Weber ja puuttuvat tehot
Salovaara
Pasi Partanen (paj...@sicom.fi) wrote:
: Käy nätisti, kiihtyy hyvin ykkösellä ja kakkosella ja
: Sen sijaan kun nelosella ajaa satasta ja painaa kaasun
: pohjaan niin ei tapahdu _mitään_. Auton saa kiihtymään
: ainoastaan alamäessä ja silloinkin aika surkeasti.
: Entisellä väljällä joka paikasta vuotavalla koneella
: vakiokaasuttimen kanssa pystyin ajamaan nätisti ylämäet
: vaikka 130km/t mutta nykyinen systeemi hyytyy kylmästi
: joka paikkaan nelosella. Kone ei kuitenkaan syö öljyä
: eikä savuta eli se ei ole väljä. Outoa outoa..
Kaasari on "paskana" niinkuin yleensä tyhjentävästi
sanotaan. En osaa neuvoa enempää, mutta kokeilepas vanhaa
kunnon Weber 32/36 DG(A)V:tä niin luulenpa että lähtee
toimimaan vallan eri tavalla. Toisiokurkku aukenee idiootti-
varmasti mekanismilla eikä alipaineella.
: 2. Sierran imusarjassa on alapäässä jonkinlainen holkkisysteemi
: mistä lähtee kolme alipaineletkua. Mihin ihmeeseen ne kuuluvat
: alunperin? Yksi niistä menee ilmeisesti ilmanputsarille
: tarkoituksena kesä/talvikäyttö automaattisesti.
Laitteen tarkoituksena lienee anniskella virranjakajalle erilailla
alipainetta koneen ollessa kylmä. Holkkisysteemin sisällä
on mäntä joka liikkuu lämpöjen nousun myötä avaten/sulkien ali-
paineen kulkuteitä. Oikean kytkennän näet Sierran korjausmanuaalista.
Ainakin Granadassa kytkentään tarvitaan pari suuntaisventtiiliä ja
T-kappaletta ynnä jonkin verran kumiletkua.
: Peltipakosarja on tulossa joka tapauksessa, kaikki sanovat
: että Taunuksen vakiopakosarja on onnettoman tukkoinen.
Niin, välivaihtoehtona olisi 2-reikäisen valusarjan asentaminen.
: --
: -=- E-Mail paj...@sicom.fi Homepage http://www.sicom.fi/~pajupa -=-
--
* * Heikki Salovaara heze...@cc.tut.fi 050-313 76 46
*** -> Ford Capri Mk1, Granada Mk2 (etc): www.students.tut.fi/~hezekiel
* *....................................................................
Jukka Pellinen
> Jotain hämminkiä systeemissä on.. ihan kuin virranjakajan
> alipainesäädin ei kääntyisi tarpeeksi tai jotain sellaista,
> mutta koko jakaja on vaihdettu ja testattu puhaltamalla
> että säädin toimii. Jos koneen käydessä ottaa letkun irti
> niin kaasutin imee letkusta ilmaa niin paljon että se sammuu
> tyhjäkäynnillä.
>
Oletkos testannut keskipakosäätimen ? Ettei vastapainot ole
jumissa ? Itselläni oli täysin vastaavat oireet ja syy oli nimenomaan
yllämainittu. Helpoin tarkistuskeino on käyttää stroboa ja tarkistaa,
että ennakko kasvaa kierrosten mukana.
t. JPellinen
Jukka Reinikainen
Jukka Pellinen wrote:
> Oletkos testannut keskipakosäätimen ? Ettei vastapainot ole
> jumissa ? Itselläni oli täysin vastaavat oireet ja syy oli nimenomaan
> yllämainittu. Helpoin tarkistuskeino on käyttää stroboa ja tarkistaa,
> että ennakko kasvaa kierrosten mukana.
Minulla oli joskus vuosia sitten ongelmallinen Sunny 1.5, joka oli tosi
kranttu sytkän säädön suhteen. Sitä sai viritellä hartaasti lampun kanssa,
jotta tehoa oli, mutta ettei nakuttanut. Silloin tulivat tutuksi seuraa-
vat periaatteet:
1. Kaasuttimesta alipainesäätimeen tulevan letkun irroitus ei sammuta konetta
(Nissanin E15), mutta kierrokset putoavat noin 200/min normaali tyhjäkäyn-
tikierroksista. Avoin letku suhisee kyllä reilusti, mutta kone ei sammu.
2. Kun ilman alipaineletkua (letku tukittu) nostaa kierroksia, nousee ennakko
sillä moottorilla jostakin 0 asteesta muistaakseni n. 20 asteeseen asti
suht tasaisesti. Keskipakosäätimen säätökäyrä tuntui olevan aika lineaa-
rinen.
3. Jotta korkeilla kierroksilla ennakko ei olisi liian suuri "talla pohjaan"-
tilanteessa, tarvitaan alipainesäädin, jonka tehtävä on pienentää ennakkoa
silloin, kun kaasuttimessa on pieni alipaine. Ilman ennakon pudottamista
nakuttaisi moottori pahasti kuumana kiihdyttäessä. Pintakaasulla ajetta-
essa ennakko saa nousta, koska kuormaa on vähän ja ennakon nostolla saadaan
sitä bensalaskua pienemmäksi.
Jos keskipako- ja alipainesäädin toimivat oikein, perusennakon liian pieni
arvo saa ainakin periaatteessa aikaan sen, että tane kiihtyy pintakaasulla
joten kuten, mutta sanoo MÖÖÖÖ, kun painetaan talla pohjaan (alipaine ja
"alipaine-ennakko" putoavat). Tällöin kokonaisennakko voikin olla itse
asiassa "viive", eli kipinä tulee vasta männän laskiessa alas.
Perusennakkohan on se virranjakajan asento.
Entä jos alipaine putoaa jostakin syystä liikaa ja oikein toimiva jakaja
saa koneen sanomaan MÖÖÖÖ? Se voisi johtua aivan liian suuresta toisio-
kurkusta tai jotenkin väärin kytketyistä alipeineletkuista. Olikos nyt
niin, että se toisiokurkku oli alipeinetoiminen? Onhan sen alipainekello
kunnossa, ettei vuoda tms.? Tämän selvittämiseen tavittaisiin alipaine-
mittari ja ajoituslamppu. Toinen katsoo ennakon ja alipaineen arvoa, kun
toinen lataa tallan tiskiin - mitä tapahtuu em. arvoille koneen sanoessa
sen MÖÖÖÖ?
Jos alipainesäätimen letkun tukkii ja korottaa perusennakkoa sen verran,
että tyhjäkäynti on sama kuin ennen letkun irroitusta, pitäisi koneen
toimia tehokkaan tuntuisesti, mutta ehkä nakuttaa talla pohjassa kiihdy-
tettäessä. Tällöin keskipakosäädin lienee kunnossa.
Jos alipainesäädin on liian herkkä pudottamaan ennakkoa (kuten oli siinä
entisessä riisikupissani), voi alipaineletkuun laittaa sellaisen vaimen-
timen, joka saa alipaineen vaihtelut jotekin pienemmiksi. Auttoi jonkin
verran siihen riisikuppiin (uudemissa vuosimalleissa olikin se vaimennin
jo tehdas- tai maahantuontiasennuksena). Silloin se ei nyykähtänyt puoli-
lämpimänä kaasua runtattaessa liian pienestä perusennakosta johtuen vaan
sanoi ihan reilusti AMMUUU ja vauhti kiihtyi - ei kuljettaja.
