Kesä-, ja talvidieselin ero kulutuksessa?
PenttiL
Totta talvella varsinkin pätkäajossa kun joutuu starttaamaan auton
pakkasesta enempi menee litkua. Mutta, eikös jos lämpimällä koneella ja
voimansiirrolla ajaa suoraa kilometriä eikä lisälaitteita ole päällä sen
enempää kuin kesälläkään, periaatteessa auton pitäisi kulkea jokseenkin
samalla kulutuksella? Jostain syystä tämä vanha 2.4 diesel-Hiaceni on
talvisin vetänyt kolmisen litraa enemmän sadalla sen jälkeen kun olen
tankannut talvidieseliä. Voiko tämä olla aivan sattumaa, johtua muusta
auton talvikäyttäytymisestä tai onko talvidiesel yksinkertaisesti näin
paljon tehottomampaa / vähemmän soveliasta ko. kotteroon?
-Pentti
JP
"PenttiL" <pentti....@helsinki-esto.fi> wrote in message
news:gks463$6rc$1...@oravannahka.helsinki.fi...
enemmän kuin kesälaatua, itse sanoisin että 1-2 litraa enemmän per 100km
riippuen ajosuoritteen laadusta (matkaa vai taajamaa).
Talvidiesel on notkeampaa kuin kesälaatu tämä lienee syy että siitä saadaan
vähemmän energiaa kuin kesälaadusta.
Tokihan nämä kylmät kelit myös nostavat kulutusta paljonkin, mutta kyllä tuo
ihan ajamalla on testattu että samassa ajossa samoissa lämpötiloissa ja
olosuhteissa tuota talvilaatua menee reilu litra enemmän sadalla.
Turbodiisseleissä en tiedä onko diisselilaadulla eroa kulutukseen, siitä
voisi joku joka tietää vaikka mainita ?
Ilkka
> paljon tehottomampaa / vähemmän soveliasta ko. kotteroon?
Jostain aikoinaan luin että talvilaatu on enegriasisällöltään pienemi joten
kyllä teoriakin käytännön vahvistaa.
Useat seisoki ja koneen jähhdytykset saa talvella dieselissä(kin) helposti
kulutuksen pomppaamaan samoin kaupunkiajo kun kone ei ehdi lämmitä kunnolla.
motoman
> voisi joku joka tietää vaikka mainita ?
Tuntuisi että Volvon TDI veisi 0,3-0,5 L/100km enemmän näin talvella tai
kovilla pakkasilla, en tiedä johtuuko sitten tuosta polttoainesta, vai
ja/tai hitaammasta lämpenemisestä.
Sami Setälä
> auton talvikäyttäytymisestä tai onko talvidiesel yksinkertaisesti näin
> paljon tehottomampaa / vähemmän soveliasta ko. kotteroon?
Tuoreehko Octavia TDI kuluttaa -25C talvilaatua matka-ajossa noin puoli
litraa enemmän kuin kesälaatua, ja -32C "arktista laatua" tuntuu kuluvan
vielä jokusen desin enemmän kuin tavallista talvilaatua. Jossain määrin tuon
arktisen ja tavallisen talvilaadun ero selittyy ehkä kelien
kylmenemiselläkin omassa tapauksessani, mutta kyllä tuo tuttu
kuorma-autoilija ihan samoilla linjoilla on ollut kun asiasta on juteltu.
-Sami-
Kare Pietilä
> Jostain aikoinaan luin että talvilaatu on enegriasisällöltään pienemi joten
> kyllä teoriakin käytännön vahvistaa.
Loogista, kevyemmät jakeet pysyvät notkeina kun raskaammat alkavat
mennä jo jähmeään/kiinteään muotoon.
--
Byrgcn hgryvnf.
Ilkka
> voisi joku joka tietää vaikka mainita ?
Kts http://www.tankkaus.com/graph_yearcons.php?car=25177
Siinä talvea että kesää samalaisessa ajossa koko ajan.
Kesällä kolutusta nostaa talveen verrattuna motarin 120 km/h ja taas
talvelle kesään nostaa kylmä, mutta aikalailla tasan on kesä ja talvi. 25%
kaupunkia, 25% maantietä ja loppu 50% motaria on ajosuorite.
Joonas Jakala
Onko lisälämmitin?
JJ
--
Ensin olin että mitä helvettiä, mut sit mä olinkin et mitä vittua...
(Juha Vuorinen)
Joonas Jakala
Eikös Arctinen laatu kestä alle -40C lämpötilat?
