Tietääkseni "karstan poisto"-kaasuttelussa _pitäisi_ tapahtua
seuraavaa: Kun ajetaan suurimmalla vaihteella kaasu pohjassa niin
silloin mooottorin läpi menee suurin mahdollinen virtaus. Virtaus
irrottaa sylintereistä epätäydellisen palamisen kiinteää jätettä
(karstaa) joka poistuu pakokaasujen mukana.
--
Walter
Ei kai tuolla vaihteella ole niin väliä. Idea on se, että konetta käytetään
mahdollismman suurilla palolämmöillä, eli suurimmalla kuormalla, jonka
seurauksena karstan pitäisi palaa pois.
Omassa autossa oli kannet irti tuossa, eikä siinä kyllä kauheasti ollut
karstaa, mutta se mitä palotiloissa oli, oli kyllä niin tiukassa, että ei se
varmaan revittämällä lähde.
Urbaanilegenda kertoo, että karstaa olisi rallissa poistettu
siirtymätaipaleiden jälkeen käyttämällä moottoria paikallaan esim. 4000rpm,
ja samaan aikaan jollakin kukkiensumutuspullolla sumuttamalla vettä
kaasuttimeen.
Oman autoni kone tunnetusti menee helposti "tukkoon", jos sitä ei rango
säännöllisesti, ja tehohäviö on huomattava.
Ohjeistus oli, että ilmanputsari auki, ripeitä muutaman sekunnin kaasutuksia
kovilla kierroksilla ja litkua ruiskautuksin samaan aikaan. Tuloksena
melkoista ritinää ja räpinää koneesta, sekä pakoputkseta tulevaa töhkää...
ilmeisesti se jotain irrotti.
Vesi ilmeisesti voisi ajaa saman asian oikein annosteltuna, mutta kuka
uskaltaa kokeilla?
Mika
esim turbokoneissahan on vesi ruiskuja
esim 2 jos kansi tiiviste pikkuisen vuotaa ja otat kanne pois niin siinä
pytyssä ei ole karstaa missä se vuoto on ollut
Ei ole urbaanilegenda. Tuo on vanha, tuttu ja toimiva konsti, niin
ralli- kuin muissakin piireissä. Jos et usko, niin maltilla sitä
vettä sitten. Ei kuitenkaan mitään hienoa sumua, vaan sitä sumua saa
kyllä mennä niin paljoin kun jaksat sumutinpullostasi pumputa,
Hehkuva hiili(=karsta) reagoi vesihöyryn kanssa muodostaen ns.
vesikaasua, eli karsta palaa pois tuolla konstilla. Tuloksiakin
näkee, kun laittaa ennen karstapoistoa sopivan ison pahvinpalan
pakoputken taakse. Osa vielä palamattomasta karstasta pamahtaa
pahviin ja saatat yllättyä sen määrää.
J.K.
Hiekkapuhaltelemalla poistan omistani..... sen jälkeen kiillotus.
Parempiin koneisiin esim. mäntien laet kiillotetaan peiliksi... ei tartu
läheskään niin helposti :)
Tasapäiset männät on helppo kiillottaa..
Jan
Mitenkäs Kieselit, kertyykö noihinkin karstaa, ja kannattaisiko putsailla?
Voisitko kertoa lisää tästä ihmeellisestä vesikaasusta?
Mitäs jos autossa on katalysaattori, tykkääkö kyseinen yksikkö kyttyrää
tuollaisesta käsittelystä?
-JTS
Eikös sieltä katalysaattoriautojen putkesta tule vettä muutenkin aika
paljon. Eli ei ainakaan ole vedelle "allerginen". Tietty jos meinaa
hukuttaa sen kokonaan, mutta siinä vaiheessa taitaa ne ongelmat olla
ajankohtaisempia sylinterissä... ;)
--
Bibamus, moriendum est...
*VW-2.8-V6-30V-4WD (lyhenteet kunniaan)*
Ja tulee sitä muistakin, joskun pakoputkessa on oikein kunnon määrä
vettä joka lähtee liikkeelle vasta kun kunnolla kiihdyttää.
Bensalitran poltosta tulee kutakuinkin litran verran vettä, tosin
vesihöyryn muodossa. Osa tästä tiivistyy sitten vedeksi kylmässä
pakoputkessa.
--
Toni
> > Hehkuva hiili(=karsta) reagoi vesihöyryn kanssa muodostaen ns.
> > vesikaasua, eli karsta palaa pois tuolla konstilla.
> Voisitko kertoa lisää tästä ihmeellisestä vesikaasusta?
Vesikaasu on hiilimonoksidin (häkä) ja vedyn seos: C + H2O -> CO + H2
Vesikaasu on muuten ihan hyvä polttoaine, molemmat komponentit palavat
edelleen, häkä hiilidioksidiksi ja vety takaisin vedeksi.