Ennakkoa oli 2-3 astetta tehtaan antamaa arvoa vähemmän, koska kone
nakutti tosi herkästi kuumana (bensa oli 98 tai 99) ja nimenomaan
pintakaasulla. Virranjakajan vaihtaminen ei auttanut siinäkään.
Jotenkin vain kummastuttaa se koneen sammuminen alipaineletku irroit-
tamalla. Jääkö kone käyntiin, jos letkun ensin tukkii vaikka litistä-
mällä ja vasta sitten irroittaa? Jos jää näin käyntiin, herää epäilys,
että se letku tulee jostakin väärästä letkunipasta. MÖÖÖ pitäisi kaiketi
muuttua AMMUUU:ksi jos jättää sen alipainesäädön kokonaan pois (letku
tukkoon) ja nostaa perusennakkoa sen verran, että käy tyhjäkäyntiä.
Tätä voisi kokeilla. Konetta ei kuitenkaan kannata rikkoa nakutuksella.
Nämä ovat tosin vain arvaluja...
--Jukka
Kari Tiihonen
>Kyselyt jatkuvat ja tietoa kaivataan. Taunukseeni on nyt
>vaihdettu lohko, vakiokansi, Sierran imusarja + 2-kurkkuinen
>Weber (toisiokurkku toimii alipainesäätimellä)
Yleensähän viritys on onnistunut, jos teho laskeen vain puoleen... :)
Ensimmäinen virhe on selvästi alipainesäätimen letkussa, joka on
väärässä paikassa. Sen EI kuulu imeä tyhjäkäynnillä, vaan vasta
heti kun läppää avataan, eli etsi sellainen paikka. Jos se imee
jatkuvasti on a) ennakkoa liikaa ja siksi b) käynnistyy huonosti.
Kansi/imusarja/kaasari ovat yleensä aika kokonainen paketti.
Miksi sinulla on Sierran imusarja? Periaatteessa siis mitään
kummallista ei ole tehty, mutta vaihdettu isompi(?) kaasari.
Tuo 'mööö' on merkki väärästä virtauksesta imupuolella, eli
koko systeemi värähtelee ja ilma kulkee edestakaisin kovalla
vauhdilla. Koita vaikka alipainemittarilla niin näet, mitä tapahtuu,
tosin sehän ei kerro mitään kaasu auki ajettaessa. Ilmeisesti
on kuitenkin niin, että kaasari on aivan väärä; liian iso tai muuten
kokonaisuuten täysin sopimaton. Sen voi kyllä muuttaa sopivaksi
lisäämällä hengitystä, eli peltisarjat ja tiukempi nokka.
Toinen juttu joka varmasti sotkee toimintaa on väärät seokset.
t. Kari
Jari Ala-Ilomäki
>>>eli etsi sellainen paikka. Jos se imee
>>>jatkuvasti on a) ennakkoa liikaa ja siksi b) käynnistyy huonosti.
>>
>>No ei helvetissä ole jos perusennakko on kohdallaan. Alipaine-ennakko ei
>>tyhjäkäynnillä ole kuin luokkaa n. 5 astetta.
>Tyhjäkäynnillä on enintään keskipakoennakkoa, ja vähän sitäkin.
>Tyhjäkäynnillä perusennakko on 5-10 (tai jopa 20) autosta riippuen.
>Jos alipainesäätimen letku on lykätty paikkaan, josta tulee täysi alipaine
>tyhjäkäynnilläkin on ennakko noin 15-20 astetta liikaa. Siksi se kytketäänkin
>sellaiseen paikkaan, joka aukeaa kaasarin kurkussa juuri kaasuläpän
>kohdalle, jolloin ennakkoa alkaa ilmestyä nopeasti heti kaasua lisättäessä.
>Tarpeeksi kun painaa niin sittenhän se taas rupeaakin katoamaan...
>Kyllä se niinkin toimii, että lykkäät alipainesäätimen kiinni suoraan
>imusarjaan, mutta ei ole kyllä tarkoitettu niin. Käynnistettäessä
>(tosi matalat kierrokset) kaasu kiinni ennakko hyppiin edestakaisin
>imuventtillien tahdissa edestakaisin ja kone tuskin lähetee käyntiin
>ilman kovaa pumppaamista -> kaasu auki, alipaineet ja ennakko veks.
Ottamatta mitenkään kantaa puolesta tai vastaan, niin tekniikan
huippua edustavassa SAAB 96 V-4 ajopelissäni säätäjällä on alipainetta
jo tyhjäkäynnillä, ts. alipaine-ennakko ei tule mukaan vasta
kaasuläpän avauksen myötä. Onko jälkimmäisellä järjestelyllä
saavutettavissa muita etuja kuin parempi käynnistyvyys?
Asiaan liittyen, mainittuun kulkuneuvoon on tarkoitus laittaa kahdella
kaksoiskaasuttimella (siis oma kurkku joka sylinterillä) varustettu
kone. Miten moiseen systeemiin saisi järjestettyä sytytyksen
alipainesäädön? Värähteleekö pelkästään yhden sylinterin imupuolen
alipainetta käyttävä systeemi liikaa? Haittaako eri sylintereiden
imukanavista otettujen alipaineletkujen yhdistäminen koneen toimintaa?
Jari
Kari Tiihonen
>Ei helvetti pakko nyt kommentoida kun ihan ihme juttuja ruvetaan taas
>selittämään.
Ei tässä kyllä mitään ihmeellistä ole.
>Imusarjassa on alipainetta kun kaasuläppä on kiinni tai vain vähän auki
>kierroksista tietenkin riippuen. Se on aivan varma että imusarjassa on
>alipainetta tyhjäkäynnillä vai onko nyt jostain remmiahdinpeleistä kyse
>häh ?
Ei, ja niissäkin on tyhjäkäynnillä imusarjassa alipaine, kuten osakaasullakin.
>Kai nyt kaikki käsittävät että alipainesäätimen tarkoitus on antaa
>koneelle enemmän ennakkoa kun ajetaan osakaasulla ja sylinterien
>täytösaste on pienempi kuin täyskaasulla ?
Kyllä toki.
>>eli etsi sellainen paikka. Jos se imee
>>jatkuvasti on a) ennakkoa liikaa ja siksi b) käynnistyy huonosti.
>
>No ei helvetissä ole jos perusennakko on kohdallaan. Alipaine-ennakko ei
>tyhjäkäynnillä ole kuin luokkaa n. 5 astetta.
Tyhjäkäynnillä on enintään keskipakoennakkoa, ja vähän sitäkin.
Tyhjäkäynnillä perusennakko on 5-10 (tai jopa 20) autosta riippuen.
Jos alipainesäätimen letku on lykätty paikkaan, josta tulee täysi alipaine
tyhjäkäynnilläkin on ennakko noin 15-20 astetta liikaa. Siksi se kytketäänkin
sellaiseen paikkaan, joka aukeaa kaasarin kurkussa juuri kaasuläpän
kohdalle, jolloin ennakkoa alkaa ilmestyä nopeasti heti kaasua lisättäessä.
Tarpeeksi kun painaa niin sittenhän se taas rupeaakin katoamaan...
