Itse ajelin viikonloppuna Turussa Manhattanin Ostarin
pihaan (paikalliset tietää) ja siinä oli muistini mukaan ennen '
1-suuntainen sisäänajoväylä.
No en huomannut, että siihen oli ilmestynyt kaista vasemmalle ja
liikenteen jakajamerkki sisäänajoa osoittamaan.
Ajelin tyynesti vasenta kaistaa - eli ulostuloväylää - parkkialueelle
ja vastaan tulee vanha Lada, sisällään vanha pappa ja mamma.
Minä tietty nostin kädet pystyyn ja sanoin, jotta "Mitä v*ttua?!",
jonka Lada-kuski tietty näki ja osoitteli vasemmalla puolellani
olevaa ryhmitysmerkkiä.
Huh! Siinähän se tönötti....Liikenteen jakaja parkkialueelle ajoa
varten....
Minä aivan punaiseksi ja pujahdin kiltisti oikealle Ladaa väistäen....
Oli hiukka semmoinen nöyrä olo....;-)
Kyllä nolottaa että taisin aluksi syyttää väärää puuta tapahtuneesta.
T. Aarre
Tane88 wrote:
--
Ohituksen jälkeen Primera tuli rinnalleni ja availi suutaan ja viittelöi,
niin minähän sitten rumia huutamaan ja takaisin huitomaan. Ja kun Primera
oli lähtenyt vauhdilla eteenpäin huomasin ettei minulla ollut valoja... Ja
keli oli sellainen pilvinen sadekeli eli valot olivat varmasti tarpeeseen.
Olisipa jollain saanut myöhäisen kiitoksen ja pahoittelun Primera
kuskille...
T:Jore
"Tane88" <ta...@lakk.fi> wrote in message news:3BAEE9AA...@lakk.fi...
--
Petri Pentikäinen
"Tane88" <ta...@lakk.fi> kirjoitti viestissä news:3BAEE9AA...@lakk.fi...
Olin ajellut jo viitisenkymmentä kilometriä Tampereelta lounaaseen päin ja vilkutellut
siinä pitkiä vastaantulijoille joilla ei ollut valoja päällä, kunnes huomasin ettei
itselläkään ole, näkee roskan toisen silmässä ja niin edespäin :)
--
Aarne Heinonen
Itselläni kävi samalla tavalla. Tai siis.. Olin juuri väläyttämässä pimeänä
vastaan tulevalle valoja kun tämän auton edessä oleva auto väläytti minulle
valoja. Laitetaan ensin itse valot päälle ennen kuin aletaan muille
vilkuttelemaan.
:-)
Reilu vuosi sitten käännyin Helsingissä Lapinlahdenkadulta jollekin
pienemmälle tielle ja huomasin että eihän mun tänne pitänyt tulla.
Kun muuta liikennettä ei ollut tein U-käännyksen ja käännyin takaisin
Lapinlahdenkaudulle -suoraan poliisiauton eteen, kun olin oikealta tulija ja
kärkikolmiota ei ollut.
Poliisiauto laittoi vilkut ja pillit päälle ja ajttelin että mitä ...tua!
Pysähdyin kiltistä tiensivuun ja poliisi tuli kysymään että miksi ajoin
yksisuuntaista vääräänsuuntaan, silloin nolotti. Tosin sen verran voin sanoa
omaksi puolustuksekseni että sen pikkutien (mistä käännyin maijan eteen)
oikea reuna ja jalkakäytävä oli remontissa joten se vaikeutti tilanteen
hahmottamista kun siinä ei ollutkaan pysäköityjä autoja nokka minuunpäin.
"Tane88" <ta...@lakk.fi> wrote in message news:3BAEE9AA...@lakk.fi...
On Mon, 24 Sep 2001 13:41:22 +0000 (UTC), Aarne Heinonen
<aa...@cc.tut.fi.removethis.invalid> wrote:
>Olin ajellut jo viitisenkymmentä kilometriä Tampereelta lounaaseen päin ja vilkutellut
>siinä pitkiä vastaantulijoille joilla ei ollut valoja päällä, kunnes huomasin ettei
>itselläkään ole, näkee roskan toisen silmässä ja niin edespäin :)
Minulla on ollut aina se tyyli, että jos muille tielläliittyjille on
jotain huomautettavaa, niin kerrotaan se asia sen oikealla nimellä.
Jos siis pitkiä vilkutellaan, se tarkoittaa toisella olevan pitkät
päällä kohdatessa ja vilkuttelija on häikäistynyt. Jos taas kaverilla
on valot pois päältä, kerron sen kääntämällä omat valot pois päältä
hetkeksi - merkki on täysin selvä, eikä tarvii mietiskellä, mitä
vittua tuo nyt tuossa vilkuttelee pitkiään.
Ossi
Tapahtuipa niinä päivinä,
oli synkkä ja myrskyinen yö kun ajelin tangomarkkinakaupungissa
perinteistä "rinkiä". Yhtäkkiä sähköt katkesi kylältä myrskyn takia ja
puoli rinkiä pimeni. No vauhtia se ei tuntunut hidastavan vaan porukka
polki lisää hanaa, joukossa tyhmyys tiivistyy tai jotain? Olin sitte
pimeällä puoliskolla parkissa kun ystävämme poliisi meni puskaan
saabillaan tutkaamaan. Naureskelin kovaan ääneen kavereille että:
"Kuka helevetin tyhymä tuohon tutkaan ajaa, kyllähän tuo ny näkyy..."
No poliisit lähti pois ja minä syöksyin taas kellottamaan uusia
kierrosennätyksiä. No pari kiekkaa ja otin vanhasta mitsun paskasta
kaikki minkä suoralla lähti ja totesin että "Mitkäs saa****n vilkut
tuola puskassa räpsyy???!!" No kuinka ollakaan jepet oli menny takasi
samaan parkkiin sillävälin ku minä ajelen öljylampullani toisella
puolen rinkiä! Aavistuksen verran HÄVETTI, ja sain muistaakseni
ainakin kaks kertaa kuulla kavereilta ko asiasta. Onneksi olin
opiskelija ja selvisin 300mk:lla.
Mutta noloin mokani ei sisältänyt toista osapuolta...tapanani oli ajaa
kaksikerroksisen kellariparkkihallin ylempään kerrokseen yleensä aina.
Kerran se oli täysi ja jouduinkin siirtymään alemmalle tasolle. Kävin
asioilla ja tulin takaisin...käynnistin auton ja koska edessä oli monta
rakoa tyhjää ajattelin oikaista eteenpäin ja vinosti poikki parkkihallin
kuten usein olin yläkerrassa tottunut tekemään.
Ongelmaksi kävikin, että pelkkien keltaisten viivojen sijasta (kuten
yläkerrassa), alakerrassa parkkirivit olikin erotettu toisistaan tollaisilla
oisko 25cm korkeilla betoniporsailla, eikä sitä tietty nähnyt siinä heti
puskurin edessä ja kun halli muuten on ihan samanlainen molemmissa
kerroksissa...
Siinä sitten ihmiset ihmetteli kun heebo kaasuttaa hurjana yli betoniporsaan
ja auto jää keikkumaan siihen pohjastaan - keula alas, rengas ulahtaa, keula
ylös, keula alas...get the picture.
Hiukkasen saattoi naama punoittaa kun kohta sitten jostain ilmaantui viisi-
kuusi kaveria melkein kippurassa nauraen työntämään autoa pois porsaan
päältä; just ja just riitti uskallusta kuitenkin heilauttaa kättä
kiitokseksi ja äkkiä ulos hallista...;-)
Lohkolämppärin piuha katkesi ja pari naarmua öljypohjaan...ei muuta
vaurioita.
Toiseksi pahin oli kun olin ajaa ihmisten päälle kerran.
Lähdin kireällä pakkasella pihasta heti jyrkästi oikealle kääntäen ja
rehvakkaasti kaasuttaen; vanha kumi antoi periksi ja pullautti irti
vanteelta - ilmat pihalle ja kumi flatiksi - ja tietty heti armoton
pakkokaarre samaan suuntaan, rehvakas kiihdytys etuvedolla kun oli ja juuri
vielä tupakinsytytys kesken eikä kunnon otetta ratista siis...ei ehtinyt
pakottamaan suoraan tai oikeastaan mitään. Ikävä kyllä suoraan
jalkakäytävälle jossa pari mummoa ja kaksi miestä hyppi henkensä edestä
penkalle kun pitkätukka näyttää kaahaavan suoraan päin. No ei siinä ollut
*tosi* hengenvaaraa, ei se montaa metriä sinne käytävälle painunut, mutta
melko vihaista ja säikähtänyttä porukkaa voitte uskoa olleen.
...hulluja pitkätukkanuoria ajavat päälle....;-)
SAK-Products by Http://wnet.suomi.net/kotisivu/ouluntyostokeskus/
Liikelahjat/Business gifts by
Http://wnet.suomi.net/kotisivu/ouluntyostokeskus/
Tane88 kirjoitti viestissä <3BAEE9AA...@lakk.fi>...
