käyppä katsomassa http://www.pugfan.cjb.net/ sieltä pitäs löytyä faktatietoa
jotenkin muistelisin että ko. mallissa olis ollu jotain ongelmia 2.vaihteen
kanssa.. ja voihan tuollasesta 10v vanhasta pelistä löytyä vaikka mitä
yllätyksiä jos on ollu kiertopalkintona eikä välitetty korjailla kuluvia
osia
-KL-
Tuossa on sama taka-akselisto kuin BX 4X4:ssä, eli takajousitus on Sitikan
jousitus sellaisenaan, eli siihen pätee samat huolto-ohjeet, uudet LHMt n
60k km välein, uudet pallot n 5 vuoden välein. Korkeapaineputket kestävät n
10 vuotta ongelmitta. Pösö käytti sähköistä pumppua taka-akselia varten,
mutta jätti käyttämättä Sitikan venttili-ratkaisuja, joten jos tulee vuoto,
pumppu käy kunnes akku on tyhjä tai kaikki LHMt pihalla. muutenkin koko
4-veto on suoraan otettu BX 4X4:stä. Tarkista että taka-akseliin on laitettu
rasvanipat ja että niitä on rasvattukin akselin laakerien takia. Jos ei ole
laitettu, laita. Jos auton takapyörät takaa katsottuna ovat kun
teinibemarissa ( /-\ ), tiedät että laakerit ovat loppu ( tuntuu ajaessa )
ja jos ajetaan kuluneilla laakereilla, laakeripesät vaurioituvat lopuksi
akselissa. Jos laakerit uusitaan ajoissa, helppo ja halpa operaatio.
Sitten mieleenkiintoinen nippelitieto, ei ole suositeltavaa ajaa kyseistä
autoa dynamometrissa nelivedon toteutuksen takia, joten tarkkana
katsastusaseman ammispoikien kanssa ;) Remppa voi olla kallis sen käsittelyn
jälkeen.
Hyvin pidetty tuollainen olisi kiva lelu, todella harvojen herkkua
sivistysmaissakin, puhumatta Suomen kaltaisesta takapajulasta, konessöörin
kuljin todellakin.
Joskus 90-luvun alussa eräässä sattumoisin tutussa autoliikkeessä joka myi
"pösöötä" oli tällainen korjaamolla, auton omistaja kun oli sitä mieltä,
että peli ei kulje kuten pitäisi. Kyseisen omistajan perheessä (tai
veljeksillä tms.) oli myös uusi 300 ZX, joten sopiva vertailukohde oli
olemassa.
Jos oikein muistan, ahtopaineet eivät tosiaan nouseet kuin hädin tuskin
yhteen kiloon ja juuri tässä mallissa paineitten piti nousta korkeammalle.
En enää muista minne asti, mutta yli yhden baarin kuitenkin.
t: Pekka
Ps: jep, merkityksetäntä pikkutietoa, mutta kuitenkin...
Katsopa www.sportpug.com ja sieltä tuunailijoiden seasta nimimerkki
Flamingo; häneltä löytynee omakohtaisia tuoreita kokemuksia T16:sta.
-KM
Ollaan sitä kuulolla täälläkin.
> Tuossa on sama taka-akselisto kuin BX 4X4:ssä, eli takajousitus on Sitikan
> jousitus sellaisenaan, eli siihen pätee samat huolto-ohjeet, uudet LHMt n
> 60k km välein, uudet pallot n 5 vuoden välein. Korkeapaineputket kestävät
n
> 10 vuotta ongelmitta. Pösö käytti sähköistä pumppua taka-akselia varten,
> mutta jätti käyttämättä Sitikan venttili-ratkaisuja, joten jos tulee
vuoto,
> pumppu käy kunnes akku on tyhjä tai kaikki LHMt pihalla. muutenkin koko
> 4-veto on suoraan otettu BX 4X4:stä. Tarkista että taka-akseliin on
laitettu
> rasvanipat ja että niitä on rasvattukin akselin laakerien takia. Jos ei
ole
> laitettu, laita. Jos auton takapyörät takaa katsottuna ovat kun
> teinibemarissa ( /-\ ), tiedät että laakerit ovat loppu ( tuntuu ajaessa )
> ja jos ajetaan kuluneilla laakereilla, laakeripesät vaurioituvat lopuksi
> akselissa. Jos laakerit uusitaan ajoissa, helppo ja halpa operaatio.
