Konginkangas vielä kerran
Matti Kyllonen
Mitä tosta Konginkankaan keissistä pitäisi a) tavallisen pulliaisen b)
rekkakuskin oppia?
Ainakin rekalla voidaan kai todeta olleen liikaa vauhtia mäen päällä koska
pelivaraa perävaunu suoraksi vetämiseen ei ollut lainkaan? Mitähän järkeä
oli muuten yrittää jarruttaa kun vauhti ei hidastunut videon mukaan
lainkaan?
Jälkiviisastellen olisi kai ollut parempi antaa sen perävaunun munia sinne
ojaan minne se oli menossakin? Bussinkin olisi ollut parempi vetää suoraan
pellolle?
Näitähän tietysti voi aina pohtia, tiedä sitten onko jälkiviisastelusta
mitään hyötyä vastaisen varalle. Se on niin helppo todeta, että "olis vetäny
pellolle" kun suurin osa meistä on silleen ohjelmoitu, että pyhää autoa
pyritään pitään tiellä maksoi mitä maksoi.
Matti Korhonen
> Ainakin rekalla voidaan kai todeta olleen liikaa vauhtia mäen päällä koska
> pelivaraa perävaunu suoraksi vetämiseen ei ollut lainkaan? Mitähän järkeä
> oli muuten yrittää jarruttaa kun vauhti ei hidastunut videon mukaan
> lainkaan?
Minusta näytti että vauhti nousi mäenhuipun jälkeen 80km/h -> 90km/h.
Tavallisen ihmisen silmissä, en etes c-korttia omista.
Jarruttamisen järellysyydestä vaikea sanoa. Jos liukkautta ei huomannut
kokeilematta kun pitoa oli vielä ylämäessä?
Toisaalta joskus tiessä on pitävämpiä kohtia jolloin on sama painaa
jarrua (ainakin jos on abs) kun tietää et nyt lähti lapasesta ja
pahasti. Vauhti nousi maksimiin joten perä on jo menetetty.
Mietintää:
Jos vauhti ei hidastu yhtään, niin kitka ei riitä kyllä sen paremmin
kiihyttämäänkään. Eli vauhdin lisäys tuli ainakin osaksi painovoiman
seurauksena?
Hannes Öhman
> Ainakin rekalla voidaan kai todeta olleen liikaa vauhtia mäen päällä koska
> pelivaraa perävaunu suoraksi vetämiseen ei ollut lainkaan? Mitähän järkeä
> oli muuten yrittää jarruttaa kun vauhti ei hidastunut videon mukaan
> lainkaan?
Raskaassa lastissa oleva täysperävaunyhdistelmä kiihtyy
varsin huimiin lukemiin alamäessä kun ei jarruteta. Liukkaalla
saa seistä jarrulla jo pienessäkin alamäessä ylhäältä asti
jos meinaa pitää nopeuden tasaisena. Itse en olisi uskonutkaan
että alamäkeen mennään niin kovaa kuin mentiin kun ensimmäisen
kerran tulin rautakuormassa olevalla yhdistelmällä Tampereelta
Vaasaan, katse jatkuvasti peileissä siltä varalta että siellä
näkyisi kärryn äärivalot turhan hyvin.
--
Hannes Öhman
cab
"Hannes Öhman" <hannes...@iki.fi.mil> wrote in message
news:kphd9ob...@ugly.blerp.org...
> "Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> writes:
>
> > Ainakin rekalla voidaan kai todeta olleen liikaa vauhtia mäen päällä
koska
> > pelivaraa perävaunu suoraksi vetämiseen ei ollut lainkaan? Mitähän
järkeä
> > oli muuten yrittää jarruttaa kun vauhti ei hidastunut videon mukaan
> > lainkaan?
Alamäkeen suoraksi vetämiseen ei riittänyt 500kW eikä 80-90km/h
nopeudennosto. Jarruttamisessa ei ollut mitään järkeä, mutta ei mikään
muukaan olisi varsinaisesti tuossa tilanteessa enää auttanut. Kuskipolo
yritti vielä tehdä jotain (mitä tahansa) tilanteen pelastaakseen.
Kouluaikoina tapahtuma-aikaan laskettiin paljonko tehoa olisi ko. alamäessä
suoraksi vetoon tarvittu ja useita tuhansia kilowattejahan se oli, ellei
jopa yli 10000. Kyseisen kurssin vetäjänä oli myös rekonstruoinnin
suorittanut instanssi, joten tietoa ja paikan varsinaista tuntemusta oli.
Ajelivat viikko-pari myöhemmin kyseisellä vetoautolla ja samanlaisella
kärryllä paikkaa ylös alas ja mittailivat tien kaltevuuksia, kiihtyvyyksiä
ja sen sellaisia.
cab
Matti Kyllonen
"cab" <c...@cablandia.fi> wrote in message
news:KvGkf.16768$ti3....@reader1.news.jippii.net...
> Alamäkeen suoraksi vetämiseen ei riittänyt 500kW eikä 80-90km/h
> nopeudennosto.
Veikkaan kyllä nopeuden nousseen fysiikan lakien mukaisesti enkä kuskin
toimenpiteistä johtuen.
> Jarruttamisessa ei ollut mitään järkeä, mutta ei mikään
> muukaan olisi varsinaisesti tuossa tilanteessa enää auttanut.
Veikkaan jarruttamisen pahentaneen tilannetta. Itseasiassa, voiko olla niin,
että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
> Kouluaikoina tapahtuma-aikaan laskettiin paljonko tehoa olisi ko.
alamäessä
> suoraksi vetoon tarvittu ja useita tuhansia kilowattejahan se oli, ellei
> jopa yli 10000. Kyseisen kurssin vetäjänä oli myös rekonstruoinnin
Omituista kyllä, tuo ei tunnu menevän yksiin raskaiden yhdistelmien
kuljettajien empiirisen tiedon kanssa? Monet heistä ovat kertoneet
vastaavista tilanteista, jotka on korjattu "nykäisemällä" veturilla. En
minäkään kyllä helpolla osta noita kymmenien tuhansien kilowattien tehoja?
Miten veturi ylipäänsä saa koko perävaunun liikkelle, jos vaadittavat tehot
muka ovat tuota luokkaa?
Harri Markkula
Kyllä sitä aika turha on jälkikäteen arvuutella mitä olisi pitänyt
tehdä.
Kelinhän on pitänyt olla aivan käsittämättömän liukas, kun kärry lähtee
oikealle jo hyvin aikaisessa vaiheessa. En usko, että löytyy yhtäkään
kuskia, joka alkaisi 90:n nopeudesta tekemään yhtään mitään muuta, kuin
yrittää pitää laite tiellä kaikin mahdollisin keinoin. Siinä on kuskin
omankin hengen lähtö aika lähellä tuonmoisessa tilanteessa, joten
aikamoinen teräshermo tarvitaan miettimään yhtään mitään muuta, kuin
että riittävätkö kädet ja jalat.
Mutta mikä lienee ollut linja-auton nopeus? Sekin on kai ollut lähes
täydessä lastissa, eli painoa n. 15 tonnia.
Ihmeellisen rajun törmäyksen kärryn runkokin kesti solmuun menemättä.
Terv: Harri
Harri Markkula
> olla niin, että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
Tuo on kyllä aika monesta asiasta kiinni.
>> Kouluaikoina tapahtuma-aikaan laskettiin paljonko tehoa olisi ko.
>> alamäessä suoraksi vetoon tarvittu ja useita tuhansia kilowattejahan
>> se oli, ellei jopa yli 10000. Kyseisen kurssin vetäjänä oli myös
>> rekonstruoinnin
>
> Omituista kyllä, tuo ei tunnu menevän yksiin raskaiden yhdistelmien
> kuljettajien empiirisen tiedon kanssa? Monet heistä ovat kertoneet
> vastaavista tilanteista, jotka on korjattu "nykäisemällä" veturilla.
> En minäkään kyllä helpolla osta noita kymmenien tuhansien kilowattien
> tehoja? Miten veturi ylipäänsä saa koko perävaunun liikkelle, jos
> vaadittavat tehot muka ovat tuota luokkaa?
Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
Terv: Harri
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:YnEkf.212$aH1...@read3.inet.fi...
Paljonkos meinaat sitä pelivaraa sitten tarvinneen (eli tehoa) jotta
tuollainen yhdistelmä suoristuu eli rekka aidosti vetää eikä vaan rullaa
edellä....
Voin kertoa että reilusti yli 1000hv enemmän kuin mitä on
saatavilla....joten kaasulla tuo ei hoidu millään pelillä ja noin liukkaalla
kelillä ei myöskään perävaunujarrulla.
Mickey
"Matti Korhonen" <matti.k...@vapaalla.invalid_org> kirjoitti
viestissä:dmv8av$866$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
Oikeaasa olet ja jarruttamisesta sen verran että en tiedä jos käytti
perävaunujarrua mutta sekin yhtä tyhjän kanssa.
Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei kukaan
olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
Mäen päällä tosin kuskilla oli yllättävän paljon kyytiä kun 78km/h oli
taulussa kun ekan kerran lähti lapasesta.
Mickey
"cab" <c...@cablandia.fi> kirjoitti
viestissä:KvGkf.16768$ti3....@reader1.news.jippii.net...
1600+Kw että oltaisiin veturilla pysytty edes kärryn alta poissa...
Harri Markkula
>> Jos vauhti ei hidastu yhtään, niin kitka ei riitä kyllä sen paremmin
>> kiihyttämäänkään. Eli vauhdin lisäys tuli ainakin osaksi painovoiman
>> seurauksena?
>
> Oikeaasa olet ja jarruttamisesta sen verran että en tiedä jos käytti
> perävaunujarrua mutta sekin yhtä tyhjän kanssa.
Animaatioon oli laitettu jarruvalot palamaan, mitä pelkän
perävaunujarrun käyttäminen ei taida tehdä.
