Automaatilla vuoristoon?
Asko Ikävalko
automaattivaihteisella kiesillä. Kuormana 2 hlöä sekä
majoitustarvikkeet, mutta katolla eikä peräkoukussa ole tarkoitus
roikottaa kuormaa.
Vuoristoajamisesta ei ole mitään kokemusta ennestään. Mutta, olen
kuullut, että alamäet pyritään pääsääntöisesti tulemaan samalla
vaihteella alas kuin ylöskin mentäisiin. Näin ollen jyrkissä alamäissä
kun pakotan automaattilootan kolmoselle tai kakkoselle, saattaa kone
alkaa huutamaan ~3000rpm kierroksilla.
Pitäisikö alamäissä pyrkiä käyttämään välillä jalkajarrua ja välillä
moottorijarrutusta vai voinko pyrkiä käyttämään pelkkää
moottorijarrutusta silläkin uhalla, että moottori sitten huutaa
kokoajan isoilla kierroksilla? Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa,
että jäähdytin keittäisi heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella
ajettaessa?
Entäs jarrunesteet... Corsa on rekisteröity käyttöön 10/2007, joten ei
kai jarrunesteet vielä voi olla vanhentuneet/vesittyneet? Mutta, onko
Norjalaisilla muutenkin paremmat jarrunesteet autoissaan ja olisiko
minun syytä vaihtaa nesteet parin viikon kesälomareissun vuoksi
deluxe-nesteeksi?
-Asko
Matti Grönroos
>
> Vuoristoajamisesta ei ole mitään kokemusta ennestään. Mutta, olen
> kuullut, että alamäet pyritään pääsääntöisesti tulemaan samalla
> vaihteella alas kuin ylöskin mentäisiin.
Oikeastaan ei. Vuoristossa käsivaihteisella usein kannattaa alas
tulla pykälää pienemmällä kuin sama mäki mentäisiin ylös. Tämä
aika usein tarkoittaa kakkosta, koska kolmosella vaihto kiihtyisi
liikaa. Onpa sitä joskus ykköselläkin pöristelty. Automaagilla
yritetään noudattaa suunnilleen samaa periaatetta.
Nykyautot vääntävät sen verran hyvin, että mainitsemasi pelisääntö
rupeaa olemaan menneen ajan mytologiaa.
> Näin ollen jyrkissä alamäissä
> kun pakotan automaattilootan kolmoselle tai kakkoselle, saattaa kone
> alkaa huutamaan ~3000rpm kierroksilla.
Anna huutaa. Kyllä ääntä maailmaan mahtuu...
> Pitäisikö alamäissä pyrkiä käyttämään välillä jalkajarrua ja välillä
> moottorijarrutusta vai voinko pyrkiä käyttämään pelkkää
> moottorijarrutusta silläkin uhalla, että moottori sitten huutaa
> kokoajan isoilla kierroksilla? Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa,
> että jäähdytin keittäisi heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella
> ajettaessa?
Itse olen noilla seuduilla käyttänyt kumpaakin taktiikkaa, tiestä
ja tilanteesta riippuen. Jarrutukset lyhyitä ja tiukkoja, jotta
nopeus putoaa laakista riittävän alas.
Ainakaan oma kalustoni ei ole kärsinyt lämpöongelmista.
> Entäs jarrunesteet... Corsa on rekisteröity käyttöön 10/2007, joten ei
> kai jarrunesteet vielä voi olla vanhentuneet/vesittyneet? Mutta, onko
> Norjalaisilla muutenkin paremmat jarrunesteet autoissaan ja olisiko
> minun syytä vaihtaa nesteet parin viikon kesälomareissun vuoksi
> deluxe-nesteeksi?
En ottaisi liiallista stressiä. Ei vuoristoteillä ole
ylenmääräistä jarruttelutarvetta.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
tyytymätönköhän
ajaneeni.
Komiat maisemat kylläkin.
Petri Kekkonen
> Oikeastaan ei. Vuoristossa käsivaihteisella usein kannattaa alas tulla
> pykälää pienemmällä kuin sama mäki mentäisiin ylös.
Tuossa on se hyvä puoli että tuolloin ei ainakaan tule ajettua paljon
lujempaa alas kuin ylös. Muuten ei ole kyllä tullut mieleen koskaan kokeilla
tuollaista.
>> kun pakotan automaattilootan kolmoselle tai kakkoselle, saattaa kone
>> alkaa huutamaan ~3000rpm kierroksilla.
>
> Anna huutaa. Kyllä ääntä maailmaan mahtuu...
Ei kai hiljaisista nykyautoista mitään kuulu vielä 3000 rpm koneessa, kun ei
mun vanhastakaan...?
> Itse olen noilla seuduilla käyttänyt kumpaakin taktiikkaa, tiestä ja
> tilanteesta riippuen. Jarrutukset lyhyitä ja tiukkoja, jotta nopeus putoaa
> laakista riittävän alas.
Sama taktiikka täälläkin ollut käytössä. Enkä saanut viimekesänäkään jarruja
kuumenemaan sen kummemmin vaikka välillä tahallani kiihdytin alamäkeen
suorilla suunnilleen sen minkä auto kulkee. Etulevyt oli jyrkän laskupätkän
jälkeen hiukan alle +300°C jos nyt oikein muistan. En vain tiedä onko tuo
nyt paljon lämmintä vai ei.
- Petri
Petri Kekkonen
> Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa, että jäähdytin keittäisi
> heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella ajettaessa?
Ei ole koskaan keittänyt, ja tuskinpa Norjassa muutenkaan kauhean kuuma on.
Harmittaa vieläkin kun en muistanut katsoa ajotietokoneelta oikeaa moottorin
lämpöä kun kesällä madeltiin tunti ruuhkassa motaria ja ulkolämpö oli +41°C.
- Petri
Turo Takanen
viestissä:UxNOj.326$Jw5...@read4.inet.fi...
> Pitäisikö alamäissä pyrkiä käyttämään välillä jalkajarrua ja välillä
> moottorijarrutusta vai voinko pyrkiä käyttämään pelkkää moottorijarrutusta
> silläkin uhalla, että moottori sitten huutaa kokoajan isoilla
> kierroksilla? Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa, että jäähdytin
> keittäisi heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella ajettaessa?
Tuskin keittää, mutta onhan siinä autossasi varmaankin lämpömittari tai edes
merkkivalo, josta voi tilannetta seurata?
> Entäs jarrunesteet... Corsa on rekisteröity käyttöön 10/2007, joten ei kai
> jarrunesteet vielä voi olla vanhentuneet/vesittyneet? Mutta, onko
> Norjalaisilla muutenkin paremmat jarrunesteet autoissaan ja olisiko minun
> syytä vaihtaa nesteet parin viikon kesälomareissun vuoksi
> deluxe-nesteeksi?
Meillä talvikulkineessa on jarrulitkujen vaihtovälisuositus 2 vuotta, joka
vuosi silti olen pyrkinyt vaihtamaan. Kesäkulkineessa olen pitänyt parin
vuoden väliä riittävänä. Useimmissa on merkitty 5 vuotta vaihtoväliksi ja se
varmasti onkin ihan riittävä. Tuossa talvikulkineessa kun on muukin
hydrauliikka samojen litkujen perässä, niin syytä vaihdella riittävän usein.
Jotkut ajavat samoilla jarrunesteillä jopa parikymmentä vuotta... jos
epäilet nesteiden kuntoa jostain syystä jo tuossa vaiheessa, niin voithan
vaikka kävästä korjaamolla mittauttamassa kuinka paljon siellä on vettä
seassa, sen mittaamiseen kun on olemassa mittareita.
--
Turo Takanen
Xantia 1.8SX & CB 350S
Matti Grönroos
> "Matti Grönroos" <matti.g...@iki.fi> wrote:
>> Oikeastaan ei. Vuoristossa käsivaihteisella usein kannattaa alas tulla
>> pykälää pienemmällä kuin sama mäki mentäisiin ylös.
>
> Tuossa on se hyvä puoli että tuolloin ei ainakaan tule ajettua paljon
> lujempaa alas kuin ylös. Muuten ei ole kyllä tullut mieleen koskaan kokeilla
> tuollaista.
Järkevän alamäkivaihteen sanelevat auton ominaisuudet, tien
jyrkkyys ja tavoitenopeus. Aika usein on niin, että saman mäen
auto kykenee vaivatta nousemaan pykälää suuremmalla vaihteella.
Ilkka Haapavirta
Paitsi ehkä jossain Trollstigetillä.
Joskus ajelimme Italian Alpeilla/Dolomiiteilla Corsa 1.0:lla ja siitä
meinasiu loppua tehot ylämäissä. :^)
Jos laatikossa on manuaaliasento, sitä kannatta pitää päällä koko ajan.
