Jarrut ravistaa
Timo Neuvonen
vaihdon jälkeen aloin kiinnittää huomiota että jarruttaessa ohjauksessa
tuntuu pientä ravistusta. Aika pian tuo muuttui todella häiritseväksi, ja
kun kesällä tuli vaihdettua uudet renkaat alle, alkoi entistä enemmän
häiritä viikko viikolta voimistuvan ravistus jarruttaessa.
Tässä vaiheessa vaihdoin eteen jarrulevyt ja samalla vaihdoin uudestaan
etu-jarrupalat.
Ravistus korjaantui siltä erää, mutta nyt, n. 5 000 km myöhemmin, se alkaa
taas häiritä.
Autolla ajetaan pääsääntöisesti pitkää matkaa, vakioreitti on 90+ km
ruuhkattomalla motarilla tai vastaavalla väljällä tiellä, ja alle 10 km
kaupunkialueella, joten jarruttelua tulee kilometreihin nähden aika
niukasti. Se keväinen palojen vaihto oli ylipäätään eka jarrutyö tuohon
kapineeseen.
Ennen jarrulevyjen vaihtoa katsastumies (kun asiaa itse kysyin) arvaili,
että levyt olisivat voineet päästä liikahtamaan palojen vaihdon yhteydessä,
ja sinne alle olisi pudonnut jokin pieni ruostemuru tms, jolloin levy (ja
rengas?) asettuisi hiukan väärään asentoon. Tuosta tuskin oli kuitenkaan
kyse, sen verran napakasti levyt pistivät hanttiin niitä ulosvetäjällä
irroittaessa.
Keväinen eka remppa oli asiallisessa ja hyväksi mieltämässäni korjaamossa
teetetty, ei kuitenkaan mikään virallinen merkkimesta. Jarrulevyjen vaihto
oli tehty itse.
Auto oli katsastettu kesällä, juuri vähän ennen sitä levyjen vaihtoa.
Jarrudynamometrista tuli puhtaat paperit, hyvin samanlaisia molemmat puolet.
Katsastusmies ei ylipäätään kiinnittänyt mitään huomiota koko asiaan,
kysymykseni asiasta oli ihan omasta aloitetteestani.
Onkos ajatusta, mistä tuo johtuisi? Itsellä kävi mielessä, josko ABS
tunnistin tms olisi vaurioitunut sen ekan jarruremontin yhteydessä, ja nyt
ABS aiheuttaisi jotain epämääräisyyttä jarrutukseen mikä kuluttaisi levyjä
epätasaisesti. En kyllä oikein usko tähän itsekään. Entä mites käyttäytyy
ABS jos systeemiin olisi päässyt ilmaa? Mutta ei oikein innostaisi alkaa
vaihdella niitä levyjä useammin kuin moottoriöllöä, eli jokin syy pitäisi
keksiä mikä mättää :-(
--
TiN
PenttiL
Riippuen levyistä ne voi kieroutua ns. "itsestäänkin". Aina ei tartte
kun kerran tunkee kuumilla levyillä lätäkköön. Vettä ei tartte olla
lätäkössä levyyn asti, riittää kun roiskahtaa paremmin. Näin käy kunnon
sateella yllättävän helposti...
-P
Timo Neuvonen
> kerran tunkee kuumilla levyillä lätäkköön. Vettä ei tartte olla lätäkössä
> levyyn asti, riittää kun roiskahtaa paremmin. Näin käy kunnon sateella
> yllättävän helposti...
>
Kuinkas paljon levyissä voisi olla tässä suhteessa laatueroja? Alkuperäiset
kestivät siis n. 170000 km kunnes alkoivat oireilla häiritsevästi, ja
seuraavan 5000 jälkeen menivät vaihtoon. Uudet levyt ovat nyt n. 5000 km
ajettuna siinä kunnossa, että toista mokomaa tuskin kestävät. Viime 5v
ajalle sopii kuitenkin niin monenlaista ajokeliä, eikä ajotyylikään ole
merkittävästi muuttunut, että ihme sattuma jos puolen vuoden sisään menee
sitten 2 settiä tuon takia.
