Masinolin vaikutus
markku
tähtäimellä on mielenkiintoinen kysymys
se, miten Masinolin tai jonkun vastaavan bensiinin lisäaineen käyttö
vaikuttaa katalysaattoriin.
Varsinkin vanhemmissa autoissa katalysaattorin päästöarvot tahtovat tuottaa
päänvaivaa katsastuksen yhteydessä.
On todettu se, että jos ajaa lyijyllisellä bensalla, polttoaineen sisältämä
lyijy tuhoaa tai ainakin vaikuttaa
hyvin haitallisesti katalysaattoriin. Seurauksena voi olla se, että ajokki
ei menekään katsastuksesta läpi.
Kyselisinkin nyt sitä, miten esimerkiksi talvella säännöllisesti käytetty
Masinol vaikuttaa katalysaattoriin.
Kommentteja?
Tuomas Yrjövuori
viestissä:nvmlk.135$c26...@read4.inet.fi...
> Kyselisinkin nyt sitä, miten esimerkiksi talvella säännöllisesti käytetty
> Masinol vaikuttaa katalysaattoriin.
Varmaa tietoa minulla ei ole, mutta veikkaisin, että ei vaikuta mitenkään.
Samalla tavalla se siellä palaa kuin hiilivedytkin. Sitä paitsi nykyaikainen
bensa sisältää käsittääkseni joka tapauksessa noin viitisen prosenttia
etanolia.
Toinen juttu on, että Masinolia tuskin tarvitsee käyttää säännöllisesti -
edes talvella. Ei vettä taida kovin helposti kertyä tankkiin. Vai kertyykö?
En minä tiedä. Olen itsekin kyllä käyttänyt Masinolia sekä erinäisiä
suuttimienpuhdistusaineita noin niin kuin "varmuuden vuoksi" omassa
autossani. Mutta säännöllisesti niitä en ajatellut ruveta käyttämään.
--
Tuomas Yrjövuori
markku
Tuomas Yrjövuori kirjoitti
Sitä paitsi nykyaikainen
> bensa sisältää käsittääkseni joka tapauksessa noin viitisen prosenttia
> etanolia.
Eikös tuo meinaa käytännössä sitten sitä, että joku Masinol on oikeastaan
turha tuote?
--
Pro causa bona.
Markku
Tuomas Yrjövuori
viestissä:nj0ok.233$T16...@read4.inet.fi...
>> Sitä paitsi nykyaikainen
>> bensa sisältää käsittääkseni joka tapauksessa noin viitisen prosenttia
>> etanolia.
>
> Eikös tuo meinaa käytännössä sitten sitä, että joku Masinol on oikeastaan
> turha tuote?
Niin se lienee. Minulla ei tosin ole selkeää käsitystä siitä, että kuinka
eri etanolipitoisuudet bensan joukossa vaikuttavat erilaisiin autoihin eri
tilanteissa. Enkä tiedä kuinka suuria eroja etanolipitoisuuksissa on eri
bensalaatujen ja polttoaineenjakelijoiden kesken.
Bensamoottorit - ainakin vanhemmat - sietävät käsittääkseni melko suurenkin
etanolimäärän bensassa ilman, että siitä aiheutuu lyhytaikaisesti käytettynä
mitään haittaa moottorille. Eli jos nykybensa sisältää - sanotaan nyt vaikka
hatusta vedettynä - sen viisi prosenttia etanolia, silloin Masinolia
rohkenee kaataa sekaan vielä aimo annoksen lisäksi.
Mutta kuten vähän epäilen, niin mahtaako sitä vettä kertyä juurikaan
tankkiin? Jos ei enää nykyään kerry, mutta ennen vanhaan on kertynyt, niin
onko se sitten nykyaikaisen bensan ansiota vai onko nykyautojen
polttoainejärjestelmä jotenkin parempi kuin vanhojen autojen?
--
Tuomas Yrjövuori
Mika Ristolainen
> Mutta kuten vähän epäilen, niin mahtaako sitä vettä kertyä juurikaan
> tankkiin? Jos ei enää nykyään kerry, mutta ennen vanhaan on kertynyt, niin
> onko se sitten nykyaikaisen bensan ansiota vai onko nykyautojen
> polttoainejärjestelmä jotenkin parempi kuin vanhojen autojen?
Seuraa omaa ajatuspuhdintaan vuosienvarrelta:
Ongelman on "ratkaissut" käsittääkseni se, että ennen vanhaan bensaa
pumpattiin vain kaasarille, eli bensan virtaus oli varsin pientä.