>
Hmm..., kiitos tästä, hieman vain mietityttää että onhan tuo laakerijuttu
varmasti faktaa. Olin aina kuvitellut, että tuo taka-akseli vaiva on ollut
ykköskoppaisten (ennen vm.-92) 405:n ongelma. Mutta vaikka ei se vetopuoli
ole kyllä "suoraan otettu" sitikasta, niin on siinä aika pitkälti BX:ää,
joten pitänee tarkkailla tuota taka-akselia. Eikä niistä nipoista varmaan
haittaakaan siellä akselissa ole. Pystytkö muuten kertomaan mihin kohtaan ne
tulisi tarkalleen asentaa?
> Sitten mieleenkiintoinen nippelitieto, ei ole suositeltavaa ajaa kyseistä
> autoa dynamometrissa nelivedon toteutuksen takia, joten tarkkana
> katsastusaseman ammispoikien kanssa ;) Remppa voi olla kallis sen
käsittelyn
> jälkeen.
>
Tätähän minäkin olen miettinyt, kun tuota ei saa hinatakaan toinen pää
ilmassa. Ens kuussahan tuo selviää, miten äijän käy. Näin harvinaista
kampetta ei katsastajatkaan ole välttämättä koskaan nähneet, joten saattaa
olla luvassa mielenkintoinen keskustelu, että dynotetaanko ne jarrut vai
ei...
> Hyvin pidetty tuollainen olisi kiva lelu, todella harvojen herkkua
> sivistysmaissakin, puhumatta Suomen kaltaisesta takapajulasta, konessöörin
> kuljin todellakin.
>
Konessööri..? Täytynee ottaa Suomen kielen sanakirja esiin.
> Tätähän minäkin olen miettinyt, kun tuota ei saa hinatakaan toinen pää
> ilmassa. Ens kuussahan tuo selviää, miten äijän käy. Näin harvinaista
> kampetta ei katsastajatkaan ole välttämättä koskaan nähneet, joten saattaa
> olla luvassa mielenkintoinen keskustelu, että dynotetaanko ne jarrut vai
> ei...
Sanoisin, että et kovin mielenkiintoista keskustelua saa aikaseksi :)
Itse kun pöräytin oman matun (323 gtx eli nelikko) katsastukseen, setä katto
papereita ja käytiin seuraavantapainen keskustelu:
"ööö, onks tää neliveto"?
"joo, onhan se".
"jahas, mites myö sitten noi jarrut testataan?"
"jaa-a, ei kuule mitään hajua, mutta tohon 2-pyörädynoon sitä et pistä".
Loppupeleissä jarrutesti oli pihalla sorapintaisella parkkipaikalla, vähän
vauhtia, kunnon jarrutus, "jahas, kummaltakin puolelta jäi jälki,
hyväksytään" :)
Tosin kuulemma noilla on jotkut apupyöräjutut olemassa, mutta sen verran
suuritöiset, että eivät jaksa käyttää.
-Mika J
> Loppupeleissä jarrutesti oli pihalla sorapintaisella parkkipaikalla, vähän
> vauhtia, kunnon jarrutus, "jahas, kummaltakin puolelta jäi jälki,
> hyväksytään" :)
> Tosin kuulemma noilla on jotkut apupyöräjutut olemassa, mutta sen verran
> suuritöiset, että eivät jaksa käyttää.
>
> -Mika J
Harmi kun vieläkin perheessä pyörivä vm. -65 Volvo PV "custom" ei ollut
neliveto, joka kesä hirvee rumba säätää rumpujarrut hollille. Tosin niillä
jarruilla nyt ei kummoisia jälkiä sorallekaan olis saanut aikaiseksi :)
Mutta joo, pittääpä kattoa etteivät ala dynolle työntämään tuota kapistusta.