Mutta... se vaihdossa alle mennyt levypari oli merkkiä Biltema. Kuvittelin,
että tuollaisessa massiivisessa rautatavarassa niitten laatu kelpaisi.
Onkohan vika kuitenkin siinä? Halvempi teräslaatu, jokin jännityksiä
poistava lämpökäsittely jäänyt tekemättä tms?
Entäs sitten jarrupalat? Voisiko niitten ominaisuuksissa olla jotain mikä
edistää tuota kieroutumista. Alkuperäiset palat + levyt kesti sen 5 vuotta,
2 seuraavien palojen aikana levyt ovat siis menneet reilussa parissa
kuukaudessa. Onko ihan väärä aasinsilta?
Paljonkos tuollaisessa n. 25cm halkaisijaisessa levyssä suunnilleen
saa/pitää olla heittoa siellä ulkokehän tuntumassa, että se alkaa pahasti
häiritä? En aikanaan sen kummemmin tutkinut niitä alkuperäisiä pois otettuja
levyjä, mutta jos ne vielä löytyisivät romurautaläjästä niin nyt alkaisi
houkuttaa ajatus josko kuitenkin kokeilisin oikaista ne. Kovin pahasti eivät
vielä olleet kuluneet, olisiko ollut 1.5 mm luokkaa kummaltakin puolelta.
Jos alle sen olevalla aineen poistolla ne saisi suoraksi, niin
kannattaakohan? Vai menevätkö lisää ohennuttuaan kuinka paljon herkemmin
kieroiksi uudestaan?
--
TiN
ismo
Juuri noista bilteman levyistä on mullakin huonoja kokemuksia.
Meni kieroksi tosi nopeasti. Pikkaisen kalliimpi geneerinen varaosa
sitten kestikin ihan toiseen malliin. Onkohan noissa bilteman levyissä
jotain jännityksiä jotka sitten laukeavat kun kuluvat hiukan.
ismo
Suttura
"ismo" <is...@home.invalid> kirjoitti
viestissä:ljq1r5-...@venus.home.fi...
bilteman palat eivätkä ravista ja pitävät sateella.
Voisi myös ravistus johtua siitä että liukutapit ovat jumissa.. vink vink.
Miika Seppanen
nopeasti, ja sitten ei kummoista lätäkköä tarvitakaan, varsinkaan
Bilteman levyillä (aikoinaan sain yhdet B:n levyt kieroiksi
kertajarrutuksella, tosin lähtönopeus oli hieman epä-asiallinen.) Voi
kyllä olla, että levyjen laatu ei vain riitä tässä tapauksessa, valun
jäljiltä materiaaliin jää kaikenlaisia jännityksiä, jotka sitten
käytön ja ajan myötä purkautuessaan vetävät kiekon kieroon.
-Miika
Petri Kekkonen
> Onkos ajatusta, mistä tuo johtuisi?
Minähän en näistä mitään oikeasti tiedä, mutta mitä olen bemaristien juttuja
tästä aiheesta lukenut on tullut ilmi seuraavia syitä jo mainittujen
lisäksi:
1. Jarrusatulan mäntä jumittaa jotenkin toispuoleisesti ja aiheuttaa levyn
kieroutumisen
2. Eturipustuksessa väljää etu-takasuunnassa, joilloin mitätönkin
täristäminen pääsee kasvamaan häiritseviin mittoihin
Itsellä tuon kakkoskohdan korjaaminen auttoi selvästi joissain nopeuksissa
ilmenneeseen alkavaan tärinäherkkyyteen. Noilla mainituilla kilsoilla hyvin
mahdollista. Jos levyjä ja paloja epäilee niin orggisosaa vain alle niin ei
tartte miettiä.
- Petri
Timo Neuvonen
> juttuja tästä aiheesta lukenut on tullut ilmi seuraavia syitä jo
> mainittujen lisäksi:
>
> 1. Jarrusatulan mäntä jumittaa jotenkin toispuoleisesti ja aiheuttaa levyn
> kieroutumisen
> 2. Eturipustuksessa väljää etu-takasuunnassa, joilloin mitätönkin
> täristäminen pääsee kasvamaan häiritseviin mittoihin
>
> Itsellä tuon kakkoskohdan korjaaminen auttoi selvästi joissain nopeuksissa
> ilmenneeseen alkavaan tärinäherkkyyteen. Noilla mainituilla kilsoilla
> hyvin mahdollista. Jos levyjä ja paloja epäilee niin orggisosaa vain alle
> niin ei tartte miettiä.