Sami Setälä
>> puoli litraa enemmän kuin kesälaatua, ja -32C "arktista laatua"
>> tuntuu kuluvan vielä jokusen desin enemmän kuin tavallista
>> talvilaatua. Jossain määrin tuon arktisen ja tavallisen talvilaadun
>> ero selittyy ehkä kelien kylmenemiselläkin omassa tapauksessani,
>> mutta kyllä tuo tuttu kuorma-autoilija ihan samoilla linjoilla on
>> ollut kun asiasta on juteltu.
>
> Eikös Arctinen laatu kestä alle -40C lämpötilat?
Hmm. Mahtaako olla eroa sitten jo maantieteellisesti noissa nimityksissä.
Täällä Tampereen korkeudella myydään kesälaatuna -15C, talvilaatuna -25C ja
seuraava porras on -32C, jota täällä ainakin jotkut arktiseksi laaduksi
kutsuvat. -40C ainetta en täällä ainakaan tänä talvena ole nähnyt
tarjottavankaan.
-Sami-
Joonas Jakala
Just tossa vuoden vaihteessa itte ihmettelin vastaavaa, kun käytiin vähän
idempänä
eli siis tankattiin Jyväskylässä ja siellä oli mittarissa juurikin tota -25
tavaraa...
Kun täällä rannikolla Porissa on koko talven myyty -32 laatua.
Nuo siis molemmat on rankattu talvilaaduksi, mutta se Arctinen on ainakin
Nesteen mielestä se -42 luokitettu.
http://www.neste.fi/binary.asp?page=3559&field=FileAttachment&version=4
Tapio Peltonen
>
> Hmm. Mahtaako olla eroa sitten jo maantieteellisesti noissa nimityksissä.
> Täällä Tampereen korkeudella myydään kesälaatuna -15C, talvilaatuna -25C ja
> seuraava porras on -32C, jota täällä ainakin jotkut arktiseksi laaduksi
> kutsuvat. -40C ainetta en täällä ainakaan tänä talvena ole nähnyt
> tarjottavankaan.
Epäilemättä termistössä on heiluntaa. Keski-Euroopassa talvilaatuna myydään
tietääkseni tuota -15C suodatettavuuden tavaraa, ja kesälaadun
suodatettavuus on nollan tienoilla.
Nuo -40C -dieselit eivät enää oikeastaan ole dieselöljyä vaan käytännössä
samaa lientä jota käytetään suihkumoottorikoneiden polttoaineena.
"Talvisemmat" laadut ovat kevyempiä ja näin ollen sisältävät vähemmän
energiaa tilavuusyksikköä kohden, mikä näkyy kasvaneena kulutuksena.
--
Tapio Peltonen
Teemu Uusi-Esko
12-litrainen Mersu näyttää vievän 1,5l/100km enemmän kuin kesänaftalla
ajaessa. Tossa eilen laskeskelin kun tuntui että ruokahalu on kasvanut
hirrvittävästi. No ei se sitten niin paljon ollutkaan noussut...
-Teemu-
motoman
viestissä:lemcl.88$JW4...@read4.inet.fi...
> motoman wrote:
>>> Turbodiisseleissä en tiedä onko diisselilaadulla eroa kulutukseen,
>>> siitä voisi joku joka tietää vaikka mainita ?
>>
>> Tuntuisi että Volvon TDI veisi 0,3-0,5 L/100km enemmän näin talvella
>> tai kovilla pakkasilla, en tiedä johtuuko sitten tuosta
>> polttoainesta, vai ja/tai hitaammasta lämpenemisestä.
>
> Onko lisälämmitin?
>
Ei oo Ardic toiminu moneen vuoteen :(
Esa Hämäläinen
http://www.neste.fi/binary.asp?page=3559&field=FileAttachment&version=4
Nesteen Dieselpolttoaineoppaassa kerrotaan polttoaineen
käyttöominaisuuksista sivulla 23:
Tiheys (kg/m3)
Dieselpolttoaineiden tiheyden tulee olla välillä 800 ... 845 kg/m3
mitattuna +15°C lämpötilassa. Kesälaatujen tiheys on yleensä korkeampi
kuin talvilaatujen tiheys.
Ruiskutuspumppu syöttää polttoaineen moottoriin tilavuusperiaatteella,
siis kuutiomillimetrejä sylinteriä ja työtahtia kohti. Tällöin
suuritiheyksistä polttoainetta menee palotilaan enemmän grammoina, mistä
seuraa hieman suurempi moottorin teho ja joissakin tapauksissa
savutuksen lisääntyminen.
