omituinen lasinpesuneste (LIDL)
Juha Enden
Kätevän näköinen kannu sai ostamaan Liiterin lasinpesunestettä.
Laimennustaulukko on hämmästyttävä: pakkaskesto raakana -70. 1:1
-suhteessa vettä lisäämällä -24 ja 1:2 sekoitus -12. Etanolia ja
glykolia sisältää, vettä ei. Keksiikös joku, missä suhteessa etanolia ja
glykolia pitää sekoittaa, että saisi em jäätymispisteet aikaiseksi? :-)
- Juha
JK
Eikö tuoteselosteessa mainita pitoisuudet?
--
jk
Jukka Pakkanen
"JK" <jiikoo@kawazi_dot_net.invalid> kirjoitti
viestissä:45c474f2$0$31540$39db...@news.song.fi...
> Juha Enden wrote:
>>
>> Kätevän näköinen kannu sai ostamaan Liiterin lasinpesunestettä.
>>
>> Laimennustaulukko on hämmästyttävä: pakkaskesto raakana -70.
>> 1:1 -suhteessa vettä lisäämällä -24 ja 1:2 sekoitus -12. Etanolia ja
>> glykolia sisältää, vettä ei. Keksiikös joku, missä suhteessa etanolia ja
>> glykolia pitää sekoittaa, että saisi em jäätymispisteet aikaiseksi? :-)
>
Matille hommia...
Juha Enden
> Eikö tuoteselosteessa mainita pitoisuudet?
Ei.
Mika
> Laimennustaulukko on hämmästyttävä: pakkaskesto raakana -70.
> 1:1 -suhteessa vettä lisäämällä -24 ja 1:2 sekoitus -12. Etanolia ja
> glykolia sisältää, vettä ei. Keksiikös joku, missä suhteessa etanolia ja
> glykolia pitää sekoittaa, että saisi em jäätymispisteet aikaiseksi? :-)
Kuka haluaa ruiskia glykolia tuulilasille ja maalipinnalle? Onhan se
varmasti lasinpesunestettä, eikä jäähdytinnestettä?
Jani Rantamäki
Petri Kekkonen
> Laimennustaulukko on hämmästyttävä: pakkaskesto raakana -70.
> 1:1 -suhteessa vettä lisäämällä -24 ja 1:2 sekoitus -12. Etanolia ja
> glykolia sisältää, vettä ei. Keksiikös joku, missä suhteessa etanolia ja
> glykolia pitää sekoittaa, että saisi em jäätymispisteet aikaiseksi? :-)
En tiedä mikä tuossa pitäisi hämmästyttää. Vastaava laimennustaulukko mun
käyttämästä Mobil Screenwash Concentrate
Extreme -tuulilasinpesunestetiivisteestä:
Rakaana -65°c
1:1 -25°c
1:3 -9°c
1:9 -2°c
Etiketti ei ota mitään kantaa koostumukseen, vaikka paljon onkin tekstiä.
Netistä kuitenkin löytyy koostumus:
http://www.exxonmobil.com/lubes/exxonmobil/car-care/doc/esso_screenwash_concentrate_extreme_-65.pdf
Ei siis sisällä glykolia, mutta sisältää vettä. Tätä sai joskus tarjouksesta
halvemmalla kuin Liiterin litkua nyt, ja on (kätevästi) litran pulloissa.
- Petri
Mika
> käyttämästä Mobil Screenwash Concentrate
> Extreme -tuulilasinpesunestetiivisteestä:
Puhtaan etanolin jäätymispiste on -117,3C. Puhtaan glykolin -17,4C.
Metanoli -97,8C. Vesi tietysti 0,0C.
Seoksilla jäätymispiste voi olla alempi kuin puhtailla nesteillä, esim.
vesi/glykoli -seos jäätyy alhaisemmassa lämpötilassa kuin kumpikaan
yksistään. 50/50-seoksen jäätymispiste taitaa olla jossain -40C paikkeilla?
EAJ
"Mara" <martti...@pp.poista.inet.fi> kirjoitti > huomattavasti matalampi
kuin lähtöaineiden. Muutoin jäisi Matiltakin
> tinat sulamatta.
>
Eiköhän noita lyijyllisiä tinoja saa edelleen. Ja niittenkin sp vaihtelee
halutun koostumuksen mukaan. Ei ne kaikki tinat ole 60/40 kamaa.