Nykyiset ruiskukoneet puolestaan "kierrättää" bensaa, sitä pumpapaan yli
tarpeen moottorille ja ylijäämä palaa takaisin tankkiin. Tästä seuraa
se, että vesi sekoittuu paremmin bensaan ja kulkeutuu pois.
Poikeuksiakin on kaasari koneiden suhteen - muistaakseni mm. pikkuvolvo
1.4L rellunkoneella kierrätti bensan takkiin. Ja siinä kyllä ollutkaan
vedenkanssa ongelmia, vaikka masinoleja ei tullut käytettyäkään.
-MR-
Kare Pietilä
> Nykyiset ruiskukoneet puolestaan "kierrättää" bensaa, sitä pumpapaan yli
> tarpeen moottorille ja ylijäämä palaa takaisin tankkiin. Tästä seuraa
> se, että vesi sekoittuu paremmin bensaan ja kulkeutuu pois.
Kyllä se vesi sekoittui bensaan melko hyvin ilman kierrätystäkin,
mutta se oli sinänsä ongelma kun kaasarissa vallitseva alipaine
riitti vetämään sen jäähän varsinkin jos ilman lämpötila oli vain
muutamia asteita plussan puolella. Ruisku ei pienistä vesimääristä
suutu, ruostumista voi toki esiintyä.
> Poikeuksiakin on kaasari koneiden suhteen - muistaakseni mm. pikkuvolvo
> 1.4L rellunkoneella kierrätti bensan takkiin. Ja siinä kyllä ollutkaan
> vedenkanssa ongelmia, vaikka masinoleja ei tullut käytettyäkään.
Vaikka polttoaineen takaisinkierrätys onkin melko must ruiskulaitteiden
kanssa, niin kyllä sitä käytettiin jo kaasutinkoneidenkin aikakaudella.
Varsinkin isomoottorisissa urheiluautoissa ongelmaksi muodostuu
nimittäin
se, että tyhjäkäynnillä soppa melkein seisoo linjoissa ja pyrkii
kaasuun-
tumaan. Ratkaisuna käytettiin ensin sähköpumppua, jolla kaasuuntuneen
ka-
man sai väkisin liikkeelle (kalvopumppu ei pumppaa kaasua) ja vain vähän
myöhemmin keksittiin polttoaineen takaisinkierrätys.
Ruiskussa paljon pienempi kaasumäärä aiheuttaa räkimistä ja muita
ongelmia
ja niinpä takaisinkierrätys on itsestäänselvyys. Kun virtausnopeus on
suu-
rempi, niin linjojen seinille ei kerry kuplia, jotka sitten yhtäkkiä
liik-
kelle lähtiessään aiheuttaisivat ongelmia.
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> Nykyiset ruiskukoneet puolestaan "kierrättää" bensaa, sitä pumpapaan yli
> tarpeen moottorille ja ylijäämä palaa takaisin tankkiin. Tästä seuraa
> se, että vesi sekoittuu paremmin bensaan ja kulkeutuu pois.
Kyllä se vesi sekoittui bensaan melko hyvin ilman kierrätystäkin,
mutta se oli sinänsä ongelma kun kaasarissa vallitseva alipaine
riitti vetämään sen jäähän varsinkin jos ilman lämpötila oli vain
muutamia asteita plussan puolella. Ruisku ei pienistä vesimääristä
suutu, ruostumista voi toki esiintyä.
> Poikeuksiakin on kaasari koneiden suhteen - muistaakseni mm. pikkuvolvo
> 1.4L rellunkoneella kierrätti bensan takkiin. Ja siinä kyllä ollutkaan
> vedenkanssa ongelmia, vaikka masinoleja ei tullut käytettyäkään.
Vaikka polttoaineen takaisinkierrätys onkin melko must ruiskulaitteiden
kanssa, niin kyllä sitä käytettiin jo kaasutinkoneidenkin aikakaudella.
Varsinkin isomoottorisissa urheiluautoissa ongelmaksi muodostuu nimit-
täin se, että tyhjäkäynnillä soppa melkein seisoo linjoissa ja pyrkii
kaasuuntumaan. Ratkaisuna käytettiin ensin sähköpumppua, jolla kaasuun-
tuneen kaman sai väkisin liikkeelle (kalvopumppu ei pumppaa kaasua) ja
vain vähän myöhemmin keksittiin polttoaineen takaisinkierrätys.
Ruiskussa paljon pienempi kaasumäärä aiheuttaa räkimistä ja muita
ongelmia ja niinpä takaisinkierrätys on itsestäänselvyys. Kun virtaus-
nopeus on suurempi, niin linjojen seinille ei kerry kuplia, jotka
sitten yhtäkkiä liikkelle lähtiessään aiheuttaisivat ongelmia.