Tosin ei kai kuorma-autoissa ole pelkkää perävaunujarrua ollut kohta 30
vuoteen? Eikö se tullut laittomaksi jo 70-luvun puolella?
> Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei
> kukaan olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
Olen aivan samaa mieltä.
> Mäen päällä tosin kuskilla oli yllättävän paljon kyytiä kun 78km/h oli
> taulussa kun ekan kerran lähti lapasesta.
En ole kyseistä pätkää ajanut vuosiin, mutta muistelisin siinä olevan
alamäkeä jo aiemmin, jolloin nopeus herkästi nousee.
Terv: Harri
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:BeHkf.332$aH1...@read3.inet.fi...
> Veikkaan jarruttamisen pahentaneen tilannetta. Itseasiassa, voiko olla
> niin,
> että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
Ei vaan liukas keli joka yllätti siinä kohtaa kun taulussa oli 78km/h jonka
jälkeen ajauduttiin mäen päällä penkalle ekan kerran.
Eli tyypillinen temppu...kaasu phjassa mäem laelle jolloin koneen vääntö
varmaan irroitti pidon niin että kuski ei edes huomannut ja tajusi vasta kun
oikaisi yhdistelmää siinä kohtaa kun kärry kävi jo ojan puolella...sen
jälkeen on vaan yrittänyt pitää yhdistelmän kaistallaan ja tilanteen
huomioiden toimi oikein koska kärry vei sitä minne tahtoi jo ja ei olisi
auttanut vaikka minne olisi ohjannut, bussi olisi jäänyt alle joka
tapauksessa ellei kuski oli ollut hereillä ja vetänyt ajoissa metsään....
>
>> Kouluaikoina tapahtuma-aikaan laskettiin paljonko tehoa olisi ko.
> alamäessä
>> suoraksi vetoon tarvittu ja useita tuhansia kilowattejahan se oli, ellei
>> jopa yli 10000. Kyseisen kurssin vetäjänä oli myös rekonstruoinnin
>
> Omituista kyllä, tuo ei tunnu menevän yksiin raskaiden yhdistelmien
> kuljettajien empiirisen tiedon kanssa? Monet heistä ovat kertoneet
> vastaavista tilanteista, jotka on korjattu "nykäisemällä" veturilla. En
> minäkään kyllä helpolla osta noita kymmenien tuhansien kilowattien tehoja?
> Miten veturi ylipäänsä saa koko perävaunun liikkelle, jos vaadittavat
> tehot
> muka ovat tuota luokkaa?
>
Höpö Höpö nyt puhuttaan niistä kuskeista jotka LUULEE osaavansa ajaa ja
saavansa sen vetämällä suoraksi....
Lupaan haastaa jokaisen moisen väittäjän mittelöön näyttämään teesinsä
todeksi.
Empiiristä tietoa tuossa on yhtä vähän kuin sian satellittituntemuksista....
Jaa miten päästään liikkeelle?
Mieti sitä.....tai myönnä että nyt tuli sammakko...
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dmvfg6$nss$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> Mutta mikä lienee ollut linja-auton nopeus? Sekin on kai ollut lähes
> täydessä lastissa, eli painoa n. 15 tonnia.
100-107 km/h?
>
> Ihmeellisen rajun törmäyksen kärryn runkokin kesti solmuun menemättä.
Kyllähän ne kestää suoraa törmäystä....
Harri Markkula
> tuollainen yhdistelmä suoristuu eli rekka aidosti vetää eikä vaan
> rullaa edellä....
> Voin kertoa että reilusti yli 1000hv enemmän kuin mitä on
> saatavilla....joten kaasulla tuo ei hoidu
Eiköhän siinä olisi loppunut pito vetävältä akselilta, jos voimaa
olisikin ollut tarpeeksi.
Terv: Harri
Harri Markkula
Harvoin se törmäys kuitenkan aivan suora on.
Ja kun linjabiili pysähtyi sekä vielä pakitti törmäyksen voimasta, niin
voimat ovat olleet melkoiset.
Terv: Harri
JL2 <
> Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
> työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
Eipäs sekoiteta työtä ja tehoa keskenään.
Ilmanvastuksen aiheuttama tehontarve kasvaa nopeuden kuutiossa. Työ menee
nopeuden neliössä.
--
Sami Riitaoja
> Paljonkos meinaat sitä pelivaraa sitten tarvinneen (eli tehoa) jotta
> tuollainen yhdistelmä suoristuu eli rekka aidosti vetää eikä vaan rullaa
> edellä....
> Voin kertoa että reilusti yli 1000hv enemmän kuin mitä on
> saatavilla....joten kaasulla tuo ei hoidu millään pelillä ja noin liukkaalla
> kelillä ei myöskään perävaunujarrulla.
Ei siihen tarvitse tehoa oikeastaan yhtään, ongelmahan on siinä että
auton jarruttaessa perävaunun aisa ohjaa perävaunun heiluriliikettä
tehostavasti kun taas aisaan vaikuttava veto pyrkii rauhoittamaan
perävaunun liikettä. Oikaisutilanteessa kun pamauttaa rajoittimelle niin
katastofi on valmis.
goo...@lycos.com
> saavansa sen vetämällä suoraksi....
Vetäminen ja nykäisy poikkeavat toisistaan.
1) Laivalla vedetään jotain maalla olevaa esinettä siten, että
köysi kiristetään ennen vedon aloittamista. Koneesta otetaan tietty
määrä tehoa, ja samalla mitataan, kuinka paljon vetovoimaa köyteen
kehittyy. Kehitetään esimerkiksi 500 kilon veto, johon tarvitaan 100
hevosvoiman teho (lukemat ovat vain esimerkkejä - eivät todellisia
lukemia).
2) Laiva kytketään samalla tavalla köyteen kuin edellisessä
tapauksessa, mutta köysi jätetään löysälle. Tämän jälkeen
joukko miehiä vetää laivaa käsin, jolloin se lähtee hiljalleen
liikkumaan. Kovin kovaksi vauhti ei kiihdy, koska miesten tuottama
hevosvoimamäärä on vain murto-osa laivan koneen tuottamasta tehosta.
Laivassa on kuitenkin paljon massaa. Kun köysi kiristyy, köyteen
syntyy hetkellinen voima, joka ilmenee nykäisynä. Mittari näyttää
voimaksi saman 500 kiloa, mikä saatiin tasaisessa vedossa aikaan
laivan koneella ja sadan hevosvoiman teholla.
Jos auton ja perävaunun välissä on löysää, joka johtuu vinossa
olevasta aisasta tai liittimen löysyydestä, nykäisemällä voidaan
saada aikaan jonkinlainen vaikutus peräkärryyn. Auton ja kärryn
massat pitävät siitä huolen.
Jos joku on hinannut köydellä toista autoa, hän on varmasti
huomannut nykäisyjen (epämiellyttävän) vaikutuksen köyden
välillä löystyessä ja sitten kiristyessä.
En väitä, että Konginkankaan tapauksessa olisi ollut mahdollista
tapahtua mitään nykäisyjä, joilla olisi ollut vaikutusta
peräkärryyn. Silti en pitäsi teoreettisesti mahdottomana, etteikö
nykäisevää ilmiötä joskus voisi esiintyä auton ja perävaunun
välillä, jos jarruttamiset ja kiihdyttämiset ja yhdistelmän osien
liikkeet osuvat sopivasti kohdalleen. Kyse on kaikkiaankin varallisesta
asiasta, eivätkä kokeneimmatkaan rekkakuskit kokeile sitä huvikseen
maantiellä. Tämän vuoksi asiasta ei välttämättä tiedetä aivan
kaikkea.
Harri Markkula
>
>> Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
>> työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
>
> Eipäs sekoiteta työtä ja tehoa keskenään.
Äläs nyt itse sekoile. Katsopas, kun ajatuksena oli se, että kärryn
suoraksi vetäminen vaatii tietyn kiihtyvyyden ja että se olisi sama oli
nopeus mikä tahansa.
Tällöin tehontarvetta voi arvioida työmäärän perusteella, koska
kiihdytykseen menevä aika on sama molemmissa tapauksissa.
> Ilmanvastuksen aiheuttama tehontarve kasvaa nopeuden kuutiossa. Työ
> menee nopeuden neliössä.
Ilmanvastuksen merkitys on niin mitätön ko asiassa, että eipäs sekoteta
sitä tähän ;-)
Terv: Harri
Harri Markkula
> tapahtua mitään nykäisyjä, joilla olisi ollut vaikutusta
> peräkärryyn. Silti en pitäsi teoreettisesti mahdottomana, etteikö
> nykäisevää ilmiötä joskus voisi esiintyä auton ja perävaunun
> välillä, jos jarruttamiset ja kiihdyttämiset ja yhdistelmän osien
> liikkeet osuvat sopivasti kohdalleen. Kyse on kaikkiaankin
> varallisesta asiasta, eivätkä kokeneimmatkaan rekkakuskit kokeile
> sitä huvikseen maantiellä.
Niin mitä eivät kokeile? Ei noilla laitteilla mitään 'nykäistä', mikäli
sitä tarkoitit.
Kärry kyllä 'nypyttää' veturia, mutta kuski ei siellä mitään nypi.
Terv: Harri
Jukka Töyrylä
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
viestissä:e3Ikf.375$aH1...@read3.inet.fi...
>
> "Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
> viestissä:BeHkf.332$aH1...@read3.inet.fi...
>> Veikkaan jarruttamisen pahentaneen tilannetta. Itseasiassa, voiko olla
>> niin,
>> että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
>
> Ei vaan liukas keli joka yllätti siinä kohtaa kun taulussa oli 78km/h
> jonka jälkeen ajauduttiin mäen päällä penkalle ekan kerran.
Onnettomuustutkintaraportin erään tulkinnan mukaan pito on irronnut joko
mutkassa olleen töyssyn heilauttaessa kärryä tai viimeistään, kun kuski on
koukannut omalle kaistalleen (oikaissut mutkassa) nähtyään vastaantulevan
valot.
