Audi 80 vs 90
Ilkka Leinonen
Kiinnostaisi hankkia tuollainen Audi 80/90 1.8-2.x ruiskukoneella.
Mitähän tuollaisesta kulkineesta kannattaa maksaa, kun tavoitteena olisi
hankkia joku 88-92 malli jolla ajettu alle 300tkm? Onko noita muuten
saatavilla ei katalysaattorimalleina?
Minkälainen auto on ajettavuudelta ja mitkä ovat mahdolliset tyyppiviat?
Yleensäkin kiinnostaisi kaikki kokemukset ko. autoista.
I.L.
Janne Saarijarvi
"Ilkka Leinonen" <it...@iobox.fi> wrote in message
news:3A44C3AD...@iobox.fi...
> Mitä eroa on Audi 80 ja 90 malleilla? Kovin ovat samannäköisiä.
> Kiinnostaisi hankkia tuollainen Audi 80/90 1.8-2.x ruiskukoneella.
> Mitähän tuollaisesta kulkineesta kannattaa maksaa, kun tavoitteena olisi
> hankkia joku 88-92 malli jolla ajettu alle 300tkm? Onko noita muuten
> saatavilla ei katalysaattorimalleina?
90:it ovat 5-sylinterisiä "parempia malleja", 80 perusmalli 4-syl koneilla.
Kori periaatteessa sama pikkueroja varustelussa ja esim ulkoisena selkein
eroavuus (alkuperäisenä) on 90 kirkkaat vilkut vs 80:n keltaiset.
> Minkälainen auto on ajettavuudelta ja mitkä ovat mahdolliset tyyppiviat?
> Yleensäkin kiinnostaisi kaikki kokemukset ko. autoista.
Ihan mukiinmeneviä kärryjä kumpanenkin, taattua tasasen varmaa VAG-laatua,
joskin pieni, tai käytännössä olematon tavaratila poistaa perheellisen (mun)
vaihtoehtolistalta.
Janne
Janne Hautajoki
koneella varustettuna (nelipyttyinen). Tehoa moottorissa on noin 85kW, jonka
olen todennut olevan riittävät. Vääntöä löytyy sitten sitäkin enemmän, jonka
olen huomanu kun on enempi kavereita ollu kyydissä ja vähän reippaammin
lastia. Tuo 1.8E (ruisku) kehittää muistaakseni myöskin noin 83kW, joten
taitaapi olla suunnilleen samanlaiset koneet keskenänsä. kaksilitranen
taitaa vaan olla hieman matalaviritteisempi.
16-venttiilisellä koneella varustetussa 2.0E koneessa on noin 135 heppaa ja
vääntöäkin taitaa olla hieman enemmän, mutta alle 300tkm ajettua ei alta 50
000 markan taida saada... Molemmat koneet ovat kuuleman todella kestäviä.
Jälkimmäisestä saa vain maksaa enempi :-)
Maksoin tuosta 45 000, kun sillä oli ajettu 275tkm. Tuo oli mielestäni
todella edullinen hinta 2.0E:lle, joten kait hinta vaikutti osittain
hankintaan. Yleensä tuollaiset vastaavat maksavat reippaat 50 000. Tosin,
omassa Audissani ei ole sähköherkkuja, kuten --ikkunoita, -peilejä tai
ajotietokonetta. Tosin en niitä kaipaakaan :-)
Itse "ihastuin" Audin ajo-ominaisuuksiin. Auto on todella jämäkän tuntuinen
tiellä ja ohjaus on sopivan tehostettu. Ohjaus ei ole niin kuin nykyiset
japanilaiset, että pikkurillillä voi rattia pyörittää, vaan ohjauksessa
säilyy hyvä tunto ja jämäkkyys ajettaessa.
Vikoja omassa autossa on ikävä kyllä ollut jonkin verran. Oston jälkeen
tyhjäkäynti rupesi temppuilemaan. Auto jopa sammui välillä. Nyt vika on
"mystisesti" kadonnut, ennen kuin ehdin viedä sen Stokkalle
tarkastettavaksi. Luultavasti ruiskun suuttimet olivat hieman likaiset.
Pistin vähän aikaa sitten bensan sekaan jotain ruiskun suuttimien
puhdistusainetta, joten sekin taisi jonkin verran auttaa... Että moottorin
tyhjäkäyntiääntä kannattaa tarkkailla ainakin ennen ostoa. Jouduin myös
vaihtamaan virranjakajan kannen ja pyörijän, sekä puolan että
sytytystulppien johdot. Uudet iskaritkin jouduin ostaa vähän aikaa sitten.
Mutta ne voi vissiin laskea kuluviksi osiksi jokaiseen autoon.
Varaosien hintoihin olen ollut todella tyytyväinen. Luulin alunperin, että
audiin olisi kalliit varaosat, mutta sekä motonetistä että Merteilistä
tuntuu saavan sopivan hintaisia ja laadukkaita varaosia. Stokkalla on
todellakin aivan omat hinnat. Sytytystulppien johdoissakin hinnat eri
firmoille oli seuraavat: Stokka: 120mk per piuha (4kpl) + puolan johto (noin
70mk) (yht.550mk). Merteilistä koko sarja 280mk. Motonetin hinta oli alle
150mk koko sarja.
Muistaakseni Audi 90 on hieman sporttisempaan ajoon tarkoitettu.. Jos oikein
muistan, moottorivaihtoehdot ainakin ovat suuremmat.. oiskohan pienin
90:seen saatava kone 2.0 tai 2.3.... en tiedä.
Ai niiin, oma Audini on vanhakorinen -91:nen. Kori vaihtui hieman
sporttisemmaksi juuri vuonna 1991. Nämä uudempikoriset maksavat hieman
enemmän kuin 50 000mk.
Toivottavasti tekstistä saapi jotain selvää... nimittäin hieman väsyttää..
PS. ruostevauriot ovat suht harvinaisia. Jotakin pientä voi löytyä, muttei
mitään vakavempaa, koska kori on täysin sinkitty (galvanoitu). Omassa oli
muutama ruostepaikka, mutta pelti oli hyvässä kunnossa alta, joten
ruostevauriot oli helppo korjata. Vertaapa vastaavan ikäiseen
japanilaiseen...
Ilkka Leinonen
tunnu, vaikuttaisivat enempi normaalilta kulumiselta ja eihän -91 tosiaan ihan
uusi auto enää ole. Itse ihastuin Audeihin joskus reilu 10 v. sitten, kun pääsin
kokeilemaan kaverin upouuttaa 100:sta ja mieleeni jäi se, että autosta jotenkin
henki sellainen "laatuauton ilmapiiri". No voi olla, että aika kultaa muistot...