Kyllä se niinkin toimii, että lykkäät alipainesäätimen kiinni suoraan
imusarjaan, mutta ei ole kyllä tarkoitettu niin. Käynnistettäessä
(tosi matalat kierrokset) kaasu kiinni ennakko hyppiin edestakaisin
imuventtillien tahdissa edestakaisin ja kone tuskin lähetee käyntiin
ilman kovaa pumppaamista -> kaasu auki, alipaineet ja ennakko veks.
>Mitään lisättävää tuohon vikadiagnoosikeskusteluun ei mulla ole.
Aha.
t. Kari
Pasi Partanen
"Jukka Pellinen" <jukka.p...@peso.inet.fi> wrote:
>> Jotain hämminkiä systeemissä on.. ihan kuin virranjakajan
>> alipainesäädin ei kääntyisi tarpeeksi tai jotain sellaista,
>Oletkos testannut keskipakosäätimen ? Ettei vastapainot ole
>jumissa ? Itselläni oli täysin vastaavat oireet ja syy oli nimenomaan
>yllämainittu. Helpoin tarkistuskeino on käyttää stroboa ja tarkistaa,
>että ennakko kasvaa kierrosten mukana.
Okei, vastaan tähän viestiin koko kertomuksen, ei jaksa kaikille
erikseen, kiitoksia kaikille vastauksista.
Menin Fordin merkkihuoltoon kyllästyneenä kaikkien tee-se-itse
korjaajien vaihtelevaan "ammatti"taitoon.
Ensinnäkin jakopään hammashihna oli pykälän verran sivussa.
Olisihan tuo pitänyt itse huomata mutta luotin liikaa
edelliseen asentajaan.
Säätivät kaasuttimen seokset okei, noin 1.5 / 250 (max 3/1000)
arvot nyt, tarkistettiin että keskipakosäädin toimii (ennakko
muuttuu kierroksilla) ja sitten alipaineletkun kanssa erikseen,
kaikki toimii. Sitten oli joku oskilloskoopin tapainen systeemi
kiinni sähköjärjestelmässä, kipinät tulevat hienosti kaikilla
kierrosalueilla, siellä ei ollut hämminkiä.
Se tosin hieman pelottaa että puristuspaineet olivat muissa
9-9.5 välillä mutta kolmossylinterissä vain 7. Joko männänrenkaissa
on vikaa tai venttiilipuolella.
Säädin kaverin kanssa venttiilit kotipihassa tiptop kohdalleen,
sitten testiajolle.
Suoralla kaasu pohjassa sain reaalinopeudeksi 140km/t.
Tuntuu lopultakin normaalilta. Tuohon kun pistää vielä
paremmin hengittävän pakosarjan niin tehot alkavat olla
jo sinnepäin mitä pitää ollakin.
Pitää mittauttaa puristuspaineet jossain uudestaan nyt
kun venttiilit ovat säädöissä. Ne olivat edellisen jäljiltä
aivan liian pieniä, kolmosessa ei tuntunut olevan välystä
ollenkaan. Tosin huollossa totesivat että jos alakerrassa
olisi renkaita rikkisärkipoikki, niin kone huohottaisi
tuntuvasti öljyntäyttökorkin kautta.
Ai niin, se koneen sammuminen kun otti alipaineletkun irti.
Se tapahtui _aiemmin_, puhuin näemmä menneistä. Siinä vaiheessa
oli ollut ilmeisesti vielä imusarjan vuotoa ja/tai väärät
tiivisteet imusarjan ja kaasuttimen välissä. Nyt kun letkun
otti irti, se ei vaikuttanut käyntiin yhtään.
Nyt pitäisi kai pistää tankki täyteen, ajella parisataa
kilometriä, tankki täyteen ja vilaista mitä kulutus.
Jos rauhallisella ajolla jotain 10l/100km niin sitten
viimeistään laitan vakiokaasuttimen takaisin..
Pasi Partanen
heze...@cc.tut.fi (Salovaara) wrote:
>sanotaan. En osaa neuvoa enempää, mutta kokeilepas vanhaa
>kunnon Weber 32/36 DG(A)V:tä niin luulenpa että lähtee
>toimimaan vallan eri tavalla. Toisiokurkku aukenee idiootti-
>varmasti mekanismilla eikä alipaineella.
Kyllä se aukeaa nähtävästi ihan okei. Nyt sain sen verran
selville että se on Sierra/Granada mallistosta, alkaen -84,
tarkoitettu 2.0L koneisiin. Kun yleensäkin 2L imusarja
plus Weber maksavat takuukäytettynä 700-1000,- välillä niin
pitäisin sitä kohtalaisen hyvänä kauppana että sain
kyseiset värkit hintaan 100,- luotettavalta yksityiseltä
kotiasentajalta.
>: 2. Sierran imusarjassa on alapäässä jonkinlainen holkkisysteemi
>: mistä lähtee kolme alipaineletkua. Mihin ihmeeseen ne kuuluvat
>: alunperin? Yksi niistä menee ilmeisesti ilmanputsarille
>Laitteen tarkoituksena lienee anniskella virranjakajalle erilailla
>alipainetta koneen ollessa kylmä. Holkkisysteemin sisällä
>on mäntä joka liikkuu lämpöjen nousun myötä avaten/sulkien ali-
>paineen kulkuteitä. Oikean kytkennän näet Sierran korjausmanuaalista.
Yritin hakea kirjastosta moista mutta kaikki kappaleet olivat
lainassa. Itse spekuloisin tässä vaiheessa:
kaasutin/
alipaine
i
i letku
+----------------- imusarjan
kesä/
talvikäyttö-------ilman------------ 3-os
läppä suodatin
ilmanotto venttiili +----- holkki
i
i
virranjakaja
alipainesäädin
Nyt kaasuttimesta menee letku suoraan virranjakajalle, mutta
jospa letku on alunperin kierrätetty imusarjan systeemin
kautta. Edes Fordin merkkiliikkeestä eivät osanneet neuvoa
asian suhteen, totesivat vain että letkut voivat olla
tukittuna eikä sillä ole käyntiin vaikutusta.
>Ainakin Granadassa kytkentään tarvitaan pari suuntaisventtiiliä ja
>T-kappaletta ynnä jonkin verran kumiletkua.
Jos osaat kertoa tarkan kytkennän jonkun tutun autosta niin
se kiinnostaa.
Toni Töyrylä
Jari Ala-Ilomäki (jari.ala...@metla.fi) wrote:
: huippua edustavassa SAAB 96 V-4 ajopelissäni säätäjällä on alipainetta
: jo tyhjäkäynnillä, ts. alipaine-ennakko ei tule mukaan vasta
: kaasuläpän avauksen myötä.
Itse asiassa varsin monissa autoissa on näin, minkä tähden sytytysennakon
ohjearvon yhteydessä erikseen mainitaan mitataanko se säätimen letku
irrotettuna (ja tukittuna) vai kiinnitettynä.
--
T o n i T ö y r y l ä
Kari Tiihonen
>: Ei tässä kyllä mitään ihmeellistä ole.
>Se on ihmeellistä jos ei tyhjäkäynnillä ole alipainetta imusarjassa.
On toki, mutta siinä alipainesäätimen letkussa ei ole.
>: Tyhjäkäynnillä on enintään keskipakoennakkoa, ja vähän sitäkin.
>Jaa, mututietoa???? Miksi perusennakkoa säädettäessa käsketään
>irroittamaan alipainesäätimen letku ...
Varmuuden vuoksi. Kuten juuri tässäkin esimerkissä, aiemmin letkun
irroittaminen vaikutti säätöön, nykyään (oikein säädettynä) taas ei.