>
Tuo väljyys minullakin käväisi jo mielessä. Mutta _pelkästään_ siitä ei
varmaan ole kyse, koska se levyjen vaihto korjasi homman joksikin aikaa. Ja
outoa, jos se väljyys olisi alkanut vaivata hetikohta sen ekan palojen
vaihdon jälkeen.
Mutta, tota ykköskohtaa aloin mietiskelemään... muistelen ainakin joskus
pitkään käytettyjä paloja vaihdettuani havainneeni, että ne kuluisivat
epätasaisesti -onkos se niin että ulkokehällä palaa hinkataan kierrosta
kohti levyä vasten pitempi matka, eli palalla ja levyllä olisi taipumus
kulua sieltä herkemmin, ja sisäreuna siten ikäänkuin kantaisi enemmän. Voisi
ajatella, että jos pala pääsee hiukan värähtelemään, niin vuosien mittaan se
voisi kulutttaa myös männän päätä hiukan vinoksi. Ja jos eka palojen
vaihtaja olisi vielä pyöritellyt mäntää sen liikkumista herkistääkseen, niin
se vähäinen vinous voisi jäädä mihin suuntaan tahansa, ja tämä voisi
kierouttaa levyjä. Mutta voipi olla aika korkealentoinen idea.
--
TiN
Timo Neuvonen
>
--
TiN
Jan Andersson
Joissain autoissa pyoran pulttien ylikiristaminen vetaa jarrulaikat
kieroon, ei ehka heti mutta muutaman kuumenemis/kylmenemis sylkin
jalkeen ja varsinkin jos sitten viela ajaa kuumilla laikoilla latakkoon,
kuten edella on jo sanottu. Useimmat ihmiset, mekaanikot mukaanlukien,
vetaa pyoranpultit liian kirealle.
Meilla toissa laitetaan poikkeuksetta momenttiavaimella loppukiristys
oikeaan momenttiin.
Kierot laikat voi sorvauttaa suoriksi, useampaankin kertaan jos
materiaalivahvuutta riittaa pysymaan valmistajan minimirajan ylapuolella
koneistuksen jalkeen.
Jan
Janne Tervola
> Mutta... se vaihdossa alle mennyt levypari oli merkkiä Biltema.
> Kuvittelin, että tuollaisessa massiivisessa rautatavarassa niitten laatu
> kelpaisi. Onkohan vika kuitenkin siinä? Halvempi teräslaatu, jokin
> jännityksiä poistava lämpökäsittely jäänyt tekemättä tms?
Lähtisin liikkeelle vaihtamalla jonkun merkkivalmistajan levyt. Kuten
täällä jo mainittu, monella on huonoja kokemuksia ko. levyistä.
On niitä huonoja yksilöitä joskus merkkilevyissäkin, itseltä meni pari
vuotta sitten 500 km jälkeen merkkilevykin vaihtoon, mutta takuuseenhan
se meni.
--
Janne
Sami Setälä
> edistää tuota kieroutumista. Alkuperäiset palat + levyt kesti sen 5
> vuotta, 2 seuraavien palojen aikana levyt ovat siis menneet reilussa
> parissa kuukaudessa. Onko ihan väärä aasinsilta?
Kun pistää laatulevyt ja laatupalat, niin ongelmia ei normaalioloissa
pitäisi tulla. Tietysti tulikuumaksi jarrutetun levyn saa kieroksi ajamalla
sopivaan vesilätäkköön, oli se levy kallis tai halpa, mutta normaalissa
liikenteessä tuollaista tilannetta ei pitäisi koskaan tulla eteen, tai
silloin kuskin kyky ennakoida liikennettä ja noudattaa liikennesääntöjä
asettuu kyseenalaiseen valoon.