Vielä muutama lisäkysymys:
Mitenkäs muuten toi Audin (80/90) tavaratila, jotkut ovat moittineet sitä kovin
pieneksi. Saako siitä kaadettua takapenkin selkänojaa?
Onko autossa takana levyjarrut?
Nälkä kasvaa syödessä. Mitenkäs Quattro mallit, urbaani legenda kertoo varaosien
maksavan niihin maltaita. Onko kenties viisaampaa kiertää nelivetoiset kaukaa,
kun puhutaan about 300tkm ajetusta autosta ja tyytyä perinteiseen etuvetoiseen?
Täytynee aloittaa Audin metsästys...
I.L.
Givenname Surname
> 90:it ovat 5-sylinterisiä "parempia malleja", 80 perusmalli 4-syl koneilla.
> Kori periaatteessa sama pikkueroja varustelussa ja esim ulkoisena selkein
> eroavuus (alkuperäisenä) on 90 kirkkaat vilkut vs 80:n keltaiset.
Ei ne vilkut valkoiset ole. Siinä on erilaiset ajovalot, vilkut
puskurissa.
Ajovaoissa erilliset pitkät.
-Sami J. Laine
Janne Saarijarvi
Givenname Surname wrote in message <3A495A7D...@nokia.com>...
>Ei ne vilkut valkoiset ole. Siinä on erilaiset ajovalot, vilkut
>puskurissa.
>Ajovaoissa erilliset pitkät.
Näinpäs taisikin olla, jokatapauksessa ne etulokasuojan etupään ja ajovalon
väliset muovipalat ovat eriväriset. 90:ssä siis lienee parkit siinä missä
80:ssä vilkut?
Janne
Heikki Salovaara
: Näinpäs taisikin olla, jokatapauksessa ne etulokasuojan etupään ja ajovalon
: väliset muovipalat ovat eriväriset. 90:ssä siis lienee parkit siinä missä
: 80:ssä vilkut?
90:n umpio on erilainen (eli menee nurkan ympäri) ja vilkku on siirretty
puskuriin sumuvalon viereen. Sama idea oli käytössä myös vanhassa
laatikkomallin (typ. 81) korissa ja 200:ssa. Myös puskurit ovat isommat ja
korin väriset, sivulla on helmalevike, listat ovat erilaiset jne.
Keulan eroavaisuuksia:
http://members.nbci.com/audipower/80-90/image4.htm (malli 80)
http://members.nbci.com/audipower/80-90/image33.htm (90)
--
Heikki Salovaara / heze...@cc.tut.fi www.students.tut.fi/~hezekiel/
_________________/ tel. +358-50-313 76 46 ICQ # upon request /
"A seasoned witch could call you from the depths of your disgrace, /
And rearrange your liver to the solid mental grace..." /
Joakim Majander
matka-auto, jos tavarat sai mahtumaan. Takakontti on todellakin naurettavan
pieni. Hiukankin "urheilullisemmasta" ajosta tykkäävälle auto ei mielestäni
sovi. Välitykset ovat aika pitkät ja moottori on varsin löysästi tuettu.
Nopeat vaihtamiset ja/tai kaasunkäyttö saa moottorin ja samalla vaihdekepin
liikkumaan epämielyttävästi. Muutenkaan auto ei yllytä "räppäämään" vaan
soveltuu parhaiten moottoritieajeluun. Ainakin plyyshisisustus oli hyvässä
kunnossa 160 tkm jälkeen ja auto oli muutenkin laadukas. Äitini auto oli -88
ilman kattia. 90-luvun mallit taitavat olla jo katilla.
Kaikki kokeilemani koneet (1.8s, 1.8E ja 2.0E) olivat aika rauhalliseen
ajoon sopivia sitkeästi vääntäviä koneita. Varsin kestäviä myös. Sukulaisen
1.8s koneella olevalla Audi 100:lla on jo n. 350 tkm mittarissa ja konetta
ei ole avattu. Hyvin toimii.
Joakim
Terho Kohonen
> matka-auto, jos tavarat sai mahtumaan. Takakontti on todellakin naurettavan
> pieni. Hiukankin "urheilullisemmasta" ajosta tykkäävälle auto ei mielestäni
> sovi. Välitykset ovat aika pitkät ja moottori on varsin löysästi tuettu.
> Nopeat vaihtamiset ja/tai kaasunkäyttö saa moottorin ja samalla vaihdekepin
> liikkumaan epämielyttävästi. Muutenkaan auto ei yllytä "räppäämään" vaan
> soveltuu parhaiten moottoritieajeluun. Ainakin plyyshisisustus oli hyvässä
> kunnossa 160 tkm jälkeen ja auto oli muutenkin laadukas. Äitini auto oli -88
> ilman kattia. 90-luvun mallit taitavat olla jo katilla.
>
melko arkisen näköistä kangasta, mikä kyllä kestää kulutusta hyvin
(perheessä kokemusta 390 tkm ajetusta Audi 100:sta). Ja ainakin
yhdessä kokeilemassani 90:ssä sisustus oli ainakin ulkoisesti
parempilahjaisempaa plyyshiä. Vai liekö kysymys vaan
eri varustelutasoista? Joka tapauksessa Audit ovat itsenikin mieleen
laadukkaina autoina. Etenkin ne, jotka eivät ole muotoiltu uuden A6:n
tyyliseksi...
Terho
nospam...@jippii.fi
> Keulan eroavaisuuksia:
> http://members.nbci.com/audipower/80-90/image4.htm (malli 80)
> http://members.nbci.com/audipower/80-90/image33.htm (90)
Eiköhän tuossa image33.htm:ssä ole kyse jo nokaltaan vm.92-> 80:sestä?
vm.92:sessa:
Nokkapelli laskeutuu puskuriin asti
sekä
Puskurin reunimmaiset alaritilät ovat leveemmät kuin vanhassa
(muutenkin hieman erilaiset)
sekä
Puskurissa on irroitettavissa olevat erilliset listat rekkarin alla
sekä sumuvalojen/vilkkujen ympärillä?
Umpiot saattavat olla vanhasta 90:sestä. Elleivät ole Cabriosta tai
RS2:sesta. Eipä ole varmuutta siihen asiaan...
- TeeKoo
Sent via Deja.com
http://www.deja.com/
Janne Hautajoki
kerkeävät :-)
"Ilkka Leinonen" <it...@iobox.fi> wrote in message
news:3A4766D0...@iobox.fi...
> Kiitoksia vastauksista. Eipä noi sinun Audissa olleet viat kovin vakavilta
> tunnu, vaikuttaisivat enempi normaalilta kulumiselta ja eihän -91 tosiaan
ihan
> uusi auto enää ole. Itse ihastuin Audeihin joskus reilu 10 v. sitten, kun
pääsin
> kokeilemaan kaverin upouuttaa 100:sta ja mieleeni jäi se, että autosta
jotenkin
> henki sellainen "laatuauton ilmapiiri". No voi olla, että aika kultaa
muistot...