> ja miksi ennakko kasvaa tyhjäkäynnillä kun letku pannaan kiinni?
Ei kasva.
> Keskipakoennakko ei riitä vastaukseksi.
Olisi myös melko epästabiilia, jos alipaine pääsisi vaikuttamaan
tyhjäkäynnilläkin, sillä se vaihtelee melkoisesti esim. kylmällä koneella,
ryypyn kanssa jne.
>Alipainetta on tietenkin enemmän jos kierrokset ovat korkeat ja
>kuitenkin läppä vain vähän auki, ei se kone nyt tyhjäkäynnillä voi
>mitään järkyttäviä määriä alipainetta kehittää.
Kyllä sitä melko reippaasti on, panepa kädellä kaasari kiinni kun kone käy.
Voi meinaan mennä luut poikki.
>Pitää paikkansa että letkun kiinnitys sijaitsee usein heti kaasuläpän
>takana...
Toki poikkeuksiakin voi olla, mutta noin yleensä kyllä.
>mutta miten tähän alipaineen käyttäytymisteoriaan suhteutuu se
>tosiseikka että ajettaessa vakuumimittari noudattaa tarkkaan
>kaasupolkimen liikkeitä, eikö se kerkiä seuraamaan alipaineen
>nopeita vaihteluita ?
Yleensä niissä, kuten turbon painemittareissakin, on vaimennin.
>Mulle ei mene kaaliin, että kun kaasua avaa ja siis ilmaa pääsee
>imusarjaan enemmän tämä kasvattaisi alipainetta, onkos tämä joku
>kaasuttimien erikoisominaisuus? Kun kaasuttimeen virtaa enemmän ilmaa
>niin kurkun takana on enemmän alipainetta ????
No se on sikäli erikoista, että kun ilmaa menee enemmän niin
bensaakin menee enemmän, ja se taas saa kierrokset kasvamaan
ja koneen tahtomaan vielä enemmän molempia.
>Ruiskuvehkeissä tämä ei ainakaan pidä paikkaansa .. tosin oli puhekin
>Tanarista ja Weberistä.
öööh... tota... jos säädöissä on vikaa niin voi käydä niinkin, että
avattaessa kaasua (ruisku tai ei) bensamäärä ei lisäännykkään
(esim. juuri tuossa alkuvaiheessa) ja tästä aiheutuu sellainen pieni
kyykähdys liikkeellelähdössä.
t. Kari
Harri K Salminen
: Ei tässä kyllä mitään ihmeellistä ole.
Se on ihmeellistä jos ei tyhjäkäynnillä ole alipainetta imusarjassa.
: Tyhjäkäynnillä on enintään keskipakoennakkoa, ja vähän sitäkin.
Jaa, mututietoa???? Miksi perusennakkoa säädettäessa käsketään
irroittamaan alipainesäätimen letku ... ja miksi ennakko kasvaa
tyhjäkäynnillä kun letku pannaan kiinni? Keskipakoennakko ei riitä
vastaukseksi.
: Tyhjäkäynnillä perusennakko on 5-10 (tai jopa 20) autosta riippuen.
: Jos alipainesäätimen letku on lykätty paikkaan, josta tulee täysi alipaine
: tyhjäkäynnilläkin on ennakko noin 15-20 astetta liikaa.
Alipainetta on tietenkin enemmän jos kierrokset ovat korkeat ja
kuitenkin läppä vain vähän auki, ei se kone nyt tyhjäkäynnillä voi
mitään järkyttäviä määriä alipainetta kehittää.
Siksi se kytketäänkin
: sellaiseen paikkaan, joka aukeaa kaasarin kurkussa juuri kaasuläpän
: kohdalle, jolloin ennakkoa alkaa ilmestyä nopeasti heti kaasua lisättäessä.
: Tarpeeksi kun painaa niin sittenhän se taas rupeaakin katoamaan...
Pitää paikkansa että letkun kiinnitys sijaitsee usein heti kaasuläpän
takana, mutta miten tähän alipaineen käyttäytymisteoriaan suhteutuu se
tosiseikka että ajettaessa vakuumimittari noudattaa tarkkaan
kaasupolkimen liikkeitä, eikö se kerkiä seuraamaan alipaineen
nopeita vaihteluita ?
Mulle ei mene kaaliin, että kun kaasua avaa ja siis ilmaa pääsee
imusarjaan enemmän tämä kasvattaisi alipainetta, onkos tämä joku
kaasuttimien erikoisominaisuus? Kun kaasuttimeen virtaa enemmän ilmaa
niin kurkun takana on enemmän alipainetta ????
Ruiskuvehkeissä tämä ei ainakaan pidä paikkaansa .. tosin oli puhekin
Tanarista ja Weberistä.
HaSa
--
************************************************ ( huom tämä
* Harri Salminen hksa...@cs.helsinki.fi * on ohjeiden
* WWW: http://www.helsinki.fi/~hksalmin * mukainen
************************************************ signature ! )
Kari Tiihonen
>Ottamatta mitenkään kantaa puolesta tai vastaan, niin tekniikan
>jo tyhjäkäynnillä, ts. alipaine-ennakko ei tule mukaan vasta
>saavutettavissa muita etuja kuin parempi käynnistyvyys?
Tuskin muuta kuin stabiilimpi käytös tyhjäkäynnillä/kylmänä.
>Asiaan liittyen, mainittuun kulkuneuvoon on tarkoitus laittaa kahdella
>kaksoiskaasuttimella (siis oma kurkku joka sylinterillä) varustettu
>kone.
Onnea vaan - sitä tarvitaan.
>Miten moiseen systeemiin saisi järjestettyä sytytyksen
>alipainesäädön?
Yhdestä kaasarista vaan.
>Värähteleekö pelkästään yhden sylinterin imupuolen
>alipainetta käyttävä systeemi liikaa?
Ei koneen käydessä (800r on jo aika paljon ja säätimessä massaa...).
>Haittaako eri sylintereiden
>imukanavista otettujen alipaineletkujen yhdistäminen koneen toimintaa?
Varmasti.
t. Kari
Kari Tiihonen
>Höh, outoja kysymyksiä. Teoria tuntui houkuttelevalta, että
>ajellaan rauhallisesti vain yhden kurkun varassa, siis
>pienemmän kuin vakiokaasuttimen yksi iso kurkku.
Niih...
Tää on katos sellanen juttu, ettei ne kaasarit ole vaan samanlaisia
värkkejä, jotka syöttää bensaa koneeseen, vaan jokainen merkki,
malli, tyyppi jne. on tarkoitettu johonkin tiettyyn systeemiin. Erikseen
virityspalikat, mutta nekin vaatisivat(!) huolellisen säätämien ja
varsinkin oikeat työkalut.
Koko systeemi perustuu siihen, että ilman kulku toimii oikein.
Kun vena menee kiinni imukanavassa virtaava ilma tuppaa
pysähtymään. Maksimitehoa haetaan kohdasta, jossa tuosta
(pakkautumiesta) aiheutuva paine on maksimissaan ja sitten
juuri sopivasti avautuu taas venttiilli (eräänlainen värähtelyilmiö).
Voisi sitä sanoa ilman massaan perustuvaksi ahtamiseksikin.
Sama muuten toimii pakopuolella, mutta juuri toisinpäin; ulos
virtaavan ilman massa vetää peräänsä tyhjiön, joka sitten auttaa
pakokanavan auetessa kaasujen poistumista sylinteristä.