Tapsa
> > Ei kai tuolla vaihteella ole niin väliä. Idea on se, että konetta
> käytetään
> > mahdollismman suurilla palolämmöillä, eli suurimmalla kuormalla, jonka
> > seurauksena karstan pitäisi palaa pois.
> Vaihteella on sikäli väliä, että lyhyissä täydellä kuormalla tehdyissä
> kiihdytyksissä ei palotiloissa ja venttiileissä lämpötila ehdi nousta
> riittävän korkeaksi. Useasti esim. vähintään 30km moottoritieajo on
> tehokkaampaa, vaikka tietysti tehokas kone ei välttämättä polta karstoja
> vielä silloinkaan.
Joo, mutta 30 km suurimmalla vaihteella kaasu pohjassa on hiukan vaikea
toteuttaa.. Kannattaa valita vaihde siten, että ollaan laillisissa
nopeuksissa.
Tapsa
> Mitenkäs Kieselit, kertyykö noihinkin karstaa, ja kannattaisiko putsailla?
Nokeentuuhan nuo, ja lenkin heittäminen kovilla kierroksilla vaikuttaa
edullisesti ainakin savutusmittauksessa. Mutta vesisuihkutemppua ei pidä
dieseliin kokeilla "tai tulee mutkarauta kattoon käskijää", erästä aiempaa
kirjoittajaa lainatakseni. Puristussuhteet on sitä luokkaa, ettei palotilaan
mahdu juurikaan ylimääräistä nestettä.
Tapsa
Niin, kun pointti olisi nimen omaan ajaa täydellä kuormalla. Helpointahan
tuo on toteuttaa ajamalla niin kovaa kun auto menee, olettaen että ei iske
rajoitimeen, jolloin käytössä on varmasti kaikki tehot. Mutta kuten
totesitkin, vaikeaa voi olla, jos auto ei ole 1,1 Fiesta tai Citroen AX :-)
Jos taas vetää vaikka kolmosella, niin menee varmaan rajoittimeen, eli kun
ajaa tuntumassa, niin ei ole kaikki tehot edes käytössä. Eli ratkaisu on
vetää täyskaasu kiihdytyksiä, jolloin käytetään kaikki teho, eli moottori
kuumenee niin paljon kun mahdollista. Eli vetää esim. viitosella tai
nelosella kaasupohjassa ja sitten hölää ja uudelleen.
Vedestä ei ollut kysymys, vaan karstasta. Platina on toki sen verran jalo
metalli, ettei juuri taida vedestä eikä sekalaisista
typpioksidi-vesiyhdistelmistä hetkahtaa...
-JTS
> Vedestä ei ollut kysymys, vaan karstasta. Platina on toki sen verran jalo
> metalli, ettei juuri taida vedestä eikä sekalaisista
> typpioksidi-vesiyhdistelmistä hetkahtaa...
Katalysaattorin kennosto on hyvin tiheää, ei siitä juuri mikään roska
mahdu kulkemaan läpi, isommista karstakokkareista puhumattakaan.
--
Toni
Ajaakos joku Valvolinen kaasaripuhdistuspullo saman asian,
vai puhdistaako se vain kaasaria (muttei irroita karstaa)?
Tuota suihkiessa en kyllä pakoputken suuntaan juurikaan
nähnyt, että tuliko sieltä mitään ylimääräistä.
Tuttu ihmetteli kun Ooppeli pätki (ruisku, katti), vaikka
teki täyden kotimiehen rempan konehuoneeseen eli
vaihtoi suodattimet, tulpat yms.
Sitten huomasivat, että äänenvaimennin oli tukossa
- harvinaistako?
>Urbaanilegenda kertoo, että karstaa olisi rallissa poistettu
>siirtymätaipaleiden jälkeen käyttämällä moottoria paikallaan esim. 4000rpm,
>ja samaan aikaan jollakin kukkiensumutuspullolla sumuttamalla vettä
>kaasuttimeen.
Tuo ei ole urbaani legenda vaan niin tehtiin ennen vanhaan.
Eikä kierroksiakaan ihan noin hirveästi välttämättä tarvitse.
Kaasarin kurkkuun tiputetaan lusikalla vettä pikku hiljaa
yhden tai kahden juomalasillisen veran.
Matti Käki oh2bio
> Mitenkäs Kieselit, kertyykö noihinkin karstaa, ja kannattaisiko
> putsailla?
>
Omaa vanhahkoa 245 diesel-Volvoani olen käynyt moottoritiellä
kengittämässä lyhyen matkaa kolmonen silmässä ja 100 lasissa ennen
katsastusta. Katsastusmies onkin aina muistanut kehua hyviä arvoja
päästömittauksessa.