Halvoissa tarvikelevyissä hyvien tai huonojen yksilöiden saanti on
arpakauppaa. Huonoilla jarrupaloilla ei sinänsä levyjä yleensä kieroksi saa,
mutta yleinen levyjen kuluminen ja urautuminen, sekä palojen kesto ja
jarrutusteho eri keleillä vaihtelevat huimasti. Itse en enää perheen
autoihin huoli mitään muita kuin Lucasin tai Ferodon jarrupaloja, ja
hätätilassa merkkiliikkeen omia alkuperäisosia. Halvoilla pilipalipaloilla
oli ongelmia kirskumisen, kestävyyden, poljintuntuman ja vaarallisimpana
ominaisuutena myös suolavesikelin pidon kanssa, vaikka harakirimyyjä kuinka
kehui laatua.
-Sami-
Miika Kahelin
Jos aihiot on olleet turhan tuoreita ennen koneistusta niin kieroksihan
ne voivat mennä. Valuaihoita pitää vanhentaa jonkin aikaa että
koneistuksen jälkeen mitat säilyvät. Vastaavia ilmiäitähän on ollu mm.
moottorilohkoissa joissa sylintereihin tuli lohkon elämisen myötä soikeutta.
--
Miika
Kare Pietilä
> Jos aihiot on olleet turhan tuoreita ennen koneistusta niin kieroksihan
> ne voivat mennä. Valuaihoita pitää vanhentaa jonkin aikaa että
> koneistuksen jälkeen mitat säilyvät. Vastaavia ilmiäitähän on ollu mm.
> moottorilohkoissa joissa sylintereihin tuli lohkon elämisen myötä soikeutta.
Tästä on olemassa aika ristiriitaista tietoa. Toiset metallurgit
väittävät, ettei vanhentamisella ole mitään merkitystä valuraudan
ominaisuuksiin, mutta suuria moottorilohkoja vanhennettiin ainakin
ennenvanhaan jopa puolisen vuotta ennen koneistamista. Itselläni
ei ole asiassa näkemystä, mutta kannattaa muistaa, että keskiajalla
kirkonkellon valuun heitettiin kuolleena syntyneen lapsen ruumis,
sillä kaunis ääni syntyi kuulemma lapsen viattomuudesta. Tämä muis-
tutuksena siitä, että teollisuudessakin on käytössä mitä ihmeelli-
simmin perusteltuja käytäntöjä joilla ei aina ole paljoakaan teke-
mistä reallimaailman kanssa.
Lienee toisaalta aika selvää, ettei yksikään vapaassa markkinata-
loudessa toimiva yritys mitään valuja pysty varastoimaan vanhen-
tamista varten ja niinpä syyllinen jarrulevyjen kieroutumistaipu-
mukseen täytyykin löytää jostakin muualta. Mieleen tulee nyt ainakin
seuraavaa:
- Levyt valetaan tuorehiekkakaavaamoissa (tuorehiekkamuotti = märkä
"hiekkakakku"). Pitoaika muotissa ennen tyhjennystä vaikuttaa var-
masti merkittävästi jäähtymisnopeuteen. Jos muotit tyhjennetään
levyjen ollessa punahehkuisia ja automaatti pudottaa ne suoraan
johonkin kuiluun - ehkä jopa vesisuihkuun/kylpyyn, niin niiden
jännitystila valutilassa voi olla ihan mitä vaan.
- Materiaalieroihin en usko. GRS-250 on maailman yksinkertaisin
valurauta, jonka seos ei yksinkertaisesti voi olla pielessä.
- Halvat levyt menevät autoon usein halpojen jarrupalojen kera.
Jos palat ovat liukkaat, niin tarvittava jarrupaine kasvaa.
Tällöin pienikin tykytys voi muuttua häiritseväksi vaikkei
levy olisikaan riittävän kiero aiheuttamaan ongelmia kunnon
palojen kanssa.
- Jos levy ajetaan punaiseksi, niin se kannattaisi jäähdyttää
ennen pysähtymistä. Jos auto pysäytetään, niin suuri osa le-
vystä jää satulan suojaan ja jäähtyy merkittävästi hitaammin
kuin vapaasti säteilevä/ilmaa pintaansa saava osa levystä.