Perävaunu on lähtenyt heijaamaan vääränlaisen sivuttaisliikkeen takia, ei
kaasun tai jarrun käytön tai käyttämättömyyden takia. Niillä ei koeajojen
perusteella ole ollut juurikaan merkitystä perävaunun käyttäytymiseen niissä
nopeuksissa ja kitkaolosuhteissa.
Sitäpaitsi, kummankin auton renkaat oli vajaat...
--
Jukka T
http://faq.varas.to/
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dmvibp$kn8$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>>> Mietintää:
>>> Jos vauhti ei hidastu yhtään, niin kitka ei riitä kyllä sen paremmin
>>> kiihyttämäänkään. Eli vauhdin lisäys tuli ainakin osaksi painovoiman
>>> seurauksena?
>>
>> Oikeaasa olet ja jarruttamisesta sen verran että en tiedä jos käytti
>> perävaunujarrua mutta sekin yhtä tyhjän kanssa.
>
> Animaatioon oli laitettu jarruvalot palamaan, mitä pelkän perävaunujarrun
> käyttäminen ei taida tehdä.
Lain mukaan pitäisi aina jarruvalot syttyä kun ajossa jarrutetaan mutta
tosiaan en tiedä minäkään ja muistaisin että tuossa pelissä ei sellaista
edes ollut.
Jos oli vielä ABSät niin soppa oli valmis jo mäen päällä koska ABSät käskee
olla jarruttamatta vaikka lukossa olevatkin takarenkaat ehkä olisi jotain
voinut auttaa tai sitten ei.
Logiikkani perustuu siihen että narua on helppo vetää mutta vaikea työntää.
>
> Tosin ei kai kuorma-autoissa ole pelkkää perävaunujarrua ollut kohta 30
> vuoteen? Eikö se tullut laittomaksi jo 70-luvun puolella?
>
>> Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei
>> kukaan olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
>
> Olen aivan samaa mieltä.
>
>> Mäen päällä tosin kuskilla oli yllättävän paljon kyytiä kun 78km/h oli
>> taulussa kun ekan kerran lähti lapasesta.
>
> En ole kyseistä pätkää ajanut vuosiin, mutta muistelisin siinä olevan
> alamäkeä jo aiemmin, jolloin nopeus herkästi nousee.
>
> Terv: Harri
on nousuja ja laskuja aikaiseminkin mutta tuon kohdan vaikeus lienee siis
että se on ns. mitäänsanomaton mäki.
Mickey
<goo...@lycos.com> kirjoitti
viestissä:1133746763.4...@g44g2000cwa.googlegroups.com...
<> Höpö Höpö nyt puhuttaan niistä kuskeista jotka LUULEE osaavansa ajaa ja
<> saavansa sen vetämällä suoraksi....
<Vetäminen ja nykäisy poikkeavat toisistaan.
<1) Laivalla vedetään jotain maalla olevaa esinettä siten, että
<köysi kiristetään ennen vedon aloittamista. Koneesta otetaan tietty
<määrä tehoa, ja samalla mitataan, kuinka paljon vetovoimaa köyteen
<kehittyy. Kehitetään esimerkiksi 500 kilon veto, johon tarvitaan 100
<hevosvoiman teho (lukemat ovat vain esimerkkejä - eivät todellisia
<lukemia).
<2) Laiva kytketään samalla tavalla köyteen kuin edellisessä
<tapauksessa, mutta köysi jätetään löysälle. Tämän jälkeen
<joukko miehiä vetää laivaa käsin, jolloin se lähtee hiljalleen
<liikkumaan. Kovin kovaksi vauhti ei kiihdy, koska miesten tuottama
<hevosvoimamäärä on vain murto-osa laivan koneen tuottamasta tehosta.
<Laivassa on kuitenkin paljon massaa. Kun köysi kiristyy, köyteen
<syntyy hetkellinen voima, joka ilmenee nykäisynä. Mittari näyttää
<voimaksi saman 500 kiloa, mikä saatiin tasaisessa vedossa aikaan
<laivan koneella ja sadan hevosvoiman teholla.
Tai sitten laiva vie miehet mennessään kun jokin suurempi vektori vetää
muualle...
YRITÄTKÖ sä saatana opettavasi minulle veneilyäkin, OIKEASTI ?????
ROTFLMAO....
<Jos auton ja perävaunun välissä on löysää, joka johtuu vinossa
<olevasta aisasta tai liittimen löysyydestä, nykäisemällä voidaan
<saada aikaan jonkinlainen vaikutus peräkärryyn. Auton ja kärryn
<massat pitävät siitä huolen.
"Nykäisyllä" et saa kun kärryn eturenkaat menosuuntaan eli aisan
suoraksi...muuta vaikutusta sillä ei ole, kärryn perä heittelee edelleen ja
siihen tarviitaan aidosti VOIMAA.
<Jos joku on hinannut köydellä toista autoa, hän on varmasti
<huomannut nykäisyjen (epämiellyttävän) vaikutuksen köyden
<välillä löystyessä ja sitten kiristyessä.
Annat esimerkiksi yhtä hyvän kun löysällä kullilla panemisen...ei siitä
mitään tule vaikka kuin toisin väität.
<En väitä, että Konginkankaan tapauksessa olisi ollut mahdollista
<tapahtua mitään nykäisyjä, joilla olisi ollut vaikutusta
<peräkärryyn. Silti en pitäsi teoreettisesti mahdottomana, etteikö
<nykäisevää ilmiötä joskus voisi esiintyä auton ja perävaunun
<välillä, jos jarruttamiset ja kiihdyttämiset ja yhdistelmän osien
<liikkeet osuvat sopivasti kohdalleen. Kyse on kaikkiaankin varallisesta
<asiasta, eivätkä kokeneimmatkaan rekkakuskit kokeile sitä huvikseen
<maantiellä. Tämän vuoksi asiasta ei välttämättä tiedetä aivan
<kaikkea.
Teoria ja rekan realiteetit maksiminopeudessa on asioita joista et näemmä
paljoa tiedä...se ei enään siinä kohtaa "nykäise" mutta jaksaa vetää kyllä.
Ja tosiaan sen liukkauden vallitessa nykäisy tai ihan mikä tahansa oli
mahdotonta kun soppa oli jo valmis.
Onnettomuus joka tapahtuu kerran ja vieläkin siitä vatvotaan.
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dn0pf8$5d5$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
SOS
> Annat esimerkiksi yhtä hyvän kun löysällä kullilla panemisen...ei siitä
> mitään tule vaikka kuin toisin väität.
>
Sitä sanotaan TYVIRYTYKSI. :-)
Mickey
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
viestissä:HbSkf.16933$206...@reader1.news.jippii.net...
>
> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
> viestissä:e3Ikf.375$aH1...@read3.inet.fi...
>>
>> "Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
>> viestissä:BeHkf.332$aH1...@read3.inet.fi...
>>> Veikkaan jarruttamisen pahentaneen tilannetta. Itseasiassa, voiko olla
>>> niin,
>>> että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
>>
>> Ei vaan liukas keli joka yllätti siinä kohtaa kun taulussa oli 78km/h
>> jonka jälkeen ajauduttiin mäen päällä penkalle ekan kerran.
>
> Onnettomuustutkintaraportin erään tulkinnan mukaan pito on irronnut joko
> mutkassa olleen töyssyn heilauttaessa kärryä tai viimeistään, kun kuski on
> koukannut omalle kaistalleen (oikaissut mutkassa) nähtyään vastaantulevan
> valot.
>
Nimenomaan erään tulkinnan josta olen vahvasti eri mieltä.
Siinä kohdassa mäen laessa kun taulussa on 78 ja vaihtuu juuri 80 lukemaan
niin auto vasemmat renkaat on keskilinjan päällä=> liukasta koska ajamaton
alue.
Siitä se lähti sanon ma.
> Perävaunu on lähtenyt heijaamaan vääränlaisen sivuttaisliikkeen takia, ei
> kaasun tai jarrun käytön tai käyttämättömyyden takia. Niillä ei koeajojen
> perusteella ole ollut juurikaan merkitystä perävaunun käyttäytymiseen
> niissä nopeuksissa ja kitkaolosuhteissa.
Siis korjausliikkeen...sanoisin että kuski on ollut hiukan herpaantunut ja
kärry ajautui penkalle koska ei ollut tilanteen tasalla pimeyden ja
liukkauden takia.
Ihan normaali inhimillinen virhe joka voi tapahtua kenelle tahansa meistä ja
tapahtuukin kun tarpeeksi ajaa.
>
> Sitäpaitsi, kummankin auton renkaat oli vajaat...
Paljonko ?
Sanon että osasyynä oli myös herpaantunut bussikuski joka ikäänsä nähden
ajeli nukkuma-aikanaan...ei tuollaisen keikkatuurarin olisi pitänyt
ollenkaan ottaa moista ajourakkaa.
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dmvpa7$dj8$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Mickey wrote:
>> "Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
>> viestissä:dmvfg6$nss$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>>>
>>> Mutta mikä lienee ollut linja-auton nopeus? Sekin on kai ollut lähes
>>> täydessä lastissa, eli painoa n. 15 tonnia.
>>
>> 100-107 km/h?
>>
>>>
>>> Ihmeellisen rajun törmäyksen kärryn runkokin kesti solmuun menemättä.
>>
>> Kyllähän ne kestää suoraa törmäystä....
>
> Harvoin se törmäys kuitenkan aivan suora on.
Aivan..nyt oli suht suora.
siltikään heikommaksi yhtään en noita runkoja haluisi.
Yksi ehdotus tosin itselläkin olisi tai kaksi.
perävaunujarrut pakollisiksi sekä vedettävien kulmat esiin esim kuten
ha-hevoskärry yhdistelmä jolloin perävaunun ilmanvastus pitää aisaa
suorempana
Tuolla ison veden takana jossa jotain autoilusta ymmärretään ja osataan
vaikka jonkun mielestä mitään autoja ei osata tehdäkkään nuo ovat
vapaa-ehtoisesti otettu huomioon kuskien toimesta.
