D1-kortti
Jani Uusi-Rantala
niillä 20 ajokerralla oikein sitten C-kortin päälle käydään. No, soitin
äsken autokouluun alkavia kursseja kyselläkseni ja siinä jutellessa sanoi
autokoulun mies että kohta muuten loppuu näiden D1-korttien saaminen näin
"helpolla". Hänen mukaansa on lakiesitys vireillä, jonka mukaan tuon kortin
saa ammattikoulusta suorittamalla ~200h teoriaopintoja ja 200h
ajokoulutusta. Syyksi mainitsi sen, että näitä autoja menee ilmeisesti
päättäjien mielestä joko nyt tai tulevaisuudessa liikaa yksityiseen
käyttöön... luultavasti jopa huimat 3kpl joka vuosi eli potentiaalisilla
verotulojen menetyksillä luultavasti saataisiin yksi kansanedustaja vuodessa
lisää palkattua tai jotain.
Oikeastaan kysymykseni olikin sitten että mitäs kaikkea noilla 200:lla
teoriatunnilla oikein opiskellaan? Ja voiko joku vahvistaa tätä tietoa? :)
- Jani U-R
Tuomo Myllymäki
Jani Uusi-Rantala <jani.uus...@tut.fi> kirjoitti
viestissä:ac0ffh$kgu$1...@news.cc.tut.fi...
Lue vaikkapa seuraava linkki:
http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/tiedote/liikenne/ti050401362fin.htm
Sinänsä direktiivi ei ilmeisesti määrittele sitä, millaisilla edellytyksillä
kukin jäsenvaltio päästää kansalaisiaan (asukkaitaan) kunkin ajoneuvoluokan
kuljettajantutkintoon. Se määrää kuitenkin palkallisina kuljettajina
toimiville (tolkuttomat) koulutusvaatimukset.
Käytännössä Suomessa nykyinen lyhytkurssi on ollut ainoa D1:n
hankintamahdollisuus, ellei kuskilla ole jo kokemusta väh. 12 tonnin
kuormurista väh. yksi vuosi viimeisten viiden vuoden aikana, jolloin voikin
mennä ilman kursseja D- tai D1-tutkintoon.
Vaikka yksityis- ja ammattikuljettajan ajokortit siis eriytyvätkin,
linjuriluokissa ammattipuoli dominoi niin, että yksityiskortin hankinta voi
tulla tosi vaikeaksi ilman uutta koulutusta. Mutta kuten todetty: se riippuu
Suomen päättäjistä.
Näin yleisenä jupinana; En ymmärrä uusien koulutusvaatimusten mielekkyyttä,
koska valtiota tulisi mielestäni kiinnostaa lähinnä kolme asiaa: kuljettajan
fyysiset ja henkiset edellytykset (=terveys), hänen tietonsa
liikennejärjestelmän pelisäännöistä ja asenteet. Näitä voidaan mitata
terveystarkastuksella ja kuljettajantutkinnon tiukkuutta säätelemällä.
Laajemmat ammattikoulutukselliset vaatimukset ovat mielestäni työantajan ja
työntekijän välinen kysymys ja riippuvat konkreettisesta työtehtävästä.
Etukäteiskoulutus voi mennä hukkaan.
Epäilen, että kyseessä on (suurten EU-maiden) ammattiyhdistysten yritys
savustaa tuuraajat, keikkakuskit ja omistajakuljettajat ulos bisneksestä,
pahentaa työvoimapulaa ja sitäkautta saada vaatimuksilleen paremmin
vastakaikua.
TTM
Jarno
liikennealan ammattioppilaitos) vuonna 1998. Kurssi kesti noin 3 kk,
minä aikana todellakin käytiin läpi pari sataa tuntia teoriaa ja toiset
saman verran ajokoulutusta. N. 60 kpl 7,5 tunnin päiviä (~400 tuntia).
Mikäli nyt oikein muistan, niin teoriaan sisältyi linja-autojen
tekniikan koulutusta (moottorit ym.), ensiapua (EA 1- kortti), paljon
liikennesääntöjen kertaamista, asenneopetusta isolla autolla
liikkumisesta ja siihen liittyen taloudellisen ajotavan harjoittelua
sekä sitten työnantajan vaatimaa käytännön työn koulutusta:
asiakaspalvelua, rahastusta, neuvontaa, erilaisten tilanteiden
harjoittelua ja niiden ehkäisemistä (esim. kännisiä kyydissä yms.),
tutustumista työnantajan liikenteenohjausjärjestelmiin jne..
Noin vuosi kurssin jälkeen pääsimme lisäksi maksutta käymään Hyvinkään
lentokentällä ennakoivan ajon koulutuksessa kauniissa talvimaisemissa ja
mukavassa lumituiskussa. Tämä kuitenkin taisi liittyä enemmänkin
työnantajan tarjoamaan lisäkoulutukseen kuin suoranaisesti kurssin
aihepiiriin.
Alla olevasta linkistä löydät käymäni ammattioppilaitoksen yhteystiedot
ja toimistoon soittamalla saat varmasti haluamasi vastaukset.
http://www.hel.fi/hkl/suomi/ammattioppilaitos/04_yhteystiedot/04_index.html
Toivottavasti vastasi kysymykseesi.
Arto Frobeus
lukiessa ihmetellyt, että mikä se D1-kortti oikein on, kun me täällä
Ruotsissa emme tunne sitä, vaikka EU-maa onkin. Vai johtuuuko
vaihtoehdon puuttuminen siitä, että Ruotsissa suoritetaan D-kortti jo
suoraan B-kortista, ja saadaan silloin C kaupan päälle
(kirjainyhdistelmä BECDE korttiin).
Mutta siis, joskos joku selittäisi omin sanoin tuon D1:n, kun en oikein
noista lakiteksteistä, joita Googlella hain, saanut tolkkua. Mikä ero
D:hen nähden?
- af -
Timo Raita
> lukiessa ihmetellyt, että mikä se D1-kortti oikein on, kun me täällä
Saa ajaa pientä linja-autoa, jossa on tilaa kuljettajan lisäksi enintään
16 (muistaakseni, korjatkoon joku jos olen väärässä) matkustajalle.
Mainittakoon vielä väärinkäsitysten välttämiseksi että B-kortti riittää
henkilöautoksi rekisteröidyn 1+8 "pikkubussin" kuljettamiseen. "Isompi"
kortti tarvitaan sitten jos matkustajapaikkoja on enemmän.
--
varauloskäynti - hätätilassa riko ikkuna näppäilemällä alt+f4.
Tuomo Myllymäki
Arto Frobeus <arto.f...@hem.utfors.se> kirjoitti
viestissä:uequ5e4...@news.supernews.com...
Kysymykseesi on jo edellä vastattu, mutta kommenttina ajokorttiluokkien
alaluokkien puuttumiselle todettakoon, ettei niiden antaminen ole
ajokorttidirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioille pakollista.
Tässä osoitteessa on saksalaisella perusteellisuudella vertailtu
EU/ETA-maissa eri aikoina annettuja, vielä voimassa olevia ajokortteja
tämänhetkisiin luokkiin:
http://www2.stmi.bayern.de/infothek/eu_fuehrerschein/aequi/ .
Taitavatpa äkkiä katsoen Kreikka, Islanti, Portugali ja Ruotsi olla ainoat
maat, joissa autoluokkien alaluokat eivät ole tällä hetkellä jaossa.