Tässä peltisarjat toimivat paljon paremmin kuin tavalliset
vakiona käytetyt sarjat.
Keskellä tätä koko hässäkkää on nokka. Se sovittaa koko
baletin toisiinsa ja tehdas tekee melkoisen duunin jotta kaikki
olisi hyvässä balanssissa. Voit vain arvailla mitä tapahtuu, kun
muutat edes yhden näistä kaikista... jos autossa on tunnetusti
liian pieni kaasari auttaa usein sopiva (ei liian suuri) kaasari
ja imusarja, mutta usein voi käydä niin, että tuo yllämainittu
kokonaisuus lakkaa toimimasta ja vanha sanonta toistuu:
viritys on onnistunut, jos teho laskee vain puoleen.
Jenkkipajat (esim. Chryslerin tehtan DirectConnection) on
jo kauan sitten tuonut Stage1, Stage2, Stage3 jne. paketteja,
joissa tietyille koneille on tehty valmis kokonaisuus, jonka
tehokin on melko tarkasti tiedossa.
Jos ajatellaan, että sinulla olisi 1.6 Ford ja 1.6 WV, saman
tehoisiakin, niin vaihtamalla niiden kaasarit keskenään
teho vain laskisi molemmissa... kokonaisuus särkyy.
>Tuo "tiukempi nokka" -käsite on minulle vielä hieman hämärä.
>Olen ymmärtänyt että se toimii jotenkin niin että sillä saadaan
>vääntökäyrää nostettua esim ylemmäs, niin että kone toimii
>laiskahkon siististi tiettyyn rajaan saakka ja sitten "potkaisee"
>ja teho on nostettu yläkierroksille?
Isommista kanavista ja muusta roinasta ei juurikaan ole
hyötyä, jos venttiileistä ei mene enempää läpi kuin aiemmin.
Usein nokkaa vaihtamalla saadaan teho nousemaan helposti,
mutta talous kärsii vastaavasti. Jos pelkkää nostoa kasvatetaan
(venttiili aukeaa enemmän) kasvaa rasitus nostajissa, eli
kierrosluvun maksimi (venttiilien osalta) tulee aiemmin vastaan.
Siksi pitäisi kasvattaa aukioloaikaakin. Sitten nousee teho jo
enemmän, mutta niinpä kulutuskin.
Helpoin tapa saada lisää tehoa on säätää/vaihtaa kaikki kuntoon
ja unohtaa uskomattomat viritykset. Hyvin ja luotettavasti toimiva
kone ei kuluta paljoa, kestää pitkään ja on kohtuu tehokas.
Vanhoissa koneissa usein puuttuu paljonkin tehoa juuri siksi,
että vikoja on enemmän kuin yksi. Korjaa ne kaikki mieluumin,
se on halvempaakin.
t. Kari
Antti S Toivonen
Salovaara <heze...@cc.tut.fi> wrote:
: sanotaan. En osaa neuvoa enempää, mutta kokeilepas vanhaa
: kunnon Weber 32/36 DG(A)V:tä niin luulenpa että lähtee
: toimimaan vallan eri tavalla. Toisiokurkku aukenee idiootti-
Mistä tulikin mieleen, että minkälaisella kulutuksella tollaisella
käsiryypyllisellä (olikos se sitten DGV?) pitäisi päästä 1.6 tai 2.0
OHC Ford koneella, joka ei ole väljä?
Entä mistä kannattaisi etsiä vikaa, jos kulutus tuntuu korkeahkolta ja
toisiokurkun avautuessa (tai juuri ennen) kone tuntuu hieman
nykivän. Kaasu pohjassa tai pienillä kaasuläpän asennoilla vetää ihan
hyvin.
Joskus käännöksessä tuntuu siltä, että bensansaanti keskeytyy hetkeksi
-> nykäys. Olisiko bensan pinta liian alhaalla? Koneessa ei ole mitään
paineentasaajaa bensapumpun ja kaasarin välissä. Auttaisiko sellainen?
-Antti
--
Antti Toivonen - a...@iki.fi Running Linux since september 1993
URL http://www.iki.fi/ast/ "If it works, don't fix/touch it"
Petri Raatikainen
Itselläni 1600L -73 oli samantuntuinen vika ja nyt se on poissa kun ilmanotto on
talviasennossa. +10-+20C :ssä tuntuu talviasento liioittelulta, mutta
ehkä vika onkin juuri bensan saannissa. Liekö talviasennossa
rikkaampi seos tai jotain. Ottaa ilman ahtaammin pakosarjan läheltä.
Oireilu oli kesäasennossa nykimistä tasaisessa 80-100km/h vauhdissa ja etenkin
moottorijarrutuksessa 100->80 km/h.
Moottorikorjaamo Heinon hemmo kertoi että tanessa pintakaasulla
tossa 80-90 vauhdissa suuri osa polttoaineesta tulee vielä
tyhjäkäyntisuuttimen kautta ja että suurin osa ennakosta on
alipaine-ennakon tekemää tossa nopeudessa. Käytin korjaamolla
hammashihnan vaihdossa ja sama Heino kertoi että vanha hihna oli hypännyt
pari askelta pieleen. Vaihdon jälkeen tehot palautuivat uudenveroisiksi,
mutta pieni nykiminen jatkuu kesäasennossa.
Aion putsata kaasarin tyhjäkäyntisuuttimen viikonloppuna ja kokeilla
sen jälkeen käyttäytymistä ilman talviasentoa.
Kulutus on kesäisin 7.5 - 8.5 l/100km ja tähän vuodenaikaan n. 9.2 (talviasento) ja
talvella 9.7 - 11.5 l/100km -73 1600 tanella kehätiellä ajellessa. Maantiellä
etenkin talvikulutus laskee jonkin verran (n. 8.7l/100km).
Pariin edelliskesään verrattuna tänä kesänä kulutus oli n 0.7 l pienempi
Optronic -sytytyksen ansiosta. Talvea en ko. härvelillä ole vielä ajellut.
Tänä kesänä ajelin yhden hengen kuormalla tasaista 100km/h vauhtia välin
Valtimo-Kajaani-Valtimo 7.5l/100 kulutuksella (n. 200km alle 15l).
--
pra
Jari Ala-Ilomäki
"Kari Tiihonen" <Ka...@Icon.fi.remove.iemmc.org> wrote:
>>Ottamatta mitenkään kantaa puolesta tai vastaan, niin tekniikan
>>huippua edustavassa SAAB 96 V-4 ajopelissäni säätäjällä on alipainetta
>>jo tyhjäkäynnillä, ts. alipaine-ennakko ei tule mukaan vasta
>>kaasuläpän avauksen myötä. Onko jälkimmäisellä järjestelyllä
>>saavutettavissa muita etuja kuin parempi käynnistyvyys?
>Tuskin muuta kuin stabiilimpi käytös tyhjäkäynnillä/kylmänä.
>>Asiaan liittyen, mainittuun kulkuneuvoon on tarkoitus laittaa kahdella
>>kaksoiskaasuttimella (siis oma kurkku joka sylinterillä) varustettu
>>kone.
>Onnea vaan - sitä tarvitaan.
Niin, kone on itse asiassa kokonainen ja ainakin edellisen omistajan
mukaan toimiva kokonaisuus, joten toivon selviäväni pelkällä työllä
onnen osuuden jäädessä vähemmälle...
