-tj
--
Aki
- Legendathan saadaan aikaan kun joukko asiasta mitään tietämättömiä
kokoontuu yhteen ounastelemaan mitä merkillisempiä asioita. Näin ovat
saaneet alkunsa tarinat mm. vampyyreista, ihmissusista ja Sitikoista.
-Mikado, sfnet.harrastus.autot
Pesunesteen ei paljon yli kymmentä pakkasastetta tarvitse kestää, koska
kovemmalla pakkasella ei ole mitään pestävääkään.
Toisaalta vähintään 15 astetta neste kestää pakkasta, mikäli
tuulilasinpesuainetta on joukossa riittävästi pesuominaisuuksien
suhteen.
Eli lieneekö mittaamiselle ihka oikeeta tarvetta olemassa ;-)
Terv: Harri
Osta vaikka Bebekistä optinen refraktometri:
http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=318
Saat vielä bonuksena jäähdytinnesteenkin tarkastettua.
Kristian Ukkonen.
> Pesunesteen ei paljon yli kymmentä pakkasastetta tarvitse kestää, koska
> kovemmalla pakkasella ei ole mitään pestävääkään.
Eikös ongelmana ole se, että lasinpesunesteeen säiliö voi haljeta
jos siellä oleva neste pääsee kunnolla jäätymään?
> Eikös ongelmana ole se, että lasinpesunesteeen säiliö voi haljeta
> jos siellä oleva neste pääsee kunnolla jäätymään?
Jos säiliössä on edes muutaman pakkasasteen kestävä seos, niin
se ei jäädy yhdeksi klimpiksi, vaan jäähilejauhoksi, joka ei
vahingoita paikkoja sulaessaan.
Timo
>
> Pesunesteen ei paljon yli kymmentä pakkasastetta tarvitse kestää, koska
> kovemmalla pakkasella ei ole mitään pestävääkään.
>
Rekka tms. ajaa ohi ja pöläyttää tuulilasin täyteen jotain
lumisössö-rapakkoa?
>> Pesunesteen ei paljon yli kymmentä pakkasastetta tarvitse kestää, koska
>> kovemmalla pakkasella ei ole mitään pestävääkään.
>
> Rekka tms. ajaa ohi ja pöläyttää tuulilasin täyteen jotain
> lumisössö-rapakkoa?
Silloin ei ole pakkanen niin kova että pesuneste olisi jäässä. Ja jos se ei
olisikaan jäässä ja sitä suihkuttaisi tuulilasiin niin sitten olisi
tuulilasi jäässä, koska se ohuempi litku haihtuu tuulessa ensin ja
jäähdyttää sen veden siihen lasiin entistä tiukemmin kiinni.
Ongelma ei olekaan siinä, että tarvitsisi ruiskutella vettä noin
kovalla pakkasella vaan se, että kun ilma yhtäkkiä lauhtuu niin
pissapojan olisi oltava heti käyttökunnossa. Jos litku on jäässä
niin kestää pitkään ennen kuin alkaa taas toimia.
Luulisi jokaisella hyvin varustetulla _huolto_asemalla olevan mittari
jolla pakkaskestävyyden voi nopeasti todeta. Ainakin se kuuluu jokaisen
autohuollon varustukseen. Yksinkertaisin mittari on valon taittumiseen
perustuva joka tarvitsee vain tipan nestettä tarkistusta varten.
http://www.leitenberger.de/atg_e/cooling_systems/refractometer.htm
Bebekki näkyy myyvän melko halpaa laitetta hintaan 55 euroa.
Tarkkuudesta ei tiedä mutta sen voi testata ennen käyttöönottoa
tekemällä tarkan liuoksen mittalasiin.
http://www.bebek.fi/kauppa/tuotteet.php?&tuoteryhma_id=57
Matti Käki oh2bio
Kuulostaa vähän yliampuvalta paitsi tietysti, jos haluat päästä
tarkasti johonkin tiettyyn lukemaan hankkimatta "turhaa"
pakkaskestävyyttä.
Nopein tie karkeaan arvioon on selvittää säiliön tilavuus. Jos se on
esimerkiksi kuusi litraa ja sinne kaataa kaksi litraa pesunestettä
ja loput vettä, pakkaskestävyys on vähintään se, mikä
pesunestepullossa lukee laimennussuhteen 1:2 kohdalla. Tämän
visuaalisen mittalaitteen ja esimerkiksi toisaalla ketjussa mainitun
55 euron elektronisen mittalaitteen hintaero on sen verran suuri,
että saa ajella aika monta kuratalvea ennen kuin pesunesteen
optimoinnilla saavutettu kustannussäästö on suurempi kuin kyseinen
investointi. :-)
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.iki.fi/mjg
Matti Kaki wrote:
> Luulisi jokaisella hyvin varustetulla _huolto_asemalla olevan mittari
> jolla pakkaskestävyyden voi nopeasti todeta. Ainakin se kuuluu jokaisen
> autohuollon varustukseen. Yksinkertaisin mittari on valon taittumiseen
> perustuva joka tarvitsee vain tipan nestettä tarkistusta varten.