Oot aiva oikeassa. Käytetty auto on aina käytetty. Sitä ei oikeastaan tiedä
mitä loppujen lopuksi saapi, vaikka kuinka tarkkaan katselisi. Tuttu osti
samoihin aikoihin Toyota Carina II:sen, jolla oli ajettu yli 300tkm ja
hintaakin oli noin 15 000mk. Vuosmalli oli jotain 89 tms... Siinä ei oo
kuulemma ollut oikeastaan mitään vikoja. Että onni ei jakaudu tasaiseti
autojen suhteen, ja paljolla rahalla voi saada enempi p*skaa... Ikävä kyllä.
Itse muuten ihastuin Audiin osittain samasta syystä... eipä taida olla
sitten kovinkaan harvinaista... :-)
>
> Vielä muutama lisäkysymys:
>
> Mitenkäs muuten toi Audin (80/90) tavaratila, jotkut ovat moittineet sitä
kovin
> pieneksi. Saako siitä kaadettua takapenkin selkänojaa?
Takapenkkejä ei saa kaadettua alasa, koska bansatankki on takapenkin takana.
Bensatankki on muuten aika iso, noin 70l (virallinen arvo). Tavaratila on
mielestäni suht tilava omaan käyttööni. Tosin, itselläni ei ole perhettä
kuskattavana. että ei se vastaa ihan täydellisesti perheauton tavaratilaa...
Se on kuitenkin korkea, joskaan ei kovin pitkä. Tavaratilasta menee tiivis
suksipussi suoraan ohjaamoon, joten pari paria suksia menee mukavasti
mukaan.
>
> Onko autossa takana levyjarrut?
On. Omassa autossa ne eivät kulu tasaisesti, palat ottavat enimmäkseen
kiinni ulkoreunasta, joten ne kannattaa tarkistaa. Omassa autossa
jarruremppa on tehty vuoden sisään. Tosin jarrutustehoa kyllä löytyy
takapäässä aivan riittävästi, joten tämä ei ole menoa haitannut.
> Nälkä kasvaa syödessä. Mitenkäs Quattro mallit, urbaani legenda kertoo
varaosien
> maksavan niihin maltaita. Onko kenties viisaampaa kiertää nelivetoiset
kaukaa,
> kun puhutaan about 300tkm ajetusta autosta ja tyytyä perinteiseen
etuvetoiseen?
Nyt meni oman tuntemuksen ulkopuolelle, mutta terveellä järjellä ajatellen
luulen että kannattaa karttaa.. tai ainakin ostoon ottaa joku tuttu mukaan,
joka tuntee nelivetomallit. Kuulemma BMW:n nelivetomalleihin (80-luvun
lopulta) jotkin alustan osat ovat Suomessa kiven alla, joten niitä joutuu
tilaamaan Saksasta asti aika kalliiseen hintaan. Mutta täytyy myöntää että
Quatroja taitaa olla enempi liikenteessä, kun Xi:tä :-) Kieltämättä itseäkin
tuo Quatro veti puoleen, kun katselin noita Audeja, mutta oma budjetti ei
tuolloin antanut tuumaakaan periksi, joten täytyi "tyytyä" etupotkuun... :-(
> Täytynee aloittaa Audin metsästys...
Onnea, sitäkin tarvitaan :-)
PS. Kannattaa muuten katsoa kannattaa katsoa vielä tuo:
http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/autojaliikenne/vikasarja/99vikaaudi.ht
ml
tuolta löytää aika hyvin tyyppiviat.
Janne Hautajoki
kerkeävät :-)
"Ilkka Leinonen" <it...@iobox.fi> wrote in message
news:3A4766D0...@iobox.fi...
> Kiitoksia vastauksista. Eipä noi sinun Audissa olleet viat kovin vakavilta
> tunnu, vaikuttaisivat enempi normaalilta kulumiselta ja eihän -91 tosiaan
ihan
> uusi auto enää ole. Itse ihastuin Audeihin joskus reilu 10 v. sitten, kun
pääsin
> kokeilemaan kaverin upouuttaa 100:sta ja mieleeni jäi se, että autosta
jotenkin
> henki sellainen "laatuauton ilmapiiri". No voi olla, että aika kultaa
muistot...
Oot aiva oikeassa. Käytetty auto on aina käytetty. Sitä ei oikeastaan tiedä
mitä loppujen lopuksi saapi, vaikka kuinka tarkkaan katselisi. Tuttu osti
samoihin aikoihin Toyota Carina II:sen, jolla oli ajettu yli 300tkm ja
hintaakin oli noin 15 000mk. Vuosmalli oli jotain 89 tms... Siinä ei oo
kuulemma ollut oikeastaan mitään vikoja. Että onni ei jakaudu tasaiseti
autojen suhteen, ja paljolla rahalla voi saada enempi p*skaa... Ikävä kyllä.
Itse muuten ihastuin Audiin osittain samasta syystä... eipä taida olla
sitten kovinkaan harvinaista... :-)
>
> Vielä muutama lisäkysymys:
>
> Mitenkäs muuten toi Audin (80/90) tavaratila, jotkut ovat moittineet sitä
kovin
> pieneksi. Saako siitä kaadettua takapenkin selkänojaa?
Takapenkkejä ei saa kaadettua alasa, koska bansatankki on takapenkin takana.
Bensatankki on muuten aika iso, noin 70l (virallinen arvo). Tavaratila on
mielestäni suht tilava omaan käyttööni. Tosin, itselläni ei ole perhettä
kuskattavana. että ei se vastaa ihan täydellisesti perheauton tavaratilaa...
Se on kuitenkin korkea, joskaan ei kovin pitkä. Tavaratilasta menee tiivis
suksipussi suoraan ohjaamoon, joten pari paria suksia menee mukavasti
mukaan.
>
> Onko autossa takana levyjarrut?
On. Omassa autossa ne eivät kulu tasaisesti, palat ottavat enimmäkseen
kiinni ulkoreunasta, joten ne kannattaa tarkistaa. Omassa autossa
jarruremppa on tehty vuoden sisään. Tosin jarrutustehoa kyllä löytyy
takapäässä aivan riittävästi, joten tämä ei ole menoa haitannut.
> Nälkä kasvaa syödessä. Mitenkäs Quattro mallit, urbaani legenda kertoo
varaosien
> maksavan niihin maltaita. Onko kenties viisaampaa kiertää nelivetoiset
kaukaa,
> kun puhutaan about 300tkm ajetusta autosta ja tyytyä perinteiseen
etuvetoiseen?