Ei viittis alkaa niitä jakolaatikon sisuskaluja uusimaan. Vaikka on siellä
jakolaatikossa jonkinsorttinen visco/torsen tyyppinen hässäkkä, joka antaa
jollaintapaa periksi, eräs T16 omistaja oli kyllä ihan dynossa testinyt
jarrut omastaan. Meillä on tuolla Yahoo!ssa ollut kovasti T16 omistajien
kesken keskustelua tuosta jakolaatikosta, mutta ei siitä taida kukaan ottaa
selvää, miten se loppupeleissä toimii ja jakaa tuota tehoa etu-takapään ja
etupyörien kesken. Ainakin kaikilla se yrittää sutia melko tarkkaan
yhtäpaljon kun ahtopainemittari napsahtaa 1.3 bariin...
-F-
> Sanoisin, että et kovin mielenkiintoista keskustelua saa aikaseksi :)
> Itse kun pöräytin oman matun (323 gtx eli nelikko) katsastukseen, setä katto
> papereita ja käytiin seuraavantapainen keskustelu:
> "ööö, onks tää neliveto"?
> "joo, onhan se".
> "jahas, mites myö sitten noi jarrut testataan?"
No vähän samanlaista se on kaikilla nelivetosilla. Omaani (BMW 325iX) olen
vuosikymmenen verran käynyt katsastamassa ja muutama kerta on kokeiltu vain
pihalla, yleensä on ajettu dynolle. Muistaakseni viralliset ohjeet
viskolukolliselle antavat kokeiluajaksi max 30 sekuntia, jonka jälkeen pitää
odottaa puoli tuntia, jos ei siinä ajassa mittausta ehtinyt suorittaa.
Yleensä mittaus kestää 5 - 10 sekuntia per akseli, joten ongelmia ei dynolla
käynnistä ole koskaan ollut.
Karusellin pyörittämisessä se visko kuumenee vähintäänkin samaa luokkaa ja
sitä on tullut harrastettua milloin sopiva paikka ja tilaisuus on sattunut
eteen. Vielä tärkeämpää viskon eliniän takaamiseksi on varmistaa, että kaikki
renkaat ovat keskenään riittävän samanlaisia. Muistaakseni vararenkaan
käytössäkin maksiminopeus on 100 km/h, sillä rengas on kokoa 195/60-14, kun
vakiorenkaat ovat 195/65-14. Samaa suuruusluokkaa tulee pyörimismatkaeroksi,
mikäli toisella akselilla ovat kuluneemmat renkaat kuin toisella. Siksi
esim. yhden renkaan tuhoutuessa pitää käytännössä vaihtaa kaikki renkaat.
Timo
Mitkäs autossa on sitten niitä ekaksi hajoovia osia, kun autolla on ajettu
semmoset 150000km? Mitä olis pitäny uusia tähän mennessä, mitä tulee
uusintaan seuraavan 50000km aikana jne... Autossa jota oon katellut on tehty
kytkinremontti.
Nippelitiedon kun otit esille, niin korjataan tämä nelivetojuttu. BX:ssä
ja turbottomissa 405-nelikoissa on kutakuinkin sama neliveto, mutta
T16:ssa on ME-sarjan (pakettiautokamaa :) laatikko edellisten BE:n
sijaan.
--
Petri Airaksinen / Petri.Ai...@lut.fi
Korpimetsänkatu 10 A27 / +358-40-516 2642
FIN-53850 Lpr / porkkis@ircnet
E-mail originating from free addresses will be rejected
Ulkonäön perusteella takaperä on sama kuin 505:ssa. Onko siinä torsenia,
ja mikä välitys?
-KM
Todennäköisesti / mahdollisesti koirivia osia normaaliajossa:
1. Sytytyspuolat. 1 per tulppa (suorasytytys), menevät kuulemma kaikki
jossain vaiheessa, ovh. 190euroa kpl. Itse olen vaihtanut yhden.
2. Etutukivarsien takahelat.
3. No se kytkin taitaa kestää jotain 100 000km.
4. Aika monella on hydraulinen kytkin mennyt vaihtoon, myös itsellä
korjattu. Siis ne sylinterit polkimen tai kytkimen päässä. Taitaa olla
ainakin ainoa 405, jossa moinen on, euroopan v#¤tumaisin korjata, ellei
tiedä oikeita kikkoja.
Huollot normaalien öljynvaihtojen yms. LISÄKSI, näitä ei siis välttämättä
ole merkitty normaaleihin huoltoihin:
1. Jakolaatikon öljyt. Itse vaihdoin omani heti kun sain auton ja sieltä
tuli aivan ihmeellistä kuraa.