Ylämäessä se antaa kierrosten nousta ylemmäksi, joten tehoa riittää
paremmin.
Alamäessä sillä voi valita vaihteen koko ajan tilanteen mukaan.
Muutenhan automaattilaatikon "numeroarvot" (4, 1) määrittävät vain suurimman
sallitun vaihteen.
Alamäessä kannatta käyttää moottorijarrutusta niin pitkälle kuin korvat
kestää. Sen jälkeen joutuu välillä polkemaan jarruakin.
Jarrunesteistä en osaa sanoa, mutta ainakin jarrupalat kuluivat Alpeilla
niin, että pölykapselien taustat oli täynnä punaista pölyä.
Ja flekti varmaan pyörii pitkissä nousuissa koko ajan ja pitkään vielä sen
jälkeenkin, mutta tuskin nykyauto sentään keittää. Tai ei ainakaan
varoittamatta ensin mittarilla tai varoitusvaloilla.
Ilkka
Ilkka Haapavirta
PenttiL
> Heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä Norjaan ajelemaan Opel Corsa 1.4
> automaattivaihteisella kiesillä. Kuormana 2 hlöä sekä
> majoitustarvikkeet, mutta katolla eikä peräkoukussa ole tarkoitus
> roikottaa kuormaa.
>
> Vuoristoajamisesta ei ole mitään kokemusta ennestään. Mutta, olen
> kuullut, että alamäet pyritään pääsääntöisesti tulemaan samalla
> vaihteella alas kuin ylöskin mentäisiin. Näin ollen jyrkissä alamäissä
> kun pakotan automaattilootan kolmoselle tai kakkoselle, saattaa kone
> alkaa huutamaan ~3000rpm kierroksilla.
>
> Pitäisikö alamäissä pyrkiä käyttämään välillä jalkajarrua ja välillä
> moottorijarrutusta vai voinko pyrkiä käyttämään pelkkää
> moottorijarrutusta silläkin uhalla, että moottori sitten huutaa
> kokoajan isoilla kierroksilla? Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa,
> että jäähdytin keittäisi heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella
> ajettaessa?
>
keittämättä tai jos on keittämään herkkä huomaa tämän jo tasamaalla
helteessä kun pysähtyy moottoritien jälkeen ensimmäisiin
liikennevaloihin jolloin orastavasti saattaa puklata. Eikä tämäkään
vielä vaarallista jos pari tippaa tulee paisuntasäiliön korkin
hengitysreiästä helteellä - jos ei suorastaan kiehu nesteet ulos.
Muuten, todella kuumaa konetta ei kannata kovan ajon jälkeen
välittömästi sammuttaa. Voi mennä kansi tms.
Monen henkilöauton perässä vielä asuntovaunu jonka yhdistelmän massaa
kone jarruttaa, myös siellä Norjassa...
> Entäs jarrunesteet... Corsa on rekisteröity käyttöön 10/2007, joten ei
> kai jarrunesteet vielä voi olla vanhentuneet/vesittyneet?
No ei...
Mutta, onko
> Norjalaisilla muutenkin paremmat jarrunesteet autoissaan ja olisiko
> minun syytä vaihtaa nesteet parin viikon kesälomareissun vuoksi
> deluxe-nesteeksi?
>
> -Asko
>
>
Alkaa mennä jo "hifistelyksi", mutta jos haluaa kaikki tehdä ihan vimpan
päälle, why not...
-P
Matti Grönroos
> Ei ne Norjan vuoristot ihan hirvittäviä ole, ainakaan Alppeihin verrattuna.
> Paitsi ehkä jossain Trollstigetillä.
Hirvittävyys ihmisen ja auton kannalta ovat kaksi eri asiaa...
Eihän Trollstigen edes ole kovin jyrkkä, mutta kuilun reunalla
keikkuminen toki saattaa aiheuttaa hirvittämistä.
Norjan vuoristotiet ovat keskimäärin jyrkempiä kuin Alppien;
poikkeuksiakin tietysti on. Norjassa on kuitenkin aika vähän teitä
yli 1400 metrin korkeudessa ja korkeusero laakson ja solan välillä
harvoin on yli kilometriä. Ylämäet ovat jyrkkyydestään huolimatta
verraten lyhyitä Alppien nousuihin verrattuina ja auto pääsee aika
pian lepäämään.
Tietysti esimerkiksi Corsa varustettuna 1,0-litraisella
nuhapumpulla voi olla aika toivoton laite vuoristossa. Minulla oli
joitakin aikoja sitten sellainen sijaisautona ja onnistuin
sammuttamaan sen kahdesti ennen kuin pääsin autoliikkeen pihalta
kadulle. Jos kytkimen nosti ennen kuin kierroksia oli 2500, vehje
sammui armotta. Ja kierrosten nouseminen tuolle tasolle kesti,
kesti, kesti... Tuollaisilla Sorsilla pitäisi heittää vesilintua.
Miika Kahelin
Vuosirtoserpentiiniä alas tullessa menee hyvin ajotapa jossa lasket
kokoajan tarpeeksi pienellä vaihteella mottorijarrutuksella ja polkaset
jarrulla vauhdin pois aina mutkaan tultaessa.
Nykyautoissa on sähköflekti joa hoitaa syylärin tuuletuksen vaikka vehje
seisoisi paikallaan.
Ei siellä jarruissa mitään deluxe nesteitä tarvita kunhan ei ole vettä
joukossa, eli kyllä ne aika-ajoin kannattaa vaihtaa.
--
MK
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> Vuosirtoserpentiiniä alas tullessa menee hyvin ajotapa jossa lasket
> kokoajan tarpeeksi pienellä vaihteella mottorijarrutuksella ja polkaset
> jarrulla vauhdin pois aina mutkaan tultaessa.
Sinänsä ihan hyvä ohje. Maisemanautinto kyllä kärsii hieman jos tie
kulkee kuilun partaalla ja peilistä näkee kuinka raskas ajoneuvo
lähestyy nopeasti. Nopeus saa siis kuitenkin olla "järkevän kova"
(häilyvä käsite, turistin ja paikallisen rekkakuskin näkemykset asiasta
voivat erota melkoisesti).
--
Kaj
Juuso
ettei
tapahdu "jarrujen häipymistä."
Pitkän jarrutuksen seurauksena saattaa tosiaan jarrut häipyä kokonaan.
Nuorena poikana (80 luvulla) tuli ajeltua Kuopiossa ja tulin jyrkkää mäkeä
alas jarrutellen pikkuhiljaa,
yllättäen jarrut hävisivät kokonaan. Siinäpä iski jo pikku paniikki, 1
vaihdetta kun ei siinä vauhdissa saanut päälle
ja kakkosella mentiin aika lujaa.
Jarrupalat olin ostanut sieltä mistä halvimmalla sain.
terv Juuso
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:fuhjg8$83d$1...@oravannahka.helsinki.fi...
PenttiL
> wrote:
>> Heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä Norjaan ajelemaan Opel Corsa 1.4
>> automaattivaihteisella kiesillä. Kuormana 2 hlöä sekä
>> majoitustarvikkeet, mutta katolla eikä peräkoukussa ole tarkoitus
>> roikottaa kuormaa.
>>
muuten kuin että automaattilaatikon öljyt käyvät vähän kuumempina.
Eikä tuo moottorin ja kulkineen koko sinänsä ole merkityksellinen mikäli
osaa ottaa ao. kapineen kapasiteetin huomioon. Itsellä ensimmäinen auto
oli FIAT 600 jolla tuli tehtyä todella monenlaista reissua enkä saanut
sitä _kunnolla_ kertaakaan keittämään vaikka oli takatuuppari eikä
syylari välttämättä parhaassa paikassa jäähdytyksen kannalta.
-P
Jusba
"Juuso" <l...@netti.fi> wrote in message
news:480c8310$0$8159$9b53...@news.fv.fi...
> Kannattaa ainakin tarkistaa että jarrupalat ovat riittävän laadukkaita,
> ettei
> tapahdu "jarrujen häipymistä."
> Pitkän jarrutuksen seurauksena saattaa tosiaan jarrut häipyä kokonaan.
> Nuorena poikana (80 luvulla) tuli ajeltua Kuopiossa ja tulin jyrkkää mäkeä
> alas jarrutellen pikkuhiljaa,
> yllättäen jarrut hävisivät kokonaan. Siinäpä iski jo pikku paniikki, 1
> vaihdetta kun ei siinä vauhdissa saanut päälle
> ja kakkosella mentiin aika lujaa.
> Jarrupalat olin ostanut sieltä mistä halvimmalla sain.
>
Mites ne jarrupalat siihen jarrujen häipymiseen vaikuttaa?