Erään vastauksesi perusteella sinulla näyttää olevan käsitys
kaasunvaihdon teoriasta ja käytännöstä. Osaisitko suositella jotain
aihetta käsittelevää kirjaa, siis E. Maunun teosten lisäksi?
Jari
Harri K Salminen
Kinataan nyt vielä...
Kari Tiihonen <Ka...@Icon.fi.remove.iemmc.org> wrote:
: >: Ei tässä kyllä mitään ihmeellistä ole.
: >Se on ihmeellistä jos ei tyhjäkäynnillä ole alipainetta imusarjassa.
: On toki, mutta siinä alipainesäätimen letkussa ei ole.
Täh ? Voisiko tässä asiassa sitten olla eroja moottorivalmistajien
välillä, kun toinen väittää toista ja toinen toista. Tosiasia on että
kaikkissa pirsseissä - yhtä merkkiä - joiden sytytystä olen ronkkinut on
tyhjäkäynnillä (~700-1000rpm autosta riippuen) ollut alipaine-ennakkoa
jo ainakin sellaiset 5 astetta, omassa vehkeessä (Opel) on alipaine
ennakkoa tyhjäkäynnillä n.10 astetta. Ja kyllä sitä imua sieltä letkusta
tulee helevetti vieköön.
: Varmuuden vuoksi. Kuten juuri tässäkin esimerkissä, aiemmin letkun
: irroittaminen vaikutti säätöön, nykyään (oikein säädettynä) taas ei.
Mistä autoista puhutaan nykyään?
: > ja miksi ennakko kasvaa tyhjäkäynnillä kun letku pannaan kiinni?
: Ei kasva.
Jaa silmäni ovat sitten valehdelleet kun se merkki on pompannut strobon
valossa ...
: >Alipainetta on tietenkin enemmän jos kierrokset ovat korkeat ja
: >kuitenkin läppä vain vähän auki, ei se kone nyt tyhjäkäynnillä voi
: >mitään järkyttäviä määriä alipainetta kehittää.
: Kyllä sitä melko reippaasti on, panepa kädellä kaasari kiinni kun kone käy.
: Voi meinaan mennä luut poikki.
Tässä mä tarkoitin, sitä kuinka paljon alipainesäädin vaikuttaa.
Alhaisilla kierroksilla se vaikuttaa vähän ja korkeammilla enemmän.
: öööh... tota... jos säädöissä on vikaa niin voi käydä niinkin, että
: avattaessa kaasua (ruisku tai ei) bensamäärä ei lisäännykkään
: (esim. juuri tuossa alkuvaiheessa) ja tästä aiheutuu sellainen pieni
: kyykähdys liikkeellelähdössä.
Kaasarien ongelmia.
Kari Tiihonen
>Täh ? Voisiko tässä asiassa sitten olla eroja moottorivalmistajien
>välillä, kun toinen väittää toista ja toinen toista.
Varmasti sellaistakin on. Jos erikseen mainitaan, että perusennakko
ja tyhjäkäyntiennakko ovat erilaiset, niin sitten en ovat eri ja alipaine
pitää ottaa tyhjäkäynnilläkin huomioon.
> Ja kyllä sitä imua sieltä letkusta tulee helevetti vieköön.
Varsinkin, kun säädöt ovat väärin ja tyhjäkäyntiä joudutaan säätämään
kovemmalle sen vuoksi. Sitten kaasu onkin auki ja imua letkussa.
>Mistä autoista puhutaan nykyään?
Tässä oli kyse tästä Taunuksesta. Siinähän kävi juuri näin... ensin,
säätöjen ollessa väärin, tuli ennakkoa alipainesäätimestäkin tyhjäkäynnillä.
>Jaa silmäni ovat sitten valehdelleet kun se merkki on pompannut strobon
>valossa ...
Juu, se käsketään irrkoittamaan juuri siksi, että aluksi saisit edes
ennakon oikein. Ja muutenkin, varmuuden vuoksi.
Mainittakoon vielä, ettei ole MITÄÄN syytä antaa koneelle ennakkoa
alipaineella tyhjäkäynnillä. Siitä EI ole mitään hyötyä, MUTTA varmasti
haittaa. Miksi perusennakko pitäisi tulla monesta paikasta, sehän
vain tarkoittaisi entistä enemmän ongelmakohtia?
>Tässä mä tarkoitin, sitä kuinka paljon alipainesäädin vaikuttaa.
>Alhaisilla kierroksilla se vaikuttaa vähän ja korkeammilla enemmän.
Säätimen toiminta ei ole kiinni kierroksista, vaan siis alipaineesta.
Sitä voi olla tai olla olematta ihan millä kierrosalueella tahansa.
>Kaasarien ongelmia.
Tai sytytyksen... väärin liikkeelle lähtevät ennakot.
t. Kari
Tommi Hammarberg
Harri K Salminen wrote:
>
> Kinataan nyt vielä...
>
> Kari Tiihonen <Ka...@Icon.fi.remove.iemmc.org> wrote:
> : >: Ei tässä kyllä mitään ihmeellistä ole.
> : >Se on ihmeellistä jos ei tyhjäkäynnillä ole alipainetta imusarjassa.
>
> : On toki, mutta siinä alipainesäätimen letkussa ei ole.
>
> kaikkissa pirsseissä - yhtä merkkiä - joiden sytytystä olen ronkkinut on
> tyhjäkäynnillä (~700-1000rpm autosta riippuen) ollut alipaine-ennakkoa
> jo ainakin sellaiset 5 astetta, omassa vehkeessä (Opel) on alipaine
> tulee helevetti vieköön.
>
> : irroittaminen vaikutti säätöön, nykyään (oikein säädettynä) taas ei.
>
> Mistä autoista puhutaan nykyään?
>
> : > ja miksi ennakko kasvaa tyhjäkäynnillä kun letku pannaan kiinni?
>
> : Ei kasva.
>
> valossa ...
>
> : >kuitenkin läppä vain vähän auki, ei se kone nyt tyhjäkäynnillä voi
> : >mitään järkyttäviä määriä alipainetta kehittää.
>
> : Kyllä sitä melko reippaasti on, panepa kädellä kaasari kiinni kun kone käy.
> : Voi meinaan mennä luut poikki.
>
> Alhaisilla kierroksilla se vaikuttaa vähän ja korkeammilla enemmän.
>
> : avattaessa kaasua (ruisku tai ei) bensamäärä ei lisäännykkään
> : (esim. juuri tuossa alkuvaiheessa) ja tästä aiheutuu sellainen pieni
> : kyykähdys liikkeellelähdössä.
>
> Kaasarien ongelmia.
>
Sen minka meikalainen noista sytkavehkeista ymmartaa niin
vanhanaikaisissa jakajassa oli/on seka keskipako-, etta alipainesaataja.
Keskipakosaataja lisaa sytytysennakkoa kierrosten kasvaessa.
Alipaine saatajassa on jousikuormitteinen kalvo johon tulee imusarjassa
vaikuttava alipaine. Mita suurempi alipaine - sita suurempi ennakko. Eli
viritetyssa koneessa tyhjakaynnilla vaikutus vahainen, mutta esim.
moottorijarrutuksessa suuri ennakko - onko oikein? Sitten tama
varsinainen syy miksi alipainesaatajaa mun kasittaakseni kaytetaan:
kun kaasupoljin polkaistaan nopeasti pohjaan, romahtaa imusarjassa
alipaine ja sita kautta alipainesaatajan ennakko vahenee ja tama
vahentaa nakutus- ja detonaatiotaipumusta seka "aivastelua" kaasarissa.