Mä en koskaan tee mokia liikenteessä, olen keskivertoa parempi
kuljettaja, kuten kaikki muukin 95% kuskeista luulee :-)
Jan
Olinpa duunissa tuolla Helsinskin vanhalla jäähallilla taannoin. Sain
Letukan sinne parkkilaanille jonnekin, mutta siinä vaiheessa kun
pääsin lähtemään, matsi oli jo aikaa ohi eikä juuri autoja jäljellä,
joten päätin oikaista sen lähempänä Nordenskiöldinkatua olevan
parkkipaikan liittymän kautta pois. Oli hemmetin pimeä ja sateinen
syysilta, musta asfaltti, mutta ne parkkirivistöjä erottavat
betoniporsaat näkyivät kyllä, joten välistä vaan. Vähän ajan päästä
helvetinmoinen rämähdys kuin olisi puu kaatunut päälle. No dorkat
olivat tehneet oikein hienot lisäohjaimet sinne parkkiriveille,
betoniporsaissa oli tolpat ja niiden välissä korkealla roikkui
_rautaputket_. Valot sukelsivat aivan täysin niiden ali, joten en
nähnyt mitään ennen kuin putki paukahti tuulilasiin. A-tolpasta lähti
maali, samoin katon etureunasta pienen klommon kera, ja kattotelineen
eka poikkirauta oli siirtynyt.
Kyllähän minä jälkeenpäin ajatellen olin ne putket jo joskus aiemmin
rekisteröinyt, joten otin omaan piikkiin. Jos olisi mennyt tuulilasi
paskaksi, noista ansaputkista olisi kyllä saanut Bogomolonotovokoff...
whatever kuulla. Eipä niitä taida siellä enää olla.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Oli miten oli, olisin jälkeenpäin halunnut kiittää tuota itseäni valppaampaa
taksikuskia, joka pelasti minut suuremmilta ongelmilta kun olisin yrittänyt
kääntyä vasemmalle siinä vastaantulijoitten seassa.
/Patrik
- ei tainnut äijä kehdata pistää kalsareitaan mun omavastuun piikkiin.
"sampo" <ouluntyo...@mail.suomi.net> wrote in message
news:9opc5a$r26$1...@plaza.suomi.net...
No ei se sitten kauhiasti kulkenut kun jo 16:lla päiväsakolla sai
kasaan 320 mk... Itse tuli nimittäin joskus opiskelujen lomassa
todettua konstaapelille, että kerrankin tuli sakkoa koko rahalla
(alle 300 mk:n ylinopeussakot korotettiin aina 300:aan markkaan)
kun lapussa luki 16 x 20 = 320mk, konstaapeli ei jostakin syystä
yhtynyt riemuuni...
Heh, männäkesänä seikkailtiin autolla Stutgartissa ja eteen ilmestyi
ajokielto lisämaininnalla "ei koske julkista liikennettä" (öhöm, juuri
tuon verran osaan näköjään myös saksaa!). Samassa kapealle kujalle
pujahtaa valtava bussi ja saman tien syntyy nopea päätös seurata ko.
virvilää, kyllähän turistikompensaatio riittää kun ollaan Suomesta...
Siinä vaiheessa kun ainoa tarjolla oleva ajoreitti muuttuu lähilii-
kennejunan kiskoiksi (joiden päällä tuo leveä bussi kulkee suunnitellun
vaivatta) alkoi hymy hyytyä. Ensimmäisellä pysäkillä kun hörönaurua nau-
ravien saksalaisten kenkiä alkoi näkyä noin 10 senttiä ikkunoiden yläreunaa
alempana sijaitsevalla asemlaiturilla, alkoi kieltämättä jo hävettää...
Parasta oli toki se, että seuraavana päivänä odotettiin lähiliikenne-
junaa samalla asemalla kun alettiin arvuutella isännältämme josko tuo
arvaisi, että mikä on hassuin paikka mihin innovatiivinen autosuunnistuk-
semme oli meidät siihen mennssä johdattanut... Ei arvannut, eikä millään
meinannut uskoa todeksi...
> Itse ajoin entisellä kotipaikkakunnallani erästä
> risteystä kohti ja huomasin että auto tulee oikealta
> eteen. Ajattelin että mitä hittoa tuo kolmion takaa työntää
> vaan eteen ja vedin jarrut kiinni ja näytin kansainvälistäkäsimerkkiäkin
> siinä tuohduksissani. Oli autossa vähän hölmistyneen näköistä
> porukkaa ja syykin selvisi kun ajoin paikalta pois. Eihän siinä olekkaan
> kolmiota(ilmeisesti joskus ollut kun muistelin että siinä on).
> Pikkasen nolotti.
Kerran on vastaavanlainen tilanne minullekin sattunut. Ilmeisesti
jonkinlainen "oikosulku" ajattelussa tuli, kun kuvittelin itseni
etuajo-oikeutetuksi tasa-arvoisessa risteyksessä, vaikken ollut. Siinä
sitten vihaisena piti nyrkkiä heiluttaa sille toiselle, kunnes huomasin
olleeni väärässä - onneksi tuo toinen autoilija ei käyttänyt
etuajo-oikeuttaan, vaan aika nopeasti tajusi tilanteen ja hidasti vauhtiaan
sen verran, jottei mitään kolaria tapahtunut. Näistä omista virheistä pitää
toki yrittää ottaa opiksi.
--
Toni Lindroos <tonilind@*NOSPAM*nic.fi>
Turku, Finland
> on valot pois päältä, kerron sen kääntämällä omat valot pois päältä
> hetkeksi - merkki on täysin selvä, eikä tarvii mietiskellä, mitä
> vittua tuo nyt tuossa vilkuttelee pitkiään.
Aivan, hyvä tapa. Itse en kuitenkaan saa autossani valoja pois päältä auton
käydessä, joten pitänee tyytyä vilkuttamaan valoja.
Myös toisinpäin voi käydä. Itse muistan tässä joku viikko takaperin
vetäneeni Mustangilla ajellessani lyhyen turhan torvisoolon risteyksessä,
josta ajan päivittäin. Nimittäin siinä ei yleensä oikealle käännyttäessä
koskaan ole esteitä, mutta joskus joku ei huomaa oikealle kääntyvien nuolta,
vaan tuijottaa suoraan ajavien punaisia. No istuin Mussessa hieman
matalammalla ja näin edessä olevan ison auton takaa vain oikealle palavan
vihreän nuolen, joten päätin vähän herätellä ekana olevaa kuskia töötillä.
Kun silti ei mitään tapahtunut, kurkottelin kaulaani ja näin risteävän kadun
olevan poikkeuksellisesti tukossa....lievää nolotusta..:)
--
** http://drive.to/joecool **
"Hän aina mietti, miten ajan käyttää vois,
kun on joka paikkaan kiire, eikä mistään pois"
-Juice Leskinen (Pieni kalmistosarja, XV yö / Tauko III)
Patrik kirjoitti viestissä ...
Onko sinullakin niin, että jos valokytkin on nollassa, ajovalot
ovat päällä? Etkös kuitenkin voi vilauttaa valoja käyttämällä
ns. parkkeja päällä?
--
Arto: http://www.iki.fi/arto.maatta/
Seitsenaukeen Isa: http://www.iki.fi/arto.maatta/isa.html
> Onko sinullakin niin, että jos valokytkin on nollassa, ajovalot
> ovat päällä? Etkös kuitenkin voi vilauttaa valoja käyttämällä
> ns. parkkeja päällä?
Päällä ovat. Tässä Peugeot 505:ssa tuo ei onnistu. Virtalukon "ensimmäisessä
asennossa" syttyvät vissiin parkit, sitten toisessa ajovalot ja koneen
käydessä ne ovat kummatkin päällä jatkuvasti. "Valokytkinviiksi" ei sammuta
missään vaiheessa parkkeja tai ajovaloja koneen käydessä. Eli en pysty
ajamaan tuolla pelkillä parkeilla ilman ajovaloja.
Kai noita erilaisia kytkentöjä löytyy paljonkin. :-)
Kait parkit palavat ilman että avain on virtalukossa, kuten laki vaatii?
Tässä ei ollut vastapuolta mukana, mutta melkoinen kömmähdys silti:
Olin saanut samana talvena ajokortin, ja erään kerran tuli tarve
kääntää auto ympäri talvisella tiellä kun kääntöpaikkaa ei umpiperässä
ollutkaan. Takapyörät jäivät hankeen, eikä etuvedolla päässyt
liikkeelle kun tie oli hieman jäinen. Kävin tutkimassa tilanteen, ei
ollut pudonnut ojaan vaan ainoastaan pehmessä hangessa kiinni.
Onneksi oli kaveri mukana niin pyysin työntämään. Auto ei liikkunut
mihinkään vaikka kuinka työnsi ja minä sudittelin. Huomasin sitten
että kas, käsijarru oli jäänyt päälle. En raaskinut kertoa siitä
kaverille joka oli siellä työntelemässä vaan otin sen varovasti pois
päältä...
Toinen vastaava tilanne oli talvella kun yritin ylös jyrkkää kapeaa
katua jonka molemmille puolille oli pysäköity autoja. Ei riittänyt
pito vaan jäi sutimaan, johtuen ehkä kevytperäisestä takavetoisesta
kulkupelistä. Laskin vapaalla mäkeä alas, mutta painoin liian
voimakkaasti jarrua. Kuten kaikki tietävät, auton etujarrut ottavat
voimakkaammin kuin takajarrut. Peruuttaessa liukkaalla se aiheutti sen
että auto kääntyi VÄLITTÖMÄSTI poikittain kadulle. Siinä oli sitten
useampikin ulkopuolinen työntämässä ruohkaa siihen asentoon, että sen
saisi liikkumaan johonkin suuntaan. Onneksi ei osunut pysäköityihin
autoihin. Ja kyllä hävetti!