-jusba
Jan Andersson
No nimenomaan vaikuttaa :)
Haipyminen voi johtua muutamasta asiasta: Kuumetessaan jarrupalan pinta
lasittuu eika jarruta yhta hyvin kuin ennen. Halvemmat/matalammilla
nopeuksille tai kevyemmalle kaytolle tarkoitetut palat lakkaa
jarruttamasta nopeammin. Korkeamman lampoluokan palat jarruttaa hyvin
vaikka kuumenisivatkin tavallista enemman, mutta kylmana ei jarrutusteho
taas ole yhta hyva. Esim. ratakaytossa yleensa vaihdetaan palat sellaisiin.
Lisaksi jarruneste voi olla kiehumispisteeltaan niin alhainen, etta
kuumentuneet jarruosat saa nesteen kiehumaan ja jarrut haipyy sen takia.
Uudet/paremmat nesteet sisaan. Vanhoissa nesteissa voi olal kosteutta
joka kiehyy viela herkemmin.
Lisaksi viela umpinaiset jarrulevyt ei paasta kuumenevista paloista
vapautuvia kaasuja pois levyn ja palan valista tarpeeksi nopeasti,
jolloin pala ei tarraa kunnolla. Poratut tai uritetut levyt auttaa
puolestaan tahan.
Jan
Jusba
"Jan Andersson" <bug...@REMOVErocketmail.com> wrote in message
news:673i8gF...@mid.individual.net...
> No nimenomaan vaikuttaa :)
>
> Haipyminen voi johtua muutamasta asiasta: Kuumetessaan jarrupalan pinta
> lasittuu eika jarruta yhta hyvin kuin ennen. Halvemmat/matalammilla
> nopeuksille tai kevyemmalle kaytolle tarkoitetut palat lakkaa
> jarruttamasta nopeammin. Korkeamman lampoluokan palat jarruttaa hyvin
> vaikka kuumenisivatkin tavallista enemman, mutta kylmana ei jarrutusteho
> taas ole yhta hyva. Esim. ratakaytossa yleensa vaihdetaan palat
> sellaisiin.
>
> Lisaksi jarruneste voi olla kiehumispisteeltaan niin alhainen, etta
> kuumentuneet jarruosat saa nesteen kiehumaan ja jarrut haipyy sen takia.
> Uudet/paremmat nesteet sisaan. Vanhoissa nesteissa voi olal kosteutta joka
> kiehyy viela herkemmin.
>
> Lisaksi viela umpinaiset jarrulevyt ei paasta kuumenevista paloista
> vapautuvia kaasuja pois levyn ja palan valista tarpeeksi nopeasti, jolloin
> pala ei tarraa kunnolla. Poratut tai uritetut levyt auttaa puolestaan
> tahan.
>
>
Minulle on kyllä opetettu että jarrujen häipyminen johtuu siitä kun
jarruneste alkaa kiehua jonka seurauksena sinne tulee kuplia. Sitten jarrua
painettaessa nuo kuplat siellä välissä painuvat kasaan ja näin ollen ei
saada jarrusatulan männille asti tarpeeksi voimaa painamaan paloja. Tietysti
jos palassa on parempi lämpökilpi niin se pitkittää tuota aikaa jonka
jälkeen neste alkaa kiehua. Mielestäni se syy siihen jarrujen häipymiseen on
kuitenkin siellä nesteessä tapahtuva muutos, ei niinkään siinä palassa.
Palassa tapahtuva lasittuminen toki heikentää jarru tehoa, mutta ei kyllä
varsinaisesti saa jarruja häipymään kokonaan niin kuin tuo neesteessä
tapahtuva muutos tekee.
-jusba
SOS
> välittömästi sammuttaa. Voi mennä kansi tms.
> Monen henkilöauton perässä vielä asuntovaunu jonka yhdistelmän massaa kone
> jarruttaa, myös siellä Norjassa...
>
Jaa että nuinko?
Ei siinä ainakaan uskoa puutu tipparellun kuskilta :DDD
http://www.youtube.com/watch?v=xlS1AtqUxl4
t:S
Jukka Töyrylä
"SOS" <sami.sa...@sattanen.fi.INVALID> kirjoitti viestissä
news:jL0Pj.340296$%P7.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
>
> Ei siinä ainakaan uskoa puutu tipparellun kuskilta :DDD
>
> http://www.youtube.com/watch?v=xlS1AtqUxl4
>
Huomauttaisin kohteliaimmin, että videolla esiintynyt Renault 5 ei ole
tipparellu, vaikka ensimmäisten vuosimallien tekniikka perustuikin pitkälti
tipparenuun.
http://www.autowiki.fi/index.php/Renault_R4
http://www.hs.fi/juttusarja/suomiajoi/artikkeli/Tipparellu+osasi+jo+olla+muunneltava/1135226069682
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
http://img221.imageshack.us/img221/6514/ptrksc8.jpg
Sami Setälä
> moottorijarrutusta vai voinko pyrkiä käyttämään pelkkää moottorijarrutusta
> silläkin uhalla, että moottori sitten huutaa kokoajan isoilla
> kierroksilla? Onko nykyautoissa enää sitä ongelmaa, että jäähdytin
> keittäisi heinäkuun helteillä alle 50 km/h nopeudella ajettaessa?
Sellainen pointti tässä koko keskusteluketjussa on päässyt porukalta
unohtumaan, että nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä polttoainetta
lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti, eli moottorin lämpö
itse asiassa alkaa pudota selvästi jo yllättävän lyhyen yhtämittaisen
moottorijarrutuksen jälkeen. Äkkiä ajatellen en olisi lainkaan huolissani
moottorin lämpenemisestä moottorijarrutusosuuksilla. Tokihan moottorin
kitkasta sitä lämpöäkin tulee, mutta tuskin kuitenkaan sellaisia määriä,
että siitä mitään ongelmaa olisi.
Suurempi kysymysmerkki ehkä tässä tapauksessa on tuo automaattilaatikko, jos
se on ihan oikea automaatti eikä mikään robottivaihteisto, joka on
todellisuudessa manuaali johon on lisätty kytkintä ja keppiä korvaava
automatiikka. Nimittäin läheskään kaikki automaatit eivät osaa käyttää
turbiinilukkoa moottorijarrutuksessa, ja silloin vaarana onkin
vaihteistoöljyjen ylikuumeneminen, jos kierrokset pakotetaan kovin
korkealle.
-Sami-
Miika Seppänen
wrote:
>Minulle on kyllä opetettu että jarrujen häipyminen johtuu siitä kun
>jarruneste alkaa kiehua jonka seurauksena sinne tulee kuplia. Sitten jarrua
>painettaessa nuo kuplat siellä välissä painuvat kasaan ja näin ollen ei
>saada jarrusatulan männille asti tarpeeksi voimaa painamaan paloja. Tietysti
>jos palassa on parempi lämpökilpi niin se pitkittää tuota aikaa jonka
>jälkeen neste alkaa kiehua. Mielestäni se syy siihen jarrujen häipymiseen on
>kuitenkin siellä nesteessä tapahtuva muutos, ei niinkään siinä palassa.
>Palassa tapahtuva lasittuminen toki heikentää jarru tehoa, mutta ei kyllä
>varsinaisesti saa jarruja häipymään kokonaan niin kuin tuo neesteessä
>tapahtuva muutos tekee.
Sulle ei sitten ole tullut vastaan ylikuumenneita (vaan ei kiehuvia)
jarruja? Kiehumisen tunnistaa polkimen painumisesta pohjaan,
häipymisen tarvittavan jarrutusvoiman lisääntymisestä, ja
mahdollisesti myös takapyörien lukkiutumisesta, koska etujarrut
kuumenevat yleensä takajarruja enemmän. Tuossapa kuva
ylikuumentuneesta jarrusta, levyyn on tarttunut palan
kitkamateriaalia:
http://lampredi.ath.cx/Appara/images/P6021842.jpg
Ylikuumentuessa palan kitkamateriaali alkaa sulamaan ja kaasuuntumaan,
kaikki tämä laskee reippaasti jarrutustehoa. Oikea tapa jarruttaa
rasittavissa olosuhteissa on tehdä lyhyitä, voimakkaita jarrutuksia,
vaikka juuri ne äkkiseltään tuntuisivatkin rasittavilta. Rauhallinen,
pidempään kestävä jarrutus kuumentaa kuitenkin jarruja enemmän, ja
usein toistuvina jarruille jää vähemmän aikaa haihduttaa lämpöä pois
jarrutusten välillä. Juuri tällä tavalla tuokin kuva levy on poltettu.