> Ja kun linjabiili pysähtyi sekä vielä pakitti törmäyksen voimasta, niin
> voimat ovat olleet melkoiset.
>
> Terv: Harri
No mieti jos linjabiili painaa sen 15-16 tn ja kärry joka osuu 30 sekä
veturi toisen mokoman...
Ei yllätä vaikka täällä ollaankin niimpal kauhhiana...
Mickey
"Sami Riitaoja" <sami.r...@pois.kolumbus.fi> kirjoitti
viestissä:dmvri6$hca$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>
> Ei siihen tarvitse tehoa oikeastaan yhtään, ongelmahan on siinä että auton
> jarruttaessa perävaunun aisa ohjaa perävaunun heiluriliikettä tehostavasti
> kun taas aisaan vaikuttava veto pyrkii rauhoittamaan perävaunun liikettä.
> Oikaisutilanteessa kun pamauttaa rajoittimelle niin katastofi on valmis.
Kyllä tarvii ja ennenkaikkea pitoa.
Älä lässytä teorioita mikä on minimaalisesti riittävä vaan ammutaan vaan
reilusti yli notta kuskikin sen persiissään tuntee että nyt vedetään...
Oikaisutilanteessa myös perävaunujarrujen ABSät on helvetin hionoja silloin
kun peli on jo lähes 90% menetetty ne kun ei auta tilöanteessa enään yhtään
vaan päinvastoin.
Mietis nyt tilannetta vaikka että kärry on etuvetoauto käsijarru piukassa
ylikovaa 90 asteen mutkassa ....
Jukka Töyrylä
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
viestissä:UDSkf.54$jt2...@read3.inet.fi...
>
> "Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
> viestissä:HbSkf.16933$206...@reader1.news.jippii.net...
>> Sitäpaitsi, kummankin auton renkaat oli vajaat...
>
>
> Paljonko ?
Muistaakseni suosituspaineista n 20% ja testiajoa ajanut kuski oli raportin
mukaan kertonut, että vaikutus oli "tuntuva".
>
> Sanon että osasyynä oli myös herpaantunut bussikuski joka ikäänsä nähden
> ajeli nukkuma-aikanaan...ei tuollaisen keikkatuurarin olisi pitänyt
> ollenkaan ottaa moista ajourakkaa.
Jos puolimatkassa on jo herpaantunut, niin eihän nuo olisi ikinä muutenkaan
(ilman tätä onnettomuutta) päässeet perille.
Toisaalta, kukaan, väitän vahvasti ettei kukaan, pysy viittä minuuttia
pidempään 100 % toimintavalmiudessa tyhjällä, pimeällä tiellä.
Mickey
"SOS" <sami.s...@satanen.fi.invalid> kirjoitti
viestissä:_sSkf.15899$Nb2.2...@news1.nokia.com...
>
>> Annat esimerkiksi yhtä hyvän kun löysällä kullilla panemisen...ei siitä
>> mitään tule vaikka kuin toisin väität.
>>
>
>
> Sitä sanotaan TYVIRYTYKSI. :-)
Mickey
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
viestissä:xYSkf.16951$1n6....@reader1.news.jippii.net...
>
> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
> viestissä:UDSkf.54$jt2...@read3.inet.fi...
>>
>> "Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
>> viestissä:HbSkf.16933$206...@reader1.news.jippii.net...
>
>>> Sitäpaitsi, kummankin auton renkaat oli vajaat...
>>
>>
>> Paljonko ?
>
> Muistaakseni suosituspaineista n 20% ja testiajoa ajanut kuski oli
> raportin mukaan kertonut, että vaikutus oli "tuntuva".
No kyllähän tuo on jo tuntuva.
>
>>
>> Sanon että osasyynä oli myös herpaantunut bussikuski joka ikäänsä nähden
>> ajeli nukkuma-aikanaan...ei tuollaisen keikkatuurarin olisi pitänyt
>> ollenkaan ottaa moista ajourakkaa.
>
> Jos puolimatkassa on jo herpaantunut, niin eihän nuo olisi ikinä
> muutenkaan (ilman tätä onnettomuutta) päässeet perille.
> Toisaalta, kukaan, väitän vahvasti ettei kukaan, pysy viittä minuuttia
> pidempään 100 % toimintavalmiudessa tyhjällä, pimeällä tiellä.
>
Niin veikkaankin että tuo bussikuski ei olisi muutenkaan perille
päässyt..ojanpohjassa hän olisi ollut matkan aikana jokatapauksessa.
Jukka Töyrylä
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
viestissä:KZSkf.65$jt...@read3.inet.fi...
>
> "Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
> viestissä:xYSkf.16951$1n6....@reader1.news.jippii.net...
>>
>> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
>> viestissä:UDSkf.54$jt2...@read3.inet.fi...
>>>
>>> "Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
>>> viestissä:HbSkf.16933$206...@reader1.news.jippii.net...
>>
>>>> Sitäpaitsi, kummankin auton renkaat oli vajaat...
>>>
>>>
>>> Paljonko ?
>>
>> Muistaakseni suosituspaineista n 20% ja testiajoa ajanut kuski oli
>> raportin mukaan kertonut, että vaikutus oli "tuntuva".
>
> No kyllähän tuo on jo tuntuva.
Kaivoin raportinkohdat tuohon alle:
Kuorma-auto: Toisen akselin vasemman uloimman renkaan paine oli 6,2 bar.
Muiden renkaiden paineet vaihtelivat välillä 7,1-8,4 bar. Kyseisten
renkaiden normaalipaine on 8,5 bar.
Perävaunu: Etutelin kaikki vasemmanpuoleiset renkaat olivat tyhjentyneet
törmäyksessä. Muiden renkaiden paineet vaihtelivat välillä 5,7-8,2 bar.
Kyseisten renkaiden normaalipaine on 8,0 bar.
Linja-auto: Vasemman uloimman takarenkaan paine oli 5,4 bar ja muiden
renkaiden paine vaihteli 6,5-7,6 bar. Kyseisten renkaiden normaalipaine on
8,5 bar.
Koeajajan kommentti: Rengaspaineiden muuttaminen normaalipaineista
onnettomuushetken rengaspaineisiin ei juurikaan tuntunut ajoneuvon
käyttäytymisessä maantieajossa, jossa kuljettaja pyrkii aina välttämään
äkkinäisiä ohjausliikkeitä ja jarrutuksia. Eron havaitsi keilaratakokeiden
yhteydessä, jolloin "ajoneuvoyhdistelmä pyrki jatkamaan kiemurtelua ikään
kuin iskunvaimentimet olisivat olleet rikki". Rengaspaineiden laskun jälkeen
auton kiihtyvyys liikkeellelähdössä tuntui huonontuneen.
Matti Kyllonen
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> wrote in message
news:rVHkf.367$aH1...@read3.inet.fi...
> Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei
kukaan
> olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
Yllättäen? Kuskeilla oli sekuntikaupalla aikaa reagoida. Miten olis ollut
esim. valojen räpsyttely heti kun rupesi lähtemään lapasesta? Olisi antanut
bussikuskille aikaa pohtia vaihtoehtoja? Entä rekan vetäminen tahallaan
ojaan? Autothan näkivät toisensa paljon ennen törmäystä, siitä kai olet
samaa mieltä? Näkyyhän se tosin animaatiostakin, jonka olettaisin olevan
100% tarkkaa kaikkien tärkeiden faktojen suhteen.
Ainakin animaatiossa ja valokuvissa plus tutkintaraportissa todetaan
törmäyspaikan vierustojen olevan tasaista peltoa. Ojat ovat matalat. Lunta
on noin 50 cm. Entä jos olisi vetänyt bussin pellolle? Nythän dösakuski ei
tehnyt muuta kuin jarrutti. Kyllä minä ainakin tuosta onnettomuudesta teen
sellaisen johtopäätöksen, että jos tulee perävaunu heittelehtien vastaan
liukkaalla, niin eikun metsään mieluummin vaan. Ainakin jos paikka on
noinkin helppo. Eihän siinä tule välttämättä edes autoon vaurioita.
Jälkiviisastelua ja siitä oppimistahan tämä on, mutta kyllä minä sanon
tyhmyydeksi yrittää kuitata tämä vain siihen tyyliin, ettei tästä ole mitään
opittavissa?
> Mäen päällä tosin kuskilla oli yllättävän paljon kyytiä kun 78km/h oli
> taulussa kun ekan kerran lähti lapasesta.
Jep. Liikaa vauhtia. Sitähän tutkijalautakuntakin sanoi. Samoin bussilla oli
ylinopeutta. Bussin väistö "viivästyi", kuten tl asian kitetyttää.
Matti Kyllonen
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> wrote in message
news:dmvfut$5kf$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
> työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
Ei kai se veturin tartte kuin edes vähän kyetä vetämään. Kysehän on
ohjailtavuudesta, ei vauhdin kasvattamisesta. Jos perävaunu liikkuu veturia
nopeammin, niin ei tartte olla einstein tajutakseen, että perseelleenhän
homma menee kun makkara toistaan työntää.
Matti Kyllonen
> auttanut vaikka minne olisi ohjannut, bussi olisi jäänyt alle joka
> tapauksessa ellei kuski oli ollut hereillä ja vetänyt ajoissa metsään....