Itselle tuli tuosta mieleen vuosien takainen juttu, oltiin faijan kanssa
liikenteessä ja faija pysäköidessään unohti valot päälle... Ja kun akku
oli muutenkin hieman tyhjä (oli ajeltu paljon tosi lyhyitä matkoja, eli
alle 1 km) niin eihän se muuta kuin inahtanut hieman. Joten ei muuta
kuin työntämään muutaman sivullisen kanssa, 200 metrin työntämisen
jälkeen (tuli hieman hiki) ja usean tuloksettoman käynnistysyrityksen
jälkeen faija hihkaisee kuskin paikalta: "Hei, yritetääs vielä kerran,
kun en ollut muistanut laittaa virtaa päälle". .....kyllä oli ylpee
olo.... :-)
Joo, ja lähti laakista käyntiin kun laittoi virran päälle...
--
--- T.K. ---
Remove ROSKAESTO when you reply...
Timo.Kajava @ Netsonic.fi
> > Päällä ovat. Tässä Peugeot 505:ssa tuo ei onnistu. Virtalukon
> "ensimmäisessä
> > asennossa" syttyvät vissiin parkit, sitten toisessa ajovalot ja koneen
> > käydessä ne ovat kummatkin päällä jatkuvasti. "Valokytkinviiksi" ei
> sammuta
> > missään vaiheessa parkkeja tai ajovaloja koneen käydessä. Eli en pysty
> > ajamaan tuolla pelkillä parkeilla ilman ajovaloja.
>
> Kait parkit palavat ilman että avain on virtalukossa, kuten laki vaatii?
Kyllä. Ensimmäinen kiertoliike saa aikaiseksi parkkien syttymisen, toinen
sytyttää ajovalotkin. Eli ko. katkaisin toimii silloin aivan normaaliin
tapaan, mutta ajon aikana ei parkkeja tai muitakaan valoja saa sammutettua
kirveelläkään. ;-)
> "Viki" <viik...@hotmail.com> wrote in message
> news:9osbki$1ki$1...@news.kolumbus.fi...
> >
> > Kait parkit palavat ilman että avain on virtalukossa, kuten laki vaatii?
>
> Kyllä. Ensimmäinen kiertoliike saa aikaiseksi parkkien syttymisen, toinen
> sytyttää ajovalotkin. Eli ko. katkaisin toimii silloin aivan normaaliin
> tapaan, mutta ajon aikana ei parkkeja tai muitakaan valoja saa sammutettua
> kirveelläkään. ;-)
Näköjään on tuo 505 kiisselissä sitten hieman erilailla, omassa kun on
virta päällä (hehkutuksen jälkeen) syttyy valot automaattisesti, mutta
ajovalot voi halutessaan sammuttaa kytkemällä viiksestä parkit.
Kirkkammat valot saa kun laittaa viiksestä ajovalot päälle. Parkkeja
vaan sitten ei saa pois mitenkään ajossa... no eipä kai olis
tarvettakaan, ellei halua leikkiä pimeässä huomaamatonta... ;-)
--
- TRa
Diisselillä se onkin tosi "huomaamatonta", paitsi jos kaikki ovat kuuroja :)
--
Aarne Heinonen
> Näköjään on tuo 505 kiisselissä sitten hieman erilailla, omassa kun on
> virta päällä (hehkutuksen jälkeen) syttyy valot automaattisesti, mutta
> ajovalot voi halutessaan sammuttaa kytkemällä viiksestä parkit.
No, onhan se uudempaa mallia. Onkohan muuten nuo valosysteemit tehty
maahantuojan toimesta vai valmiiksi tehtaalla?
> vaan sitten ei saa pois mitenkään ajossa... no eipä kai olis
> tarvettakaan, ellei halua leikkiä pimeässä huomaamatonta... ;-)
Tällä autolla se ei onnistu sitten millään. ;-)
ROTFL :)
Ei vastaavaa, mutta punotti kuitenkin; Saavun väistämisvelvollisena
risteykseen tarkoituksena kääntyä vasemmalle, vilkuilen ympärilleni ja
totean vapaata olevan. Ollessani hiukan yli puolessavälin
suoritustani, huomaan oikealle materialisoituneen noin 50km/h pitkin
jyrkkää liukasta alamäkeä suoraan kohti laskettelevan taksi-Passatin.
Kesällä tilanteessa ei olisi ollut mitään ongelmaa, mutta tässä
tapauksessa paniikinomainen rivakka kaasunpainallus aiheutti sen että
pysähdyin keskiviivan päälle 270° vasemmalle kääntyneenä alkuperäiseen
orientaatiooni nähden, vaikka 90° olisi riittänyt. Taksi mahtui
ohittamaan hyvin...
--
Kari Monkala
mon...@cc.tut.fi
www.students.tut.fi/~monkala
Mieleen nousee ensimmäiset ensilumet kortti kourassa... Talvellahan
minä korttini olin hankkinut, eli lumi oli varsin tuttu elementti.
Vaan yhdistelmä ensilumi + lähes sakkokuntoiset Michelinin M+S'ät
osoittautui kavalaksi. Oli hieman kiire kouluun, jonne ei nyt ollut
matkaa kuin puolisen kilometriä, mutta laiskuus voitti ja päätin
uskaltautua Renaultilla liikenteeseen.
Olisi pitänyt aavistaa että tästä ei hyvä seuraa kun ylämäkeä mentiin
ylospäin kävelyvauhtia kakkosella, sutien niin maan perkeleesti. Vaan
ei auta kiemurrella kun paska on jo housussa, ja menoa
varo-varo-vasti... Ja kas vain, Renu punnersi mallikkaasti
mäennyppylän päälle, ja perille pääsy sujui suht onnistuneesti.
Vaan se takaisintulo.. mielessä kävi jo ajatus että joo, eikun
vaihdattamaan nuo talvinakit alle ( oli vain 1 vannesatsi ), mutta
pitihän ne käydä ensin hakemassa. Nokkelana ajattelin että tuosta jo
menomatkalla ongelmaisesta mäestä voisi tulla alaspäinmentynä
pulkkamäki, joten päätin siirtyä mäkeä sivuavalle kadulle. Risteys
lähestyy, vauhtia noin 20kmh, vilkku päälle, varovainen käännos
oikealle....renkaat kääntyvät koko matkan oikealle, nokka kääntyy vain
30 astetta, osoittaa kohti jakajaa, ja kas, kesärenkaat eivät pidäkään
märällä lumella. Rellu lipui hitaasti ja varmasti kylki edellä kohti
jakajaa.. ohi jakajan... vastaantulevien kaistan yli... kohti ojaa...
ei minkäänlaista pitoa havaittavissa.. oja häämottää... vaan hah!
Kanttikivetys pelastaa päivän, eturenkaat kimpoavat osoittamaan
oikeaan menosuuntaan, ja marginaalinen pito palautuu kun peräpää
palautuu ruotuun samalla tavalla. ONNEKSI, kukaan ei ollut tulossa
siitä suunnasta, ja massiivisesta nolotuksesta huolimatta takana
tulevan hepun ilme oli kyllä näkemisen arvoinen :-)
-M.R.
Tästä tuli mieleen vähän vastaavanlainen tilanne kun lähdettiin kaverin 205
Pösöllä JKL.stä Kuopioon päin alkutalvesta. Heti lähtiessä kaveri totesi
että onneksi pääsee nyt kuopioon kun pitää hakea talvirenkaat; alla oli
jotku sikaleveät ja ihan kuluneet kesikset ja jokapaikka aivan jäässä ja
lumessa.
No, kävimme ensin keskustassa. Kaveri ajeli alas lumista, olikohan
Gummeruksenkatua, ja lasissa ehkä 25 tai jotain. Hyvin varoen. Tarkoitus oli
parkata tien oikeaan laitaan vähän alempana. Painoi jarrua. Lähti
luistamaan, ja tiedätte miten tollaisessa tilanteessa voisi vaikka vannoa
että vauhti vain kiihtyy. Vasemman etupyörän kohdalle ilmeisesti sattui
sulempi kohta ja kohta Pösö heilahti laajassa kaaressa vasemmalle keula
menosuuntaan vääjäämättä vääntyen, kaistan poikki majesteetillisesti valuen
vaikka kaveri kuinka yritti vedättää ja jarruttaa ja teki
kaikkensa...suoraan toiselle puolelle jalkakäytävän viereen kahden auton
väliin parkkiin naps kiinni katukiveen. Molempiin autoihin jäi ehkä 30 cm,
siis tiukka taskuunpysäköinti suoraan sivuluisulla. Naama peruslukemilla
nousimme autosta ja lähdimme coolina käppäsemään, aivan kuin olisimme
tehneet sen tarkoituksella :-)
Mutta muutama sivustakatsoja jäi aika pitkään katselemaan paheksuvasti
moista autoilutapaa...ja kyllä niillä vielä Kuopioonkin päästiin, joskin
alle sadan piti pitää vauhti :)
Lähes vastaavanlaisessa tilanteessa olin työntelemässä jonkun autoa,
mikä liikkui ihmeen kevyesti. Kysyttiin sitten työntelyn jälkeen että
mikä vaihde sulla on päällä? "Mitäh, pitääkö vaihde laittaa päälle?".
Kaveri oli vaan istuskellut autossa tyytyväisen näköisenä kun muun
työntää. No toisaalta eihän sitä voi kaikkea tietää...
Kuin myös; Visalla 90- asteinen vasuri, käsijarrulla poikittain, kylki
edellä kanttariin ja molemmat törmänneen puolen renkaat paskaksi.
Samalla autolla lukuisia jarrutuksia suoralla tiellä aina päätyen jonon
viimeiseksi (koskaan ei tärähtänyt, kun aloitin jarrutuksen aina
ajoissa) mutta poikittain keula milloin minnekin osoittaen.