Nyt meni oman tuntemuksen ulkopuolelle, mutta terveellä järjellä ajatellen
Ilkka Leinonen
kulkineesta leima umpeutuu vasta helmikuun lopussa jolloin "noutaja" tulee
hyvinpalvelleen kinnerin hakemaan (R.I.P Opel Ascona 1.6S -82).
Nyt siis pitäisi löytää uusi peli jolla ajelen sitten seuraavat 10v. Tärkein
argumentti autovalinnassa olisi korin ruostekestävyys ja siinä puoltaisivat
sinkityt Audit paikkaansa, kun ei ole vielä kukaan viitsinyt tehdä autoja
ruostumattomasta teräksestä. Tekniikkaa kyllä jaksaa korjailla (tiettyyn rajaan
saakka ;-)), mutta korin hitsaamiseen olen jokseenkin leipääntynyt ton Obelixin
kanssa.
Toi Hesarin vikasarja oli muuten hyvä linkki käytetyn auton ostajalle. Siinä oli
jotain mainintoja kuluneista jakohihnoista Audien kohdalla. Miten noissa Audien
koneissa käy jos jakohihna katkeaa kesken ajon, tuleeko moottorin täystuho
venttiilien kohdatessa männän vai hyytyykö vain meno ilman moottorivaurioita?
I.L.
Janne Saarijarvi
Ilkka Leinonen wrote in message <3A4AD48E...@iobox.fi>...
>kun ei ole vielä kukaan viitsinyt tehdä autoja
>ruostumattomasta teräksestä.
Ei nyt ihan niinkään, DeLorean tehtiin rosterista. Joskin voi löytyä hiukka
heikosti Suomesta ja kuskin takana majaileva PRV pitänee huolen että töitä
riittää siinä missä Ooppelin paikkaamisessakin, eikä pata ole kovin
huoltoystävällisesti sijoitettu. Joskin vaihtelu peltitöihin virkistää.
Janne
Soini Vilhunen
Ainakin 2:ssa.
Ja Porscheista löytyy alumiinia ainakin 928:sta.
Ja jenkeistä lasikuitua.
Ja mitä niitä muita aineksia onkaan...
Soini
Timo Viljanen
> Kuulemma BMW:n nelivetomalleihin (80-luvun
> lopulta) jotkin alustan osat ovat Suomessa kiven alla, joten niitä joutuu
> tilaamaan Saksasta asti aika kalliiseen hintaan.
Tuo on onneksi menneiden talvien lumia. Suomeen on rahdattu niin monta
iX:n raatoa tax-freenä, että purkuvaraosia löytyy Suomesta lähes joka lähtöön,
itse mm. ostin viimeksi purkuosana vetoakselin etupäähän.
Kaikkia varaosia lisäksi saa vielä alkuperäisenä (kaikkissa automerkeissä
tuokaan ei ole enää itsestäänselvyys) ja ne tulevat Suomeen keskitetysti
Göteborgin keskusvarastolta. Toki alkuperäiset alustan osat ovat kalliita
verrattuna Motonetin ja Bilteman hintatasoon, mutta jos vertailukohtana on
vaikka Porschen varaosahinnoittelu, niin osat ovat erittäin kohtuuhintaisia
laatuun ja kestävyyteen nähden.
> Mutta täytyy myöntää että
> Quatroja taitaa olla enempi liikenteessä, kun Xi:tä :-)
Xi on tullut markkinoille vasta noin vuosi sitten.
Timo
Ilkka Leinonen
Soini Vilhunen wrote:
> Ja alumiinia on uusissa audeissa ainakin A8:ssa ja A2:ssa muistelen.
> Ainakin 2:ssa.
>
> Ja Porscheista löytyy alumiinia ainakin 928:sta.
Alumiinia en kutsuisi "ruostevapaaksi" materiaaliksi, se on sopivissa
olosuhteissa erittäin korroosioherkkää, lisäksi hankalaa hitsattavaa. Ei kovin
hyvä materiiali autopelliksi pidemmän päälle.
I.L.
Mika Iisakkila
> Ja mitä niitä muita aineksia onkaan...
Puuta, muovia, hartsilla kyllästettyä pahvia, ja sitä merkillistä
pellin kaltaista ainetta jota löytyy riisipusseista :-)
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Soini Vilhunen
> olosuhteissa erittäin korroosioherkkää, lisäksi hankalaa hitsattavaa. Ei kovin
> hyvä materiiali autopelliksi pidemmän päälle.
"Miten pidemmän" päälle? :)
30 vuotta, 40 vuotta?
On ainakin nyt sellaisissa autoissa, joiden elinkaari ja lähtöhinta ovat
yleensä aika pitkiä. Todistetustikin...
Sami Grönstrand
>
> Soini Vilhunen <soini.v...@regex.fi> writes:
> > Ja mitä niitä muita aineksia onkaan...
>
> Puuta, muovia, hartsilla kyllästettyä pahvia, ja sitä merkillistä
> pellin kaltaista ainetta jota löytyy riisipusseista :-)
Ai sitä korimateriaalia joka valmistetaan maalaamalla ensin pelti
molemmin puolin ja sitten vetämällä se pelti välistä pois? (Joo, oli
ikivanha vitsi mutta kun nyt sattui olemaan liikaa aikaa niin raapustin
sen tähän teidän kiusaksi...)
--
Sami Grönstrand
www.hut.fi/home/sgronstr
Janne Hautajoki
> > Quatroja taitaa olla enempi liikenteessä, kun Xi:tä :-)
>
> Xi on tullut markkinoille vasta noin vuosi sitten.
>
> Timo
Anteeksi, asiavirhe. Tarkoitin kyllä tuota edesmennyttä iX:ää :-)
Janne Hautajoki
PS. kiitos muuten varaosien "hankintatiedoista".
HiTec
jäykemmät alumiinit!
Joku jo mainitsikin hitsaamisen, mutta kuinkas herra kiinnittää esim. koukun
tollaseen, pehmoseen "peltiin"? Tempaset sen kiinni mukana tulevilla
teräspulteilla ja uottelet muutaman vuoden kun sähkökemia tekee alumiinilles
tepposet => koukku lähtee irti jo käsivoimin riuhtasemalla! Jokainenhan
muistaa miten käy alumiinisille popniiteille esim. roiskarikiinnityksessä...
Ja tuota koukkuahan ei kai löytyne alumiinisena 8)
Ilkka Leinonen
Soini Vilhunen wrote:
Sanotaan nyt sellaiset 10-20v, eli sen ikäiset autot jotka alkavat tarvitsemaan
koritöitä. Toki jos ajelee alle uusilla autoilla, niin mitä väliä sillä on mistä
auton kori on tehty, sitä kiroilee vasta auton myöhempi omistaja.