2. Itse vaihdan vielä vaihde- ja perälaatikonkin öljyt. Suositeltavaa.
3. Perän hydrauliöljyt pitää tosiaan uusia 60tkm, pallo (huom, siis 1 pallo)
5 vuoden välein. Tämä on merkitty vain sivuhuomautuksella huolto-ohjelmaan.
Sitten haluaisin tappaa pari legendaa tuosta T16 vikaantumisesta ja osien
kalleudesta.
1. Turbo on Garret VAT25 eli muuttuvageometrinen hässäkkä, en tiedä että
missään muussa autossa olisi käytössä tätä turboa. Harvinainen -> kallis.
MUTTA jos nyt jokin ei suorastaan riko turboa, niin sen huolto käsittää
laakeroinnin, mahdollisesti siipien kuulapuhalluksen. Ei ole kallista, esim
Proturbo tekee laakeroinnin noin 500 euroa. Pitäisi kestää vähintään 200
000km, HUOM, autossa on ns. "turbo-timer" vakiona, joka kierrättää
jäähdytysnestettä turbossa jonkin aikaa moottorin sammutuksen jälkeen.
2. Jakolaatikon heikkous. No se on voimansiirron heikoin lenkki, ja kallis
uusia kokonaan, mutta ei nyt niin heikko ole. Tiedän erään T16 omistajan
joka oli rikkonut raskaalla ajolla turbo Imprezastaan 5 vaihdelaatikkoa,
ajaa nykyään T16:lla ja on tyytyväinen pösöön. Jos jakolaatikkoa hajoaa,
sitä ei ole välttämätön uusia kokonaan, sinne vaihdetaan 2 sisäkkäistä
akselia, noin 1900 euroa. Mutta sieltä voi kyllä mennä pienempiä
hammaspyöriäkin, jolloin remontti on isompi. MUTTA yleensä kyseessä on vain
nuo 2 akselia.
Näiden 2 osan lisäksi autossa ei ole MITÄÄN harvinaista tai kallista osaa,
onhan kyseessä sentään 405 Peugeot, tosin 75% näistä Suomessa on noita
ykköskoppaisia, jotka näyttää maallikosta samalta autolta, mutta loppujen
lopuksi tekniikassa on paljon erilaista osaa. Sähkövikoja ei ole näissä
kakkoskopan 405:issa niin paljon kuin noissa edellisissä, joista joka
kolmannessa on takavalot sekaisin.
Ja lopuksi, autossa on ns."overboost" ominaisuus, joka antaa 1.3barin
ahdoilla 220hp / 318Nm tehot, neliveto ja hyvät varusteet. Jos jostain
löydät tuohon hintaan tehokkaamman, paremmin varustellun ja vähemmän ajetun
nelikon, niin osta pois. Mutta kun niitä _ei_ ole.
-Mie itte-
Typo, tuo puola maksaa 160 euroa eikä 190 kipale.
-F-
Saako vielä kysyä, että kuinka paljon omallasi on ajettu, ja kuinka paljon
kuvittelet sillä vielä ajavasi ennen kun koko hökötys leviää? Mitään
käsitystä siitä, kuinka paljon tollasesta 150 000km ajetusta viidellä
omistajalla olleesta pelistä kannattais maksaa - vai kannattaako ostaa
ollenkaan? Korin pitäis olla täysin virheetön.
> Kuinka paljon on "sallittu" toleranssi a) etu-/takapään välillä ja b)
> samalla akselilla olevien renkaiden välillä ?
En ole nähnyt lukuja, mutta tuo varapyörän laskennallinen ero on noin
10 milliä halkaisijaltaan, mikä tekee runsaat 1,5 prosenttia, kun
renkaan kokonaishalkaisija on noin 60 cm. Tätä senttiä enempää en
suosittele edes tilapäiseksi eroksi kummassakaan tapauksessa.
Kannattaa lisäksi muistaa, että eri rengasmallien käytännön
korkeuksissa on eroja, vaikka rengas olisi kokomerkinnöiltään
samanlainen. Siksi en näe mitään syytä käyttää muita kuin samanlaisia
renkaita kaikissa pyörissä. Myös rengaspaineita kannattaa tarkistaa
säännöllisesti, sillä vajaapaineisen renkaan vierintäkehä lyhenee
paineen laskiessa.