:)
-Miika
Petri Kekkonen
> kuumenevat yleensä takajarruja enemmän. Tuossapa kuva
> ylikuumentuneesta jarrusta, levyyn on tarttunut palan
> kitkamateriaalia:
> http://lampredi.ath.cx/Appara/images/P6021842.jpg
> Ylikuumentuessa palan kitkamateriaali alkaa sulamaan ja kaasuuntumaan,
> kaikki tämä laskee reippaasti jarrutustehoa.
Mitne kuumana levyjen sitten pitää suunnilleen käydä että tuollaista
tapahtuu? Vai johtuuko se enemmänkin siitä, että pitkä jarrutus kuumentaa
tehokkaammin myös niitä paloja?
Tämmöistä mittailin viimekesänä Alpeilla kun alamäkeen ajelin, mutta en vain
tiedä onko tuo viileää, kohtuullista vai kuumaa jarrujen kannalta:
http://kotisivu.suomi.net/kekkonen/kesa_07/04535_web.jpg
- Petri
Petri Kekkonen
> Ja flekti varmaan pyörii pitkissä nousuissa koko ajan ja pitkään vielä sen
Ei ainakaan Bemarilla. Sähköflekti tuossa taitaa pyöriä normaalioloissa
lähinnä ilmastoinnin tarpeen mukaan jos nopeudet on hyvin pieniä, enkä
huomannut nousuissa mitään eroa tässä. Viskoflektiäkään ei saanut nousuissa
tarttumaan, motarilla ruuhkassa seisoessa kyllä.
- Petri
SOS
>
> Huomauttaisin kohteliaimmin, että videolla esiintynyt Renault 5 ei ole
> tipparellu, vaikka ensimmäisten vuosimallien tekniikka perustuikin
> pitkälti tipparenuun.
>
no, ei sitte. Mutta hauska viteo oli kuitenki. :)
t:SOS
Krisse
joka maksoi -5 euroa ja kunto oli ihan sen mukanen. Mitään
tekniikkapuolen remppaa ei tehty etukäteen ja ei siinä kyllä mitään
jarruropleemaa esiintyny koko matkalla. Tarpeeks pieni vaihde vaan
silmään, 4000 kierrosta koneessa ja välillä vähän täpättiin jarrulla
ja ihan hyvin meni.
-----
Kun ennenvanhaan löi kätensä paskaan, oppirahat maksettiin itse.
Asko Ikävalko
> nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä
> polttoainetta lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti,
> eli moottorin lämpö itse asiassa alkaa pudota selvästi jo yllättävän
> lyhyen yhtämittaisen moottorijarrutuksen jälkeen.
Noinhan ne vielä vuosituhannen alussa autokoulun 2. vaiheessa
väittivät. Ja itseasiassa se autossa ollut kulutusmittarikin näytti
nollaa, kun rullattiin vaihde päällä kaasupoljin vapaana.
Mutta, myöhemmin olen kuullut, että bensansyötön täydellinen
katkaiseminen jäähdyttää katalysaattoriakin niin paljon, että sen teho
heikkenee. Sen koommin autoja on paranneltu niin, että
moottorijarrutuksellakin koneeseen syötetään about tyhjäkäynnin verran
polttoainetta katalysaattorin lämmittämiseksi.
> Nimittäin läheskään kaikki
> automaatit eivät osaa käyttää turbiinilukkoa moottorijarrutuksessa,
> ja silloin vaarana onkin vaihteistoöljyjen ylikuumeneminen, jos
> kierrokset pakotetaan kovin korkealle.
Hyvä pointti. Tietääkseni Corsan automaattiloota ei osaa lukita
vaihdetta muuta kuin nelosella ja ehkä myös kolmosellakin, silloin kun
ajetaan normaalisti D-asennossa. Mutta, silloin kun käytetään
pakotettua kolmosta tai kakkosta, niin tuntuisi hienoisesta luistosta
päätellen menevän öljyn varassa.
-Asko
Miika Kahelin
Jarruissa kuumimmat osat on levy ja palat. Jarrupaloille lupaillaan n
500-900 C kestoja ennen pinnan hiiltymistä. Nesteet kestää sen 250-300 C
ennen kiehumista.
Eli ei tuo vajaa 300 C levyn pinnassa varmaan mitenkään hurja vielä ole.
Itsellä oli aikoinaan etuveto Opel Ascona 1,6D koneella jonka jarrut oli
kyllä aika pohjanoteeraus. Yksi kunnon polkaisu 100 vauhdista riitti
viemään jarrut hetkeksi. Savut vaan pöllähti etusista kun kunnolla
polkasi. En teidä mitkä harakiripalat tuossa oli, enkä alkanut niitä
vaihtelemaan kun vehje oli muutenkin niin syntymävikainen pommi, että
siitä piti etsiytyä nopsaan eroon. Onneksi tuolla ei tarvinnut missään
vuoristossa käydä.
--
MK
mikko
<ikavalko.a...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
> Heinäkuussa olisi tarkoitus lähteä Norjaan ajelemaan Opel Corsa 1.4
> automaattivaihteisella kiesillä. Kuormana 2 hlöä sekä
> majoitustarvikkeet, mutta katolla eikä peräkoukussa ole tarkoitus
> roikottaa kuormaa.
>
Eiköhän ne nykyautot ole suunniteltu jo tehtaalla sillä tavalla, että
niillä pystyy ajamaan ongelmitta vuoristoisissakin maissa. Autoiljoita
lienee vuoristoisissa maissa ja alueilla kuitenkin ehkä sata kertaa
enemmän kuin Suomen arktista talvea vastaavissa pakkasissa on
autoilijoita ja autoja.
Norjassa tiestö on nykyään sellaista, että suomalaisena ei voi kuin
toivoa että Suomessakin tiestö olisi joskus vastaavan tasoista. Eli
niitä serpenttiiniteitä ei juuri enää ole Norjassa kuten oli 1970-
luvulla vielä ja vuoristossa tiet koostuvat lähinnä pitkistä
tunneleista kallion läpi ja erittäin korkeista ja pitkistä silloista.
Toki siihen väliin mahtuu riittävästi tavallistakin asfalttitietä.
Eli ei muuta kuin ennen reissua tarkistaa että oma auto on kunnossa ja
tärkeimmät huollot tehty. Kiva maa se Norja on reissata, mutta hintaso
on Suomeen verrattuna korkea. Jos jossain välissä reitille sattuu
lauttayhteys, niin kannattaa varata aikaa reilusti jonottamiseen,
sillä Norjassa on kesällä paljon saksalaisia ja muita keski-
eurooppalaisia turisteja autoineen ja joskus saa jonottaa tuntikausia
autolauttaa.
Sami Setälä
>> polttoainetta lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti,
>> eli moottorin lämpö itse asiassa alkaa pudota selvästi jo yllättävän
>> lyhyen yhtämittaisen moottorijarrutuksen jälkeen.
>
> Noinhan ne vielä vuosituhannen alussa autokoulun 2. vaiheessa väittivät.
> Ja itseasiassa se autossa ollut kulutusmittarikin näytti nollaa, kun
> rullattiin vaihde päällä kaasupoljin vapaana.
Käsittääkseni tuo pitää kyllä edelleen paikkansa.
> Mutta, myöhemmin olen kuullut, että bensansyötön täydellinen katkaiseminen
> jäähdyttää katalysaattoriakin niin paljon, että sen teho heikkenee. Sen
> koommin autoja on paranneltu niin, että moottorijarrutuksellakin koneeseen
> syötetään about tyhjäkäynnin verran polttoainetta katalysaattorin
> lämmittämiseksi.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen moisen väitteen, enkä kyllä sitä noin
vain usko. Normaaleissa ajo-olosuhteissa moottorijarrutukset ovat niin
lyhyitä, ettei katalysaattorin jäähtymisestä ole mitään ongelmaa, koska
moottorin läpi virtaava ilmamäärä on varsin pieni kaasuläpän ollessa
suljettuna. Tuon väitteen kanssa voimakkaassa ristiriidassa on myös se, että
ns ekoautoissa on yleistynyt myös se menettely, että moottori sammutetaan
automaattisesti esimerkiksi liikennevaloihin pysähtyessä, ja se käynnistyy
uudelleen automaattisesti, kun kuski vapauttaa jalan jarrulta tai painaa
kytkintä.
-Sami-
Tatu Nieminen
>>> nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä
>>> polttoainetta lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti,
>>> eli moottorin lämpö itse asiassa alkaa pudota selvästi jo yllättävän
>>> lyhyen yhtämittaisen moottorijarrutuksen jälkeen.
>>
>> Noinhan ne vielä vuosituhannen alussa autokoulun 2. vaiheessa
>> väittivät. Ja itseasiassa se autossa ollut kulutusmittarikin näytti
>> nollaa, kun rullattiin vaihde päällä kaasupoljin vapaana.