Alumiinissa on muutama erittäin inhottava ominaisuus korjattavuuden kannalta.
Ensinnäkin se on erittäin herkkää galvaaniselle korroosiolle muiden metallien
kanssa. Alumiini on metallien jännitesarjassa toiseksi alimpana ja ainoastaan sitä
"heikompi" metalli on magnesium. Tämä merkitsee sitä, että alumiini muodostaa
galvaanisen sähköparin lähes kaikkien metallien kanssa toimien itse syöpyvänä
anodina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esim. pulttaat jotain terästä
alumiinikoriin kiinni ja siihen roiskuu sopivasti suolavettä, niin alumiini alkaa
syöpymään voimakkaasti teräksen ympäriltä. Lisäksi vielä se, että jos käytetään
alumiinikoria "miinusjohtimena", kuten autoissa on usein tapana aiheuttaa se
helposti erilaisia syövyttäviä korroosio(sähkö)virtoja eri metallien välille. Hyvänä
esimerkkinä alumiinin korrosioherkkydestä ovat alumiiniveneet joiden pohja
maalattiin kuparipohjaisilla myrkkymaaleilla, veneenpohjat alkoivat hävitä itsekseen
galvaanisen korroosion seurauksena. Tietysti meriympäristö on paljon agressiivisempi
kuin maantie. Tiedetään tapauksia joissa veneen pohjaan on syöpynyt reikä, kun
pilssiin on tipahtanut vanha kuparinen viisipenninen ja korroosio on alkanut syömään
alumiinia kolikon ympäristöstä.
Sitten se alumiinin hitsattavuus. Varsin ikävää hitsattavaa, onnistuu toki
ammattimieheltä. Alumiini heikkenee about 40% hitsattaessa - ei hyvä. Esim. teräs ei
heikkene oikeastaan yhtään hitsauksessa, vaan saumasta tulee periaatteessa vahvempi
kuin ympäristöstään.
Alumiinin pintakäsittely on lisäksi aika hankalaa. Tämä siksi, että alumiin
muodostaa tiivin oksidikerroksen pintaansa välittömästi ilman kanssa reagoidessaan.
Tämä on kyllä yksi alumiinin suuria vahvuuksia ja tekee siitä hyvin
korroosiotakestävän materiaalin ei kovin syövyttävässä ympäristössä. Oksidikerros on
hyvin tiivis ja se suojaa alumiinia kuten hyvä ruosteenestomaali tms. Mutta maalasta
varten tämä oksidikerros pitäisi saada pois jotta maali pysyy hyvin pinnassa kiinni
- vaikeaa, kun uusi oksidikerros muodostuu heti kun vanha on hiottu pois jos vain
ilmaa (happea) on työskentely-ympäristössä.
Se alumiinista ja sen ominaisuuksista. Henk. koht. mielipide on se, että nykyisten
autojen ruostesuojaus on lähinnä vitsi, sinkityt koritkin ovat lähinnä
"kosmeettinen" korjaus jolla myydään "ruostumatonta" imagoa. Onko yleensä
hyväksyttävää, että 10 vuotta vanha auto alkaa läpiruostumaan koteloista? Mutta
eihän autotehtaiden intresseissä ole tehdä liian kestäviä autoja, silloinhan uudet
eivät kävisi niin hyvin kaupaksi. Kunnollinen ruostesuojaus ja/tai oikeat
valmistusmateriaalit eivät varmasti ole suurikaan kustannuskysymys. Kuluttajat vaan
on opetettu siihen, että auto "kertakäyttökulutushyödyke" joka tulee vaihtaa uuteen
muutaman vuoden välein. Se on selvä, että muutoksia ruostesuojaukseen ei tule,
ennenkuin kuluttajat alkavat sitä todella vaatimaan.
I.L.
Janne Saarijarvi
Soini Vilhunen <soini.v...@regex.fi> wrote in message
news:3A4B35C2...@regex.fi...
> "Miten pidemmän" päälle? :)
>
> 30 vuotta, 40 vuotta?
>
> On ainakin nyt sellaisissa autoissa, joiden elinkaari ja lähtöhinta ovat
> yleensä aika pitkiä. Todistetustikin...
Ainakin tilauslinja-autojen koreja ovat viimeaikoina ruvenneet tekemään
rosterista juuri alumiinin korroosioarkuuden (suola lienee tosi pahaa
ei-merialumiinille) vuoksi huomattavasti korkeammasta hinnasta ja
epämielyttävämmästä työstettävyydestä huolimatta.
Janne
Soini Vilhunen
>
> Alumiini EI ole auton oikea valmistusmateriaali! Ei edes nämä uudet, Roveria
> jäykemmät alumiinit!
Siksipäs se ei varmaan yleistykään, eritoten _koko_ auton matskuna. Jos
kaikki kiinnitysaparaatit pitäisi olla myös alumiinia. Kivan rahastuksen
maun tuossa tosin haistan..
> Joku jo mainitsikin hitsaamisen, mutta kuinkas herra kiinnittää esim. koukun
> tollaseen, pehmoseen "peltiin"?
a) Ref. ed. kpl, kun on esim konepelti ja ovet alumiinia,
reiäitystarpeet lienevät pienehköt... :)
b) Vetokoukku Porschessa vetää hymyyn, vaikkei ihan keskeisimmin
liitykään tähän aiheeseen. =)
Soini
Ilkka Valkila
> Ja Porscheista löytyy alumiinia ainakin 928:sta.
Deutsches Museumissa on ruostumaton 911. Tekivät yhden kappaleen, sillä
ajettiin muistaakseni jonkin matkaa toista sataa tuhatta ja sitten
laitettiin museoon. Rosterin tuhlausta tollanen.
Ilkka
Heikki Salovaara
: Janne Hautajoki <jhautajok...@hotmail.com> wrote:
:> Quatroja taitaa olla enempi liikenteessä, kun Xi:tä :-)
: Xi on tullut markkinoille vasta noin vuosi sitten.
No vetäistään pari kertaa viilalla vielä: Xi:tä on ääretön prosenttia
enemmän koska Audi Quatro:a ei ole olemassakaan. Pitää olla 'quattro'.
Nimim. Ennen Audi 80 quattro, nyttemmin Sierra XR4x4
Hessu
Harri Ranta
> 92 (Uudempaa korimallia. Eli ei ilmeisesti sitä, mitä haet.) 2.0 E
> -moottorilla. Siinä oli ongelmana vuotava kannentiiviste, jota paikallinen
> merkkihuolto ei saanut millään pitämään, vaikka korjasivat sitä
> takuuaikana kerran ja jonkun verran takuuajan päättymisen jälkeen toisen
> kerran. Sen jälkeen auto meni ymmärrettävistä syistä vaihtoon. Lieneekö
> kansi ollut kierossa? Korjauksen jälkeen huollossa todettiin
> takuun loppuvan tähän (kaikki voivat itse miettiä, mistä syystä).