Olli Meckelburg
Ei vesikaasu mitenkään ihmeellistä ole. Jokainen, joka on stadissa
asunut silloin kun kaasua sai poletilla mittarista, on käyttänyt ko.
kaasua. Teollisuudessa yms.. edelleenkin hyvinkin käytettyä tavaraa
juuri helpon valmistettavuutensa takia.
Eli, hehkuva hiili(karsta) reagoi hioo-kaks-Okon:n kanssa jaa
tuloksena on karstan katoaminen vesikaasuna. Vesikaasun muodostumisen
ja sen palamisen voi itsekukin havaita laittamalla pahvinpalasen
pakoputken pään lähellä. Märkäähän se karstapuuro on, joka sieltä
ulos tulee. Jos ei ole, niin vettä on liian vähän.
Muistankos mä oiken, kun muistin sopukoista tunkee mieleen tieto,
että vesikaasusta oli joskus käytetty sanaa kaupunkikaasu?
J.K.
Eikös se ohje ollut niin, että niin paljon vettä, kun kone jaksaa juoda, eli
kun kierrokset on siellä lähempänä ylärajaa, kuin tyhjäkäyntiä, niin
vähitellen lisää vesimäärää, kunnes kone alkaa hyytymään ja sitten pikkasen
vähemmän jatkossa.
--
jukka
http://www.geocities.com/lomakuvia/LOMAKUVIA.html
Älä viitti! Viime kesänä kävin ihmettemässä yhden kaveri AX:n (ihan
tavallinen tusina AX litranen tjsp.) oikutteluja ja motarilla otin kiinni
yhden sutjakkaasti etenevän letkan ja siinä muiden mukana ajellessa
mittarissa oli moottoriteiden kesärajoituksillakin jalkamieheksi oikeuttavia
lukemia, mittarivirheestä ei ollut tietoa eikä siinä jonon mukana päässyt
ajamaan kaasu pohjassa. Tankkiin 98:a ja puolitoistasataa kilometriä
tällaista meikäläisen rauhallista moottoritieajoa ja kuulemma ei nykinyt
eikä sammahdellut enää.
--
jukka
http://www.geocities.com/lomakuvia/LOMAKUVIA.html
Mistä johtuu se, että kun bensatankissa mahdollisesti oleva vesi joutuu
kaasariin niin kone nykii niin perhanasti mutta kun vettä suihkautellaan
kukkasumuttimella kaasariin niin se vain tekee koneelle hyvää (poistaa
karstaa)?
--
Walter
- Juha -
"Walter Kotiaho" <vkot...@kosh.hut.fi> wrote in message
news:kw365ol78...@kosh.hut.fi...
Kun se tulee tankista kaasariin (tai ruiskulle), niin koneeseen menee
pelkkää vettä. Se ei pala. Itse sumuttamalla siellä on kuitenkin bensaa
joka palaa. Veden voimakkaasti höyrystyessä sinne vapautuu jopa jokunen
happiatomikin palotapahtumaa avittamaan kai.
Jan
> Eikös se ohje ollut niin, että niin paljon vettä, kun kone jaksaa juoda, eli
> kun kierrokset on siellä lähempänä ylärajaa, kuin tyhjäkäyntiä, niin
> vähitellen lisää vesimäärää, kunnes kone alkaa hyytymään ja sitten pikkasen
> vähemmän jatkossa.
Näin tehtiin. Vesi tuli 1½ litran limupullosta, ja aikamoista vauhtia
sitä sai koneelle juottaa. Kaasu pidettiin aikalailla pohjassa ja veden
määrällä säädettiin järkevä käyntinopeus. Pumppupullolla ei ole mitään
tekoa siinä hommassa.
Käsittelystä ei tosin ollut sen suurempaa apua sen p*skan (2E)
tapauksessa.
Kannattaa olla kuitenkin hieman varovainen. Yhdestä autosta olen
onnistunut halkaisemaan kannen kun lorotin vettä vähän liian raa'alla
kädellä. Enkä todellakaan ole ainoa joka on tuossa onnistunut.
J.K.
HiiHoo! Vesikaasua polttomoottorissa!
Taitaa tämä juttu olla peräisin siitä Bushlandissa myönetystä ikiliikkujan
patentista!
Kyllähän hiiltä, vetyä ja happea yhdistelemällä saadaan aikaan vaikka mitä
kivoja karstaa poistavia aineita, mutta että polttomottorin palotapahtumassa
saadaan aikaan sellaisia olosuhteita, joissa karsta, joka koostuu varsin
pitkälle erilaisista hiilivedyistä, luovuttaa hiilensä ja vesi, joka on
vedyn palamisen tulos, eli tuhkaa sen vaikutuksesta hajoaisi vedyksi ja
hiilimonoksidiksi siinä määrin, että sillä olisi jotain muuta kuin
akateemista merkitystä palotapahtumalle yleensä ja karstan poistolle
etenkään, kuuluu kyllä saman sarjan teorioihin, kuin teleportaatio
(toteutettu Sonyn laboratoriossa ja Star Terkissä) tai ikiliikkuja (patentti
myönnetty U.S.A.:ssa ja toimivaa prototyyppiä on esitelty useissa
piirretyissä lyhytelokuvissa).