Tarkoitat varmaan pellolle? Törmäyspaikalla ei ollut metsää. Noin minäkin
järkeilin, että bussikuskin reippammilla otteilla onnettomuus olisi ollut
vältettävissä. Hänen syynsä toki homma ei ollut, mutta oman ja muiden hengen
olisi luultavasti kyennyt pelastamaan, jos olisi ollut härskimpi ratin
takana. Mikä on vaikea taito. Helvetin vaikea. Kyllä kaikki osaa tiellä
yrittää pysytellä, mutta se, että tietää, että nyt on aika vetää
metsähallitukseen vaatii miestä ja älliä. Tunnen itse vain yhden tapauksen,
joka on tuohon päätökseen ratkaisevalla sekunnilla kyennyt. Homman edellytys
on kai, että nämä asiat on märehtinyt valmiiksi etukäteen. Siinä vaiheessa
kun näkee rekan perävaunun tarjoavan persettä sun kaistalla, sulla ei ole
aikaa enää funtsia, et "mitä mä ny"? Joten kyllä tässä jälkijärkeilyssä
joku pointti on.
> Jaa miten päästään liikkeelle?
>
> Mieti sitä.....tai myönnä että nyt tuli sammakko...
Noilla perusteluilla en näe aihelliseksi ruveta vielä mitään myöntämään.
Tunnen ammattikuskejakin ja useimmat eivät kyllä väitettäsi allekirjoita.
Tiedä sitten mistä johtuu?
Itse en ole rekkakuski, omat vetämiseni rajoittuvat paljon pienempiin
vehkeisiin. Tosin kyllä niissäkin näyttää olevan niin, että jos veturin
nopeus on pienempi kuin vedettävän, niin herkästi se reki tai perävaunu on
siellä perseessä linkussa. Tarttee vain vähän näyttää hanaa ja ohjaajaksi
muuttuu taas veturi. Eihän siinä tehoja juuri paljon paskaakaan tarvita.
Kyseähän on vain vaunun ohjaamisesta, ei sen kiihdyttämisestä. Johan sitä
perävaunun aisaa kääntää jo pelkkä riski mies parkkipaikalla. Voi hyvänen
aika kun teillä on fyssa väärässä käytössä...
Matti Kyllonen
<goo...@lycos.com> wrote in message
news:1133746763.4...@g44g2000cwa.googlegroups.com...
>Jos auton ja perävaunun välissä on löysää, joka johtuu vinossa
>olevasta aisasta tai liittimen löysyydestä, nykäisemällä voidaan
>saada aikaan jonkinlainen vaikutus peräkärryyn. Auton ja kärryn
>massat pitävät siitä huolen.
Huolestuttavaa. Jos tosiaan tuon tyyppisen teoriaan uskotaan, niin tällöin
kaikki Suomen perävaunut ovat liki täysin mahdottomia ohjata :-)
>Jos joku on hinannut köydellä toista autoa, hän on varmasti
>huomannut nykäisyjen (epämiellyttävän) vaikutuksen köyden
>välillä löystyessä ja sitten kiristyessä.
Jees ja silti se on olen yleensä minä ja vetovaunu, jotka päättää mihin
vedettävä seuraavaksi menee eikä vedettävä. Paitsi jos päästää köyden
löysäksi.
>En väitä, että Konginkankaan tapauksessa olisi ollut mahdollista
>tapahtua mitään nykäisyjä, joilla olisi ollut vaikutusta
>peräkärryyn.
En minäkään eikä mitään nykäisyjä edes tarvita. Peräkärryn oikaisemiseen
riittää se, että vetää sitä aisasta oikealle uralle. Voimat ovat varsin
vähäisiä ja kuorma-auton koneesta ne löytyvät varmasti.
Matti Kyllonen
> "Nykäisyllä" et saa kun kärryn eturenkaat menosuuntaan eli aisan
> suoraksi...muuta vaikutusta sillä ei ole, kärryn perä heittelee edelleen
ja
> siihen tarviitaan aidosti VOIMAA.
Mistä se kärryn perän heittelehtimiseen tarvittava voima tulee? Sen kai
sinäkin myönnät, ettei se ilman voimaa voi liikkua.
> Onnettomuus joka tapahtuu kerran ja vieläkin siitä vatvotaan.
Siksihän näitä vatvotaan, jotta jotakin opittaisiin.
Harri Markkula
> "Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> wrote in message
> news:dmvfut$5kf$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
>> työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
>
> Ei kai se veturin tartte kuin edes vähän kyetä vetämään.
Tämä teoretisointi nyt joka tapauksessa on aivan turhaa. Tämän tietää
jokainen, joka on vähänkään vastaavassa tilanteessa ollut tai muuten
liukkaissa keleissä kuorma-autolla ajanut.
Terv: Harri
Matti Kyllonen
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> wrote in message
news:0sTkf.16959$Pu6....@reader1.news.jippii.net...
> Koeajajan kommentti: Rengaspaineiden muuttaminen normaalipaineista
> onnettomuushetken rengaspaineisiin ei juurikaan tuntunut ajoneuvon
> käyttäytymisessä maantieajossa, jossa kuljettaja pyrkii aina välttämään
> äkkinäisiä ohjausliikkeitä ja jarrutuksia. Eron havaitsi keilaratakokeiden
> yhteydessä, jolloin "ajoneuvoyhdistelmä pyrki jatkamaan kiemurtelua ikään
> kuin iskunvaimentimet olisivat olleet rikki". Rengaspaineiden laskun
jälkeen
> auton kiihtyvyys liikkeellelähdössä tuntui huonontuneen.
Erittäin hyvä pointti minkä otit esille. Jälleen jotain opittavaa
autoilevalle seurakunnalle? Tapauksesta, josta ei mukamas pitänyt olla
mitään opittavaa. Nää rekkakuskithan tietää ja osaa tunnetusti kaiken...
Matti Kyllonen
> 1600+Kw että oltaisiin veturilla pysytty edes kärryn alta poissa...
Perustuuko tuo lukema johonkin eksaktiin tieteeseen vai onko se rekkakuskien
essonbaariraadin loppupäätelmä? :)
Matti Kyllonen
> Ja kun linjabiili pysähtyi sekä vielä pakitti törmäyksen voimasta, niin
> voimat ovat olleet melkoiset.
Animaatiosta näkyy hyvin tapahtumien kulku. Puoli bussia täytyy tonnien
painoisista paperirullista nanosekunnissa. Bussi LENTÄÄ taaksepäin kun
hetkeä aiemmin vauhtia on ollut 70 km/h! Järjetön hidastuvuus. Ei ihme,
ettei bussista löydy yhtään lievästi loukkaantunutta!
No, ainakin lähtö oli bussissa oleville nopea ja toivottavasti tuskaton.
Matti Kyllonen
> Kyllä tarvii ja ennenkaikkea pitoa.
> Älä lässytä teorioita mikä on minimaalisesti riittävä vaan ammutaan vaan
> reilusti yli notta kuskikin sen persiissään tuntee että nyt vedetään...
Olipas vankka perustelu. Minun käsittääkseni voimaksi riittää se, että
kykenee liikuttamaan vetoasiaa. Olisko puoli hevosvoimaa enemmän kuin
riittävästi? Kärryhän liikkuu painovoiman vuoksi eteenpäin ja stabiloi itse
itsensä nelipyöräinen kun on - kunhan menoa kanittava voima eli vetoaisa
poistuu tieltä! Ei siinä mitään ihmeellisiä vetoja tarvita. Kitkaa tietysti
tarvitaan hieman.
JV
> > Harri Markkula wrote:
> >
> >> Tehontarve nousee nopeuden neliössä, eli 0 -> 10km/h menee pienellä
> >> työmäärällä, mutta 80 -> 90km/h vaatii moninkertaisen työn.
> >
> > Eipäs sekoiteta työtä ja tehoa keskenään.
>
> Äläs nyt itse sekoile. Katsopas, kun ajatuksena oli se, että kärryn
> suoraksi vetäminen vaatii tietyn kiihtyvyyden ja että se olisi sama oli
> nopeus mikä tahansa.
>
> Tällöin tehontarvetta voi arvioida työmäärän perusteella, koska
> kiihdytykseen menevä aika on sama molemmissa tapauksissa.
>
oli rajattu aika.
Harri Markkula
> veturi toisen mokoman...
> Ei yllätä vaikka täällä ollaankin niimpal kauhhiana...
Juuen mieti enkä ihmettele yhtään, vaan ainoastaan totean näin
tapahtuneen.
Vieläkös ne yhdistelmien talvipainot ovat voimassa, eli saako talvella
muutaman tonnin ylikin 60:n olla kokonaispaino? Vai jäikö se vain
muutaman talven kestäneeksi kokeiluksi?
Terv: Harri
Jukka Töyrylä
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:kATkf.82$jt2...@read3.inet.fi...
>
> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> wrote in message
> news:rVHkf.367$aH1...@read3.inet.fi...
>> Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei
> kukaan
>> olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
>
> Yllättäen? Kuskeilla oli sekuntikaupalla aikaa reagoida. Miten olis ollut
> esim. valojen räpsyttely heti kun rupesi lähtemään lapasesta? Olisi
> antanut
> bussikuskille aikaa pohtia vaihtoehtoja? Entä rekan vetäminen tahallaan
> ojaan? Autothan näkivät toisensa paljon ennen törmäystä, siitä kai olet
> samaa mieltä? Näkyyhän se tosin animaatiostakin, jonka olettaisin olevan
> 100% tarkkaa kaikkien tärkeiden faktojen suhteen.
Yllättäen, kyllä.
Tapahtuma-aikana oli yö ja tien pinta kiiltävä.
Valojen räpsyttely ei näy pitkältä matkalta yksiselitteisen selvänä, valon
ja katsojan välissä voi lentää roskia, tien epätasaisuudet voivat heilutella
valoja jne. eli vaikka valoja kuinka vilkuttelisi, ei havainnoitsija
välttämättä pidä sitä mitenkään poikkeuksellisena.
Lisäksi ne valot katkaisevat aika tarkkaan näkyvyyden siihen, mitä niitten
takana tapahtuu.
Animaatio on tehty käytettävissä olevien tietojen perusteella. Auton
sijainnista ajoradalla ei ole mitään varmaa havaintoa ennen törmäystä,
jarrutusten ajankohdat perustuvat kuljettajan mielikuviin, nopeudet on
tulkittu piirturin kiekolta, minkä lukematarkkuus on heikompi, kuin
animaatio antaa ymmärtää jne.