Teho vastaavasti pienenee vaihdettaessa polttoaine pienitiheyksiseen
laatuun. Tiheyden vaikutuksen suuruus riippuu moottorin tyypistä ja
ruiskutusjärjestelmän rakenteesta. Osatehoilla tiheydellä ei ole
merkitystä, koska ruiskutuspumpun säädin korjaa tilanteen tai kuljettaja
painaa enemmän kaasupoljinta. Kun kaasupoljin on aivan pohjassa, voivat
teho ja vääntömomentti jäädä pienitiheyksisellä polttoaineella muutaman
prosentin normaalia pienemmäksi. Kesälaadun DIR -5/15 ja talvilaadun DIR
-29/34 tehoeroksi on mitattu noin 1?3 % moottorista riippuen. Arktisella
DIR -40/44 laadulla teho jää vielä pienemmäksi.
Lämpöarvo (MJ/l)
Lämpöarvo ilmoittaa, kuinka paljon energiaa polttoaine sisältää. Eri
dieselpolttoainelaatujen lämpöarvo massayksikköä kohti (MJ/kg) on
likimain sama, minkä vuoksi polttoaineenkulutus kiloina mitattuna on
käytännöllisesti katsoen sama kesä- ja talvilaaduilla.
Moottoripolttoaineet myydään litroina ja polttoaineenkulutusta mitataan
litroina/100 km. Tällöin polttoaineen tiheyserot aiheuttavat
kulutuseroja, koska tiheyden pienetessä lämpöarvo tilavuutta kohti
(MJ/l) alenee samassa suhteessa kuin tiheys. Siten litroissa mitattu
polttoaineenkulutus nousee hieman, kun polttoaine vaihdetaan
kesälaadusta talvilaatuun tai muuhun pienempitiheyksiseen laatuun.
Teemu Uusi-Esko
Kesälaadun DIR -5/15 ja talvilaadun DIR
> -29/34 tehoeroksi on mitattu noin 1?3 % moottorista riippuen. Arktisella
> DIR -40/44 laadulla teho jää vielä pienemmäksi.
Sillä tontilla ollaan, 3% paikkeilla.
-Teemu-
Ilkka Salmenius
>
> Kesällä kolutusta nostaa talveen verrattuna motarin 120 km/h ja taas
> talvelle kesään nostaa kylmä, mutta aikalailla tasan on kesä ja talvi.
Tässä vanhan Focukseni kulutukset usealta vuodelta.
http://www.saunalahti.fi/~ile182/focus/image001.gif
Varsinkin loppuaikoina on nähtävissä selvä kasvu aina talvisin. Osa johtui
juuri talvidieselistä. Kasvu on merkittävää, koska talvella kulutusta laski
alhaisemmat nopeudet ja herkästi vierivät kitkarenkaat. Käytin myös
lohkolämmitintä säännöllisesti. Silti kulutus nousi vaikka koitti ajaa
kuinka taloudellisesti tahansa.
Ennätystankilliset (alle 4 l/100 km) ajoin aina syksyllä tai keväällä.
Silloin oli herkästi rullavat kitkat, talvirajoitukset, mutta kesädieseliä.
- Ilkka
Joonas Jakala
Jaa että herkästi vierivät kitkarenkaat? Nyt mulla on taitanut jotain
mennä ymmärryksessä sekaisin vai jollain muulla...
sayh
Kunkahan suuri merkitys on tilavuuden muutoksella.Säiliössä polttoaine
saatta olla hyvinkin lämmintä kun sitä tankkiautolla tuodaan. Sitten auton
polttoainetankissa
jäähtyy ulkolämpötilan mukaan.
Iluas
Ilkka Salmenius
> mennä ymmärryksessä sekaisin vai jollain muulla...
Onhan tuo herkkä vieriminen testattu monesti esim. TM:ssä. Viimeksi
numerossa 17/2008 talvirengastestissä. Q ja R-luokat kitkat saivat
vierintävastuksetksi arvosanan 10, nastat 7-8 ja mukana ollut kesärengas
vain 5.
Huomaanhan herkän vierimisen itsekin, jos ajaa kitkoilla.
Taloudellisuusajoissakin suosivat jo hieman ehtoopuolelle ajettuja kitkoja.
- Ilkka
Joonas Jakala
http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/46083.shtml
Seison korjattuna. Ei tuossa jutussa kyllä kitkoista puhuta mitään.
Lauri Niittynen
viestissä:gks463$6rc$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
> Totta talvella varsinkin pätkäajossa kun joutuu starttaamaan auton
> pakkasesta enempi menee litkua. Mutta, eikös jos lämpimällä koneella ja
> voimansiirrolla ajaa suoraa kilometriä eikä lisälaitteita ole päällä sen
> enempää kuin kesälläkään, periaatteessa auton pitäisi kulkea jokseenkin
> samalla kulutuksella? Jostain syystä tämä vanha 2.4 diesel-Hiaceni on
Muutama syy:
Vapaastihengittävä dieselprosessi toimii kylmemmällä ilmalla huonommin.