Minulla on yksi kesärengaskerta, missä toinen pari on eri valmistuserää
kuin toinen ja nyt niissä on pari milliä eroa keskenään. Normaalissa
tapauksessa oma autoni kuluttaa renkaita hyvinkin tasaisesti ajotavasta
riippumatta. Olen hieman pelännyt, riittääkö tuo ero aiheuttamaan
ongelmia esim. pitkällä ajomatkalla Saksassa. Seuraavalla kerralla
renkaita ostaessani varmistan, että kaikki ovat samaa valmistuserää.
Timo
Hmmm, sanoisin kyllä että jos laitat tuon auton, niin sulla pitää olla varaa
huollattaa sitä määräaikaishuoltoja useammin tai sitten sen verran peukalo
kämmen syrjässä, että osaat roplata sitä itse. Se on loppujen lopuksi melko
monimutkainen auto teknisesti, joten potentiaalisia vikaantumiskohteita on
paljon, varsinkin kun tuota ikää alkaa olemaan. Ilmastointi, varashälytin,
sähkö sitä ja tätä, säätyvä jousitus, neliveto, turbotus on toteutettu melko
monimutkaisesti turbon nestejäähdytyksineen ja muuttuvan geometrian
säädöllä, välijäähdytys on myös erikoinen ilma-neste-ilma järjestelmä jne...
Mutta itse näen kaikki em. jutut lähinnä mukavana haasteena, jos hajoaa niin
korjataan, kyseessä on minun harrastus. Ja etkös sinäkin kysele tätä
.harrastus.autot ryhmässä ;)
Jos kyseessä on se T16:sta joka on nettiautossa kaupan, sillä tais olla
pyyntiä 13000 jotain, niin ei se pielessä ole, jos tekniikka on ok.
Tällainen oli sportpugissa myytävänä aiemmin, autolla on ajettu radalla
ainakin jonkun verran jossain vaiheessa, en tiedä onko ennen vai jälkeen
konerempan:
>M: 405 T16 -93
>« Kirjoitettu: 23.02.03 15:45:35 »
>---------------------------------------------------------------------------
-----
>
>Mittarilukema 248tkm, tehdasuusi kone jolla ajettu 15tkm ja on takuuta
jäljelläkin pari kuukautta vielä
>Turbo,vaihdelaatikko rempattu samalla kun laitettiiin uusi kone.
Jakolaatikko tehty juuri.
>Väriltään on punainen, on lohkolämppärii on hälytintä.
>
>Mahdollisuus saada Spaxin kynätolpat mukana plus muuta sälää.
>
>H. 13500e / tarjous
>
>tiedustelut 040-7362883 / Jari
-F-
Tuota noin, perässä on Torsen lukko. Sen välityssuhdetta en löytänyt
mistään, mutta pitäiskö sen välityssuhde olla sama kuin vetopyörästössä,
0.2542 (hammasluvut 15/59)?
http://members.surfeu.fi/peugeotsivut/t16/t16voimansiirto.htm
-F-
Ei kai 505:n lukko sentään torsen ollut?
> Ei kai 505:n lukko sentään torsen ollut?
Ihan viimeisisssä vuosimalleissa oli, ABS:n takia. N.86-88 absilaiset
oli kokonaan ilman lukkoa.
--
Torsen ei ole varsinaisesti lukko vaan se on itse tasauspyörästö ja
ruuveilla toteutettuna se pystyy jakamaan vääntöä epätasan renkaiden
välille.
Torsenin ja vetopyörästön välityssuhteet voivat olla erilaisia, ja tuo
vetopyörästön välityssuhde ilmoitetaan tavallisesti tuon ilmoittamasi
luvun käänteislukuna, tulokseksi saadaan paljon helpommin ymmärrettäviä
lukuja, eli 1:3,93 ja pelkän jakajan ilmoittaminen riittää.
Oliko noissa uudemmissa 4-kanavainen ABS? Muuten en näe tarvetta Torsenille.
Ville
Kyseinen auto on jo myyty.
-Krister-
> Oliko noissa uudemmissa 4-kanavainen ABS? Muuten en näe tarvetta Torsenille.
Dunno, ATE:n järjestelmä vuodelta -86.
-KM
kysessä 505 turbo -88 ABS jne...
V-M