Refraktometrillä saatu tulos riippunee kuitenkin hieman myös siitä, onko
lasinpesunesteessä käytetty metanolia, etanolia tahi jopa isopropanolia. Eipä
tuossa mitään, jos joku vain ensin kalibroi oman Bebek-mittarinsa lukemat
jollakin tunnetulla lasinpesunesteellä, jonka jäätymispiste tiedetään.
Muutenhan tuo on oivallinen laite litkujen tutkimiseen.
Nesteen jäätymiskestävyyttä voisi todennäköisesti mitata myös nesteen
sähköistä dielektrisyysvakiota ja/tai suurtaajuushäviökerrointa mittaavalla
elektronisella laitteella, sillä kumpainenkin suure on erilainen vedellä ja
alkoholilla. Dielektrisyysvakion eli taitekertoimen neliön mittaamiseenhan
perustuu myös refraktometri, tosin radioaaltoja rutkasti suuremmilla eli
optisilla taajuuksilla. Samalla vehkeellä voisi myös kätevästi tarkastaa
jarrunesteen vesipitoisuuden, joka tunnetusti kasvaa ajan mittaan - enemmän
tai vähemmän huonoin seurauksin...
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Eikö kaikissa vähänkään uudemmissa autoissa ole pissapojan säiliön
lämmitys, joka sulattaa sen jo ajon alkaessa kovemmallakin pakkasella?
Sitäpaitsi jos se kestää 15 astetta pakkasta, niin kyllä se sulaa on
aina tarvittaessa on lämmitetty tai ei.
Terv: Harri
Haitallisempaa taitaa olla liian vahvan liemen kaataminen säiliöön
sellaisenaan. Kaadoin kerran vahingossa -50C ainetta säiliön täyteen kun
sekosin pöniköiden kanssa (toiseen oli lantrattu valmista tavaraa). Ajelin
liemien kanssa noin puoli pissapojallista kunnes kumpikin lampunpesuri
kyllästyi lähes yhtä aikaa. Alkoivat vuotaa liemen pehmittäessä sisuskalut.
-antti
Ei varmasti ole kaikissa, ja lisäksi hatusta revin, että teillämme
liikkuvista autoista alle 5%:ssa moinen on. Näin ollen keskustelu
otsikon aiheesta on edelleen relevanttia, koska Lasolia(kin) saa
halvemmalla kuin uuden auton.
> Sitäpaitsi jos se kestää 15 astetta pakkasta, niin kyllä se sulaa on
> aina tarvittaessa on lämmitetty tai ei.
Useimmiten joo, mutta en edelleenkään sanoisi "aina".
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Voi toki olla näin, mutta nyt pitää muistaa myös se, että minkään sortin
mittalaite ei myöskään tätä ongelmaa vielä poista.
Eli kysymys kuuluu miten mittalaitteen olemassaolo vaikuttaisi
pesunesteen käyttöön ongelmaa poistavasti, vai jäätyisikö neste edelleen
mittalaitteesta huolimatta?
Terv: Harri
Timo Lauren wrote:
> mites tämä?
> Eli kysymys kuuluu miten mittalaitteen olemassaolo vaikuttaisi
> pesunesteen käyttöön ongelmaa poistavasti, vai jäätyisikö neste
> edelleen mittalaitteesta huolimatta?
Niin no, ihan maalaisjärjellä ajatellen siellä konehuoneessa voisi olla
säiliö pelkälle plantraamattomalle nesteelle normaalin lisäksi. Ja sitten
vaan pieni pumppu, joka tarvittaessa pumppaa litkua sinne normaalin säiliön
puolelle.
Tuollaisella mallilla sinne pissapoikaan voisi helposti lisätä pelkkää vettä
automatiikan huolehtiessa sekoituksesta. Ja toisaalta, välillä on
sellaisiakin kelejä, ettei se normaalioloihin riittävä pakkasenkesto riitä.
Silloin pakkasenkestoa olisi helppo lisätä nappia painamalla.
Kaikenkaikkiaan ko systeemin tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä,
mutta enpä vastaankaan pistä, jos kojelautaan syttyisi varoitusvalo liian
vähän pakkastakestävästä nesteestä (pissapojassa tai jäähdyttäjässä).