Toinen vaikutus on tietysti se, etta pienella kuormituksella koneen
polttoaineen kulutus vahenee kun ennakkoa kasvatetaan ja sitahan toi
alipainesaataja tekee. Olenko oikeassa?
Tommi H.
Toni...@nospam-iki.fi
"Kari Tiihonen" <Ka...@Icon.fi.remove.iemmc.org> writes:
> Mainittakoon vielä, ettei ole MITÄÄN syytä antaa koneelle ennakkoa
> alipaineella tyhjäkäynnillä. Siitä EI ole mitään hyötyä, MUTTA varmasti
> haittaa. Miksi perusennakko pitäisi tulla monesta paikasta, sehän
> vain tarkoittaisi entistä enemmän ongelmakohtia?
No ainakin Nissan Bluebird 2.0:ssa (vuosimalli 89) on
alipaine-ennakkoa myös tyhjäkäynnillä. Ja säädöt ovat
varmasti kohdallaan.
Kyseisessä pirssissä on muuten peräti 3 astetta sytytysennakkoa
tyhjäkäynnillä (ilman alipaine-ennakkoa) ja 95-oktaaniselle
säädetään sytytys vielä 4 astetta myöhäisemmälle.
Taunuksessa ei tosiaan kuulu olla alipaine-ennakkoa tyhjäkäynnillä.
--
Poista "NOSPAM-" osoitteestani, jos haluat lähettää sähköpostia minulle.
Kari Tiihonen
> No ainakin Nissan Bluebird 2.0:ssa (vuosimalli 89) on
> alipaine-ennakkoa myös tyhjäkäynnillä. Ja säädöt ovat
> varmasti kohdallaan.
Jep, kuten jo kahdesti sanottu onkin, näinkin voi olla.
Omasta mielestäni se on vaan silloin paljon herkempi
häiriöille ja säätövirheille. Vai tietääkö ne siellä tehtaalla
muka tosiaankin, mitä tekevät? :)
Lähes mikä tahansa poikkeava tila (jo kylmä konekin)
aiheuttaa alipaineen muutoksen (yleensä pienemmäksi),
joka sitten muuttaa myös ennakkoa. Jopa itse ennakon
muuttaminen aiemmaksi lisää jo sellaisenaan alipainetta,
joka sitten edelleen siirtää sitä vielä lisää... ei kannattaisi
rakentaa systeemiä, joka ei kestä vikoja.
Mielipiteet ovat omiani.
t. Kari
Jari Ala-Ilomäki
Petri Raatikainen <p...@profes.fi> (Petri Raatikainen) wrote:
>Pariin edelliskesään verrattuna tänä kesänä kulutus oli n 0.7 l pienempi
>Optronic -sytytyksen ansiosta.
Kerropa lisää Optronic -sytkästä: periaate, hinta, myyjä!
Jari
Petri Raatikainen
Optronicista:
Myy : ainakin MopoSport VANTAA
Hinta : Kallis, n.7-800mk
(Vanhassa tekniikanmaailmassa oli vastaavan rakennusohje, ei kallis)
Korvaa kärjet ja kondensaattorin.
Virranjakajan akseliin tulee muovinen 'risti', jonka siivet katkovat
kärkien paikalle asennetun välonlähde/anturipaketin välistä valonsädettä.
Valonsäteen katkeaminen/syttyminen aiheuttaa jännitten vaihtelun,
joka sitten vahvistetaan ja johdetaan puolalle ja normaalisti jakajan pyörijän kautta
tulpille.
Helppo asennus n. 1/2 tuntia. Tuntuu antavan paremman kipinän sillä
alavääntö kasvoi ja kulutus putosi.
katso myös : http://www.jagweb.com/jagworld/lumen.html
tai alta-vista : +lumenition +optronic
Kari Tiihonen
Jari Ala-Ilomäki wrote in article <60vimp$eo5$1...@bambu.metla.fi>...
>Oletetaan, että moottorin imupuoli (seuraavaa lausetta ajatellen,
>pakopuoli myös) on avarrettu ja nokka vaihdettu kireämpään niin, että
>imupuoli toimii parhaiten vaikiomoottoria korkeammilla kierroksilla.
>Kannattaako nyt pakosarja mitoittaa toimivaksi parhaiten samalla
>kierrosluvulla kuin imupuolikin vai voidaanko käyttökelpoista
>kierroslukualuetta levittää mitoittamalla pakosarjan paras
>toiminta-alue imupuolen vastaavan alapuolelle?
Hmmm... jos mitoitat pakopuolen alas ja imupuolen ylös
niin kumpikaan ei toimi oikein, tai ainakaan parhaimmalla
mahdollisella tavalla.
Hyvän hengityksen (=leveä vääntökäyrä) tekeminen on todella
hankalaa ja siksi usein käytetäänkin läppiä imusarjoissa, muuttuvia
kurkkuja kaasareissa ja säätyviä nokka-akseleita. Tuossa pitkässä
viestissä jossa kerroin ilman massan aiheuttamasta ahtamisesta
pitäisi kyllä ilmetä tämäkin ongelma; kokonaisuus pyrkii toimimaan
hyvin vain yhdellä kierrosluvulla, jolloin 'värähtely' imu/pakosarjassa
osuu parhaimpaan kohtaan. Turbo on toki sitten eri asia.
Mitä pidempi putki sitä tehokkaammin ilman massa pääsee
tunkemaan kamaa eteenpäin (liikkeen jatkuvuuden laki).
Toimimattomuuden näkee muuten helposti imusarjasta.
Imuaukosta takaisinpäin (kaasariin!) pyrkivä pakokaasu jättää
selvän V:n muotoisen jäljen imukanavan sisälle ja itse kanavakin
voi olla sormeen tarttuvassa palamisjätteessä.
t. Kari
Kari Tiihonen
>Millä ihmeellä sä oot ajanu ennen kun olet elektronisella sytkällä
>varustetun auton saanut hankituksi ?
Kun ostin ensimmäisen autoni, sellaisia ei ollut juuri millään valmistajalla.
Sitä ei myöskään ole nyt keskustelun aiheena olevassa Tanelissa.
>Omassa rassissa on aina ollut sellanen alipainesäädin
>(silloin kun on ollut) joka vaikuttaa jo tyhjäkäynnillä. Ja kone
>on ollut säädöissään varmasti.
Sinulla varmasti myös Windows toimii aivan loistavasti.
>No se ei helvetti ole niin merkityksellistä jos se alipainesäätö
>tyhjäkäynnillä vaihtelee esim moottorin lämmön takia vaikka
>sen asteen pari. Eihän sitä nyt viaksi voi sanoa ?
Ei, mutta kaikki riippuukin toleransseista. Jos kaikki on muutenkin
päin hemmettiä eilä laite toimi ollenkaan, ei ole jurikaan väliä miten
ne sytkä siellä pomppii... jos taas on tunkenut 50.000 koneeseen
voit olla varma, että olisi kiva saada se viimeinenkin 50hv ulos.
>Alipainesäätimiähän on käytetty pääasiassa vain siihen aikaan kun
>päästörajoitukset eivät olleet niin äärimmäisen kireitä
>niinkuin nykyään.
Jep, jos sitä ei ole, se ei voi olla väärin säädetty.