Samalla autolla pahin virhearvio taisi olla kääntyä vasemmalle kun
arvioin etäisyyden takana tulevaan liikkuvan poliisin yksikköön väärin.
Tarkoitus oli mennä pois jaloista huoltoasemalle, mutta kävikin
toisinpäin; Saab päätyi huoltoasemalle, katolleen, minä keula edellä
toiselle puolelle tietä pellolle. Molemmat lunastukseen.
Turbo-240:llä (taas talvella) ahto pomppasi päälle keskellä jäistä
kaarretta pihatiellä. Vaihtoon meni etukulma Volvosta ja koiriemme
trimmaajan lauta-aidasta joku metri, roskakatos ja postilaatikko.
Puumalla viikko sitten: Mun mielestä se oli kahden auton mentävä rako,
mamman mielestä ei yhdenkään auton mentävä rako ja veti viime hetkellä
liinat kiinni. Mun mokahan se oli, kun olisi pitänyt nähdä ennusmerkit:
Peruspunainen Yaris jonka ratissa keski-ikäinen opettajatar...
- JjP
> jälkeen faija hihkaisee kuskin paikalta: "Hei, yritetääs vielä kerran,
> kun en ollut muistanut laittaa virtaa päälle". .....kyllä oli ylpee
> olo.... :-)
Viime talvena kaveri oli lähdössä töistä ja huomasi työpaikan parkkipaikalla
olevan keski-ikäisen miehen, jolla oli vaikeuksia saada kovassa pakkasessa
autoaan käyntiin. Kaveri päätti auttaa ja hinata auton käyntiin. Ei
selostanut sen tarkemmin menetelmän saloja toiselle osapuolelle, koska uskoi
tämän jo ikäisekseen osaavan homman. Vaan eipä osannut. Kun hinattava auto
käynnistyi, ei tämä mies painanutkaan kytkintä pohjaan, vaan täräytti
kaasuttaen (?) suoraan kaverin auton perään! No, oli mies ollut aika nolona
ja sen autosta meni etupää aika rumaan kuntoon, mutta onneksi ei kaverin
autosta mitään, koska siinä oli vetokoukku. ;-)
Josta tulikin mieleeni, että pitänee talveksi remontin jäljiltä pois otettu
vetokoukku laittaa taas takaisin talveksi. Se suojaa aika hyvin autoa muiden
tehtäviensä ohella...
Sk8...@hotmail.com wrote:
Mikäs siinä, mukavahan autossa on istuskellessa kun kaverit lykkii. Luulisi
työntäjien kyllä huomaavan, ettei ole vaihde pykälässä...
I.L.
Vähän sama tilanne kävi itselle Helsingissä Kalevankadulla. Pimeä
syksy, tihkuttaa vettä. Kadunvarren autoista yksi pysäköity selvästi
muita keskemmälle, mutta näyttää siltä että siinäkin kohdalla mahtuu
hyvin kaksi autoa kohtaamaan. Vastaantulija tuleekin arvioitua
keskemmällä, joten joudun korjaamaan omaa ajolinjaa melkoisesti
oikealle. Pari sekuntia kieli keskellä suuta että tärähtääkö oikeaan
vai vasempaan etukulmaan. *PAM* Oikea sivupeili saa siipeensä, mutta
muuta damagea ei sitten syntynytkään. Niin este oli minun puolellani
ajorataa, joten syy minun.
Tosin sähkösäätöinen ja sähkölämmitteinen sivupeili korinväriseksi
maalatulla kuorella on yllättävän kallis asennettuna ja maalattuna.
Vähemilläkin lisäkilkkeillä pärjäisi...
Millaiset vauriot tuli alustaan, kohtaan jossa vetokoukku on kiinni?
>> vetokoukku laittaa taas takaisin talveksi. Se suojaa aika hyvin autoa
>> muiden
>> tehtäviensä ohella...
>
> Millaiset vauriot tuli alustaan, kohtaan jossa vetokoukku on kiinni?
En ole kaverin autoa päässyt tutkimaan, mutta ilmeisesti ei sen pahempaa
vauriota. Toki luulisi tarpeeksi suuren tällin jo vetokoukkuakin tai sen
kiinnityskohtia vääntävän. Itse asiassa taisi tuolle samaiselle autolle
käydä kerran niinkin, että siinä oli vanha asuntovaunu perässä ja joku ajoi
sen perään. Asuntovaunulla nyt ei paljon väliä ollut, kun oli jostain
ilmaiseksi saatu festarikäyttöä varten... Vetokoukku vissiin hieman siitä
vääntyi ja se oli kai suoristettavana (?). Alustassa ei silti mitään. Ko.
auto oli 1989-mallinen viistoperäinen Renault 19.
> muita keskemmälle, mutta näyttää siltä että siinäkin kohdalla mahtuu
> hyvin kaksi autoa kohtaamaan. Vastaantulija tuleekin arvioitua
Tänään meinasi käydä itselleni vähän huonosti... Ajoin Turusta linnankatua
pitkin ja piti vasemmalle sille kolmikaistaiselle yksisuuntaiselle sillalle
kääntyä. Toisesta suunnasta tuli rekkayhdistelmä, joka oli myös kääntymässä
samalle sillalle. Arvioin, että kyllä sille kaksi kaistaa riittää
kääntymiseen ja käännyin itse varovasti sille laitimmaiselle kolmannelle
kaistalle. Onneksi huomasin ajoissa rekan vievän lähes kaksi ja puoli
kaistaa ja ehdin hiljentää käännöstä, jottei olisi mennyt multa autosta
ainakin oikea etukulma uusiksi... Rekka ajoi aika pitkään perässä ja kyllä
se kaksikaistasille mahtui sen jälkeen kääntymään. Ehkä se aiempi
risteyskohta oli sitten jotenkin jyrkempi...
En sitten tiedä, kumman syy se olisi ollut. Rekan, joka käytti yli kaksi
kaistanleveyttä kääntymiseen vai minun, joka en osannut arvioida
tilantarvetta oikein ja luulin mahtuvani kolmannella kaistalle. No,
tuleepahan varottua taas jatkossa tarkemmin noitakin tilanteita.
Minuakin kiinnostaisi vastaus tähän tilanteeseen?
Helsingissä on muutamia jyrkkiä mutkia kaduissa (esim. Hakaniemen
torin pohjoiskulma mistä Hämeentie alkaa) missä kaupunkiliikenteen
bussi ei mahdu kääntymään omalla kaistallaan pitkän etuylityksen
vuoksi. Bussikuskit tulevat tuohon mutkaan melko varoen jos rinnalla
on auto. Ajoradalla siis tässä kohtaa kaksi samaan suuntaan menevää
kaistaa.
Toisaalta taas jos olen itse bussin rinnalla niin hidastan hieman ja
annan sille tilaa mutkassa.
> Kertokaas omia mokianne rehellisesti.
> Semmoisia, jossa vastapuolen voisi olettaa hiiltyvän
> tai on jopa hiiltynyt ja syy on ollut kokonaan itsessä.
Joo.. mulle sattui reilu 10v sitten opiskeluaikoina samanlaista:
Ajelin Albertinkatua tarkoituksenani käydä Iso-Roballa eräässä putiikissa.
Ajatuksissani käännyinkin Uudenmaankadulle ja ihmettelin että mitä v***!?!
Sieltähän tulee kaikilta kaistoilta miestä vastaan kuin meren mutaa.
Hämmästyksen ja -tutuksen sekainen ilmeeni vaihtui "oooooops-ilmeeseen"
kun tajusin tilanteen... kyllä lievästi sanottuna hävetti #-)
- FK -
--> Change 'frank' to 'frans' in my E-mail address to mail me <--
> oikealle. Pari sekuntia kieli keskellä suuta että tärähtääkö oikeaan
> vai vasempaan etukulmaan. *PAM* Oikea sivupeili saa siipeensä, mutta
> muuta damagea ei sitten syntynytkään.
Joo.. minullakin on oikea sivupeili saanut siipeensä... tosin eri
tilanteessa:
Laskettelin toissatalvena syrjäseudun lumista pikkutietä kaverin kämpille.
Oli mukava painella menemään: Hyvä näkyvyys, ei muita, hieno keli etc. Mutta
eräs oikea meni vähän turhan niukalla linjalla. Ajoin aivan penkan vierestä
tarkoituksena laskea auto hieman keskemmälle kun suora aukeaa. *PAM!!*.
Aurausmerkki irrotti peilin kiinnikkeistään. Onneksi ei haljonnut pahemmin
(mitä nyt kuori vähän halkesi :-) ja sen sai plopsautettua takaisin.
Soratien mutkassa muinoin pomppasi kaksi hirveä alhaalta viljahalmeesta
Saabin eteen, näkyvyyttä oli siinä 100 m verran joten ei ehtinyt kaasuvarvas
nousta yhtään kun kuului paukaus. Myöhemmin sitten ihmettelin, mikä kumma
äänen päästi, kunnes huomasin vasemman sivupeilin olevan taittuneen ovea
vasten. Hirvi siis ystävällisesti norjisti jumineeksi luullun peilin, ei
mitään vahinkoja.
Mitä opimme tästä? Onneksi vauhtia oli 80+ että ehdin elukoiden alta pois,
hitaammalla vauhdilla olisi tullut hirvikolari!
Todella harvassa on ne bussikuskit jotka varovasti tuosta ajavat, oli
vieressä sitten mopo, auto tai kuorma-auto.
