Starttiakku vapaa-ajan akkuna?
Arska
koska ne on nimenomaan tehty antamaan suuri virta lyhyen aikaa eikä
niitä ole tarkoitettu kovin syvään purkuun, ainakaan toistuvasti.
Tällöin ne alkavat ottaa huonosti varausta vastaan ja näin ollen niiden
luovut-tama amppeerituntimäärä myös putoaa esim. puoleen.
Perehdyin tuossa lyhyesti asiaan ja seuraavassa päätelmiä...
Päättelen, että kahdesta samantehoisesta starttiakusta vapaa-ajan
käyttöön parempi on se, joka painaa enemmän ja jossa on huonompi
käynnistysvirta (CA = Cranking Amps) ts. se ei luovuta virtaa kovin
no-peasti. Koska akku painaa enemmän siinä on siis paksummat
lyijyken-not, jotka siis kestävät enemmän syväpurkaussyklejä. Lisäksi
alhainen käynnistysvirta kertoo akun mileuummin luovuttavan virtaa
hitaasti mutta pitkään.
Tällöin akku on tietysti starttiakkuna mahdollisesti huonohko, mutta sen
ominaisuudet lähetyvät vapaa-ajan akkua.
Toiset väittää että starttiakku toimii (tai ainakin jotkut) ihan hyvin
vapaa-ajan akkuna. Toiset väittää että ei toimi. Pohdiskelen tätä
tietysti siksi, koska starttiakuissa se Ah maksaa vähemmän.
Ovatko päätelmäni oikean suuntaisia?
Onko tietoa ja/tai kokemusta tai kommentteja?
Vapaa-ajan akun hankinta on edessä, ja haluan tietysti ostaa halvalla
hyvän. Kukapa ei haluaisi.
markus_fin
"Arska" <ari.lehtiniemi@-cut-off-junkmail-terminator-luukku.com> kirjoitti
viestissä:dru3f8$ikp$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Toiset väittää että starttiakku toimii (tai ainakin jotkut) ihan hyvin
> vapaa-ajan akkuna. Toiset väittää että ei toimi. Pohdiskelen tätä tietysti
> siksi, koska starttiakuissa se Ah maksaa vähemmän.
>
> Ovatko päätelmäni oikean suuntaisia?
>
> Onko tietoa ja/tai kokemusta tai kommentteja?
>
> Vapaa-ajan akun hankinta on edessä, ja haluan tietysti ostaa halvalla
> hyvän. Kukapa ei haluaisi.
Bilteman perusakku 60 Ah, hinta muistaakseni noin 30 e on toiminut monta
vuotta aurinkopaneelikäytössä. Tosin on vältetty alle 30 % purkaustiloja.
Käyttö sellainen että latausvirrat olleet noin 2 A, purkausvirrat noin max
10 A. Niitä on ollut 2 rinnan, toimineet sen verran hyvin, että kuuden kesän
käytön jälkeen hankittiin toiset samanlaiset tilalle, kun
latauksenvastaanottokyky oli jo selvästi hiipunut. Suosittelen, jos halvalla
haluaa päästä.
m_f
Arttu Heinälä
> Toiset väittää että starttiakku toimii (tai ainakin jotkut) ihan hyvin
> vapaa-ajan akkuna. Toiset väittää että ei toimi. Pohdiskelen tätä
> tietysti siksi, koska starttiakuissa se Ah maksaa vähemmän.
Luulenpa, että tuolla starttausvirralla ei välttämättä ole mitään
tekemistä syväpurkauksen keston kanssa. Todennäköisesti pienemmän
virran antava akku on vaan yleisesti "huonompi", eikä pientä
virranantokykyä ole erityisesti kompensoitu muilla ominaisuuksilla.
Paino saattaa antaa viitteitä kestosta, tai sitten ei, en ole
perehtynyt niin syvällisesti akkutekniikkaan.
Luultavasti starttiakku kestää vapaa-aikakäytössä ihan hyvin, jos
sitä ei väärinkäytetä, eli pureta liian tyhjäksi. Sen sijaan jos
akku vedetään toistuvasti aivan tyhjiin, niin sitten vapaa-ajan
akku voi kestää huomattavasti paremmin. Mutta ei sekään noista
tyhjäksi purkamisista erityisesti pidä.