--
Byrgcn hgryvnf.
Mika Ristolainen
> Mika Ristolainen wrote:
>> tarpeen moottorille ja ylijƤƤmƤ palaa takaisin tankkiin. TƤstƤ seuraa
>> se, ettƤ vesi sekoittuu paremmin bensaan ja kulkeutuu pois.
>
> Kyllä se vesi sekoittui bensaan melko hyvin ilman kierrätystäkin,
> mutta se oli sinänsä ongelma kun kaasarissa vallitseva alipaine
Ajattelin lähinnä sitä, että veden suhteelinen osuus on pienempi, kun se
sekoitetana paremmoin bensaan, jolloin ongelmatkin on pienempiä.
> Vaikka polttoaineen takaisinkierrätys onkin melko must ruiskulaitteiden
> kanssa, niin kyllä sitä käytettiin jo kaasutinkoneidenkin aikakaudella.
> Varsinkin isomoottorisissa urheiluautoissa ongelmaksi muodostuu nimit-
> täin se, että tyhjäkäynnillä soppa melkein seisoo linjoissa ja pyrkii
> kaasuuntumaan. Ratkaisuna käytettiin ensin sähköpumppua, jolla kaasuun-
> tuneen kaman sai väkisin liikkeelle (kalvopumppu ei pumppaa kaasua) ja
> vain vähän myöhemmin keksittiin polttoaineen takaisinkierrätys.
Kiitokset hyvistä lisätiedosta tuon kierrätyksen syistä - vaikka
taidettiin tässä enempi puhua toijotanissankorollan moottoreisata ;)
-MR-
Sami Setälä
> kanssa, niin kyllä sitä käytettiin jo kaasutinkoneidenkin aikakaudella.
Tuosta on taidettu nykyään ainakin osittain luopua. Esimerkiksi itsellä
Laguna 2.0T -03:ssa (turbokone siis) ruiskun tukille tulee vain yksi
polttoainelinja, ja paineensäädin on käsittääkseni suoraan tankissa
pumppuyksikön ja suodattimen yhteydessä. Konehuoneesta ainakaan paluupiiriä
ei mene.
-Sami-
Miika Seppänen
<kare.p...@welho.comp> wrote:
>Vaikka polttoaineen takaisinkierrätys onkin melko must ruiskulaitteiden
>kanssa, niin kyllä sitä käytettiin jo kaasutinkoneidenkin aikakaudella.
>Varsinkin isomoottorisissa urheiluautoissa
Joista hyvänä esimerkkinä bensan takaisinkierrätyksellä varustettu
kaasarikoneinen 999-kuutioinen Lancia Y10 Fire. ;) Tosin tuossa syy
lienee siinä, että kulutus on niin pieni, että jonnekin se bensa pitää
saada pumpusta menemään... :p
-Miika
Ippe
"Sami Setälä" <samis....@gmail.com.invalid> wrote in message
news:48a1a81f$0$25392$9b53...@news.fv.fi...
Esim. Minissä oli koko mallin historian ajan (1959-2000) sähköinen
polttoainepumppu, muistaakseni SU-kaasuttimien kanssa ei käytetty
paluulinjaa polttoaineelle.
Taas useissa kiinteäkurkkuisissa kaasuttimissa on paluulinja, neulaventtiili
päästää kohon ohjaamana lisää polttoainetta kaasuttimeen ja pitää
polttoaineen pinnan vakiona, ylimääräinen polttoaine palaa tankkiin.
Ruiskujen kanssa käytetään usein paineen säädintä joka ohjaa pumppua,
tällöin ei ole paluulinjaa, näin ainakin Saabien Bosch Motronic- ja
Trionic-ruiskuissa.
Toinen vaihtoehto on pyörittää pumppua jatkuvasti ja ohjata ylimääräinen
bensa takaisin tankkiin.
Toteutustapoja on monia, mutta paluukierto ei liity olennaisesti siihen että
käytetäänkö suihkutusta vai kaasutinta, eikä oikeastaan auton ikään jos ei
mennä jonnekin 60 vuoden taakse ajassa.