Muutenkin on kumma miten ne HKL:n kuskit ei saa niitä linjureitaan mahtumaan
kaistalleen edes suoralla pätkällä, kun kuitenkin samanlevyinen kuorma-auto
mahtuu hyvin samaan kohtaan (testattu :) .
Johtopäätös että HKL:n bussikuskeja ei paskaakaan kiinnosta muu liikenne,
muutakuin korkeintaa häiriköintimielessä, eli mitä he voisivat tehdä
estääkseen muuta liikennettä.
T:Jore
Ottamatta kantaa nimenomaan HKL:n bussikuskien ammattitaitoon, niin
lähiliikenteessä on aika paljon tuoreita bussikuskeja joille ei
kokemusta ole paljon karttunut.
Kuljen usein linjalla 39 hieman aamuruuhkan jälkeen ja muutaman kerran
on Ruskeasuon varikolta saateltu ilmeisesti ihan uutta kuskia matkaan
ensimmäiselle omalle ajovuorolle. On ihan ymmärrettävästi ollut
hallintalaitteiden käyttö tai muun liikenteen seuranta hieman
haparoivaa. Samaisella linjalla on muutamia tummaihoisia kuljettajia
joiden ammattitaidosta en osaa sanoa muuta kuin että ajotyyli on
ajoittain hieman agressiivisempi kuin kuskeilla noin keskimäärin.
Pieni täsmennys: Käännyit ilmeisesti Viiskulmasta Pursimiehenkadulle
joka on todellakin yksisuuntainen. Edellisestä risteyksestä olisi
päässyt Merimiehenkadulle oikealle kaksisuuntaiselle kadulle. Vaikka
Helsingissa paljon ajankin, niin silti noi Punavuoren yksisuuntaiset
aiheuttaa sen että reittiä pitää mielessään hetki miettiä ettei päädy
jonnekin minne ei ollut tarkoitus...
Muistuu tuo kohta ERITTÄIN hyvin mieleen kun 10v. sitten ajoin taksia:
Ratakatua ja käännyin samaan suuntaan Fredalle kuin sinäkin, kun
ulkomuistista muistelin että ajo oli sallittu myös takseille. Eipä
ollut, siviilimoottoripyörä hyökkäsi perääni ja kuittasin pikku
muistivirheestä rikesakon joka söi puolet ajovuoroni nettopalkasta :(
Ei oikeastaan hävettänyt, vaan enemmänkin v...tti...
Nykyisen asunnon parvekkeelta näkyy Kolmas Linja, mikä on
loppupäästään yksisuuntainen Alppikadusta Helsinginkadulle.
Kesäpäivinä parvekkeelta istuskellessani näin keskimäärin joka päivä
yhden auton joka ajaa täyttä vauhtia mäkeä alas Hesarille kiellettyyn
ajosuuntaan! Joskus kuului helvetinmoista tööttäystä, tai joskus se
sama auto tuli perä edellä takaisin melkoista vauhtia :)
Huomasin itse saman kun olen parina päivänä ajanut 7x-sarjan busseilla
Arabiasta keskustaan päin, pari kertaa meinannut pudota penkiltä rajujen
jarrutusten ja kaistanvaihtojen jälkeen tummempien kuskien ajessa :-)
Toisaalta, matka taittui varsin ripeästi kun ei kerennyt paljon
tylsistyä matkan aikana ;-)
--
o Kristian Niininen
/| vis...@cc.jyu.fi
OXXXXXXXXXXX|+[]}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}}=-
\| http://www.jyu.fi/~vision
o Tel: +358 50 5537 507 (GSM)
Juuri tämän vuoksi ajan yleensä ylinopeutta, poliisit vain eivät meinaa
ymmärtää tätä. En edes uskalla arvella montako kolaria olisin ajanut jos
ajaisin hiljempaa. ;-)
Niinhän se tekee..
Oltiin menossa olikohan toissa keväänä, aprillipäivä + pääsiäinen
kombona pohjoisiin ja tuolla Jämsässä kun on se liikenneympyrä,
ruuhkaa oli ja jonoakin sen mukaisesti, isukki ratissa ( -98 farkku
mondeo + koukku ) ja tottakai hidastaa kun edessä on letkaa joka
hidastaa.
Hetken päästä kun ollaan melkein pysähdyksissä isukki tokaisee että
kohta kopsahtaa, kuuluu hillitön paniikkijarrutuksen "skrtiiiits"
takaa ja auto heilahtaa pikkuisen eteenpäin ja takapuoli hieman
nousee.
Tien sivuun, ja katsomaan, joku olikohan 400-volvo tuli taakse, pari
nuorehkoa kaveria äipän autolla ajelemassa.
Nolvon puskuri oli sen veraan alhaalla että meni juuri meidän koukun
alle, ja Volvon nokka sukelsi, ja siihenhän se pysähtyi kuin seinään,
ei mennyt muistaakseni kuin juuri ja juuri maski volvosta, mondeosta
tosin koukku + takapuskurin tekele.
Että jos ei muuta, niin kyllä se ainakan joskus hyvin hidastaa se
koukku =)
- Sami Partanen .
--
It's an insane world, but I'm proud to be part of it.
www.mbnet.fi/~dervish
Have a look at my case MOD. And It's for sale!
www.mbnet.fi/~dervish/project
Heh, niin se oli maasturikuskinkin joka ei tajunnut kerran miksi minä
hidastin niin aikaisein ennen kääntymistä ( Iittala, Heinuntieltä ->
Isomäentille, Heinuntie laskee hieman ja Isomäentie on ylämäkeä ).
Ajelin ja aloin hidastamaan koska olin kääntymässä oikealla H:ltä
I:lle, kuten maasturikuskikin. Kaveri påainoi sitten jarrua hieman
innokkasti ja nelipyörälukossa sai van puolet tarvitusta käännöksestä
tehtyä ja fiiiiiu plumpsis, onneksi ei ollut ojaa vaan nurmi tien ja
kevyen liikenteen väylän välillä.
Kuski oli nolon näköinen, kun itse ajoin perässä ja tein kääntymisen
huomattavasti kivuttomammin, tosin liiikaa oli minullakin vauhtia kun
oli pakko kahvaa nykäistä =)
Nykyisten ajosuuntien perusteella tämä kuulostaa täysin oikealta.
Ovatko kaistoitukset viime vuosina muuttuneet ?
Ajoit siis Albertinkatua etelään ja käännyit Uudenmaankadulle itään.
>Että jos ei muuta, niin kyllä se ainakan joskus hyvin hidastaa se
>koukku =)
Ilme oli varsin hölmistynyt nuorena poikana kun jonotettiin grillin
drive-in luukulle. Autossa oli vaihde päällä ja isukki taisi vielä
seisoa jarrulla, kun yhtäkkiä auto nytkähti vajaan puoli metriä
eteenpäin. Luulin ensin että kuskilta oli jalka livennyt kytkimeltä,
ennenkuin tajusin että eihän kone edes käy. Ulos autosta ja katsomaan,
niin eikös vaan ollut joku uudehko Mazda (?) tärähtänyt vetokoukkuun.
Onneksi autona oli Fordin F-150 pickup, johon ei tullut edes
vetokoukkuun mitään ihmeellistä. Peräänajajaa saattoi vituttaa, meni
se auto sen verran kurttuun edestä. Tosin oli siinä muutakin
vitutuksen aihetta, kuski kun oli tukevassa humalassa ja poliisit
eivät asiasta ihastuneet..
Yksi jälkeenpäin ajateltuna ehkä huvittava munaus tulee mieleen
viimetalvelta. Olin opinahjoon lähdössä aamulla. Piha oli aivan
kiiltävän ja vetisen peilijään peitossa, ja minulla renkaissa
nastoista vain muisto jäljellä. Lähdin varovasti tallista ulos, jonka
jälkeen piti ajaa pihatietä parikymmentä metriä loivaan alamäkeen ja
siitä ysikymppi oikeaan, edelleen pihatietä jatkaen. En päässyt mäkeä
kuin puoleenväliin kun hoksasin että tässä ei käy hyvin. Kääntäminen,
jarruttaminen, kiroaminen, mikään ei auttanut. Auto liukui
kävelyvauhtia alaspäin ja pysähtyi vasta kun rengas osui (n.5 senttiä
korkeaan) lumivalliin tien reunassa. Mitään ei siis käynyt, mutta
vitutus oli mahtava kun auto ei liikkunut eteen eikä taaksepäin.
Takarenkaat olivat juuri uran kohdalla, joten eihän kevytperäinen
takaveto siitä mihinkään liikkunut. Ainoa konsti oli vetää
traktorilla..
Toinen samanlainen kävi kun olin kaverille menossa, ei ollut yhtä
liukasta, mutta mäki oli kertaluokkaa jyrkempi. Ajoin mäkeä alas
hissunkissun kävelyvauhtia ja yritin kääntyä oikealle pihaan. Auto
kääntyi noin 45 astetta (90 oli tavoite..) jonka jälkeen matka jatkui
suoraan päin roskista. Poks, ja vilkun lasi halki. Kylläpä hävetti.