Joka tapauksessa tuohon käyttöön kannattaa ostaa mahdollisimman
halpa starttiakku, sillä kalliimmissa on panostettu lähinnä
virran anto- ja ottokykyyn, jotka ovat vapaa-ajankäytössä
vähemmän tärkeitä.
--
Arttu Heinälä
Arska
pitää. Ja tosiaan, akut kannattaa aina ladata mahdollisimman pian
purkauksen jälkeen ja pitää ne hyvässä latingissa ja puhtaina. Ja
kaapelit mieluiten irti kun eivät ole käytössä.
Taitaa tosiaan kannattaa mileuummin ostaa kaksi halpaa 60Ah starttiakkua
(n. 60e) kuin yksi 60Ah vapaa-ajan akku (60e). Tällöin noita
starttiakkuja ei tarvinne myöskään purkaa yhtä syvälle kuin tuo
vapaa-ajan akku täytyisi, kun noita amppeeritunteja on tuplaten enemmän.
Vielä kun ostaa mieluummin sellaiset kahvalliset ja vaikka "ei-
huoltovapaat", niin pärjää varmaan ihan hyvin tollaset viisi vuotta.
Huoltaa ja tarkkailla pitää, ladata heti käytön jälkeen taas täyteen ja
ja välttää kovin syviä purkuja.
Että näillä ohjeilla.
Jääkaapin käyttämisen akulla sää näemmä unohtaa. No, kaasujääkaappi on
keksitty. Se on hiljainen ja kestävä, kun ei ole liikkuvia osia, ja
kaasuakin se näkyy popsivan aika maltillisesti, eli 11kg pullo (18e)
kestää 40-50vrk).
Telkkari ja muutama 12V loisteputki sekä ajoittain muutaman minuutin
kerrallaan 450W vesipumppu (uppopumppu tai kaivopumppu). Siinä se on
aika pitkälle mun käyttö.
Riittävän kokoinen aurinkopaneeli olisi tietysti ihanteellinen ja
mahdollistaisi sähköjääkaapin käyttämisen, vieläpä ilmaiseksi. Ovat myös
erttäin kestäviä, tehotakuu jopa 25v tai ylikin, mutta maksavat
penteleet maltaita (vielä). No, kai kiinalaiset pelastaa tilanteen,
kuten on käymässä mm. dieselaggregaattien kohdalla. Kesällä suomessa
aurinko paistaa todella pitkään ja tavella sitten onkin yleensä ulkona
aika hyvä "jääkaappi" ja "pakastin".
Ulkoseinään vaan reikä ja alumiinilevy ja siihen sitten hyvin
lämpöeristetty kaappi ja ovi ympärille. Tällöin sinne ei kannata laittaa
tuotteita jotka eivät saisi jäähtyä, sillä lämpötila tietysti
vaihtelee. Kai siihen voisi tehdä jonkinlaisen säädettävän venttiilin,
jotta voisi tarvittaessa antaa lämpöä huoneilmasta.
Tämmöttis
PS. Kiitos, että jaoitte kokemuksianne ja mietteitänne. Näin se homma
etenee. "Kel tietoa on, hän tiedon jakakoon".
lauri
Arska <ari.lehtiniemi@-cut-off-junkmail-terminator-luukku.com> wrote:
> kuten on käymässä mm. dieselaggregaattien kohdalla. Kesällä suomessa
> aurinko paistaa todella pitkään ja tavella sitten onkin yleensä ulkona
> aika hyvä "jääkaappi" ja "pakastin".
>
> Ulkoseinään vaan reikä ja alumiinilevy ja siihen sitten hyvin
> lämpöeristetty kaappi ja ovi ympärille. Tällöin sinne ei kannata laittaa
> tuotteita jotka eivät saisi jäähtyä, sillä lämpötila tietysti
> vaihtelee. Kai siihen voisi tehdä jonkinlaisen säädettävän venttiilin,
> jotta voisi tarvittaessa antaa lämpöä huoneilmasta.
Joku näköjään tehnytkin samantapaisen:
http://www.ladakerho.fi/ladaboard/viewtopic.php?t=4441&postdays=0&postord
er=asc&start=165
Lainaus (sori ääkkösten puuttuminen):
"Lahetetty: 1.8.2005 19:18 Viestin aihe:
Tallainen viileakaappi tuli kerran tehtya parvekkeelle talvikayttoa
varten.Otetaan rikkinainen jaakaappi jossa ei ole
jaalokeroa,kompressoria,eika takalauhdutinta.Tarvitaan E27
lampunkanta,Hekulamppu 230V/100W,sahkojohtoa,230V rele avautuvalla
koskettimella,kytkentarasia.