Hyvää uuttavuotta toivottaa:
Harri Ranta
Mika Tamminen
vanha jolla 150 th mittarissa oli todella mätä.
kyseessä oli Range tosin.
"J.H." <not....@bussiness.net> kirjoitti viestissä
news:yHI36.130$9p....@read2.inet.fi...
>
> Janne Saarijarvi <ja...@saarijarvi.net> kirjoitti
> viestissä:92hl30$iiq$1...@news.kolumbus.fi...
> Vanhoissa Rovereissa on tietääkseni ollut alumiini koreja. Enkä kyllä ole
> kuullut, että niiden omistajilla olisi ollut isommin korroosio-ongelmia -
> tosin auton ylläpitoon ilmeisesti on uhrattu enemmän aikaa ja ajatuksia
kuin
> normaali Hessu Hitsari uhraa teinikorollaansa.
>
>
Janne Hautajoki
> enemmän koska Audi Quatro:a ei ole olemassakaan. Pitää olla 'quattro'.
On se hyvä, että näsäviisaita riittää enempikin.
> Nimim. Ennen Audi 80 quattro, nyttemmin Sierra XR4x4
Otan osaa..
Janne Hautajoki
Vesku
>olosuhteissa erittäin korroosioherkkää,
Suolaus tekee _siihenkin_ tuhojaan kun pintamaali on irronnut...
>Ei kovin hyvä materiiali autopelliksi pidemmän päälle.
Taitaa silti olla sieltä paremmasta päästä.
>> > >kun ei ole vielä kukaan viitsinyt tehdä autoja
>> > >ruostumattomasta teräksestä.
Tavallinen rst ruostuu suolakyvyissä, pitäisi sitten käyttää ainakin
haponkestävää rst:tä, mutta taitaa vanha "kunnon" suolaus purra
siihenkin :-(
Lasikuitu on monesti sellaista kuttaperkaa vaikka ei ruostukaan, niin
ei ole muitakaan ominaisuuksia.
Hiilikuitu kestää, mutta korjaus vaatii uutta osaa ja valmistus taitaa
olla käsityöpainotteista, joten hintaa tulee ja laatu vaihtelisi
halvemmassa päässä liikaa.
Vesku
>eihän autotehtaiden intresseissä ole tehdä liian kestäviä autoja, silloinhan uudet
>eivät kävisi niin hyvin kaupaksi. Kunnollinen ruostesuojaus ja/tai oikeat
>valmistusmateriaalit eivät varmasti ole suurikaan kustannuskysymys.
Bosch meinasi tehdä tuollaisen superkestävän auton jonnekin mersun
hintaluokkaan, mutta muut valmistajat uhkasivat sitä hankintasopimuk-
sien irtisanomisilla, joten se jäi...
> Kuluttajat vaan
>on opetettu siihen, että auto "kertakäyttökulutushyödyke" joka tulee vaihtaa uuteen
>muutaman vuoden välein.
Muualla maailmassa pidetään jo 5 vuotiastakin vanhana romuna, vaikka
hyvällä autolla voisi ajella parikymmentä vuotta ja pari miljoonaa km,
moottori ym välillä vaihtamalla.
Vesku
>liitykään tähän aiheeseen. =)
Kerrankin snakari saisi kunnon kyytiä. Muistä että snakarin hinauksen
maailmanennätys on Viperin nimissä :-)
Ilkka Leinonen
Vesku wrote:
> >Alumiinia en kutsuisi "ruostevapaaksi" materiaaliksi, se on sopivissa
> >olosuhteissa erittäin korroosioherkkää,
>
> Suolaus tekee _siihenkin_ tuhojaan kun pintamaali on irronnut...
>
> >Ei kovin hyvä materiiali autopelliksi pidemmän päälle.
>
> Taitaa silti olla sieltä paremmasta päästä.
>
> >> > >kun ei ole vielä kukaan viitsinyt tehdä autoja
> >> > >ruostumattomasta teräksestä.
>
> Tavallinen rst ruostuu suolakyvyissä, pitäisi sitten käyttää ainakin
> haponkestävää rst:tä, mutta taitaa vanha "kunnon" suolaus purra
> siihenkin :-(
Rosteriksi kutsutaan about "miljoonaa" eri teräslaatua, jotkut niistä
ruostuvat vähän herkemmin kuin toiset. Mutta jos ihan tarkkoja ollaan,
niin esim. "haponkestävä" AISI 316L teräs kestäisi aivan varmasti
ruostumatta autonkorissa.
>
>
> Lasikuitu on monesti sellaista kuttaperkaa vaikka ei ruostukaan, niin
> ei ole muitakaan ominaisuuksia.
>
> Hiilikuitu kestää, mutta korjaus vaatii uutta osaa ja valmistus taitaa
> olla käsityöpainotteista, joten hintaa tulee ja laatu vaihtelisi
> halvemmassa päässä liikaa.
Hiilikuitukin on vain "lujitemuovia", kuten "lasikuitukin". Oikein tehty
"lasikuitu" on kyllä yllätävänkin kestävä materiaali, mutta jos halutaan
tehdä lasikuidusta yhtä kestävä kuin vastaavasta teräsrakenteesta, niin
silloin lasikuituisesta tulee helposti painavampi. Hiilikuidun etu
lasikuituun nähden taitaa olla sen keveydessä suhteessa lujuuteen. Silti
tahtoisin oman autoni korin olevan mielummin metallia kuin muovia.
I.L.
Martti Alkio
>>Alumiinia en kutsuisi "ruostevapaaksi" materiaaliksi, se on sopivissa
>>olosuhteissa erittäin korroosioherkkää,
>
>Suolaus tekee _siihenkin_ tuhojaan kun pintamaali on irronnut...
Tuo on totta. Sen tähden Suomenkaan lentoasemilla ei saa käyttää
suolausta , vaan kiitotiet pidetään lumettomina etyleeniglykolin
avulla. Tämä siitäkin huolimatta, että etyleeniglykoli on
pohjavesille vielä suurempi uhka kuin Ca(Cl)2 . Oletettavasti
valumavedet kerätään nykyisin talteen, mutta joskus 15 - 20 vuotta
sitten H:ki-Vantaan glykolit valuivat Vantaanjokeen.
>>> > >kun ei ole vielä kukaan viitsinyt tehdä autoja
>>> > >ruostumattomasta teräksestä.