--
<-Meisseli->
Toni Lindroos wrote:
> Tänään meinasi käydä itselleni vähän huonosti... Ajoin Turusta linnankatua
> pitkin ja piti vasemmalle sille kolmikaistaiselle yksisuuntaiselle sillalle
> kääntyä. Toisesta suunnasta tuli rekkayhdistelmä, joka oli myös kääntymässä
> samalle sillalle. Arvioin, että kyllä sille kaksi kaistaa riittää
> kääntymiseen ja käännyin itse varovasti sille laitimmaiselle kolmannelle
> kaistalle. Onneksi huomasin ajoissa rekan vievän lähes kaksi ja puoli
> kaistaa ja ehdin hiljentää käännöstä, jottei olisi mennyt multa autosta
> ainakin oikea etukulma uusiksi... Rekka ajoi aika pitkään perässä ja kyllä
> se kaksikaistasille mahtui sen jälkeen kääntymään. Ehkä se aiempi
> risteyskohta oli sitten jotenkin jyrkempi...
>
> En sitten tiedä, kumman syy se olisi ollut. Rekan, joka käytti yli kaksi
> kaistanleveyttä kääntymiseen vai minun, joka en osannut arvioida
> tilantarvetta oikein ja luulin mahtuvani kolmannella kaistalle. No,
> tuleepahan varottua taas jatkossa tarkemmin noitakin tilanteita.
>
Oletan että olit tulossa keskustasta päin ja rekka satamasta, molemmat
kääntymässä Martinsillalle. Satamasta päin tullessa ajoradan ja kevyen
liikenteen väylän erottavan kaiteen pää on pirun salakavala, ja yllättävän
pitkällä. Kun sitä saa jo pitkällä nupillakin hiukan tähystää, niin harva
viitsii tehdä samaa kuin veli venäläinen teki alkuvuodesta '98. Kääntyi liian
aikaisin, puoliperävaunun ensimmäinen akseli kohtasi kaiteen pään. Gröndahlin
50t vetävä vinssi sai töitä ja koska vain yksi kaista veti, Puistokadulla oli
ruuhkaa Köydenpunojankadun risteyksen ohi. Tietenkään tässäkään ei RDS:n
TA-toimintoa voitu käyttää hyödyksi, asiasta oli kuulemma Nauran Aalloilla
kerrottu, mutta minä en sitä asemaa päiväsaikaan kuuntele. Lisäbonuksena
vielä, että olimme kolmen auton jonona menossa Martinmäkeen; minä hiljattain
hankitulla turbovolvolla, Turussa asuva kaveri GT-Passatilla ja muualta
kotoisin oleva kaveri '78 dieselmersulla...tietenkin kahdella kännystä akku
loppu...ei oikein voinut hyödyntää vaihtoehtoisia reittejä.
-Teemu-
>Kertokaas omia mokianne rehellisesti.
Köyhänä kävi näin:
Kun kortti oli polttanut taskussa vasta alle vuoden tapahtui
pahin virhearviointi. Tuolloin alla oli Vauxhall Chevette
(Opel Kadett C-mallin kopio). Olosuhteet olivat mitä hienoimmat,
takavetoauto, kuskilla ei kokemusta, todella surkeat renkaat,
talvi ja maantiet umpijäässä. No, kaverin kanssa palailtiin
jostain päin takaisin kaupunkia kohti ja yhdessä ylämäessä
kun poppi soi niin ei kertakaikkiaan kuullut sitä että kone
vinkaisi kierroksia kun perä irtosi tiestä. Perä alkoi
heittelehtimään, kädet pyörittää rattia epätoivoisenä mutta
eihän sitä hallintaan saanut. Lopulta auto onneksi päätti että
se halusikin mennä oikean puolen ojanpohjalle.
Oli se melkoinen kokemus ajaa 60-70km/t vauhdilla suoraan ojaan
kun ensin tuli valtava lumiryöppy tuulilasille peittäen kaiken
näkyvyyyden ja sitten vain toivoo että pysähtyisi äkkiä.
Älytön tuuri oli ettei törmätty mihinkään siellä ojan pohjalla
ja oli tarpeeksi lunta. Vastaantullut auto tuli katselemaan
kävikö mitenkään. Autolle ei tullut vahinkoa mutta voi sitä
lumen määrää mikä piti kaivaa ulos konetilasta. Kun se lumi
oli vauhdin takia oikein paakkuuntunut tiukaksi joka
paikkaan. Osan sain kaivettua pois mutta sitten se piti vain
jättää pariksi päiväksi lämpimään talliin sulamaan.
**
Helsingissä 5 vuotta jo kortin omistaneena tällä kertaa ajelin
takavetoisella Taunuksella. Jälleen köyhänä jotakuinkin sakkorenkaat.
Yksi ikävimpiä tilanteita oli se kun jossain aika keskustan lähellä
oli sellainen paikka missä on erittäin jyrkkä alamäki ja alhaalla
liikennevalot. No renkaissahan ei ollut sillä kelillä mitään pitoa
ja auto päätti mennä nelipyöräluisussa alaspäin. Tuuria oli koska
valot päättivät vaihtua vihreäksi, taksi lähti pois edestä ennen
kuin ennätin törmäämään siihen ja oma liuku hidastui juuri
risteykseen. Läheltä piti.
**
Pari vuotta eteenpäin, vielä Taunus, tällä kertaa kesä. Silloin
kun moottoritie Helsingistä Lahteen päin loppui Tuusulan kohdille
tapahtui seuraavaa:
Tarkoitus oli lähteä kotiinpäin eli pohjoiseen ja alkumatka
joutui hyvin moottoritiellä, liikennettä oli minimmaalisesti.
Kun moottoritie alkoi loppumaan näin edessä jonkinlaista jonoa
mutta ajattelin että siellä vain mennään hieman hitaammin.
Räpläsin kai radiota ja ajatukset harhaili muualla työpäivän
jäljiltä ja sitten yhtäkkiä alkoi raksuttamaan: "Miksi noi autot
on paikallaan?!" Silloin vasta välähti että jonohan seisoo
paikallaan! Olin päässyt aivan liian lähelle jonoa ja oli hyvät
ketjukolarin saumat. Tämän ainoan kerran eläissäni jouduin noin
90km/t vauhdista tekemään täyden lukkojarrutuksen. Poljin
jarrupoljinta kuivalla kesäasfaltilla niin paljon kuin jalassa
voimaa riitti ja ulina oli hirveä! Sitten kun Taunuksen keula
pysähtyi metrin päähän edessäolevasta leijui kauhea kuminkäryn
haju nenään. Muut vähän katseli autoissa mutta kukaan ei kai
ihmeemmin välittänyt. Huh.. tuon jälkeen piti saada hermosavu
ja tuli loppumatka ajettua ihmeen rauhallisesti. Pulssi oli
aika korkea juuri tapahtuneen jälkeen.
**
Kävin viimeksi Helsingissä 08/2001 eli viime kuussa. Joko viime
kerrasta on liikaa ja olen alkanut unohtamaan paikallisia
ajotapoja, tai sitten huolimattomuus johtui siitä kun olin
kuskina ja kyydissä monta neuvojaa mutta vieläkin ihmetyttää
että saatoin tehdä sellaisia mokia.
Kun tulin risteysaukioon mikä on aivan Messukeskuksen vieressä
katsoin nopeasti ympäriinsä ja totesin että selvästikin tie
kaartuu normaalisti vasemmalle ja käännyin mielestäni normaalisti
90 astetta vasemmalle. Sitten kun huomasin että olen menossa
kapealle välikaistalle missä menee vain kiskot ja oikealla puolella
onkin jakaja tajusin että pieleen meni. Nolona peruuttamaan ja
sitten jakajan OIKEALTA puolelta eteenpäin. Myöhemmin pystyin
käymään päivän aikana jalkaisin juuri samassa paikassa ja katsoin
sitä risteystä ajatuksella ja totesin että edelleenkin se oli
mielestäni epäselvän tuntuinen. En ihmettelisi jos joku muu
olisi tehnyt saman mokan. Onhan se silloin selvä kun siitä on
ajanut useasti mutta vieraan näkökulmasta siinä on helppo tehdä
virhearviointi.
Oltiin aloittelemassa paluuta. Jostain sain päähäni että se
tie mitä ajoin onkin yksisuuntainen. Niinpä loogisesti menin
vasemmalle kaistalle tarkoituksena kääntyä vasemmalle ja ihan
oikeinhan olin siis mielestäni ryhmittynyt. Kaverit sanoo
vieressä "hei ei tää ole yksisuuntainen". Mietin sekunnin
ja sitten takaisin oikealla kaistalle ennen kuin oltiin
risteyksessä. Mutta jos eivät olisi huomauttaneet olisi siinä
vastaantulijoilla voinut olla ihmettelemistä. Tuo on joskus
erittäin hämäävää. Muistelin kai että kun tie jatkuu risteyksen
jälkeen niin siellä tie on yksisuuntainen ja siitä tuli ajatus
että täytyyhän tämänkin tien olla yksisuuntainen.
Yhdessä vaiheessa kävin parin 1-2kk välein Helsingissä eikä
silloin tullut juurikaan mokia. Asiaan tottui. Mutta kun väliä
onkin 5 vuotta niin tuntuma kärsii selvästi. Vaikka muistaisi
vielä ajoreittejä niin liikennekulttuuri, raitiovaunut ja
liikenteen määrä yllättää kummasti kun on tottunut pienempiin
kaupunkeihin. No, menee jo aiheen vierestä.
--
-=- E-Mail paj...@sicom.fi Homepage http://www.sicom.fi/~pajupa -=-
> Oletan että olit tulossa keskustasta päin ja rekka satamasta, molemmat
> kääntymässä Martinsillalle. Satamasta päin tullessa ajoradan ja kevyen
Juuri noin.