>
> Käsittääkseni tuo pitää kyllä edelleen paikkansa.
>
En ole vielä löytänyt niin pitkää pätkää ajettavaa että pösössä olisin
kulutusmittarin saanut nollaan putoamaan. Lähelle on päästy kun tarpeeksi
rullaa, mutta tähän mennessä on sopiva tie loppunut kesken. Pösö 406 farkku,
2004, 2.0i.
--
------ ex falso sequitur quodlibet -------
-- epätodesta voi päätellä mitä tahansa --
Tatu Nieminen ta...@saunalahti.fi
PenttiL
> Sami Setälä wrote:
>>>> nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä
>>>> polttoainetta lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti,
>>>> eli moottorin lämpö itse asiassa alkaa pudota selvästi jo yllättävän
>>>> lyhyen yhtämittaisen moottorijarrutuksen jälkeen.
>>>
>>> Noinhan ne vielä vuosituhannen alussa autokoulun 2. vaiheessa
>>> väittivät. Ja itseasiassa se autossa ollut kulutusmittarikin näytti
>>> nollaa, kun rullattiin vaihde päällä kaasupoljin vapaana.
>>
>> Käsittääkseni tuo pitää kyllä edelleen paikkansa.
>>
>
> En ole vielä löytänyt niin pitkää pätkää ajettavaa että pösössä olisin
> kulutusmittarin saanut nollaan putoamaan. Lähelle on päästy kun
> tarpeeksi rullaa, mutta tähän mennessä on sopiva tie loppunut kesken.
> Pösö 406 farkku, 2004, 2.0i.
>
Rullaamalla bensansyötön katkaisevan moottorin bensansyöttö ei menekään
nollille vaan joutokäynnille. Ideana on tuossa säästämishommassa, että
silloin, kun moottorilla jarrutetaan, moottorin joutokäyntipyörimiseen
tarvittava energia otetaan auton liike-energiasta. Tällöin voi
"bensahanan" tilapäisesti sammuttaa kunhan koneessa on riittävästi
kierroksia, että kone "lähtee käyntiin" eräänlaisella mäkilähdöllä kun
moottorijarrutus päättyy.
-P
Jukka Pakkanen
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti
viestissä:ful6ci$msb$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Rullaamalla bensansyötön katkaisevan moottorin bensansyöttö ei menekään
> nollille vaan joutokäynnille.
Ei ainakaan minun autossa. Moottorijarrutuksessa IDC on loggerin ja auton
oman ECU:n mukaan 0
> Ideana on tuossa säästämishommassa, että silloin, kun moottorilla
> jarrutetaan, moottorin joutokäyntipyörimiseen tarvittava energia otetaan
> auton liike-energiasta.
Öh, eli kumpaa nyt väitit? Että moottoria pyöritetään bensalla vai auton
liike-energialla?
Ensin sanot yhtä, ja sitten päinvastaista.
> Tällöin voi "bensahanan" tilapäisesti sammuttaa kunhan koneessa on
> riittävästi kierroksia, että kone "lähtee käyntiin" eräänlaisella
> mäkilähdöllä kun moottorijarrutus päättyy.
Niinpä voi, sherlock, miksi sitten aluksi väität että bensansyöttö ei mene
nollille vaan joutokäynnille?
tomit
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.xxxx.fi> wrote in message
news:480e212f$0$23840$9b53...@news.fv.fi...
> Niinpä voi, sherlock, miksi sitten aluksi väität että bensansyöttö ei mene
> nollille vaan joutokäynnille?
Eiköhän nyt ongelma ole se että sinä et ymmärrä mitä eroa on
moottorijarrutuksella ja rullaamisella.
-tomi
PenttiL
> "PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> kirjoitti
> viestissä:ful6ci$msb$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>> Rullaamalla bensansyötön katkaisevan moottorin bensansyöttö ei
>> menekään nollille vaan joutokäynnille.
>
> Ei ainakaan minun autossa. Moottorijarrutuksessa IDC on loggerin ja
> auton oman ECU:n mukaan 0
>
>> Ideana on tuossa säästämishommassa, että silloin, kun moottorilla
>> jarrutetaan, moottorin joutokäyntipyörimiseen tarvittava energia
>> otetaan auton liike-energiasta.
>
> Öh, eli kumpaa nyt väitit? Että moottoria pyöritetään bensalla vai
> auton liike-energialla?
>
Moottorijarrutuksen aikana auton liike-energialla, mutta rullaamisen
aikana bensalla, menee joutokäynnille. Muuten kone sammuu.
> Ensin sanot yhtä, ja sitten päinvastaista.
>
Miten niin?
>> Tällöin voi "bensahanan" tilapäisesti sammuttaa kunhan koneessa on
>> riittävästi kierroksia, että kone "lähtee käyntiin" eräänlaisella
>> mäkilähdöllä kun moottorijarrutus päättyy.
>
> Niinpä voi, sherlock, miksi sitten aluksi väität että bensansyöttö ei
> mene nollille vaan joutokäynnille?
>
>
>
Rullaaminen ja moottorijarrutus on kaksi eri asiaa. Moottorillisella
autolla rullataan vaihde vapaalla ja/tai kytkin pohjassa.
Moottorillisella autolla moottorijarrutetaan vaihde päällä ja kytkin
ylhäälllä.
Moottorittomalla autolla ei voi kun rullata.
Asko Ikävalko
> Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen moisen väitteen, enkä kyllä
> sitä noin vain usko. Normaaleissa ajo-olosuhteissa
> moottorijarrutukset ovat niin lyhyitä, ettei katalysaattorin
> jäähtymisestä ole mitään ongelmaa
En nyt äkkiseltään löytänyt väitteeni tueksi kuin yhden lähdeviitteen:
http://www.hs.fi/artikkeli/Dieselin+moottorijarrutus/1135232227873
> ekoautoissa on yleistynyt myös se menettely, että moottori
> sammutetaan automaattisesti esimerkiksi liikennevaloihin
> pysähtyessä,
Tarkoitatko nyt hybridiautoa, jossa liikennevaloista lähdetään
liikkeelle sähkömoottorilla ja polttomoottoria käytetään vain
isommilla nopeuksilla? En ole kuullut tavallisesta
polttomoottori/katalysaattori autosta, jota sammutettaisiin ja
käynnisteltäisiin joka ikisissä liikennevaloissa.
-Asko
Miika Seppänen
<etunimi....@mail.suomi.net> wrote:
>"Miika Seppänen" <m.seppanen...@pp.inet.fi> wrote:
>> kuumenevat yleensä takajarruja enemmän. Tuossapa kuva
>> ylikuumentuneesta jarrusta, levyyn on tarttunut palan
>> kitkamateriaalia:
>> http://lampredi.ath.cx/Appara/images/P6021842.jpg
>> Ylikuumentuessa palan kitkamateriaali alkaa sulamaan ja kaasuuntumaan,
>> kaikki tämä laskee reippaasti jarrutustehoa.
>
>Mitne kuumana levyjen sitten pitää suunnilleen käydä että tuollaista
>tapahtuu? Vai johtuuko se enemmänkin siitä, että pitkä jarrutus kuumentaa
>tehokkaammin myös niitä paloja?
Eiköhän tuossa ollut palojen(kin) kuumenemisesta kyse. Levystäkin
kyllä näkee, että hyvin on lämmitetty. :) Pysähtymisen jälkeen
alkoivat nesteetkin kiehumaan (ruplatus vain kuului satuloista),
vaikka jarruja oli yritetty jäähdytellä. Palat oli halvemman pään
tarvikemallia, muistaakseni Delphi-merkkiset, ja menivät hyvin
nopeassa tahdissa loppuun tuon jälkeen. Kitkamateriaalin koostumus
muuttui siis pysyvästi, eikä jarruteho koskaan palannut täysin
entiselleen.
>Tämmöistä mittailin viimekesänä Alpeilla kun alamäkeen ajelin, mutta en vain
>tiedä onko tuo viileää, kohtuullista vai kuumaa jarrujen kannalta:
>http://kotisivu.suomi.net/kekkonen/kesa_07/04535_web.jpg
Eipä tuo vielä kummoinen lämpö ole, ellet sitten saanut jotenkin
nesteiden lämpöä mitattua. :) Tuonne 300C:n pintaan ei monet nesteet
enää kiehumatta pääsekään, Tutela Extreme taitaa olla harvoja (ainoa?)
järkevän hintaisista (8eur/0,5l) tuohon pystyvistä nesteistä.