>
>Tavallinen rst ruostuu suolakyvyissä, pitäisi sitten käyttää ainakin
>haponkestävää rst:tä, mutta taitaa vanha "kunnon" suolaus purra
>siihenkin :-(
Autoja on tehty myös rst-teräksestä: Sveitsiläinen Monteverdi teki
ainakin 1970-luvulla rst-urheiluatoja. Muistelisin, että ne oli jopa
jätetty maalaamatta ja kiiltelivät teräksenvärisinä. Jossain 70-luvun
TM:ssä oli juttua.
Firma on sama Monteverdi, jonka F1-tallissa JJ aloitti F1-uransa.
Monteverdi F1 muuttui jo alkukaudesta 1989 Onyx-nimiseksi ja
tilastoissa Monteverdi-nimeä ei juuri näy.
Mitä rst:n ruostumiseen tulee, niin mikähän siinä on, kun ei ainakaan
meidän tiskipöytä ole ruostunut yhtään, vaikka siellä lilluu jos
jonkinlaista suolaa sun muuta mössöä. Osa paikoista on pysyvästi aika
märkä ja lämpötilakin on paljon korkeampi kuin ulkona. Senhän pitäisi
vain kiihdyttää reaktionopeutta.
-Mara
Sami Makinen
>> >> > >ruostumattomasta teräksestä.
>>
>> Tavallinen rst ruostuu suolakyvyissä, pitäisi sitten käyttää ainakin
>> haponkestävää rst:tä, mutta taitaa vanha "kunnon" suolaus purra
>> siihenkin :-(
>
>Rosteriksi kutsutaan about "miljoonaa" eri teräslaatua, jotkut niistä
>ruostuvat vähän herkemmin kuin toiset. Mutta jos ihan tarkkoja ollaan,
>niin esim. "haponkestävä" AISI 316L teräs kestäisi aivan varmasti
>ruostumatta autonkorissa.
Itse olen tehnyt ns. haponkestävästä teräksestä itselleni kalojen
savustuspöntön ja kyllä sen pohjaan on tullut pieniä syöpymiä, kun
paistaessa kalan suolainen neste valuu pöntön pohjalle. Joten ei
idioottivarma materiaali sekään ole suolaisissa olosuhteissa.
Sami
Soini Vilhunen
Off-topic...nuorena ja hullu(mpa)na hinasin kaverini viri-Kadettia
hiekkamontulle, ja innostuin parin metrin narulla ajelemaan about sataa.
Kaveri oli keskimäärin minua hullumpi, joten en uskonut hänen tuosta
peljästyvän, mutta manasi minut maan rakoon perillä.
Kun kivillä hakattu syyläri vuosi autonsa kuiviin..
Janne Saarijarvi
Vesku wrote in message <3a51960a...@news.kolumbus.fi>...
>Bosch meinasi tehdä tuollaisen superkestävän auton jonnekin mersun
>hintaluokkaan, mutta muut valmistajat uhkasivat sitä hankintasopimuk-
>sien irtisanomisilla, joten se jäi...
Onkohan tämä nyt jokin matkalla muuttunut juoru siitä että _Porsche_
suunnitteli joskus (70-luvulla?) lähes ikuisen auton korin valmistusta,
mutta homma kaatui muiden valmistajien vastustukseen.
Janne
Janne Saarijarvi
Sami Makinen wrote in message ...
>Itse olen tehnyt ns. haponkestävästä teräksestä itselleni kalojen
>savustuspöntön ja kyllä sen pohjaan on tullut pieniä syöpymiä, kun
>paistaessa kalan suolainen neste valuu pöntön pohjalle. Joten ei
>idioottivarma materiaali sekään ole suolaisissa olosuhteissa.
Haponkestävä lakkaa olemasta haponkestävää kuumennettaessa. Esim duunissa
ovat haponkestävästä tehdyt ilmastoinnin keräimet pistehistipaikoista puhki,
muuten virheettämät.
Janne
Kari Rissanen
>Autoja on tehty myös rst-teräksestä: Sveitsiläinen Monteverdi teki
>ainakin 1970-luvulla rst-urheiluatoja. Muistelisin, että ne oli jopa
>jätetty maalaamatta ja kiiltelivät teräksenvärisinä. Jossain 70-luvun
>TM:ssä oli juttua.
Jep jep... on kuten pulteissa luokat A2 ja A4 eli ruostumaton ja
haponkestävä--- tein aikanaan "meijeriputkesta " eli A4stä pakoputket..
hitsasin rutiliipuikolla kyllä kesti.. se aine kun tulee herkäksi halkeamaan
muuten...mutta kestää yhä vrt Eurostainless-pakoputket-- kestävät >10
vuotta..mulla kun ei ollut TIGiä...
muuten.. kunnon hiekkapuhallus + oikeat maalit + massat... ja -50-luvunkin
auto kestää... maalina vaikka 2k polyuretaani .. kuten kaverin -59 Caddy...
Kari
ps.. kaveri puhaltaa työkseen hitsauskuonalla Transpointin kontteja... ja
niissä ei nykyiset ympäristöystävälliset maalit kestä.. puhallus kuonalla+
pohjamaali + uretaanimaali alkaa kestää.... mutta maksaa hiukka ...
Kari
Kare Pietilä
> Autoja on tehty myös rst-teräksestä: Sveitsiläinen Monteverdi teki
> ainakin 1970-luvulla rst-urheiluatoja. Muistelisin, että ne oli jopa
> jätetty maalaamatta ja kiiltelivät teräksenvärisinä. Jossain 70-luvun
> TM:ssä oli juttua.
Sotketko nyt DeLoreaniin, sillä Monteverdin autot olivat ymmärtääkseni
teräskorisia ja konseptit eksoottisimmillaankin vain alumiiinia.
> Mitä rst:n ruostumiseen tulee, niin mikähän siinä on, kun ei ainakaan
> meidän tiskipöytä ole ruostunut yhtään, vaikka siellä lilluu jos
> jonkinlaista suolaa sun muuta mössöä. Osa paikoista on pysyvästi aika
> märkä ja lämpötilakin on paljon korkeampi kuin ulkona. Senhän pitäisi
> vain kiihdyttää reaktionopeutta.
Liota tiskipöytääsi 70-asteisella suolaisella lihaliemellä... >;-)
--
Blah blah blah...
Ilkka Leinonen
Janne Saarijarvi wrote:
Ei se nyt ihan niin ole. On kylläkin totta, että ruostumattomat teräkset alkavat
herkästi ruostumaan hitsisauman kohdalta jos ei niitä asiallisesti
jälkikäsitellä hitsauksen jälkeen. Jos asiallinen jälkikäsittely on saumalle
tehty hitsauksen jälkeen esim. peittaamalla, niin ruostumisesta ei ole pelkoa.
I.L.