EAJ
Mikko Lehtikanto
>Sitten myyvät vanhaa varastoa. RoHS direktiivi kieltää mm. lyijyn
>käyttämisen juotostinassa, ympäristösyistä. Se tuli voimaan 1.7. 2006.
>http://www.elfa.se/fi/faq-6.html
Säännöt koskevat WEEE-direktiivin tuoteryhmiä 1-7 ja 10.
Lyijyllistä juotetta saa yhä myydä ja ostaa, mutta tuon
ryhmän laitteissa sitä ei saa käyttää. Harrastajaa nuo
rajoitukset eivät kosketa.
--
Mikko Lehtikanto
Sami Virtanen
Kaveri osti viime talvena Hongkongista Dragon lasinpesunestettä.
Korkkaamaton kannu oli umpijäässä -10 asteessa.
Oli vähän vaikea lisätä säiliöön sitä.
-S-
Börje Rundqvist
Vesa-Matti Sarenius
>Mitenkähän ympäristöystävällistä tuota oikein on käyttää?
Eikö glygoli ole kohtuullisen ympäristöystävällistä. Sillähän lentokoneet
ja kiitoradatkin pidetään sulina.
--
Vesa-Matti Sarenius, M.Sc. * * * * * * * * * * * * * * * * *
mailto:sare...@koivu.oulu.fi * Music seems to help the pain *
Lecturer, mathematics education * R.I.P. Syd, my hero *
University of Oulu, Finland * * * * * * * * * * * * * * * * *
mikko
> In article <tpjxh.69$X...@read3.inet.fi>, Börje Rundqvist wrote:
> >Mitenkähän ympäristöystävällistä tuota oikein on käyttää?
>
> Eikö glygoli ole kohtuullisen ympäristöystävällistä. Sillähän lentokoneet
> ja kiitoradatkin pidetään sulina.
Glykoleita on monenlaisia. Yleisemmin lasinpesuneisteissä lienee
etyleeniglykolia joka on erittäin myrkyllisiä ja desillinen sitä voi
tappaa. Sitten taas esimerkiksi propyleeniglykoli on suhteellisen
vaaratonta. Ympäristölle varmaan suhteellisen vaaraton aine, joka
hajoaa helposti luonnossa.
Tuulilasinpesuaineita kun laimentelee, niin kannattaa muistaa, että
siinä huonossa kelissä talvella kun tuulilasinpesunestettä todella
tarvii, niin se tuulilasinpesuaine laimenee reilusti lisää
tuulilasissa olevaan räntä-, suola-, jää ja vesiseokseen
sekoittuessaan. Tavallisella autoilijalla ei kuitenkaan mene
tuulilasinpesunestettä niin montaa kymmentä litraa talvessa, että
niitä etanoli/metanolipohjaisia litkuja kannattaisi hirveästi
laimennella.
Ville Oras
> In article <tpjxh.69$Xj...@read3.inet.fi>, Börje Rundqvist wrote:
>> Mitenkähän ympäristöystävällistä tuota oikein on käyttää?
>
> Eikö glygoli ole kohtuullisen ympäristöystävällistä. Sillähän lentokoneet
> ja kiitoradatkin pidetään sulina.
Kiitoradat taitaa pysyä sulana urealla ja jäänesto tehdään platalla
sitä varten rakennetulla paikalla josta liika glykoli menee
asianmukaiseen hävitykseen. Saatan tosin olla väärässäkin.
Terveisin,
Ville Oras
Vesa-Matti Sarenius
Ureaa ei ole käytetty enää vuosiin, mutta eipä käytetä näköjään
glykoliakaan vaan asetaattiliuosta. Ja kyllähän sitä glykolia luontoon
pääsee koneiden mukana, koska eiväthän ne siivet kuivina ilmaan kiidä...
Jörkkä Henriksson
> Ureaa ei ole käytetty enää vuosiin, mutta eipä käytetä näköjään
> glykoliakaan vaan asetaattiliuosta. Ja kyllähän sitä glykolia luontoon
> pääsee koneiden mukana, koska eiväthän ne siivet kuivina ilmaan kiidä...