-Miika
Miika Seppänen
<samis....@gmail.com.invalid> wrote:
>Sellainen pointti tässä koko keskusteluketjussa on päässyt porukalta
>unohtumaan, että nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä polttoainetta
>lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti, eli moottorin lämpö
Vaikka 90-luvun kalusto onkin mielessäni "uutta," en rajaisi tuota
ominaisuutta pelkästään nykyautoihin. :) Itse asiassa systeemi oli
jopa -82 Ladassa, joskin sen toimivuus oli sitä tasoa, että yleensä se
kytkettiin pois jo ennenkuin takuuaika oli ehtinyt loppumaan. Joka
tapauksessa jo 80-luvun alkupuolen ruiskuissa tuota ominaisuutta
käytettiin laajalti, ja käsittääkseni joissain kaasutinkoneisissakin.
>turbiinilukkoa moottorijarrutuksessa, ja silloin vaarana onkin
>vaihteistoöljyjen ylikuumeneminen, jos kierrokset pakotetaan kovin
>korkealle.
Tästäkin taidetaan yleensä (kun nykyautoista puhutaan, ainakin omassa
-88:ssa näin olisi, jos olisi automaatti?) varoittaa varoitusvalolla,
mistä tietää pysähtyä jäähdyttelemään.
-Miika
Pauli Perälä
> Tarkoitatko nyt hybridiautoa, jossa liikennevaloista lähdetään
> liikkeelle sähkömoottorilla ja polttomoottoria käytetään vain
> isommilla nopeuksilla? En ole kuullut tavallisesta
> polttomoottori/katalysaattori autosta, jota sammutettaisiin ja
> käynnisteltäisiin joka ikisissä liikennevaloissa.
Eiköhän kyseessä ole nk. "auto start-stop" joka ainakin Ministä
nykyään löytyy, ja varmaan kohta monesta muustakin koska sillä
keinolla saa normikulutuksen näyttämään pienemmältä. Sääli vaan,
että käsittääkseni ainakaan Minissä se ei edes yritä toimia alle
+5 asteen lämpötilassa. Yritin etsiä Minin sivustolta lisätietoa,
mutta nykyään kaikki paikat on vain täynnä flash-animaatioita
ja teknistä tietoa saa oikein etsimällä etsiä. Erityisesti hitaan
adsl-yhteyden yli ei vaan jaksa odottaa.
- Pauli
Miika Seppänen
<ikaval...@poista.pp.inet.fi.invalid> wrote:
>isommilla nopeuksilla? En ole kuullut tavallisesta
>polttomoottori/katalysaattori autosta, jota sammutettaisiin ja
>käynnisteltäisiin joka ikisissä liikennevaloissa.
Nyt kuulet:
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HL20070609SI1AL01zlr
-Miika
Jukka Töyrylä
"Miika Seppänen" <m.seppanen...@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:mdgs045ggfbfflumu...@4ax.com...
> On Mon, 21 Apr 2008 18:10:51 +0300, Sami Setälä
> <samis....@gmail.com.invalid> wrote:
>
>>Sellainen pointti tässä koko keskusteluketjussa on päässyt porukalta
>>unohtumaan, että nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä
>>polttoainetta
>>lainkaan. Ainakin talvisaikaan tuon huomaa helposti, eli moottorin lämpö
>
> Vaikka 90-luvun kalusto onkin mielessäni "uutta," en rajaisi tuota
> ominaisuutta pelkästään nykyautoihin. :) Itse asiassa systeemi oli
> jopa -82 Ladassa, joskin sen toimivuus oli sitä tasoa, että yleensä se
> kytkettiin pois jo ennenkuin takuuaika oli ehtinyt loppumaan. Joka
> tapauksessa jo 80-luvun alkupuolen ruiskuissa tuota ominaisuutta
> käytettiin laajalti, ja käsittääkseni joissain kaasutinkoneisissakin.
Ensimmäisiä, ellei ensimmäinen auto jossa polttoaineen syöttö katkaistiin
moottorijarrutuksen ajaksi oli Audi 80 jostain 1970-luvun puolivälin
paikkeilta. (Oma muistikuva vm. -76)
PenttiL
>>
>
> Rullaamalla bensansyötön katkaisevan moottorin bensansyöttö ei menekään
> nollille vaan joutokäynnille. Ideana on tuossa säästämishommassa, että
> silloin, kun moottorilla jarrutetaan, moottorin joutokäyntipyörimiseen
> tarvittava energia otetaan auton liike-energiasta. Tällöin voi
> "bensahanan" tilapäisesti sammuttaa kunhan koneessa on riittävästi
> kierroksia, että kone "lähtee käyntiin" eräänlaisella mäkilähdöllä kun
> moottorijarrutus päättyy.
>
> -P
Hieman vielä tarkennusta tuohon. Eli jos tällaisen bensapihin moottori
pyörii nopeammin kuin joutokäyntinopeutta eikä kaasupoljinta paineta,
eli jos konetta väkisin pyöritetään kuten juuri moottorijarrutuksessa
tapahtuu, "tekoäly" katkaisee polttoaineen syötön tilapäisesti kunnes
moottorin kierrosluku on hidastunut joutokäyntinopeuteen jolloin
polttoainetta aletaan taas syöttää sylintereihin. Muuten kone sammuu.
Rullatessa kone pyörii joutokäynnillä tai on sammuksissa (tai peräti
verstaan nurkassa...;-) ).
-P
Kare Pietilä
> Sama taktiikka täälläkin ollut käytössä. Enkä saanut viimekesänäkään jarruja
> kuumenemaan sen kummemmin vaikka välillä tahallani kiihdytin alamäkeen
> suorilla suunnilleen sen minkä auto kulkee. Etulevyt oli jyrkän laskupätkän
> jälkeen hiukan alle +300°C jos nyt oikein muistan. En vain tiedä onko tuo
> nyt paljon lämmintä vai ei.
Ei ole erityisen paljon lämmintä. Totisessa runttaamisessa jääh-
dyttämättömän levyn saa aika helposti punahehkuun ja silloin ol-
laan jossain 600 asteen nurkilla. Nykyaikaisilla isoilla ja jääh-
dytetyillä levyillä pitäisin tuommoisia 300-400 asteen lämpöjä
vielä ihan normaaleina.
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> Ja flekti varmaan pyörii pitkissä nousuissa koko ajan ja pitkään vielä sen
> varoittamatta ensin mittarilla tai varoitusvaloilla.
Vettä kannattaa silti varata mukaan. Kun ne vedet sitten kuitenkin
on yhtäkkiä asfaltilla, niin saattaa kuivassa maisemassa ruveta
ahistamaan.
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> Lisaksi viela umpinaiset jarrulevyt ei paasta kuumenevista paloista
> vapautuvia kaasuja pois levyn ja palan valista tarpeeksi nopeasti,
> jolloin pala ei tarraa kunnolla. Poratut tai uritetut levyt auttaa
> puolestaan tahan.
...ja siitä Bilteman "3.90"-palasta voi sitä kaasua tulla sitten
noin kuutiometri sekunnissa, jolloin jarru toimii täysin vastuk-
settomana kaasulaakerina!
--
Byrgcn hgryvnf.
Kare Pietilä
> Mitne kuumana levyjen sitten pitää suunnilleen käydä että tuollaista
> tapahtuu? Vai johtuuko se enemmänkin siitä, että pitkä jarrutus kuumentaa
> tehokkaammin myös niitä paloja?
Mun arvaus on, että tuossa on runtattu tavallisilla paloilla puna-
hehkuiseen levyyn ja lujaa.
--
Byrgcn hgryvnf.
Petri Kekkonen
> Ei ole erityisen paljon lämmintä. Totisessa runttaamisessa jääh-
> dyttämättömän levyn saa aika helposti punahehkuun ja silloin ol-
> laan jossain 600 asteen nurkilla. Nykyaikaisilla isoilla ja jääh-
> dytetyillä levyillä pitäisin tuommoisia 300-400 asteen lämpöjä
> vielä ihan normaaleina.
Kiitos, juuri tätä halusinkin tietää. Nuo etulevythän on tietysti
jäähdytetyt.
Oletettavasti levyt on olleet hiukan lämpimämmät kuin tuo mitattu lämpö
koska viimeisistä kovista jarrutteluista tuli kuitenkin jonkinverran matkaa
tuohon missä pysähdyin lämpöjä mittailemaan. Mutta pääasia että ei menneet
jarrut vaaralliset kuumiksi eikä kiehuneet nesteetkään vaikka ajotapa oli
jotain muuta kuin jarruja säästävä (toki silti järkevä eli lyhyitä tiukkoja
jarrutuksia mutkiin, ei jatkuvaa laahausta).