Tämä vastaa epäsymmetristä ilmaankarkaisua ja on aivan var-
masti iso riski levyn hyvinvoinnille (juu, tiedän, että useim-
mat levyt selviävät tuosta ilman ongelmia). Rautametallin
ominaisuuksissa alkaa tapahtua muutoksia viimeistään 200
asteen yläpuolella, punahehku alkaa jostain 600 asteen huja-
kasta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Pelli Troikko
> Miika Kahelin wrote:
>> Jos aihiot on olleet turhan tuoreita ennen koneistusta niin kieroksihan
>> ne voivat mennä. Valuaihoita pitää vanhentaa jonkin aikaa että
>> koneistuksen jälkeen mitat säilyvät. Vastaavia ilmiäitähän on ollu mm.
>> moottorilohkoissa joissa sylintereihin tuli lohkon elämisen myötä soikeutta.
>
> Tästä on olemassa aika ristiriitaista tietoa. Toiset metallurgit
> väittävät, ettei vanhentamisella ole mitään merkitystä valuraudan
> ominaisuuksiin, mutta suuria moottorilohkoja vanhennettiin ainakin
> ennenvanhaan jopa puolisen vuotta ennen koneistamista. Itselläni
> ei ole asiassa näkemystä, mutta kannattaa muistaa, että keskiajalla
> kirkonkellon valuun heitettiin kuolleena syntyneen lapsen ruumis,
> sillä kaunis ääni syntyi kuulemma lapsen viattomuudesta. Tämä muis-
> tutuksena siitä, että teollisuudessakin on käytössä mitä ihmeelli-
> simmin perusteltuja käytäntöjä joilla ei aina ole paljoakaan teke-
> mistä reallimaailman kanssa.
Niin no tuskin ne autotehtaat tahallaan soikeita sylinterejä niihin
lohkoihin on porailut eli koneistamisen jälkeistä elämistä on taphtunut
syystä tai toisesta.
Jarut ravistaa kierolla levyllä oli siellä hyvät tahi huonot palat
kunhan ne ei ole kumia :-)
Tärinää jarrutettaessa voi toki aiheuttaa muukin kuin kierot levyt.
sopivasti klappia etupyörän laakereissakin saa aikaan jarrutettaessa
tuntuvaa täristystä.
--
Miika
Kare Pietilä
> Niin no tuskin ne autotehtaat tahallaan soikeita sylinterejä niihin
> lohkoihin on porailut eli koneistamisen jälkeistä elämistä on taphtunut
> syystä tai toisesta.
Tässä kohdassa pitää olla tarkkana. Ainakin suureen tarkkuuteen
pyrittäessähän lohko porataan kantta mallintavan stressilevyn
kanssa ja stressilevyn irrotuksen jälkeen sylinterin ympyrämäi-
syydessä voi olla aika isoja heittoja. Siihen, että lohkon di-
mensiot muuttuisivat jännityksien purkautuessa hyllyssä makuut-
tamalla en välttämättä usko. Käytössä muutoksia voi tapahtua
ja joissakin autoissa viimeisen sylinterien muoto muuttuu mer-
kittävästi jo siitä, mikäli vaihdelaatikon pultteja kiristetään
liikaa.
> Jarut ravistaa kierolla levyllä oli siellä hyvät tahi huonot palat
> kunhan ne ei ole kumia :-)
Toki. Tuossa edellä väitin, että suorakin levy saattaa ravistaa
huonoilla paloilla.
> Tärinää jarrutettaessa voi toki aiheuttaa muukin kuin kierot levyt.
> sopivasti klappia etupyörän laakereissakin saa aikaan jarrutettaessa
> tuntuvaa täristystä.
Tuo on ns. "kakkostyypin knock-off". Se perinteinenhän syntyy siitä,
että pala alkaa hölskyä kuumassa satulassa ja jarrutusteho vaihtuu
kauheaan pärinään. Siitä, mikä kaikki knock-offia voi aiheuttaa lie-
nee kinasteltu vuosikymmenien saatossa ihan riittävästi :o)
--
Byrgcn hgryvnf.