Teknisesti ottaen kyllä kiitävät. Jäänpoisto- ja estonesteiden
viskositeetti on määritelty sellaiseksi että ne poistuvat ilma-aluksen
siiviltä kun kone saavuttaa ns. rotaationopeuden. Käytännössä
kiitoradan ulkopuolelle "luontoon" saattaa tippua muutamia tippoja,
koska nestejäämiä löytyy vielä jäänpoistokauden ulkopuolellakin
koneen rakenteista.
Vesa-Matti Sarenius
>Vesa-Matti Sarenius kirjoitti:
>
>> Ureaa ei ole käytetty enää vuosiin, mutta eipä käytetä näköjään
>> glykoliakaan vaan asetaattiliuosta. Ja kyllähän sitä glykolia luontoon
>> pääsee koneiden mukana, koska eiväthän ne siivet kuivina ilmaan kiidä...
>
>Teknisesti ottaen kyllä kiitävät. Jäänpoisto- ja estonesteiden
>viskositeetti on määritelty sellaiseksi että ne poistuvat ilma-aluksen
"Glygolia kuitenkin tippuu lentoon lähtevien koneiden rakenteista
vuosittain lähiseutujen metsiin jopa useita tonneja. Asialle ei voida
mitään niin kauan kuin kemikaalit korvaavia mekaanisia tai sähköisiä
menetelmiä ei ole kehitetty."
Tosin tuo juttu on ympäristöuutisten arkistosta vuodelta 1999, lieneekö
asia sitten parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana?
Viskositeettiperustelusi oli kyllä hyvä ja varmaan myös toimiva, mikäli
nesteen viskositeettia saadaan muutettua sellaisilla kemikaaleilla, jotka
eivät ole myrkyllisempiä kuin glykoli. Propyleeniglykoli liukeaa hyvin
veteen ja hajoaa luonnossa nopeasti, mutta vesistöissä sen hajoaminen
kuluttaa paljon happea...
Tuukka L.
"Vesa-Matti Sarenius" <sare...@sun3.oulu.fi> wrote in message
news:slrnesbhcp....@sun3.oulu.fi...
> In article <tpjxh.69$Xj...@read3.inet.fi>, Börje Rundqvist wrote:
>>Mitenkähän ympäristöystävällistä tuota oikein on käyttää?
>
> Eikö glygoli ole kohtuullisen ympäristöystävällistä. Sillähän lentokoneet
> ja kiitoradatkin pidetään sulina.
Ainoastaan metanoli olisi pissapoikalitkuna ympäristöystäväälisempää.
Etanoli ja glykoli, kyllä luonnolta löytyy konstit noille.
Metanoli tosiaan hajoaa muurahaishapoiksi alta aikayksikön luonnossa.
Etanoli ja glykoli viivähtävät vähän pidempään, mutta mitään supermyrkkyjä
niistäkään ei saa.
Tuukka L.
"Mika" <mi...@invalid.inv> wrote in message
news:902xh.3086$H33....@reader1.news.saunalahti.fi...
> Seoksilla jäätymispiste voi olla alempi kuin puhtailla nesteillä, esim.
> vesi/glykoli -seos jäätyy alhaisemmassa lämpötilassa kuin kumpikaan
> yksistään. 50/50-seoksen jäätymispiste taitaa olla jossain -40C
> paikkeilla?
>
Jaa että puhdas vesi on lakannut jäätymästä noin nollan kelsiuksen
paikkeilla?? Sitähän toi sun lausumas tarkoittaa.
MSe
ihmiselle;iholle,nieltynä,hengitettynä. EU:n myötä Suomi joutui taipumaan ja
tuli kuluttajakemikaaliksi. Nyt se sitten karsii (juodaan ymmärtämättä)
sellaiset 40 syrjäpolkujen kulkijaa vuosittain muonavahvuudesta - ehkä tämä
joidenkin mielestä toivottava kehityskin.
Perinteisen jäähdytysnesteen (etyl.) glykoli aine, jota ei ympäristöön saa
levittää. Muuten siihen kastetulla paperilla kun hankaat pyyhkijänsulat
kunnolla, niin nuorentuvat kummasti; liki uuden veroiset (taksimiesten vanha
konsti - toimiiko propyleeni glykoli sitten samoin - en tiedä)
Propyleeniglykolia sitten on hedelmäkarkeissa ja voiteissa ja ties missä -
tullut ruokavalioomme, joten ei liene kovin vaarallista.
Eikö Seppo Lidliltä, kukaan kysynyt mitä tuo mystinen glykoli oli?