Harri Markkula
>
> Tapahtuma-aikana oli yö ja tien pinta kiiltävä.
> Valojen räpsyttely ei näy pitkältä matkalta yksiselitteisen selvänä,
> valon ja katsojan välissä voi lentää roskia, tien epätasaisuudet
> voivat heilutella valoja jne. eli vaikka valoja kuinka vilkuttelisi,
> ei havainnoitsija välttämättä pidä sitä mitenkään poikkeuksellisena.
Montako linja-autoa olisi päivittäin pellolla, jos kuskit alkaisivat
niitä sinne tahallaan ajella vastaantulijan valojen perusteella?
> Lisäksi ne valot katkaisevat aika tarkkaan näkyvyyden siihen, mitä
> niitten takana tapahtuu.
Kyllä siinä on rekan kuljettajalla ollut muutakin tekemistä, kuin
miettiä valojen vilkuttelua.
> Animaatio on tehty käytettävissä olevien tietojen perusteella. Auton
> sijainnista ajoradalla ei ole mitään varmaa havaintoa ennen törmäystä,
> jarrutusten ajankohdat perustuvat kuljettajan mielikuviin, nopeudet on
> tulkittu piirturin kiekolta, minkä lukematarkkuus on heikompi, kuin
> animaatio antaa ymmärtää jne.
Piirturin heikkous on siinä, että tapahtumien kulku on kestänyt
sekuntteja, jolloin piirturi ei juurikaan ehdi pyöriä eteenpäin. Sehän
menee kierroksen vuorokaudessa.
Eli ei siitä oikein taida pystyä päättelemään mikä nopeus on milläkin
sadan metrin pätkällä ollut. Keskimääräisen nopeuden se toki näyttää
varsin tarkasti.
Terv: Harri
Mikko
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> wrote in message
news:YnEkf.212$aH1...@read3.inet.fi...
> http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/95my6qmwa.wmv
> Jälkiviisastellen olisi kai ollut parempi antaa sen perävaunun munia sinne
> ojaan minne se oli menossakin? Bussinkin olisi ollut parempi vetää suoraan
> pellolle?
>
> Näitähän tietysti voi aina pohtia, tiedä sitten onko jälkiviisastelusta
> mitään hyötyä vastaisen varalle. Se on niin helppo todeta, että "olis
> vetäny
> pellolle" kun suurin osa meistä on silleen ohjelmoitu, että pyhää autoa
> pyritään pitään tiellä maksoi mitä maksoi.
>
>
Taitaa olla turha pohtia koska oli pimeä, lumipöllys ja rekan valot loisti
silmiin. Ei tainnu bussikuski edes tajuta mikä törmäs.
Harri Markkula
> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> wrote in message
> news:sLSkf.59$jt2...@read3.inet.fi...
>> Kyllä tarvii ja ennenkaikkea pitoa.
>> Älä lässytä teorioita mikä on minimaalisesti riittävä vaan ammutaan
>> vaan reilusti yli notta kuskikin sen persiissään tuntee että nyt
>> vedetään...
>
> Olipas vankka perustelu. Minun käsittääkseni voimaksi riittää se, että
> kykenee liikuttamaan vetoasiaa. Olisko puoli hevosvoimaa enemmän kuin
> riittävästi?
Kyllä nyt puhuvat rekkamiehet täysin eri asioista.
Mietihän, Kyllönen, napunpätkää tuulessa kieppumassa. Tiedät varmaankin,
että kieppumisen saa loppumaan ottamalla päistä kiinni ja vetämällä
narun jännitykseen.
Vähän vastaavasta asiasta on tässä kyse, mutta naruna onkin n. 60 tonnin
yhdistelmä. Ei siinä riitä puolikkaat hevosvoimat yhtään mihinkään ja ko
tapauksessa kelin ollessa äärimäisen liukas ei olisi riittänyt mikään
voima.
Kun pitkässä yhdistelmässä ei ole veto päällä ja ratista tekee pienen
edestakaisen liikkeen, vetoauton etupää saattaa liikkua 5-10 senttiä
sivusuunnassa edestakaisin. Liike kertaantuu niin, että perävaunun
viimeinen akseli voi hyvinkin heittää liki puoli metriä puolelta
toiselle kesäkelilläkin. Jos 'pänni' on päällä, liike on pienempi, mutta
kuten jo aiemmin sanoin, teoretisointi tämän asian kanssa on aivan
turhaa.
Terv: Harri
Tommi Lindroos
> Ei kai se veturin tartte kuin edes vähän kyetä vetämään. Kysehän on
> ohjailtavuudesta, ei vauhdin kasvattamisesta. Jos perävaunu liikkuu veturia
> nopeammin, niin ei tartte olla einstein tajutakseen, että perseelleenhän
> homma menee kun makkara toistaan työntää.
Kirjoituspöytäfyysikko iskee jälleen. Mickeyn kässärivertaus oli aika
toimiva. Jos sieltä takapyöriltä loppuu lepokitka, eli ne lähtevät
luistoon, ei sitä perseen etummaiseksi pyrkimistä millään pienellä
kaasun painalluksella loppumaan saa, vaan sutimaan ne etupyörät on
saatava. Linkun "suoraksi vetäminen" on urbaani legenda, oikeasti sen
linkun perävaunulla ja ihan 2-akselisellakin ajoneuvolla aiheuttaa se,
että etupyöriin vaikuttaa lepokitka, jonka ansiosta niillä on sivuttais-
ja pitkittäispitoa ja ne jossain määrin pyrkivät hidastamaan ajoneuvon
liikettä vierimiskitkallaan ja takana kitkakerroin vähenee äkkiä
huomattavasti pienemmäksi. Kun rengas lähtee luistoon, sen ja tienpinnan
välinen kitkakerroin on pienempi kuin pyörivällä renkaalla. Jos pito
lähtee taka-akselilta, pyrkii peräpää toki keulan ohi, koska siellä
liikettä hidastavat voimat ovat pienemmät ja yleensä liikkeeseen
vaikuttavat voimat eivät ole täysin symmetrisiä ajoneuvon keskilinjan
suhteen -> toinen puoli tahtoo hidastua/kiihtyä voimakkaammin ->
ajoneuvo(yhdistelmä) lähtee kohti spinnausta/tappisladia(linkkua) koska
taka-akselilla ei ole sivuttaispitoa. Kuka on koittanut jäällä
paikallaan sutivaa ajoneuvoa pukata sutivien renkaiden päästä sivulle
päin tietää miten vähän voimaa tarvitaan raskaankin ajoneuvon toisen
pään siirtelyyn kun renkaisiin vaikuttaa vain liikekitka. Pienikin
mutka, ratin kääntäminen, tien kaltevuus tai tuulenpuuska riittää
aloittamaan "sladin" kun on tarpeeksi liukasta.
"Suoraksi vetäminen" onnistuu jos saadaan ainakin hetkeksi myös
etuakselin pito niin pieneksi, että ajoneuvoa sivuttain vääntävien
voimien summa nollautuu. Tällöin ajoneuvo ei enää pyri kääntymään lisää,
vaan jatkaa matkaansa tangentin suuntaan, josta taitava kuljettaja ehkä
saa tilanteen pelastettua mikäli siellä tangentin suunnalla vaan tietä
riittää.
ABS:ittomassa autossa 4-pyörälukkojarrutuskin lopettaa alkavan
pyörimisliikkeen, koska siinäkin ajoneuvoa pyörimisliikkeeseen työntävät
voimat tasaantuvat kaikkien pyörien ollessa luistossa. Koska sen kanssa
ei saa ohjattavuutta kovin helposti takaisin, sitä ei kannata käyttää
kuin vahinkojen minimoimiseen siinä vaiheessa kun kaikki muut keinot on
jo koitettu. Yhdistelmässä oleva ylimääräinen nivel tietysti
hankaloittaa tilannetta entisestään.
KANNATTAA käydä edes joskus jossain käsittely- tai jääradalla
koittamassa miten auto käyttäytyy eri tilanteissa. Rajun sladin iskiessä
on vetotavasta riippumatta toimittava nopeasti ja määrätietoisesti.
Etuvetoisessa (sama pätee yhdistelmään, jossa vetävät pyörät eivät ole
viimeisellä akselilla, siinä "etuakseli" on vaan koko
vetovaunu)perustekniikka on kaasu pohjassa(tietysti pidosta ja tehoista
riippuen, jääradalla riittää usein vähempikin) vastaohjaaminen. Ihan
samat voimat sen perävaunun linkkuun vetävät ja samoilla konsteilla se
periaatteessa sieltä linkusta pelastetaan - se onnistuuko se käytännössä
on sitten eri juttu. Se on varmaa että pidon rajoissa tapahtuvan
kiihdytyksen ansiosta se peräkärryn linkku ei varmasti oikene.
Tarvittava kiihtyvyys vaatisi suunnilleen 5 JATO-rakettia nupin katolle,
eikä niitä taida saada kiinni katukalostosta kuin Chevy Impalaan... ;)
Kun pito on menetetty, ei peräpäätä siellä takana pidä kuin suunnilleen
aisan kiertymistä vastaustava kitka ja ilmanvastus. Riittävä ilmanvastus
taas vaatisi ne JATO raketit kiihdyttämään sen yhdistelmän nopeuden
moninkertaiseksi siitä mitä rajoitin sallii ja mitä tehokkainkaan nuppi
jaksaisi vetää.
--
Tommi Lindroos
Miika Seppänen
> Yllättäen? Kuskeilla oli sekuntikaupalla aikaa reagoida. Miten olis ollut
> esim. valojen räpsyttely heti kun rupesi lähtemään lapasesta? Olisi antanut
> bussikuskille aikaa pohtia vaihtoehtoja? Entä rekan vetäminen tahallaan
Bussikuski pohtikin huolella, koska rekka alkoi välkytellä valojaan 15s
ennen törmäystä. Kannattaa lukea se tutkintaraportti.