Samalla voisi tietysti vahtia jarrunesteen ja polttoaineen (siis
dieselautossa) vesipitoisuudenkin.
Markus
Omat kokemukseni ovat olleet sellaisia, että vaikka neste kuinka
olisi pakkasenkestävää niin tietyissä olosuhteissa se jäätyy joka
tapauksessa. Liekö sitten letkussa vai itse suuttimessa. Kyllä
tietenkin mittaamalla voi varmistaa asiaa mutta tuleeko sitä sitten
tehtyä onkin eri asia. Paras tapa lienee sekoittaa valmis seos jota
vaan kataa tarpeen mukaan säiliöön.
Matti Käki oh2bio
> Kaikenkaikkiaan ko systeemin tarpeellisuudesta voidaan olla montaa mieltä,
> mutta enpä vastaankaan pistä, jos kojelautaan syttyisi varoitusvalo liian
> vähän pakkastakestävästä nesteestä (pissapojassa tai jäähdyttäjässä).
> Samalla voisi tietysti vahtia jarrunesteen ja polttoaineen (siis
> dieselautossa) vesipitoisuudenkin.
Hienoja systeemejä, niiden toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Ja siitä
syystä että se on autotehtaiden osakkaiden pussista pois.
nn
Jep, ja autotallin/kylppärin valaistuksessa on helpompi lukea purkin
kyljestä oikea sekoitussuhde :-)
-Teemu-
"Timo Lauren" <timo....@cormet.fi> kirjoitti viestissä
news:FBwDd.221$3U....@read3.inet.fi...
No tämä olikin paras vihje tähän mennessä. Enpä tullut ajatelleeksi.
Tähän mennessä olen yrittänyt arvioida paljonko tuli kaadeltua siitä
Lasol pullosta ja sitten arviolta 3x määrä vettä. Tästä pitäisi saada
n. -9 asteen kestävyys. Mutta taitaa ollakin vaivattomampaa runtata koko
1,5 litran pullo sinne säiliöön ja perään vettä kunnes säiliö on täynnä.
Tuolla pakkaskestävyydellä on muuten merkitystä jos tekee matkaa
etelästä pohjoiseen harva se viikko. Kerran sain halkaistua
vuokra-autosta tuulilasinpesunestesäiliön kun matkalla oli -35 asteen
lämpötiloja. Ei olleet autovuokraamossa osanneet varautua talvea varten.
Jotain pesunestettä siellä veden seassa kumminkin oli sillä
sulatettaessa tuoksahteli viinalle. Oli muuten dieselauto (Seat Toledo)
jossa oli mittaristossa ulkoilman lämpötilamittarikin. Jännäsin ajaessa
polttoaineen jäätymistä kun huomasin moiset pakkaslukemat, mutta
polttoaineen puolesta auto toimi hyvin. Tämä sattui -02 jouluviikolla
Suonenjoen korkeudella, jos joku ihmettelee noita pakkasia.
-tj
Timppa
Kauan sitten Aarne Kärpäseltä helppoon 10 markan hintaan ostamassani
tutti-lasiputki -mallisessa ominaispainomittarissa on kylläkin asteikot
sekä etyyliglykolille että metanolille. En jaksa tarkistaa, mutta
olettaisin sen metanoliasteikon toimivan tähän käyttöön riittävällä
tarkkuudella myös etanoli- ja isopropanolipohjaisille
tuulilasinpesuaineille.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
> sekä etyyliglykolille että metanolille. En jaksa tarkistaa, mutta
Ettei vaan olisi ollut etyyliglykolille ja metyyliglygolille?
Siinä lukee "ETH.GLYCOL" ja "METHANOL". Eivätköhän ne tuon
jälkimmäisenkin olisi osanneet eksplisiittisemmin kirjoittaa, jos
olisivat jotain muuta kuin metanoliliuosta sillä tarkoittaneet.
Eipä ole lasinpesunestettä käsillä millä mitata, mutta yltääkseen
tuolle metanoliasteikolle kohon pitää upota paljon syvemmälle kuin
pakkasnesteeseen.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Aki Mannonen wrote:
Mitä on "metyyliglygoli" (paitsi ehkä jotain formaldehydiä/formaliinia,
jota ei jäähdyttimiin laiteta)?
Ennen wanhaan Suomessakin käytettiin metanolia jäähdyttimissä. Niiltä
ajoilta on peräisin sanonta "joi pakkasnestettä ja kuoli, tahi ainakin
sokeutui". Viime vuosikymmeninä ei Suomessa metkua jäähdyttimissä
sentään ole käytetty. Sittemmin siirryttiinkin suosimaan pelkkää
etyleeniglykolia joka oli metanolia kalliimpaa, mutta ei metanolin
tavoin sitten haihtunut ajan mittaan taivaan tuuliin.