> Ei se Tanari sen takia jää lähtemättä käyntiin, että
>alipaine-ennakkoa on tyhjäkäynnillä jokin "epämääräinen" määrä.
>Eikä se toimi sen huonommin jos kylmässä moottorissa ennakkoa onkin
>pikkuisen (~ asteen pari) vähemmän kuin kuumassa.
Kuka sanoi, että sitä on vain pari astetta? Säädin antaa tyhjäkäynnin
alipaineella varmasti 10-15 astetta lisää. Kun laitat pakkasta saman
verran sillä on varmasti merkitystä, tai se voi olla jopa ratkaisevaa.
>Tuntuvat olevan. Pitää varmaan jo luopua leikistä, mä ajan kuitenkin
>pirssillä ihan tyytyväisenä vaikka alipainesäätöä tuleekin tyhjäkäynnillä.
Niin, jos sitä pitää tulla, niin sitten sitä pitää tulla. Yleensä ei.
Turha pettyä siksi, että autosi on hieman erilainen. :)
>Kone käy iloisemmin kun saa enemmän ennakkoa. Ja
>typpipäästöjä tulee vähemmän ...
Eli kaikki kilvan lisäämään ennakoita?
t. Kari
Harri K Salminen
: Jep, kuten jo kahdesti sanottu onkin, näinkin voi olla.
: Omasta mielestäni se on vaan silloin paljon herkempi
: häiriöille ja säätövirheille. Vai tietääkö ne siellä tehtaalla
: muka tosiaankin, mitä tekevät? :)
Millä ihmeellä sä oot ajanu ennen kun olet elektronisella sytkällä
varustetun auton saanut hankituksi ? Omassa rassissa on aina ollut
sellanen alipainesäädin (silloin kun on ollut) joka vaikuttaa jo
tyhjäkäynnillä. Ja kone on ollut säädöissään varmasti.
: Lähes mikä tahansa poikkeava tila (jo kylmä konekin)
: aiheuttaa alipaineen muutoksen (yleensä pienemmäksi),
: joka sitten muuttaa myös ennakkoa. Jopa itse ennakon
: muuttaminen aiemmaksi lisää jo sellaisenaan alipainetta,
: joka sitten edelleen siirtää sitä vielä lisää... ei kannattaisi
: rakentaa systeemiä, joka ei kestä vikoja.
No se ei helvetti ole niin merkityksellistä jos se alipainesäätö
tyhjäkäynnillä vaihtelee esim moottorin lämmön takia vaikka
sen asteen pari. Eihän sitä nyt viaksi voi sanoa ?
Alipainesäätimiähän on käytetty pääasiassa vain siihen aikaan kun
päästörajoitukset eivät olleet niin äärimmäisen kireitä
niinkuin nykyään. Ei se Tanari sen takia jää lähtemättä käyntiin, että
alipaine-ennakkoa on tyhjäkäynnillä jokin "epämääräinen" määrä.
Eikä se toimi sen huonommin jos kylmässä moottorissa ennakkoa onkin
pikkuisen (~ asteen pari) vähemmän kuin kuumassa.
: Mielipiteet ovat omiani.
Tuntuvat olevan. Pitää varmaan jo luopua leikistä, mä ajan kuitenkin
pirssillä ihan tyytyväisenä vaikka alipainesäätöä tuleekin
tyhjäkäynnillä. Kone käy iloisemmin kun saa enemmän ennakkoa. Ja
typpipäästöjä tulee vähemmän ...
Jari Ala-Ilomäki
Käynnissä olevaan keskusteluun liittyen esittäisin seuraavan
periaatteellisen kysymyksen:
Oletetaan, että moottorin imupuoli (seuraavaa lausetta ajatellen,
pakopuoli myös) on avarrettu ja nokka vaihdettu kireämpään niin, että
imupuoli toimii parhaiten vaikiomoottoria korkeammilla kierroksilla.
Kannattaako nyt pakosarja mitoittaa toimivaksi parhaiten samalla
kierrosluvulla kuin imupuolikin vai voidaanko käyttökelpoista
kierroslukualuetta levittää mitoittamalla pakosarjan paras
toiminta-alue imupuolen vastaavan alapuolelle?
Jari
Jari Ala-Ilomäki
"Kari Tiihonen" <Ka...@Icon.fi.remove.iemmc.org> wrote:
>Lähes mikä tahansa poikkeava tila (jo kylmä konekin)
>aiheuttaa alipaineen muutoksen (yleensä pienemmäksi),
>joka sitten muuttaa myös ennakkoa. Jopa itse ennakon
>muuttaminen aiemmaksi lisää jo sellaisenaan alipainetta,
>joka sitten edelleen siirtää sitä vielä lisää...
96 V-4:n, johon siis kokemukseni tältä osin perustuu, alipainesäädin
on muistaakseni 'tapissa' aina tyhjäkäynnillä, ts. muutaman sadan
kierroksen heitto ei vaikuta alipaine-ennakon määrään.
Käynnistystianteessa hulluna heiluvalla ennakolla voi olla suuri
vaikutus käynnistyvyyteen, etenkin muiden olosuhteiden muuttuessa
epäedullisemmiksi, kuten mainitsitkin.
Jari
Kari Sillanpää
Jari Ala-Ilomäki wrote:
> 96 V-4:n, johon siis kokemukseni tältä osin perustuu, alipainesäädin
> on muistaakseni 'tapissa' aina tyhjäkäynnillä, ts. muutaman sadan
> kierroksen heitto ei vaikuta alipaine-ennakon määrään.
>
> Käynnistystianteessa hulluna heiluvalla ennakolla voi olla suuri
> vaikutus käynnistyvyyteen, etenkin muiden olosuhteiden muuttuessa
> epäedullisemmiksi, kuten mainitsitkin.
Siksiköhän useimmissa viriviriohjeissa (ainakin Saab V4:ää koskevissa)
on seuraava kohta: "virranjakajasta poistetaan (lukitaan) alipainesäätö
ja säädetään perusennakoksi..." Nämä ovat ohjeet jopa suhteellisen
lievissä virityksissä, joita tehdas tarjosi katukäyttöön. Puhumattakaan
sitten jostain R2:sta risti-imuineen...
Kartsa
Mikko Luukas
Harri K Salminen wrote:
> Kari vain väittää, että alipainesäädin lisää ennakkoa kaasua
> painettaessa (ilmeisesti hetkellisesti), mitä en kyllä ilman
> perusteellisia selvityksiä usko.
Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. Alipaine otetaan (ainakin kaikissa
purkamissani kaasareissa) kaasuläpän yläpuolelta, siis ilmanputsarin puolelta.
Tarkemmin sanottuna heti kaasuläpän jälkeen ja vielä siltä puolelta, jolta
kaasuläppä kääntyy kaasua lisättäessä ylöspäin. Kun kaasuläppä on kiinni esim.
tyhäkäynnillä tai moottorijarrutuksissa, ei alipaineletkussa ole alipainetta.
Kaasuläppää avattaessa virtaus läpän ohi kasvaa, jolloin imua, eli
alipainetta, muodostuu alipaineletkuun.
Mielestäni tähän viitattiin siinä, että väärin säädetyn kaasarin yhtydessä voi
alipaine-ennakkoa olla myös tyhjäkäynnillä. Näin on tilanne, jos kaasuläpän
rajoitinta on säädetty siten, että läppä on koko ajan hieman auki.
Mikko