-Miika
Teemu Uusi-Esko
> "cab" <c...@cablandia.fi> wrote in message
> news:KvGkf.16768$ti3....@reader1.news.jippii.net...
>
>>Alamäkeen suoraksi vetämiseen ei riittänyt 500kW eikä 80-90km/h
>>nopeudennosto.
>
309kW...
>
> Veikkaan jarruttamisen pahentaneen tilannetta. Itseasiassa, voiko olla niin,
> että jarruttaminen on saanut perävaunun heittelehtimään?
>
Ehkä, ehkä jarruttaminen on pahentanut heittelehtimistä...tai sitten ei.
>
> Omituista kyllä, tuo ei tunnu menevän yksiin raskaiden yhdistelmien
> kuljettajien empiirisen tiedon kanssa? Monet heistä ovat kertoneet
> vastaavista tilanteista, jotka on korjattu "nykäisemällä" veturilla. En
> minäkään kyllä helpolla osta noita kymmenien tuhansien kilowattien tehoja?
> Miten veturi ylipäänsä saa koko perävaunun liikkelle, jos vaadittavat tehot
> muka ovat tuota luokkaa?
>
Itsekin olen ajatellut sen niin, että riittää kun saa hiukan vetoa
aisaan, se rauhoittaa, ei sitä tarvitse rytkäistä. Mutta se on vain
ajateltua teoriaa.
-Teemu-
Teemu Uusi-Esko
>
> Tosin ei kai kuorma-autoissa ole pelkkää perävaunujarrua ollut kohta 30
> vuoteen? Eikö se tullut laittomaksi jo 70-luvun puolella?
>
Ei tullut, olen ajanut '05-mallista autoa (MB Axor veturi) jossa on
perävaunujarru. Viimeksi ajoin perävaunujarrullista '02 Volvo FH12:a,
jossa toteutus on kuitenkin ihan on-off-tyyppinen katkaisija.
-Teemu-
Matti Kyllonen
> Valojen räpsyttely ei näy pitkältä matkalta yksiselitteisen selvänä, valon
> ja katsojan välissä voi lentää roskia, tien epätasaisuudet voivat
heilutella
> valoja jne. eli vaikka valoja kuinka vilkuttelisi, ei havainnoitsija
> välttämättä pidä sitä mitenkään poikkeuksellisena.
Kyllä rekan valot näkyy yksiselitteisesti. Voi tosissaan olla, että sinä et
pidä valojen välkyttelyä poikkeuksellisena, mutta minua se ei hätkäytä enää
vähääkään. Suomen liikennekulttuurin tuntien tiedän, että kaikki sarvikuonot
omistaa jostain syystä ajokortin Suomessa.
> Lisäksi ne valot katkaisevat aika tarkkaan näkyvyyden siihen, mitä niitten
> takana tapahtuu.
Katkaisevatko ne yhteyden bussikuskin jarrupedaalista paineilmajarruihinkin?
:-)
> Animaatio on tehty käytettävissä olevien tietojen perusteella. Auton
> sijainnista ajoradalla ei ole mitään varmaa havaintoa ennen törmäystä,
> jarrutusten ajankohdat perustuvat kuljettajan mielikuviin, nopeudet on
> tulkittu piirturin kiekolta, minkä lukematarkkuus on heikompi, kuin
> animaatio antaa ymmärtää jne.
Ja sinä poika lisää valojenvälkyttelytilanteessa varmuuden vuoksi varmaan
kaasua, koska eihän sulle ole "varmaa havaintoa" mitä sieltä on tulossa?
Älykästä. Myönnä itselleesi Darwin palkinto nerokkuudestasi liikenteessä.
Kyllä minä olen eräänkin kerran survonut jarrut pohjaan kun vastaan tulee
joku joka välkyttelee valoa. Ei sieltä aina ole tullut mitään havaitsemisen
arvoista vastaan, mutta en ole koskaan katunut jarruttamispäätöstäni. Henki
toistaiseksi tallella.
Matti Kyllonen
> Montako linja-autoa olisi päivittäin pellolla, jos kuskit alkaisivat
> niitä sinne tahallaan ajella vastaantulijan valojen perusteella?
Ei hän siitä ole kysymys, Harri hyvä. Äläkä taas sekannu sotkemaan
keskustelua. Vetäydy jonnekin murjottamaan.
> Kyllä siinä on rekan kuljettajalla ollut muutakin tekemistä, kuin
> miettiä valojen vilkuttelua.
Kuten esim. mitä?
> Eli ei siitä oikein taida pystyä päättelemään mikä nopeus on milläkin
> sadan metrin pätkällä ollut. Keskimääräisen nopeuden se toki näyttää
> varsin tarkasti.
>
> Terv: Harri
Meinaat, että videolle ovat laittaneet nopeudet kilometrin tarkkuudella ihan
vaan huvin vuoksi? Jep jep. Näitä miehiä...
Matti Kyllonen
"Miika Seppänen" <m.SPAMs...@pp.inet.fi> wrote in message
news:AUVkf.161$jt2...@read3.inet.fi...
> Bussikuski pohtikin huolella, koska rekka alkoi välkytellä valojaan 15s
> ennen törmäystä. Kannattaa lukea se tutkintaraportti.
Niinhän siellä tosiaan lukee. Bussikuskin syyllisyys kasvaa aika lailla, jos
tuo väite pitää paikkansa. (Bussikuskin pohtimisen huolellisuutta tuskin
sinäkään olet kyennyt selvittämään vai oletko?). Maksoi bussikuski muuten
hengellään typeryytensä. Oli siis näitä JukkaTöyrylöitä, jotka edustaa
"minähänEnPerkeleTurhiaJarrutaVälkkyyEdessäMitäVälkkyy -
mullaEiAinakaanPäässäVälky" tyylisuunnan ratinvääntäjiä.
Lisää rekkoja poikittain vain teille, niin saadaan nää töyrylät raivattua
darwinmenetelmällä helvettiin liikennettä vaarantamasta.
Matti Kyllonen
"JV" <n...@n.com.invalid> wrote in message
news:A3Ukf.16360$_k2.2...@news2.nokia.com...
> Sama asia toisin sanottuna: Sitä tehoa tarvitaan prkleesti koska käytössä
> oli rajattu aika.
Anteeksi vaan, mutta *mihin* sitä tehoa tarvitaan? Se on jäänyt edelleen
herroilta selittämättä.
Matti Kyllonen
> Tämä teoretisointi nyt joka tapauksessa on aivan turhaa. Tämän tietää
> jokainen, joka on vähänkään vastaavassa tilanteessa ollut tai muuten
> liukkaissa keleissä kuorma-autolla ajanut.
Nimenomaan oma väitteeni perustuu juuri ammattikuskien sanomisiin. Tosin se
nyt on maalaisjärjellä ja fysiikan oikealla soveltamisella pääteltävissä,
että tehoja vinkuvat ovat pahasti hakoteillä tässä asiassa. Ei siellä mitään
tehoja kamalasti tarvita. Pikkasen kitkaa vain. Ehkä sitä ei sitten ollut
lainkaan?
Matti Kyllonen
"Tommi Lindroos" <tl...@wanlan.fi.nospam> wrote in message
news:dn1j1s$b0b$1...@news.turkuamk.fi...
> Kirjoituspöytäfyysikko iskee jälleen. Mickeyn kässärivertaus oli aika
> toimiva. Jos sieltä takapyöriltä loppuu lepokitka, eli ne lähtevät
> luistoon, ei sitä perseen etummaiseksi pyrkimistä millään pienellä
Toisaalta perseen etummaiseksi pyrkimiseenkin täytyy olla olemassa syy. Ei
kai se sieltä itsekseen mihinkään pyri? Mistä se voima syntyy, joka saa
monta tonnia painavan perseen kiihtymään keulan edelle?
Kirjoituspöytäteoreetikkopa on hyvä ja yrittää iskeä uudelleen.
> saatava. Linkun "suoraksi vetäminen" on urbaani legenda, oikeasti sen
> linkun perävaunulla ja ihan 2-akselisellakin ajoneuvolla aiheuttaa se,
> että etupyöriin vaikuttaa lepokitka, jonka ansiosta niillä on sivuttais-
> ja pitkittäispitoa ja ne jossain määrin pyrkivät hidastamaan ajoneuvon
> liikettä vierimiskitkallaan ja takana kitkakerroin vähenee äkkiä
> huomattavasti pienemmäksi. Kun rengas lähtee luistoon, sen ja tienpinnan
> välinen kitkakerroin on pienempi kuin pyörivällä renkaalla. Jos pito
> lähtee taka-akselilta, pyrkii peräpää toki keulan ohi, koska siellä
Ja jos sun "loistavan" teoriasi ymmärsin oikein, niin kun kaikista muista
pyöristä on menetetty lepokitka ja jostain syystä vetovaunun perse ja
perävaunu saavat jostain maagista voimaa ja KIIHTYVÄT veturin keulan
edellen, niin paras tapa korjata homma on sudittaa vetovaunun keulapyörätkin
irti lepokitkan piiristä. Jolloin ollaankin 12-pyöräsladissa tai miksi sitä
noilla vehkeillä pitäisi kutsua... Onpa järkevää juttua herroilla.
> liikettä hidastavat voimat ovat pienemmät ja yleensä liikkeeseen
> vaikuttavat voimat eivät ole täysin symmetrisiä ajoneuvon keskilinjan
> suhteen -> toinen puoli tahtoo hidastua/kiihtyä voimakkaammin ->
> ajoneuvo(yhdistelmä) lähtee kohti spinnausta/tappisladia(linkkua) koska
> taka-akselilla ei ole sivuttaispitoa. Kuka on koittanut jäällä
> paikallaan sutivaa ajoneuvoa pukata sutivien renkaiden päästä sivulle
> päin tietää miten vähän voimaa tarvitaan raskaankin ajoneuvon toisen
> pään siirtelyyn kun renkaisiin vaikuttaa vain liikekitka. Pienikin
> mutka, ratin kääntäminen, tien kaltevuus tai tuulenpuuska riittää
> aloittamaan "sladin" kun on tarpeeksi liukasta.