> liikenteen väylän erottavan kaiteen pää on pirun salakavala, ja yllättävän
> pitkällä. Kun sitä saa jo pitkällä nupillakin hiukan tähystää, niin harva
> viitsii tehdä samaa kuin veli venäläinen teki alkuvuodesta '98. Kääntyi
liian
Eli täytyy jatkossakin varautua siihen, että tuossa kohdassa
raskaanliikenteen on vähän pakko käyttää runsaasti tilaa kääntymiseen.
> ruuhkaa Köydenpunojankadun risteyksen ohi. Tietenkään tässäkään ei RDS:n
> TA-toimintoa voitu käyttää hyödyksi, asiasta oli kuulemma Nauran Aalloilla
Käytetäänkö tuota toimintoa yleensäkään missään päin Suomea todella
hyödyksi?
Joo...itse en ollut kuskina vaan otin kaverin kuskaamaan meitä vanilla tänä
kesänä. Kävimme yhdessä mestassa mistä piti pakittaa pois, ja kaveri lähti
alamäkeen kääntämään autoa vaikka sanoin ensin että peruuta ulos asti. En
ihan kerennyt kuitenkaan ehdottomasti kieltää, niin sinne se kerkesi kiilata
alamäkeen päin. Joku varmaan 30-40 astetta alamäkeä karkeaa soraa...joo
varmaan siitä vani nousee, yhym...siinä vaiheessa kun heebo älysi painaa
jarrua, se menikin loppumäen renkaat lukossa melkein alas asti.
Eli kohta oltiin sellaisen pienen laakson pohjalla. No ei sen pitäisi olla
mahdotonta, mutta kun paikalla oli sellainen kostea ruohikko. Renkaat
upposivat siihen...itseasiassa tosi vähän, noin tuuman ehkä, mutta niin se
vaan on, ettei kahden ja puolen tonnin takaveto automaatilla ihan helpolla
liiku jos on vähänkin paska ja pehmeä sekä vino pinta.
Sellainen tunti meni niin oltiin saatu auto poikittain tulosuuntaan
jo...renkaiden kuviothan oli heti täynnä ruohoa ja märkää multaa...ne olisi
varmaan sutineet jo asfaltillakin siihen mennessä. No lopulta saimme haettua
lapion (ei oltu heti lähdetty kun tämä tapahtui joskus keskiyön aikaan) ja
kuoppia renkaiden eteen kaivamalla ja hiekalla täyttämällä saatiin vihdoin
auto oikeaan suuntaan ja sitten neljän miehen työntäessä takasin mäkeä ylös.
Kyllä vitutti, mutta oppipa sen ettei jenkkipakulla kannata todellakaan ajaa
minkäänlaisen mäen alle ellei ole varma että saa tarpeeksi vauhdinottoa tai
ole hyvä ja luja pinta :-)
Oma moka tai ei mutta hävetti kuitenkin:
Oltiin jonnekin kissanristiäisiin menossa ja yövyttiin Kuopion
keskustassa. Oli talvi ja edellisenä päivänä oli ollut plus asteita. Yöllä
tuli kuitenkin kohtalainen pakkanen. Aamulla jatkettiin matkaa Saapilla ja
parkista lähtiessä muistan rekisteröineeni ehkä hiukan laiskemmalta
tuntuvan liikkeelle lähdön. Kuopion "keskustassa" oli kadut lumesta
paljaana mutta heti kilometrin päässä alkoi tieosuus jota peitti tiiviiksi
pakkautunut lumi joka muistutti oikeastaan lähinnä jääpintaa.
Tälle tielle päästessä perstuntuma kertoi jotakin omituista olevan
tekeillä takapäässä. Vaikka tie oli aivan suora tunsin, että perä on
täysin irti enkä käsittänyt syytä tähän vaan yritin parhaani mukaan vain
kiltisti pitää auton hanskassa. Eihän se montaa sekuntia kestänyt kun jo
äärettömän loivassa mutkassa auto sitten kippasi hetkessä 180 astetta
ympäri ja katselimme takana tulleen auton kuskin kanssa hölmistyneinä
toisiamme. Vauhtia oli vain kuutisen kymppiä joten kuinkaan ei sitten
käynyt mutta meinasi vähän hävettää.
Syyksi paljastui se, että Saappissa oli jäätynyt pakkasyön jälkeen
käsijarru ja jäänyt laahaamaan. Sulalla asfaltilla ei huomannut mitään
paitsi ehkä hiukan laiskemman liikkeellelähdön mutta kovalla
lumella/jäällä takarenkaat sitten lukkiutuivat. Ei ihme että lähti käsistä
niin helposti kun molemmat takarenkaat olivat olleet jo jonkin aikaa
täysin lukossa. Oli varmaan aika huteron näköistä menoa kun ajoin
spinnauksen jälkeen auton vähänmatkan päässä olevan huoltamon pihaan
takarenkaat edelleen kaiken aikaa lukossa....
Tämän jälkeen en ole enää talvella juuri känkkää käyttänyt pysäköidessä.
Sami
> Ajoit siis Albertinkatua etelään ja käännyit Uudenmaankadulle itään.
En, vaan länteen.
>johelin wrote:
>> Ajoit siis Albertinkatua etelään ja käännyit Uudenmaankadulle itään.
>En, vaan länteen.
Albertilta länteen Uudenmaankatua on tunneli, humautit siis
sinne vastavirtaan? :-)
-Henri
--
# Henri Helanto ; he...@muncca.fi ; hhel...@cc.hut.fi #
# Nissan Skyline GT-R; '71 Corvette LS-6; GMC Typhoon; Honda X4 etc... #
http://www.helan.to
CAUTION: Before engaging mouth make sure that the brain is in gear.
Näyttäisi tuossakin Murphyn laki toteutuneen: Kun luulee, että mikään ei
enää voi mennä pieleen niin varmasti menee...
Itse lähdin kerran käymään Hki-Vantaan lentokentällä ja bensamittarin valo
paloi jo. Ajattelin tietysti, että kyllähän tuolla vielä pääsee, kun on
ennenkin päässyt...
Olin sitten lähdössä lentokentän parkkihallista ja tups - auto sammui.
Käynnistyi kuitenkin vielä ja ajattelin, että kaipa sain sen jotenkin
sammutettua (bensan vähyys ei tullut tietenkään mieleen tässä vaiheessa).
Ajoin sitten loivaan ylämäkeen, porttien luo. Jäin portista n. metrin verran
kun autosta loppui bensa. Onneksi takana tuleva sentään älysi peruuttaa alta
pois kun (virnuilemiseltansa ehti) jäin työntelemään autoa ulosmenoporttien
viereisille parkkipaikoille.
Tämän jälkeen pitää tietysti lähteä hakemaan bensaa n. kilsan päässä
olevalta huoltamolta. Antavat pienen kannun mukaan panttia vastaan. Annan
luottokortin pantiksi.
Autolle päästyäni ja bensat tankissa ajan jälleen portille vain
huomatakseni, että luottokortti on tietysti siellä huoltoasemalla ja
kyseinen automaatti ei hyväksy muita kuin luottokortteja. Noh, auto takaisin
parkkiin ja 1 km kävely takaisin lentokentälle ja etsimään paikkaa jonne
parkkilipun voi maksaa.
Vasta tämän jälkeen pääsin pois tuolta... ja reissun piti olla nopea, mutta
miten kävikään.
-Sami
Ei nyt miljoonaa mokaa ole sattunut, mutta tässä jotain.. "pientä".
Olikohan ensimmäinen kesä kun uusi kolmostie oli avattu Hämeenlinnasta
Jutikkalaan kun olin puolinpäivin aikaa menossa koulusta
Hämeenlinnasta Iittalaan piipahtamaan tarkoituksena mennä Tampereelle
Biltemaan ostamaan osia.
Parolan jälkeen, ennen levähdysaluetta on pitkähkö loiva loiva kaarre
oikealle tiessä.
Tulin suoralta ja aloin räpläämään radiota ja pidin tietenkin rattia
suorassa kun suorallahan ajelin, ja katse ei tietenkään tiessä vaan
tiukasti soittimessa.
Yhtäkkiä tunnen kuinka on kuin ajaisi pellossa, ajoin keskikaistalla,
paniikissa korjausliike, nelipyörä luisussa oman kaista yli oikealle
penkkaan, nokka tumps -> perse ilmaan -> katolleen alas -> kyljelleen
-> pyörille nokka tulosuuntaan -> Ulos.
Turvavyöt oli pettänyt, eli auennut, ulos kömpiessäni kirosin vain kun
tuulilasin pyyhkimet hakkaa korville kun oli mennyt päälle veivatessa.
Autosta tuli.. krhmm.. "nätti".
http://koti.mbnet.fi/~dervish/audi/
Ainoat mitä muistan, oli kun ajoin ja alkoi peltoa muistuttamaan,
korjausliike, maa suoraan kasvojen edessä alhaalla, ja kun kömmin
tuulilasin aukosta ulos ja tienvarteen haahuilemaan.
Toinen minkä voisin kertoa tapahtui myöskin Bilteman reissulla, tällä
kertaa poppikoneisiin piti saada piuhoja.
Käytiin silloisen tyttöystävän keralla Kuljun kartanossa ja sitä
pikkutietä jatkettin sitten Lakalaivaan päin.
Risteävä tie, joka menee muistaakseni motarin yli Hervannan suntaan,
tuossa risteyksessähän tulosuunnastani katsoen on kolmelle kaistalle
liikennevalot.