Toimintaperiaate:
Koska jaakaapin ulkopuolella on yhta kylma tai kylmempi niin jaakaappia
lammitetaan sen sisalla olevalla hehkulampulla termostaatin
ohjaamana.Jaakaapin termostaatti ohjaa reletta.Kun termostaatti ei ole
kytkeytynyt paalle niin virta menee releen avautuvan koskettimen kautta
lampulle,joka on kaapin sisatilassa ja lammittaa kaappia.Kun aseteltu
lampotila on saavutettu termostaatti ohjaa releen vetaneeksi ja lamppu
sammuu.Jos jaakaapin ulkopuolella on kylmempi niin toiminta alkaa alusta
jne..jne....Lampotilan ollessa plussan puolella jaahdytysta ei
tapahdu,mutta harvoinpa talvella kovin paljon plussalla ollaan.Edella
mainitulla kaapilla pidin parvekkeella ruokia syomakelpoisina kuten
jaakaapissa ikaan."
.lauri
Arska
(hörynsulku)muovilla (saumat teipattu pakkausteipillä) eristettyä
kaappia joka menee läpi seinän ja jossa siis on seinän puolella
maltillisen kokoinen rauta- (tai paremin lämpöä johtava) alumiinilevy.
Ovi on luonnollisesti myöskin eristetty ja tiivistetty ikkuna- tai
ovitiivistenauhalla (vai B-profiili) ja siinä on jokin salpa pitämässä
oven tiukasti kiinni. Ei tämä tietenkään tällöin ole jääkaapin tapaan
ilmatiivis, jolloin ilman jäähtyessä syntyvä alipaine imisi oven kiinni.
Saa tällaisen kyllä hyvinkin kätevästi tehtyä juuri vanhasta
jääkaapista, tai myös pakastimesta, kun kääntää sen vaan kyljelleen
siten että pohja on ulkona seinän läpi. Tällainen ratkaisu on tietysti
hyvin tiivis. Lisäksi läpivienti on varmaan kohtalaisen helppoa
tiivistää PU-tiivistevaahdolla ja teippaamalla pakkausteipillä
höyrysulkumuovit kylkiin ja vetämällä ne kunnolla seinän puolelle.
Hieman hankalampaa sensijaan tällaiseen vanhaan (rikkinäiseen)
jääkaappiin tai pakastimeen perustuvassa ratkaisussa on tehdä siihen
venttiili, jota kautta voi päästää kaappiin sisään lämmintä huoneilmaa,
jotta siellä pysyisi hieman plussan puolella (jos on tarpeen).
Todella kätevä olisi joku kaksoismetallista tehty jousi, joka kaapin
lämpötilan laskiessa nolla akohti avaisi e,. venttiilin josta pääsee
lämmintä huoneilmaa sisään.
PS. Pyydän anteeksi sitä, että tämä postaus ei nyt todellakaan kyllä
kuulu tähän ryhmään, vaan on aika selkeästi aiheen vierestä (off-topic).
Toivottavasti nyt kukaan ei närkästy. Saatte toki ihan mielellän
informoida siitä, että mihin sfnet-ryhmään tällainen postaus parhaite
sopisi. En nyt itse tällä kertaa viitsinyt sitä googlailemalla tähän
"hätään" selvittää.
markus_fin
"Arska" <ari.lehtiniemi@-cut-off-junkmail-terminator-luukku.com> kirjoitti
viestissä:ds51g7$5ip$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> PS. Pyydän anteeksi sitä, että tämä postaus ei nyt todellakaan kyllä kuulu
> tähän ryhmään, vaan on aika selkeästi aiheen vierestä (off-topic).
> Toivottavasti nyt kukaan ei närkästy. Saatte toki ihan mielellän
> informoida siitä, että mihin sfnet-ryhmään tällainen postaus parhaite
> sopisi. En nyt itse tällä kertaa viitsinyt sitä googlailemalla tähän
> "hätään" selvittää.
Sfnet.harrastus.koneet+laitteet voisi olla.
m_f