MSe
"Juha Enden" <juha....@cubical.fi> kirjoitti
viestissä:tr_wh.2918$a41....@reader1.news.saunalahti.fi...
Jörkkä Henriksson
> Viskositeettiperustelusi oli kyllä hyvä ja varmaan myös toimiva, mikäli
> nesteen viskositeettia saadaan muutettua sellaisilla kemikaaleilla, jotka
> eivät ole myrkyllisempiä kuin glykoli. Propyleeniglykoli liukeaa hyvin
> veteen ja hajoaa luonnossa nopeasti, mutta vesistöissä sen hajoaminen
> kuluttaa paljon happea...
Suomessa useimmilla asemilla käytössä oleva jäänpoistoneste
on Octagon Process Inc. valmistamaa Octaflow EF80-nestettä. Raa'asta
seoksesta sekoittamalla saadaan erilaisia pakkasia sietäviä sekoituksia.
Itse tavara koostuu tehtaan mukaan 88% Propyleeniglykoli ja tuntematon
määrä vettä, sekä suosikkini "Proprietary ingredients, New Jersey Trade
Secret Registry No 148661000000-5021P" ;)
Tänä päivänä useimmat jäänpoisto- ja estonesteet ovat luonnossa
täydellisesti hajoavia (poislukien ex-Neuvostoliittolaisten kehittämä
Arktika), COD (Chemical Oxygen Demand) 1,650,000mgO2/L + BOD5
(Biological Oxygen Demand) 610,000mg/O2/L.
Jäänestoon (tyypin IV-nesteet) käytettävät aineet koostuvat samoista
ainesosista, joskin nämä nesteet ovat paksunnettuja.
Matti Grönroos
Sitähän se nimenomaan ei tarkoita.
Veden jäätymispiste on 0 astetta ja etyleeniglykolin -12,9 astetta.
Sitten, kun aineista tehdään cocktail, jossa on vettä 33% ja
glykolia 67%, syntyy soppa jonka jäätymispiste on -58 astetta.
Aivan. Kemia on ihmeellistä.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.mattigronroos.fi
nos...@supertel.fi
> Ensinäkin metanoli on pirun myrkyllistä
> ihmiselle;iholle,nieltynä,hengitettynä. EU:n myötä Suomi joutui taipumaan ja
> tuli kuluttajakemikaaliksi. Nyt se sitten karsii (juodaan ymmärtämättä)
> sellaiset 40 syrjäpolkujen kulkijaa vuosittain muonavahvuudesta - ehkä tämä
> joidenkin mielestä toivottava kehityskin.
>
Lisäksi metanoli haihtuu tuulilasilta nopeasti ja jos pyyhkimet ei ole
aivain timmissä kunnossa jäljellä jäänyt vesikalvo jäätyy.
Isopropanoli ja etanoli on tuossakin mielessä parempia. MEtanolin hyvä
puoli on tietty se, että saa käytettyä -20 asteen litkuun
maksimimäärän vettä ja minimihintaista jäänestoainetta. Isopropanoli
kun on vähän kalliimpaa ja sitä tarvitaan paljon enemmän. Tosiaalta
pakkasilla isopropanolilitku on sitten paljon toimivampaa.
Itse käytän metanolilitkuja vain rapakeleillä, mietona liuoksena ja
pisara fairyä, että litku peseekin jotain.. Siis silloin, kun
jäätymisestä ei ole haittaa, ja ilma ei ole niin lämmin, että litku
haihtuisi nopeasti sisäilmaa pilaamaan.
karpp
Suomalainen maahantuoja joka tuo sitä Amerikoista oli aikasen ketjun
tuntoinen kun kerran näin jossain "Karpon" tentissä.
Tuosta Liitelistä pitää sanoa kuitenkin oltiin tavaroista mitä mieltä
hyvänsä jotta todella ystävälliset ja palvelualttiit henkilöt on kuitenkin
Oulussa löydetty. Voisi joku suomalainen ketju mennä harjotteleen/kattoon
mallia.
sk
www.ouluntyostokeskus.com
Nyt keskiaikaiset ja japanilaiset miekat
Akseli Mäki
>Minusta tuo huoltoasemien metanoli-myrkky joutaisi kieltää jos se ei jo ole.
Ennen oli, vaan ei ole enää.