Martti Alkio
wrote:
>Martti Alkio wrote:
>> Autoja on tehty myös rst-teräksestä: Sveitsiläinen Monteverdi teki
>> ainakin 1970-luvulla rst-urheiluatoja. Muistelisin, että ne oli jopa
>> jätetty maalaamatta ja kiiltelivät teräksenvärisinä. Jossain 70-luvun
>> TM:ssä oli juttua.
>
>Sotketko nyt DeLoreaniin, sillä Monteverdin autot olivat ymmärtääkseni
>teräskorisia ja konseptit eksoottisimmillaankin vain alumiiinia.
Voin hyvinkin sotkea. Oliko DeLoreanit sellaisia maalaamattomia?
>
>> Mitä rst:n ruostumiseen tulee, niin mikähän siinä on, kun ei ainakaan
>> meidän tiskipöytä ole ruostunut yhtään, vaikka siellä lilluu jos
>> jonkinlaista suolaa sun muuta mössöä. Osa paikoista on pysyvästi aika
>> märkä ja lämpötilakin on paljon korkeampi kuin ulkona. Senhän pitäisi
>> vain kiihdyttää reaktionopeutta.
>
>Liota tiskipöytääsi 70-asteisella suolaisella lihaliemellä... >;-)
Ruostuuko teillä sitten tiskipöytä? Täytyypä pistää rst-kestokoe
pystyyn lämpökaappiin. Lihaliemen suola on eri ainetta kuin
maantiesuola, mutta tällä ei ole korroosion kannalta merkitystä. Veden
sähkönjohtokyvyn noususta suolan korroosiovaikutus aiheutuu.
Tosin ne osat, jotka meikäläisen kärryissä yleensä ruostuvat, ovat
kyllä ulkoilman lämpötilassa - ehkä pakoputkistoa lukuunottamatta.
PS.
Täällä on puhuttu rosteri- ja happisteräksistä. Haponkestävä teräs
kestää korkeintaan muutaman %:n mineraalihappopitoisuuksia, joten ei
kannata esim. säilyttää sellaisessa ihan mitä tahansa. Rst:n ja
hst:n tärkein ero on että "ruostumaton teräs" (AISI 304 L) sisältää Cr
18 - 20% Ni 8- 12% kun "haponkestävä teräs" (AISI 316) sisätltää Cr
16-18%, Ni 10-14% ja lisäksi Mo 2-3%
-Mara
HiTec
kansanomaisemmin kusi, jäätyy just sen verran kylmemmällä kuin on tarvis, ei
syövytä alumiinia ja ympäristörasitus valumatapauksissakin on pienempi.
Nehän kerätään melko tarkkaan nykyään talteen.
Martti Alkio
wrote:
>> Tuo on totta. Sen tähden Suomenkaan lentoasemilla ei saa käyttää
>> suolausta , vaan kiitotiet pidetään lumettomina etyleeniglykolin
>> avulla. Tämä siitäkin huolimatta, että etyleeniglykoli on
>> pohjavesille vielä suurempi uhka kuin Ca(Cl)2 . Oletettavasti
>> valumavedet kerätään nykyisin talteen, mutta joskus 15 - 20 vuotta
>> sitten H:ki-Vantaan glykolit valuivat Vantaanjokeen.
>Eikös ne siirtyny jo vuosia sitten kemialliseen ureaan? Eli urea, tai
>kansanomaisemmin kusi, jäätyy just sen verran kylmemmällä kuin on tarvis, ei
>syövytä alumiinia ja ympäristörasitus valumatapauksissakin on pienempi.
>Nehän kerätään melko tarkkaan nykyään talteen.
Katselin H:ki vantaan nettisivuja
http://www.ilmailulaitos.com/english/lentoase/helvan/helvan/
Korean näkoinen pdf-esite kehuskelee (s. 18) että uudelle
kolmoskiitoradalle rakennetaan vesitiivis valumavesien keräys (tosin
koska niiden on pakko). Jäätymisenestoaineet lilluvat säiliöissään
riittävän kauan "jotta asetaatit hajoavat vedeksi ja hiilidioksidiksi"
Suomenkielisessä pdf-vuosikertomuksessa mainitaan sulatuskemikaaleina
"glykoli, urea, asetaatit". Etyleeniglykolia käytetään ilmeisesti
lentokoneiden jäätymisenestosuihkutuksessa. Urea on paha
ympäristöriski, koska vesiliukoisena typpilannotteena se leviää
helposti vesistöjen ravintoketjuun.
Asetaateista oli keväällä puhetta jossain liikenneryhmässä, mutta nyt
ei tule mieleen muuta kuin se, että teräspellille on samantekevää,
suolataanko Ca-asetaatilla vai Ca-kloridilla. Muistelisin, että
kysymys olisi asetaattisuoloista (Ca-, K- tai Na-asetaatti??)
Niinkuin toisessa postauksessa mainitsin, maantiesuolan
korroosiovaikutus rautaan perustuu siihen, että suola lisää veden
sähkönjohtokykyä huimaavasti. Itse teräksen hapettumisreaktio
tapahtuu tietysti veteen liuenneen hapen toimesta.
-Mara
Tapio Viljava
Martti Alkio wrote in message <3a51a163...@news.freenet.fi>...
>Autoja on tehty myös rst-teräksestä: Sveitsiläinen Monteverdi teki
>ainakin 1970-luvulla rst-urheiluatoja.
Lieneekö perää jutussa, jonka mukaan joskus ammoin jotain Ford Anglian
erikoismallia tehtiin pieni sarja ruostumatttomasta? Sellainen voisi olla
aika tyylikäs museokapistus.
Tapsa
Timo Viljanen
> Mutta täytyy myöntää että
> Quatroja taitaa olla enempi liikenteessä, kun Xi:tä :-)
325 iX-mallia oli Suomessa pari vuotta sitten rekisterissä 120 yksilöä ja
525 ix-mallia 18 kappaletta.
Timo
Mika Tamminen
rensselit pitkin lattiaa) Lahti Tampere väli keskinopeus poliisin mukaan 160
km/h tunnissa....70 mallisessa 440 Dodge Monacossa on potkua koska vauhtia
oli kuulemma noin 220 aika usein..
Seuraus 2v. linnaa mm törkeästä laittomasta uhkauksesta,törkesätä vapauden
riistosta ja törkestä ylinopuedesta ja liikeneteen vaarantamisesta....
Siinä teille tappajakaahari....(luetan vanha Raggari)
Tapahtui 70 luvun lopulla....ja mies on vieläkin sangen kekseliäs tarpeen
tullen...:-)
"Vesku" <te...@testi.net> kirjoitti viestissä
news:3a51974e...@news.kolumbus.fi...
Mika Tamminen
"Sami Makinen" <sami-pette...@saunalahti.fi> kirjoitti viestissä
news:OSi46.166$cF....@news1.nokia.com...