- Petri
Toni Arte
Pikkuveli oli käynyt Alastaron radalla reilusti kutitetun turbo-Supran
kanssa. Neljän reipasvauhtisen ratakierroksen jälkeen jarrut olivat
siinä kunnossa että kotiin tuliin hinurin kyydissä ja sekä palat että
levyt menivät vaihtoon. Nuo olivat Toyotan vakiojarrut.
Samaten halpispaloista voi tosiaan saada savut ulos, kaikki pyörät
lykkäävät harmaata savua eikä jarruissa ole pitoa ollenkaan vaikka
nesteet eivät keitä ja poljin on normaaliin tapaan kova. Mutta tuokin
vaatii aika reippaita toistuvia jarrutuksia joita ei
normaaliliikenteessä tule.
--
Toni
Jan Andersson
Meilla piti rata-saabia kisan jalkeen pitaa pienessa liikkeessa monta
minuuttia jaahdyttelyajonkin jalkeen ettei jarrupalat palaisi levyyn
kiinni. Ja ne oli kisatavaraa eika biltema huttua. Jos auton jatti heti
parkkiin niin jarrut hirtti kiinni :D Sitten sai putsailla
jarrulaikoista jarrupalan kuvaa pois.
Sami Setälä
>>unohtumaan, että nykyautossa moottorijarrutuksessa ei syötetä
>>polttoainetta
>>lainkaan.
>
> ominaisuutta pelkästään nykyautoihin. :) Itse asiassa systeemi oli
> jopa -82 Ladassa, joskin sen toimivuus oli sitä tasoa, että yleensä se
> kytkettiin pois jo ennenkuin takuuaika oli ehtinyt loppumaan. Joka
> tapauksessa jo 80-luvun alkupuolen ruiskuissa tuota ominaisuutta
> käytettiin laajalti, ja käsittääkseni joissain kaasutinkoneisissakin.
Yleistysmielessä tuon asian voi mainita vasta 90-luvun puolella tehdyissä
autoissa. Ehkä tuo nykyautossa oli vähän väärä sana, mutta asiayhteyteen
ihan sopiva, jos kerran kyse oli 2007-mallin kulkineesta. :)
>>turbiinilukkoa moottorijarrutuksessa, ja silloin vaarana onkin
>>vaihteistoöljyjen ylikuumeneminen, jos kierrokset pakotetaan kovin
>>korkealle.
>
> Tästäkin taidetaan yleensä (kun nykyautoista puhutaan, ainakin omassa
> -88:ssa näin olisi, jos olisi automaatti?) varoittaa varoitusvalolla,
> mistä tietää pysähtyä jäähdyttelemään.
Vaihteiston vikavalo on tosiaan useimmissa 90-luvun ja sitä uudemmissa
automaateissa olemassa, mutta en kyllä erillistä lämpövaroitusta ole kuullut
tai lukenut olevan olemassa ainakaan niissä minkä kanssa itse olen ollut
tekemisissä. Toki varmaan useimmissa tapauksissa tuo mainittu vikavalo
syttyy jos lämmöt laatikossa nousevat liikaa.
-Sami-
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> En ole vielä löytänyt niin pitkää pätkää ajettavaa että pösössä olisin
> kulutusmittarin saanut nollaan putoamaan. Lähelle on päästy kun tarpeeksi
> rullaa, mutta tähän mennessä on sopiva tie loppunut kesken. Pösö 406 farkku,
> 2004, 2.0i.
200 metriä kyllä riittää. Pösö 207, 2007, siinä on joku moottorikin(*).
Ainakin mittari sanoo nolla.
*) liisari...
--
Kaj
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> ns ekoautoissa on yleistynyt myös se menettely, että moottori sammutetaan
> automaattisesti esimerkiksi liikennevaloihin pysähtyessä, ja se käynnistyy
> uudelleen automaattisesti, kun kuski vapauttaa jalan jarrulta tai painaa
> kytkintä.
Pidettävä muistissa kun tulee autonvaihto eteen. Tyhmempää,
kuluttavmpaa ja epäkäytännällisempää tuskin pystyisin edes fantasioissani
luomaan. Onko olemassa?
Uskon kuitenkin että puhuit sähkömoottorista joka toimii juuri noin.
--
Kaj
Sami Setälä
>> sammutetaan
>> automaattisesti esimerkiksi liikennevaloihin pysähtyessä, ja se
>> käynnistyy
>> uudelleen automaattisesti, kun kuski vapauttaa jalan jarrulta tai painaa
>> kytkintä.
>
> Pidettävä muistissa kun tulee autonvaihto eteen. Tyhmempää,
> kuluttavmpaa ja epäkäytännällisempää tuskin pystyisin edes fantasioissani
> luomaan. Onko olemassa?
Kuten tuossa toisessa viestissä oli linkki, mm. BMW:n 120d-mallissa tuo on
jo nyt olemassa, mutta kuskilla on edelleen mahdollisuus kytkeä järjestelmä
pois käytöstä.
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HL20070609SI1AL01zlr
> Uskon kuitenkin että puhuit sähkömoottorista joka toimii juuri noin.
Ei kun kyllä kyse on ihan polttomoottoriautosta. Tässä esimerkissä
dieselistä, mutta muistan lukeneeni kyllä vastaavasta järjestelystä myös
bensa-autossa.
-Sami-
Jukka Marin
> Vaihteiston vikavalo on tosiaan useimmissa 90-luvun ja sitä uudemmissa
> automaateissa olemassa, mutta en kyllä erillistä lämpövaroitusta ole kuullut
> tai lukenut olevan olemassa ainakaan niissä minkä kanssa itse olen ollut
> tekemisissä. Toki varmaan useimmissa tapauksissa tuo mainittu vikavalo
> syttyy jos lämmöt laatikossa nousevat liikaa.
Muistelen, että omassa kulkineessa laatikko osaa suojata itseään
käyttämällä ylilämpötilanteissa toisenlaista "vaihtamisohjelmaa"
ja etteipä osannut ajotietokoneen näytölläkin ilmoittaa ylilämmöstä.
Eipä kyllä tullut ilmiö vastaan Norjan-reissulla..
-jm
Sampo Mattila
>
> Maisemanautinto kyllä kärsii hieman jos tie kulkee kuilun
> partaalla ja peilistä näkee kuinka raskas ajoneuvo lähestyy
> nopeasti.
Kannattaa tasamaankasvattien ensimmäisillä kerroilla suosiolla
päästää paikalliset edelle. Pääasiassahan tuolla ollaan kuitenkin
lomailemassa. Jonkun kerran kun ajaa, niin uskallustakin rupeaa
löytymään ihan eri tavalla. Rallihommat tietysti sitten erikseen.
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
Sampo Mattila
>
> Ei ole koskaan keittänyt, ja tuskinpa Norjassa muutenkaan kauhean
> kuuma on.
No hellelukemia siellä pukkaa siinä missä Suomessakin. Eli joskus
on, yleensä ei. Kyllä minulla on ollut 1.4 Escort melko kuumana
Guolasjärvelle noustessa. Eikun lämppäri ja puhallus täysille, niin
matka sen kuin jatkui. Kuskilta vaan virtasi hiki otsalla vuolaana
kymenä. Valtaosaltaan siis lämmön vaikutuksesta.
--
Sampo firstname...@Oulu.fi
Miika Kahelin
Viimekesänä käväsin death valleyssa jonka reunoilla on myös jonkunmoinen
kipuaminen ja laskeminen. Ulkolämpötila oli 50 C kieppeillä, eikä
hävinneet Ford Explorerista jarrut eikä keittänyt kone vaikka oli
ilmastointi päällä. Siellä toisn oli tienvarsilla säännöllisesti
syylärivesisäiliöitä.
--
MK
Asmi
> No hellelukemia siellä pukkaa siinä missä Suomessakin. Eli joskus
> on, yleensä ei. Kyllä minulla on ollut 1.4 Escort melko kuumana
> Guolasjärvelle noustessa. Eikun lämppäri ja puhallus täysille, niin
> matka sen kuin jatkui. Kuskilta vaan virtasi hiki otsalla vuolaana
> kymenä. Valtaosaltaan siis lämmön vaikutuksesta.
>
Norjassa kuitenkin tuo viilentävä vesi on aina lähellä. Omien
kokemusteni mukaan sadetta tulee n. 3 tunnin välein vuodenajasta
riippumatta. Eli jäähdytystä saa kyllä varsin nopeasti.
Ilkka Haapavirta
> "Asko Ikävalko" writes:
>> Tarkoitatko nyt hybridiautoa, jossa liikennevaloista lähdetään
>> liikkeelle sähkömoottorilla ja polttomoottoria käytetään vain
>> isommilla nopeuksilla? En ole kuullut tavallisesta
>> polttomoottori/katalysaattori autosta, jota sammutettaisiin ja
>> käynnisteltäisiin joka ikisissä liikennevaloissa.