Oikealle kääntyville, suoraan meneville ja vasemmalle kääntyville,
olin menossa suoraan, väärä kaista, huomasin ja vaihdoin, huomasin
sitten liian myöhään että väärä kaista tarkoitti myöskin että katsoin
vääriä valoja, suoraan menossa oikealle kääntyvien valoilla, oikealta
tuli porukkaa.
Ei siinä muuta kuin liinat kiinni, talvea kun oli, liukastahan siinä
oli ja mitään pysähdytty, pikkuinen Mazda tuli alle ja spinnasi
kerrran jos toisenkin ja.. niin, kirjallinen huomautus tuli.
ja jotain päälle 9000mk meni oikasuun ittelläni, autossa kun ei ollut
silloin muuta kuin pakollinen.
Kumpikin samalla autolla, ensimmäienn tosin jäi auton viimeiseksi
ajoksi ja siitä lähtien on ollut tallissa, haluaako joku ostaa pois,
pitäisi sitä tilaa saada meinaan... =)
Eihän toi nyt oo edes pahassa kunnossa, vähän pakkelia vaan... =)
minä en koskaan mokaile ... liikenteessä
hm ... tai no ... ajoin juuri yhden kissan yli ...
niin, ... ja ...
jäin talvella tunturilapissa 140km/h "yli"nopeudella
ohittamani siviili-Asconan tutkaan
hyvin kohteliaat ja asialliset pollliiisit sanoivat että
talvirajoitus täälläpäin on ... 80km/h
hyvin nolo ... Anne-ly
> FKo <frank.ko...@nokia.com> writes:
>
> >En, vaan länteen.
>
> Albertilta länteen Uudenmaankatua on tunneli, humautit siis
> sinne vastavirtaan? :-)
Jep! Sehän se oma moka juuri olikin. Arvaa mikä tunteiden sekamelska kun
ensivitutus vaihtui äimistyksen sekaiseen häpeään ;-) Onneksi ei osunut :-)
> -Henri
>Jep! Sehän se oma moka juuri olikin. Arvaa mikä tunteiden sekamelska kun
>ensivitutus vaihtui äimistyksen sekaiseen häpeään ;-) Onneksi ei osunut :-)
Tuttu tunne, aikanaan kun piikkikorttia harjoitusluvalla ajoi
niin 'Oooops!' -fiilis tuli tutuksi stadin yksisuuntaisilla
kaduilla. Erityisesti Punvuori & Krunikka ovat tottumattomalle
(tai meikäläisen puusilmäisyysasteella varustetulle liiken-
nöijälle ;-) painajainen...
OK, ensin henkilöautolla ei-niin-paha-mutta-nolo:
Tulin eräänä talvena jäistä mäkeä alas ehkä kolmeakymppiä "hyvillä"
talvirenkailla ja juuri ennen mäen alla ollutta mutkaa sain kuningasajatuksen
vähän hidastaa, kun usko loppui kesken. Tietäähän sen miten siinä kävi
eli kadetti lähti lapasesta kääntyen suunnilleen kävelyvauhtia
keskelle tietä poikittain; onneksi ei tullut ketään mistään.
* opetuslupalainen käsitti erään kerran meikäläisen ohjeistuksen
vähän väärin. Lopputuloksena oli käännös vasemmalle siten, että
lähdettiin oikeanpuoleiselta vasemmalle kääntyvien kaistalta ja
heti risteyksen jälkeen oltiin vasemmanpuoleisella.
Bussilla sitten enemmänkin:
* kerran linjalla 59 lähdin Ilmalasta Pasilaan päin sadekelillä ja
innostuin roiskuttamaan nivelautolla poikamaisesti vettä jalkakäytävän yli.
Hienosti lensi, mutta mäen alla oli ysikymppinen mutka ja viime hetken
jarrutus ei ihan riittänyt -> nivelauton keskimmäiset pyörät lähtivät irti,
mutta pomppasivat kuitenkin rotvallista takaisin ja tilanne hanskaan.
Onneksi ei ollut matkustajia :) Loppumatka vähän hitaammin.
* tähän liittyen eräs toinen kaveri oli joskus lähtenyt Pakilassa
talviliukkailla myös alamäkeen nivelautolla. Vaikka lähtönopeus oli
suunnilleen kävelyvauhti ja kaikki kikat pakokaasujarrua myöten olivat
käytössä, niin bussi lähti kuitenkin kelkkana alas jossain vaiheessa.
Mäen alla odotti kadunvarsiparkissa kasa vähän parempia autoja. Viime
hetkellä nivelauton keskimmäiset pyörät pomppasivat tässäkin rotvallista
takaisin ja kuski suoritti ns. hallitun väistön. Tilanne kirvoitti
matkustajista spontaanit applauset ("totahan se varmaan yrittikin") :)
* toinen oma moka taas linjalta 59: pistin vilkun päälle tullessani
Junatieltä Kulosaaren sillalle ja siirryin keskikaistalta parinsadan
metrin matkalla oikealle, kun kerran ketään ei näkynyt. Olihan siellä
jossain kuitenkin pikkuauto, joka tuli antamaan sinänsä oikeutetusti
palautetta Herttoniemen metroasemalle ja vaati samalla suunnilleen autonsa
uudelleenmaalausta, kun oli kerran saanut vettä Autonsa päälle.
* yhden kerran ajoin ultimate-rallireittiä eli linjaa 16 siten, etten
kääntynytkään Uudenmaankadulle, vaan tulin Hernesaaresta päin Bulevardia
myös takaisinpäin. Sitten Bulevardin päässä soveltaen Eteläespalle :)
No, koska kuitenkin olen Keskimääräistä Parempi Kuljettaja, niin aika
monta muiden virhettä ehdin kyllä bussin ratissa paikkaamaankin ;)
--
* Marko Nyby - IRL: Tampere/Finland - http://www.tj.tut.fi/ *
A sample of Engrish on a package: "Be useful for saport your business.
To make speed up find up out document. Clear file for your special."
More @ http://www.engrish.com/
Oli tuossa Kaartisen tunnustuksessa niin paljon yhteistä omaani,
etten malta olla tunnustamatta (vaikka ensin meinasin olla hiljaa).
Ensiautoni oli tuo ihana C-mallin automaatti Kadett (kevytperäinen,
automaatti ja tehoton).
Olimme kihlatun kanssa lähdössä teatteriin ja minä herrasmiehenä lupasin
hakea Kadettin oven eteen alapihalta. Talon vierestä kulki kävelytie, joka
oli
jäisen liukas. Ensi yrittämällä pääsin suunnilleen puoleenväliin ja meno
hyytyi siihen.
Toinen yritys paremmalla vauhdilla ja pääsinkin melkein ylös saakka. Sitten
Kadett
alkoi sutimaan ja painautui pehmeään penkkaan. Yritin pakittaa, mutta
auto ainoastaan sutii paikallaa. Sitten heijaten (D-R-D-R), ei vaikutusta.
Tässävaiheessa syntyi kuningasajatus. Käynpä katsomassa missä asennossa
etupyörien pitäisi olla, että penkasta päästäisiin peruuttamalla alamäkeen.
Autosta ulos ja ovi kiinni. Ominaisuus, joka tästä Kadetista löytyi oli se,
että
nappi painui itsestään alas kun ovi tärähti -> eli ovi lukkoon samalla kun
sen
paiskasin kiinni. Tunsin autoni tavat enkä huolestunut, olihan minulla aina
toiset avaimet taskussani.
Kuinka ollakaan olin jättänyt autosta noustessani auton käyntiin JA
D-asennon
automaattiin. Eli Kadetti käydä rytkytti penkassa, takapyörät sutivat,
pyyhkijät pyyhkivät, valot päällä, ovet lukossa ja kuski sivistin kireällä,
puku päällä
auton ulkopuolella. Enpä vielä tästä huolestunut, olihan minulla
vara-avaimet ...
kuskin penkillä. Olivat tippuneet taskusta ja nököttivät nätisti lukkojen
takana.
Naapurin palomies huomasi hätäni ja riensi paikalle. Tosin nauroi kippurassa
ainakin
viisi minuuttia, ennenkuin pystyi puhumaan, saati auttamaan.
t: eSa
Toni Lindroos wrote:
> > ruuhkaa Köydenpunojankadun risteyksen ohi. Tietenkään tässäkään ei RDS:n
> > TA-toimintoa voitu käyttää hyödyksi, asiasta oli kuulemma Nauran Aalloilla
>
> Käytetäänkö tuota toimintoa yleensäkään missään päin Suomea todella
> hyödyksi?
>
En ole kertaakaan huomannut. Minulle sen käytöstä olisi paljon enemmän apua
kuin koko digiteeveestä...
-Teemu-
> > Käytetäänkö tuota toimintoa yleensäkään missään päin Suomea todella
> > hyödyksi?
> En ole kertaakaan huomannut. Minulle sen käytöstä olisi paljon enemmän apua
> kuin koko digiteeveestä...
Muutaman kerran on täällä pääkaupunkiseudulla huomannut tuota käytettävän.
Citikan vakiotereo jopa tajusi pätkäistä CD:n pois ja vaihtaa
radiopuolelle...
No, Porissa käännyttiin sitten eräälle yksisuuntaiselle kadulle keskustan
tuntumassa ja ajattelin no että pitäähän sitä tietysti vähän kavereille
"näyttää" miten autoa ajetaan ja hieman pistää perää sladiin...VIRHE...;)
Onneksi ei tullut perässä ketään, pääs ajamaan sieltä yksisuuntaiselta
väärään suuntaan pois, kun se slaidaaminen menikin sitten hiukka liukkaasti
180 asteen käännökseksi...
- Pete