Eikö tätä ryhmää enää seuraa yhtään polttomoottoreista mitään tietävää
hahmoa?
--
jukka
http://www.geocities.com/lomakuvia/LOMAKUVIA.html
Seuraa, pitkälle koulutettujakin. Sinä et kuulu heihin.
J.K.
Tähän sopii minun näkemykseni 'karstanpoistosta' :
Ennen nopeusrajoituksia en nähnyt muuta järkevää mahdollisuuta, kuin
Tarvontie päästä päähän nappi laudassa. Karstat lähti !
Auto oli Ford Taunus 17M TS 1964. Eli sen huippumalli.
T. Matti
"J.Kilpinen" <nos...@no.com.invalid> wrote in message
news:u3Nua.1412$M8.9...@reader1.news.jippii.net...
> Kun se tulee tankista kaasariin (tai ruiskulle), niin koneeseen menee
> pelkkää vettä. Se ei pala. Itse sumuttamalla siellä on kuitenkin bensaa
> joka palaa.
Suuri syy lienee kuitenkin se että vesihelmet eivät kulje pienimmistä
suuttimista, ja tietenkin toinen on se että pelkkä vesi palaa perin
huonosti, yleensä sitä vettä ei kuitenkaan niin paljoa tankissa ole, mutta
jo muutama kondenssitippa voi häiritä suuttimen toimintaa..
Janne
Kalevi Karvanen wrote:
> Urbaanilegenda kertoo, että karstaa olisi rallissa poistettu
> siirtymätaipaleiden jälkeen käyttämällä moottoria paikallaan esim. 4000rpm,
> ja samaan aikaan jollakin kukkiensumutuspullolla sumuttamalla vettä
> kaasuttimeen.
Taannoin - eli silloin wanhaan hywään aikaan - kun omistin teinicorollan
(* sattui niin, että kansipahviin tuli reikä ja jäähdytysvesi vedelle
ominaiseen tapaan etsi uuden uoman poistua ahtaista väylistä. Väylä
johti kaikeksi onneksi ykköspyttyyn eikä tuottanut kovin suurta tuskaa.
Ennen pakollisia toimenpiteitä ajoin Corollallani kuitenkin n. 50-80
kilometriä (muisti alkaa pätkiä) ja koko ajan pakoputkesta tulevan
valkoisen savun tai vesihöyryn määrä lisääntyi. Lopuksi se oli jo aivan
komeaa katseltavaa. Kannen avauksen jälkeen minulle annettiin silmilleni
katseltavaksi veden valtavan voima: Ykkössylinteri kiilteli kirkkaana
kuin kesäisen järven vedenpinta pienessä tuulenvireessä. Kakkosesta
neloseen näky oli kuin sysimustan hiilivaraston perimmäisen nurkka
keskellä yötä.
Vedellä on siis merkitystä. Mutta asiallisissa rajoissa kannattaa pysytellä.
(*
Teinicorolla = 80-luvun takavetoinen Corolla
Rokkicorolla = 70-luvun Corolla
Kait niitä muitakin nimityksiä on. Etuvetoisen Corollan tullessa Suomeen
siirtyi nimitys historiaan. Kuka nyt etuvetoisella rokki/teinicorollalla
haluaisi ajaa :)
Kale
Jopa minä, päivääkään alan koulutusta saamattomana, tunnistan että täällä
levitetään aktiivisesti disinformaatiota, jota kukaan ei edes yritä
oikaista. Jos olen itse siihen syyllistynyt, myönnä mielelläni olevani
väärässä, kunhan se minulle perustellusti osoitetaan.
Jos tätä ryhmää siis seuraa joku, joka oikeasti tietää jotain
polttomoottoreista, hän ei ilmeisesti osaa joko lukea tai kirjoittaa.
--
jukka
http://www.geocities.com/lomakuvia/HUHTIKUU
Mistä tiesit?
Tietääkö sitten kukaan näistä pitkälle koulutetuista mitään bensiinmoottorin
palotapahtumasta?
--
jukka
http://www.geocities.com/lomakuvia/HUHTIKUU
Eihän siinä muuta tarvitse kuin annostella Masinolia
bensatankkiin tankkauksen yhteydessä, jos mainostukset
purkin kyljessä karstaa poistavista ominaisuuksista pitää
paikkansa...