>
> Eiköhän kyseessä ole nk. "auto start-stop" joka ainakin Ministä
> nykyään löytyy, ja varmaan kohta monesta muustakin koska sillä
> keinolla saa normikulutuksen näyttämään pienemmältä.
Muistaakseni VAG -konserni kokeili tuota start-stoppia Saksan markkinoilla
jo joskus 1980-90 -luvulla.
Nyt se on tullut takaisin ja jotkut nimittävät sitä typerästi
"micro-hybridiksi".
Ilkka
Miika Seppänen
<samis....@gmail.com.invalid> wrote:
>Vaihteiston vikavalo on tosiaan useimmissa 90-luvun ja sitä uudemmissa
>automaateissa olemassa, mutta en kyllä erillistä lämpövaroitusta ole kuullut
>tai lukenut olevan olemassa ainakaan niissä minkä kanssa itse olen ollut
>tekemisissä. Toki varmaan useimmissa tapauksissa tuo mainittu vikavalo
>syttyy jos lämmöt laatikossa nousevat liikaa.
Automaattivaihteiston lämpöanturi löytyy ainakin Lancian ja Fiatin
malleissa, ihan 80-lukulaisissa. Korjaamomanuaalien mukaan rajalämpö
on 120-150C riippuen siitä, mihin maahan auto on uutena toimitettu.
-Miika
Sami Setälä
>>automaateissa olemassa, mutta en kyllä erillistä lämpövaroitusta ole
>>kuullut
>>tai lukenut olevan olemassa ainakaan niissä minkä kanssa itse olen ollut
>>tekemisissä. Toki varmaan useimmissa tapauksissa tuo mainittu vikavalo
>>syttyy jos lämmöt laatikossa nousevat liikaa.
>
> Automaattivaihteiston lämpöanturi löytyy ainakin Lancian ja Fiatin
> malleissa, ihan 80-lukulaisissa. Korjaamomanuaalien mukaan rajalämpö
> on 120-150C riippuen siitä, mihin maahan auto on uutena toimitettu.
Täytyy myöntää, että noista italian ihmeistä olen kyllä pysytellyt
mahdollisimman kaukana, joten niiden osalta en voi sanoa asiaan yhtään
mitään. Ei ole aavistustakaan edes siitä, että käyttävätkö jonkun "ison
pajan" laatikoita vai onko tuolla päin jotain omaa tuotantoa.
-Sami-
Miika Kahelin
Joo hyvä yhdistelmä kutitettu Supra mutta silti vakiojarrut. Ehkä niitä
jarrujakin olis pitänyt kutitella.
--
MK
Petri Kekkonen
> Petri Kekkonen <etunimi....@mail.suomi.net> wrote:
>>
>> Ei ole koskaan keittänyt, ja tuskinpa Norjassa muutenkaan kauhean
>> kuuma on.
>
> No hellelukemia siellä pukkaa siinä missä Suomessakin.
Ajattelin enemmänkin sellaisia oikeasti lämpimiä yli 40 asteen lukemia,
joissa kuitenkin autoillaan monissa maissa lähes jatkuvasti kesäisin.
- Petri
Ilkka Haapavirta
>>> Ei ole koskaan keittänyt, ja tuskinpa Norjassa muutenkaan kauhean
>>> kuuma on.
>> No hellelukemia siellä pukkaa siinä missä Suomessakin.
>
> Ajattelin enemmänkin sellaisia oikeasti lämpimiä yli 40 asteen lukemia,
> joissa kuitenkin autoillaan monissa maissa lähes jatkuvasti kesäisin.
Omaa autoani tehdään kolmena versiona: normaali, arktinen versio ja kuumien
maiden versio.
Arvaatte varmaan, mitä versiota Suomeen tuodaan?
Ilkka
kaj.st...@helsinki.fi.invalid
> http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HL20070609SI1AL01zlr
Oho. Kiitos tiedosta, olen aina elänyt käsityksessä että moottorin
käynnistys on se hetkellisesti kallein vaihe. Ilmeisesti en ole
vieläkään saavuttanut täydellisyyttä ;-)
--
Kaj
Miika Seppänen
Tuon aikuisissa on ainakin isommissa (2-litraiset) malleissa ZF:n
laatikko, pienemmissä taidettiin käyttää jotain VW:n valmistamaa (?).
Myöhemmin ainakin Lancia käytti (ja käyttää edelleen) Aisinin askeja.
-Miika
Miika Kahelin
> Sami Setälä wrote:
>> Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuulen moisen väitteen, enkä kyllä
>> sitä noin vain usko. Normaaleissa ajo-olosuhteissa
>> moottorijarrutukset ovat niin lyhyitä, ettei katalysaattorin
>> jäähtymisestä ole mitään ongelmaa
>
> En nyt äkkiseltään löytänyt väitteeni tueksi kuin yhden lähdeviitteen:
> http://www.hs.fi/artikkeli/Dieselin+moottorijarrutus/1135232227873
>
Ja tuossa artikkelissa puhuttiin taas HS autoartikkelide tyyliin höpöjä.
Miksi vaiheteisto ei tykkää vappaalla laskemisesta, siihen olis mukava
kuulla hyvät perustelut. Vappaalakin voi laske ainakin kahdella eri
tavalla. Vaihtamalla vaihde vapaalle ja nostamalla kytkin ylös, tai
seisomalla kytkimellä koskematta viahdevipuun.
Taloudellisinta mäenlaskemista on vapaalla laskeminen mikäli ajo ja
liikenneolosuhteet ovat sellaiaset että pystyt hyödyntämään sen
vappaalla laskemisen liike-energian vapaasti, ilman että sinun tätyyy
jarrutella. Risteykseen tultaessa pitää yleensä jarrutella joten
silloiun mottorijarrutuksen käyttminen on ok.
Hybrideissä juttu menee mutkikkaammaksi.
--
MK
Miika Kahelin
Jos kone on käyntilämpöinen, niin ei se sen kalliimpaa ole. Nuo start
stopithan ei toimi kuin lämpimällä koneella ja lämpimällä ilmalla. Eli
ovat esim Suomessa n 4 kk käyttökelvottomia. Silti noiden autojen CO2
rajat on ilmoitettu ko järjestelmää käyttäen.
--
MK
Petri Kekkonen
> Ja tuossa artikkelissa puhuttiin taas HS autoartikkelide tyyliin höpöjä.
> Miksi vaiheteisto ei tykkää vappaalla laskemisesta, siihen olis mukava
> kuulla hyvät perustelut.
Itse ajan tosi paljon vapaalla enkä ole kuullut mitään järkeviä perusteluita
miksi tuossa olisi joku ongelma teknisesti. Autokoulunopettaja kyllä yritti
jotain epämääräistä selittää. Vaihteistot on pysyneet läjässä.
- Petri
Ari Tamminen
Tuosta tuli mieleen kun tuolla Ranskan Alpeilla oltiin kerran
lomamatkalla ja alla oli Ford Mustang ja takaa tuli paikallisia
kevytkuorma-autoilla ohi väkisin, vaikka yritin ajaa sillä tuolloin
3-vuotiaalla Mustangilla niin kovaa kuin uskalsin... :) Eikä ollut
edes ensimmäinen kerta vuoristotiellä. Mutta se rotko siinä toisella
puolella ja kallioseinä toisella puolella pisti vähän varomaan.
--
___________________________________________________
Ari Tamminen ata (at) iki.fi 770 hv - 1079 Nm
Opel Vectra C20XE - Opel Calibra C20LET - Pontiac GTO LS1
www.opelclubfinland.fi Opel Club Finland OCF
Miika Seppänen
Raskaassa kalustossa taitaa olla käytössä vaihteistoja, joiden voitelu
ei toimi vapaalla, mutta henkilöautoissa näitä tuskin on yhdessäkään.
-Miika
Kari Asikainen
Autokoulun oppikirja opetti ainakin minulle reilu 10v sitten vielä että
vapaalla ei saa ajaa ja se voi inssissä olla jopa hylkäysperuste - siksi
että kontrolli pitää olla sekä kaasulla että jarrulla koko ajan mukana,
ja rullailemalla näin ei ole. Toki epävirallisesti sitten sanottiin että
vapaan käyttö voi olla taloudellista, mutta autokoulussa sitä ei saa
käyttää. Harvinaista sinäänsä jos "tosi paljon" vapaalla voi ajaa,
kuulostaa joko harvinaiselta liikennekulttuurilta tai repivältä ajolta -
itse normiajossa pärjään moottorijarrutuksella joka on edullisempaa
silloin kun ei tarvitse lasketella pitkiä matkoja...
-k