Polttoaineen sytytykseen vaadittava lämpö saavutetaan myöhemmin, jolloin
syttymisen ajoitus on myöhempi ja hyötysuhde jää huonommaksi.
Polttoaine kaasuuntuu kylmempänä huonommin, jolloin palaminen viivästyy ja
on hitaampaa, pisarat jäävät suuremmiksi ja palavat huonommin. Osa
polttoaineesta tiivistyy kylmässä moottorissa sylinterin seinämiin ja palaa
huonosti jos ollenkaan eli huuhtoutuu voiteluöljyyn.
Sami Setälä
>> Taloudellisuusajoissakin suosivat jo hieman ehtoopuolelle ajettuja
>> kitkoja.
>
> http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/46083.shtml
>
> Seison korjattuna. Ei tuossa jutussa kyllä kitkoista puhuta mitään.
Siis missä ei puhuta? Tuossa linkkisi takana on nimenomaan maininta kitkojen
alhaisesta vierintävastuksesta:
"Tarkoitettua tai ei, Nokian Renkaiden mittauksissa alhaisin vierintävastus
mitattiin oman talon Hakkapeliitta RSi-kitkarenkaalle"
-Sami-
J.P
Toinen tekijä vierintävastuksen kanssa on renkaiden leveys ero joka
vaikuttaa kulutukseen ilmanvastuksen kautta - kun usein kesärenkaat ovat
leveämmät.
Teemu Uusi-Esko
Ja nyt tarkkaillaan lisää, löytyi ahtopainevuoto joka korjattiin,
vaikuttanee kulutukseen.
-Teemu-
Joonas Jakala
"Nokian Renkaat testautti alkusyksyllä 20 erimerkkisen talvirenkaan
vierintävastusta. "
Se että testin on voittanut kitkarengas ei kerro koko testin tulosta?
Miika Kahelin
>
> Totta talvella varsinkin pätkäajossa kun joutuu starttaamaan auton
> pakkasesta enempi menee litkua. Mutta, eikös jos lämpimällä koneella ja
> voimansiirrolla ajaa suoraa kilometriä eikä lisälaitteita ole päällä sen
> enempää kuin kesälläkään, periaatteessa auton pitäisi kulkea jokseenkin
> samalla kulutuksella? Jostain syystä tämä vanha 2.4 diesel-Hiaceni on
> tankannut talvidieseliä. Voiko tämä olla aivan sattumaa, johtua muusta
> auton talvikäyttäytymisestä tai onko talvidiesel yksinkertaisesti näin
> paljon tehottomampaa / vähemmän soveliasta ko. kotteroon?
>
> -Pentti
Joo 0,5-1 litra / satku enmmän tuntuu menevän. Omassa kulkineessa on
välijäähytetty turbo commmonraili. Osaasyy on toki ton eberin nielemä
kakku, jota varsinkin pätkäajossa kuluu suhteessa paljon. Näyttäisi
samaten että ajotietokoneen keskikulutusnäyttö valehtelee talvella
enemmän kuin kesällä, tuo eberi senkin varmaan osin selittää.
--
MK
PenttiL
Kas kun kukaan ei ole tuohon yrittänyt keksiä imuilman esilämmitystä.
Tai jos on, miksi ei ole käytössä...?
-Pentti
Mikko Saukkoriipi
>>
>> Muutama syy:
>>
>> Vapaastihengittävä dieselprosessi toimii kylmemmällä ilmalla
>> huonommin. Polttoaineen sytytykseen vaadittava lämpö saavutetaan
>> myöhemmin, jolloin syttymisen ajoitus on myöhempi ja hyötysuhde jää
>> huonommaksi.
>>
>> Polttoaine kaasuuntuu kylmempänä huonommin, jolloin palaminen
>> viivästyy ja on hitaampaa, pisarat jäävät suuremmiksi ja palavat
>> huonommin. Osa polttoaineesta tiivistyy kylmässä moottorissa
>> sylinterin seinämiin ja palaa huonosti jos ollenkaan eli huuhtoutuu
>> voiteluöljyyn.
>>
>>
>
> Kas kun kukaan ei ole tuohon yrittänyt keksiä imuilman esilämmitystä.
> Tai jos on, miksi ei ole käytössä...?
>
Ne ovat jo käytössä, joissakin dieseleissä hehkut taisi olla korvattu
tuollaisilla.
<http://findarticles.com/p/articles/mi_m0FZX/is_n8_v64/ai_21099665>