Nykyään käytetään myrkyllisen etyleeniglykolin vaihtoehtona myös
vähemmän myrkyllistä propyleeniglykolia, joka tosin vaatii oman
ominaispainomittarinsa. Vanhimmat Biltema-mittarit eivät varmastikaan
ole propyleeniglykolille tarkoitettuja, sillä tämä tuli markkinoille
vasta joskus 90-luvun puolivälissä. Muistan, kun Aspo teki tuolloin
kenttäkokeita ko. aineen soveltuvuudesta erilaisiin autoihin - itse en
kuitenkaan päässyt mukaan näihin kokeiluihin, koska silloisena
kulkineenani olleessa Volkkarissa ei ole jäähdytintä...
> Mitä on "metyyliglykoli"
Jaa en paljon kemiasta tiedä. Minulle on vaan jäänyt jostain sellainen
käsitys, että se vihreä on etyyliglykolia ja se sininen metyyliglykolia.
Tuota sinistä on muistaakseni juuri aspon pöntöissä.
Keltainen on etyleeniglykolia ja sininen on väriainetta, niitä sekoittamalla
tulee vihreää.
Väriaineen määrästä riippuen sama aine saattaa olla juuri vihertävään
vivahtavaa, lähes kirkasta tai tumman sinistä, liki läpinäkymätöntä. Ainakin
aikanaan Essolle tynnyritavarana tulleessa aineessa väri vaihteli rajustikin
eri tuotantoerien kesken (tai mistä minä tiedän, vaikka tuotantoerän
puitteissakin, tynnyreissä oli samat tekstit, aineet eri värisiä).
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
Niin.
> Oliko siinä erikseen
> ominaispaino-asteikkoa?
Ei.
> Oliko se sellainen 3 pampulan
> tutti-areometri ja onko Aarne Kärpänen joku firma?
Ymmärtäisin, jos nuorisolta menisi Aarne Kärpänen ohi, mutta... se on
siis Biltema. Minä vastaavasti en tiedä, mitä tarkoittaa "kolmen
pampulan".
> Käytännössä pissapojassa on talven mittaan sekaisin ainakin etanolia,
> 2-propanolia ja vettä. (metanolia vältän). Tuolloin
> tiheys/jäätymispiste taulukkotietokaan ei auta koska 3 komponentin
> seoksen tiheydestä ei voi yksikäsitteisesti määritellä
> jäätymispistettä.
Otsikon toimenpide ei mitään tieteellistä tarkkuutta vaatinekaan, yli
vai alle -5.8742°C lienee varsin riittävä tieto ja tuokin mittari
kertoo siitä enemmän kuin nenä. Itse olen tosin käyttänyt sitä vain
pakkasnesteen mittaukseen ja ATF:n tyhjentämiseen Bemarin
hydrauliikkasäiliöstä.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
tj wrote:
> Onko missään areometriä tuulilasinpesunesteen pakkaskestävyyden
> määrittämiseksi? Jäähdytinnesteellehän moinen löytyy. Hankalaa tuo
> huoltoasemilla lantraaminen kun ei ole tarkkaan tietoa säiliössä jo
> olevan nesteen määrästä ja vesikin lisätään kannusta kaatamalla.
> Osaisiko joku elektroniikan taitaja vastata olisiko miten vaikeaa tehdä
> elektroninen mittari tuota varten.
>
> -tj
Ottamatta kantaa jäätymispisteen mittauksen hyödyllisyyteen, tuli
mieleen tällainen idea: Kiinnitä peltier elementin pintaan
lämpötila-anturi ja vielä jokin toinen (mekaaninen) tunnistin joka
tunnistaa onko elementin pinnassa oleva aine nestemäistä vai kiinteää.
Kun johdat peltier elementtiin virtaa, alkaa elementin pinnassa oleva
neste jäähtymään, kunnes se jossain vaiheessa mekaanisesti tunnistetaan
kiinteäksi tai jonkinlaiseksi sohjoksi. Samalla seurataan
lämpötila-anturilla lämpötilaa. Toi mekaaninen anturi voisi olla
vaikkapa pienellä sähkömoottorilla pyöritettävä ratas, jonka liike
loppuu kun neste muuttuu kiinteäksi. Peltier elementtiä ei sitten
kannata pitää päällä koko aikaa, muuten saattaa pissapoika olla
umpijäässä kesä helteelläkin.
-Pasi