Masinolia saa katalysaattoreille soveltuvana, tarpeesta en tiedä, ostan jos
sitä saa bensaa halvemmalla ;-)
-Ippe
Jyrki Saarela
> Masinolia saa katalysaattoreille soveltuvana, tarpeesta en tiedä, ostan jos
> sitä saa bensaa halvemmalla ;-)
Ja ainakin tuoteselosteen mukaan tavallinen ja 'katalysaattori' ovat samaa
kamaa. Ero pullon muodossa ja annostusohjeessa. Arvatkaapa vaan kummassa
suurempi litrahinta :-)
--
Jyrki
Kare Pietilä
> Ja ainakin tuoteselosteen mukaan tavallinen ja 'katalysaattori' ovat samaa
> kamaa. Ero pullon muodossa ja annostusohjeessa. Arvatkaapa vaan kummassa
> suurempi litrahinta :-)
Heh. Muistan hyvin kun joskus mukulana tuli leikittyä huligaania
ja kaadettua tavallista Masinolia kattiauton tankkin. Hölmöt kave-
rit pitivät umpihulluna ja olivat varmoja, että auto vähintään
räjähtää sen seurauksena.
--
Byrgcn hgryvnf.
Tapio Keihanen
> Heh. Muistan hyvin kun joskus mukulana tuli leikittyä huligaania
> ja kaadettua tavallista Masinolia kattiauton tankkin. Hölmöt kave-
> rit pitivät umpihulluna ja olivat varmoja, että auto vähintään
> räjähtää sen seurauksena.
Itse muistan hyvin sen, kun joskus kymmenen vuotta sitten Fiat Uno
hyytyi Iittalan kohdalle moottoritielle "sytytyksen ohjainyksikön"
petettyä jälleen kerran. Siitä sitten kaverin bemarin perässä kohti
Helsinkiä, kunnes jossain Riihimäen tienoilla ohi paineli joku letukka
täynnä kaljaa kittaavia jälkiteinejä. Kilometrin jälkeen sama porukka
oli tienposkessa viittoilemassa meitä pysähtymään. Halusivat korjata
Fiiun.
Noh, diagnoosi tuli saman tien, samoin kuin korjausohje. "Kaadetaan
bensaa suoraan kaasariin, kyllä se siitä lähtee!" Ilmoitin
ruiskukoneessa olevan liian vähän kaasareita, jolloin seuraava ohje
tuli kuin apteekin hyllyltä. "Kaadetaan sitten ruiskuun Masinolia,
sinne ei saa bensaa laittaa!"
Kun olin kohteliaasti kieltäytynyt avusta, meinasivat väen väkisin
laittaa Uunon letukkansa perään, sillä pääsisi kovempaa kuin bemarin
perässä narunjatkeena ollen.
Tapsa
--
--- Tapio Keihanen --- d...@iki.fi --- http://www.iki.fi/dio/ ---
"Huippunopeus oli jo tuon vuoden Fiat 600:ssa 100 km/h ja kulutuskin
vain 6 l/100 km. Auto todettiin hyvin nopeasti myös epätavallisen
lämpimäksi ja käynnistysvarmaksi. Nämä ominaisuudet tekivät siitä
tarunomaisen talviauton ja samalla 'etelän miehen auto' sulatti
viimeisetkin pohjolan pojan epäluulot."
-- Fiat Suomessa -kirja, 1982
nospa...@supertel.fi
> Mika Ristolainen wrote:
> > Nykyiset ruiskukoneet puolestaan "kierrättää" bensaa, sitä pumpapaan yli
> > tarpeen moottorille ja ylijäämä palaa takaisin tankkiin. Tästä seuraa
> > se, että vesi sekoittuu paremmin bensaan ja kulkeutuu pois.
>
> Kyllä se vesi sekoittui bensaan melko hyvin ilman kierrätystäkin,
> mutta se oli sinänsä ongelma kun kaasarissa vallitseva alipaine
> riitti vetämään sen jäähän varsinkin jos ilman lämpötila oli vain
> muutamia asteita plussan puolella. Ruisku ei pienistä vesimääristä
> suutu, ruostumista voi toki esiintyä.
>
Kaasarin jäädyttävä vesi voi tulla myös ilmanputsarin läpi, siis
imuilman mukana. Kaasarissa sitten lämpötila laskee pakkasen puolelle
ja vesihöyry jäätyy.
Ruiskumoottoreissa on myös usein paremmat suodattimet
polttoainelinjassa.
don Corleone
"Kare Pietilä" <kare.p...@welho.comp> kirjoitti
viestissä:48A12BD8...@welho.comp...
>
> Kyllä se vesi sekoittui bensaan melko hyvin ilman kierrätystäkin,
> mutta se oli sinänsä ongelma kun kaasarissa vallitseva alipaine
> riitti vetämään sen jäähän varsinkin jos ilman lämpötila oli vain
> muutamia asteita plussan puolella. Ruisku ei pienistä vesimääristä
> suutu, ruostumista voi toki esiintyä.
>
ilma pakosarjan päältä kun kesällä se imuilma tuli lähinnä ajoviimasta eli
suoraan maskin takaa.