon 20%:n tehonnoususta, niin pitaa hakea
> lupa AKE:sta. Hakemus on hyvin vapaamuotoinen, jossa perustellaan
> moottorin ja jarru/alustatekniikan "yhteensopivuus". Lahinna
Onko tarkkaa tietoa jollain mitä tuo lupa maksaa ja miten se
maksetaan. Epätarkan (mutu) tietoni mukaan se maksaa tonnin ja päätös
toimitetaan postiennakkona - oli se myönteinen tai kielteinen. Osaako
joku vahvistaa tai oikaista?
-Mikko
Harri K Salminen
: Onko tarkkaa tietoa jollain mitä tuo lupa maksaa ja miten se
: maksetaan. Epätarkan (mutu) tietoni mukaan se maksaa tonnin ja päätös
: toimitetaan postiennakkona - oli se myönteinen tai kielteinen. Osaako
: joku vahvistaa tai oikaista?
Tämä pitää paikkansa. Käsittääkseni kielteiset päätökset pyritään
karsimaan neuvottelemalla puhelimitse detaljeista.
Tero
jokin aika sitten. Kyllä, lupa tai paremminkin päätös tosiaan tulee
postiennakolla tai taitaa olla kirjattu kirje. Kannattaa muistaa että maksu
on ulosottokelpoinen tai oli ainakin noin vuosi sitten, kun kaverilla
lipsahti raha-asiat tilapäisesti miinukselle ja lupa jäi lunastamatta, niin
jonkin ajan päästä soitti ulosottomies.
Tero
>
>Onko tarkkaa tietoa jollain mitä tuo lupa maksaa ja miten se
>maksetaan. Epätarkan (mutu) tietoni mukaan se maksaa tonnin ja päätös
>toimitetaan postiennakkona - oli se myönteinen tai kielteinen. Osaako
>joku vahvistaa tai oikaista?
>
> -Mikko
Mika Nopola
>
> On Mon, 07 Jun 1999 09:46:16 +0200, Mika Nopola
> <NOSPAMmi...@tpo.fi> wrote:
> > Jos taas haaveilee yli tuon 20%:n tehonnoususta, niin pitaa hakea
> > lupa AKE:sta. Hakemus on hyvin vapaamuotoinen, jossa perustellaan
> > moottorin ja jarru/alustatekniikan "yhteensopivuus". Lahinna
>
> maksetaan. Epätarkan (mutu) tietoni mukaan se maksaa tonnin ja päätös
> toimitetaan postiennakkona - oli se myönteinen tai kielteinen. Osaako
> joku vahvistaa tai oikaista?
Ainakin viime vuoden lopulla maksoi tonnin. Tulee postiennakolla
kirjattuna ja on muuten pakko lunastaa. Lunastaessa ei siis tieda
meniko lapi vai ei. Tosin esimerkiksi mun tapauksissa ovat soittaneet
kasittelyvaiheessa ja pyytaneet anomukseen tarkennuksia tai muutoksia,
jotta voisivat hyvaksya. Omien puheidensa mukaan tavoitteena on
hyvaksya kaikki vahankaan jarkevat ehdotukset. Eli periaate on, etta
hakija ehdottaa haluamiaan muutoksia hyvin perusteltuna ja virkamiehet
paattavat sopivatko ne lain henkeen.
t. Mika
Ippe
jossain EU-maassa ja silloin pitäisi kelvata kaikissa...
Lisää rakentelusta:
Mk 1 Escoon on saatu lupia myös 3.5 litraiselle alukasille (Rover), kuulemma
miniin on tänä myönnetty luvat Opelin 1.8:sille, Escorttihan on melkeimpä
samanlainen alustaltaan kuin Mk1 Capri jota on saanut fordin 302cid (5000cc)
kasilla joten kai siihenkin voi saada lupia 2.0 isommalle patille...
-Ippe
Mika Nopola wrote in message <375E03...@tpo.fi>...