Jos on noin liukasta, niin se on totta, silloin ei auta mikään. Mutta ei
varmasti ole ollut etupyörissäkään pitoa. On ylipäänsä kysymysmerkki, miten
yhdistelmä NOIN liukkaalla enää onnistuu levitoimaan kilometrikaupalla
suhteellisen kapean rännin päällä?
Tosiasia kuitenkin on, ettei Konginkankaalla sentään ihan noin liukasta
ollut.
> "Suoraksi vetäminen" onnistuu jos saadaan ainakin hetkeksi myös
> etuakselin pito niin pieneksi, että ajoneuvoa sivuttain vääntävien
> voimien summa nollautuu. Tällöin ajoneuvo ei enää pyri kääntymään lisää,
> vaan jatkaa matkaansa tangentin suuntaan, josta taitava kuljettaja ehkä
> saa tilanteen pelastettua mikäli siellä tangentin suunnalla vaan tietä
> riittää.
Saa pelastettua MILLÄ jos ei kerran kitkaa ole enää vituran vertaa missään?
Tuulipurjeillako se kuski sitä karkuteille lähtevää junaa ohjastaa? :-) Älä
höpötä. Ajoneuvon horjuttamiseen tangentin suuntaisesta vektoristaan pois
vaatii sitä kitkaa ja sinun reseptilläsi sitä ei ollut edes lähtötilanteessa
ja kaikki "korjaavat" toimenpiteet pyrkivät hävittämään loputkin
ohjailuvaihtoehdoista.
> KANNATTAA käydä edes joskus jossain käsittely- tai jääradalla
> koittamassa miten auto käyttäytyy eri tilanteissa. Rajun sladin iskiessä
> on vetotavasta riippumatta toimittava nopeasti ja määrätietoisesti.
On kuule tullut eräskin tunti vietettyä.
> on sitten eri juttu. Se on varmaa että pidon rajoissa tapahtuvan
> kiihdytyksen ansiosta se peräkärryn linkku ei varmasti oikene.
Jostain syystä niitä vaan on saatu oikeassa elämässä oikaistua. Keskustele
sinäkin oikeiden rekkakuskien kanssa äläkä teoretisoi - vieläpä huonosti.
> Tarvittava kiihtyvyys vaatisi suunnilleen 5 JATO-rakettia nupin katolle,
> eikä niitä taida saada kiinni katukalostosta kuin Chevy Impalaan... ;)
Edelleenkin minulle on mysteeri, miksi moisia voimia tarvittaisiin? Miten
muuten se perävaunu ja veturin perse osaa niin mahtavasti kiihtyä sieltä -
jos teorioissanne on päätä tai häntää pätkääkään? Mistä ne JATO-raketetit
silloin tulee?
> Kun pito on menetetty, ei peräpäätä siellä takana pidä kuin suunnilleen
> aisan kiertymistä vastaustava kitka ja ilmanvastus. Riittävä ilmanvastus
> taas vaatisi ne JATO raketit kiihdyttämään sen yhdistelmän nopeuden
> moninkertaiseksi siitä mitä rajoitin sallii ja mitä tehokkainkaan nuppi
> jaksaisi vetää.
Miksi?
Matti Kyllonen
> Mietihän, Kyllönen, napunpätkää tuulessa kieppumassa. Tiedät varmaankin,
> että kieppumisen saa loppumaan ottamalla päistä kiinni ja vetämällä
> narun jännitykseen.
Mietin oikein kovasti ja en oikein keksinyt, miten narunpätkä vertautuu
jäykään, teräksestä tehtyyn perävaunuun tai sen teräksiseen vetoasiaan. Mitä
jos siellä tuulessa pitää ratakiskonpätkää, joka vastaa enemmänkin jäykkää
perävaunua. Kieppuuko sekin vai tartteko vedellä päistä suoriksi?
(Analogiat kannattaisi valita vähän huolellisemmin, Harri Markkula)
> Vähän vastaavasta asiasta on tässä kyse, mutta naruna onkin n. 60 tonnin
Ei todellakaan ole.
> yhdistelmä. Ei siinä riitä puolikkaat hevosvoimat yhtään mihinkään ja ko
Puoli hevosvoimaa riittää taatusti vähän jykevämmänkin narun oikaisemiseen:
Tartteeko demonstroida ja mitä maksat hävitessäsi mulle?
>
> Kun pitkässä yhdistelmässä ei ole veto päällä ja ratista tekee pienen
> edestakaisen liikkeen, vetoauton etupää saattaa liikkua 5-10 senttiä
> sivusuunnassa edestakaisin.
Ei pidä tehdä semmoisia pöljyyksiä.
> kuten jo aiemmin sanoin, teoretisointi tämän asian kanssa on aivan
> turhaa.
Varmasti, varsinkin jos sen tekee sinun tapaasi väärällä tavalla ja väärillä
paradigmoilla.
Matti Kyllonen
"Mikko" <mikk...@suomi24.fi> wrote in message
news:dn13t8$4tn$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Taitaa olla turha pohtia koska oli pimeä, lumipöllys ja rekan valot loisti
> silmiin. Ei tainnu bussikuski edes tajuta mikä törmäs.
Taas näitä "ei kelata" miehiä vai?
Ok. Oletetaan ettei dösakuski mitään tajunnut. Miksi hän rupesi sitten
videon mukaan jarruttamaan? Rupees Mikko kytkeen aivojasi päälle ja
selitystä kehiin.
Harri Markkula
>> niitä sinne tahallaan ajella vastaantulijan valojen perusteella?
>
> Ei hän siitä ole kysymys, Harri hyvä. Äläkä taas sekannu sotkemaan
> keskustelua. Vetäydy jonnekin murjottamaan.
Sinua pitää tässäkin asiassa taas pikkuisen opettaa. Ehdottelet hiin
hassuja asioita. Et ole varmaan kovin paljon kuorma-autolla ajanut.
>> Kyllä siinä on rekan kuljettajalla ollut muutakin tekemistä, kuin
>> miettiä valojen vilkuttelua.
>
> Kuten esim. mitä?
Eiköhän siellä ole ollut kädet täynnä tekemistä jo yhdistelmän
tielläpitämisessäkin. Kahdesta kohtaa niveltyvä yhdistelmä on pikkuisen
erilainen ajettava, kuin henkilöauto.
>> Eli ei siitä oikein taida pystyä päättelemään mikä nopeus on milläkin
>> sadan metrin pätkällä ollut. Keskimääräisen nopeuden se toki näyttää
>> varsin tarkasti.
>
> Meinaat, että videolle ovat laittaneet nopeudet kilometrin
> tarkkuudella ihan vaan huvin vuoksi? Jep jep. Näitä miehiä...
En meinaa ja sinä saat toki meinata ihan mitä haluat. Minä kyllä korjaan
sitten, kun taas ihan hassujasi esität.
Kai sitä nopeutta on arvioitu ihan sillä perusteella, miten 60 tonnia
painava yhdistelmä alamäessä käyttäytyy kuljettajan toimet huomioiden.
Terv: Harri
Mickey
> Yllättäen? Kuskeilla oli sekuntikaupalla aikaa reagoida. Miten olis ollut
> esim. valojen räpsyttely heti kun rupesi lähtemään lapasesta? Olisi
> antanut
> bussikuskille aikaa pohtia vaihtoehtoja? Entä rekan vetäminen tahallaan
> ojaan? Autothan näkivät toisensa paljon ennen törmäystä, siitä kai olet
> samaa mieltä? Näkyyhän se tosin animaatiostakin, jonka olettaisin olevan
> 100% tarkkaa kaikkien tärkeiden faktojen suhteen.
Siis kolarissahan ei ollut ainuttakaan REKKAA lähimaillakaan...
Mutta kyllä se K-a kuski kyllä räpsytti valoja aika paljonkin ennen olikos
noin 400m...mutta bussikuski ei vaan hokannut.
Rekkahan ilmeisesti yrittikin vetää ojaan tahallaan mutta perävaunu päätti
olla eri mieltä....
>
> Ainakin animaatiossa ja valokuvissa plus tutkintaraportissa todetaan
> törmäyspaikan vierustojen olevan tasaista peltoa. Ojat ovat matalat. Lunta
> on noin 50 cm. Entä jos olisi vetänyt bussin pellolle? Nythän dösakuski ei
> tehnyt muuta kuin jarrutti. Kyllä minä ainakin tuosta onnettomuudesta teen
> sellaisen johtopäätöksen, että jos tulee perävaunu heittelehtien vastaan
> liukkaalla, niin eikun metsään mieluummin vaan. Ainakin jos paikka on
> noinkin helppo. Eihän siinä tule välttämättä edes autoon vaurioita.
No tästäkin on todettu että pimeällä (kuten ei animaatiossa) tuo bussikuski
ei nähnyt koko perävaunua kaistallaan joten kait oletti räpsyttelevän jotain
"olematonta".
>
> Jälkiviisastelua ja siitä oppimistahan tämä on, mutta kyllä minä sanon
> tyhmyydeksi yrittää kuitata tämä vain siihen tyyliin, ettei tästä ole
> mitään
> opittavissa?
On tästä hyvinkin opittavissa....nopeus oli molemmilla vehkeillä kova mutta
tilanne oli kuitenkin sellainen että tämän kolarin perusteella on aivan
turha lähteä vetämään minkäänlaisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.
Kuuluu osastoon freak accidents.
>
>> Mäen päällä tosin kuskilla oli yllättävän paljon kyytiä kun 78km/h oli
>> taulussa kun ekan kerran lähti lapasesta.
>
> Jep. Liikaa vauhtia. Sitähän tutkijalautakuntakin sanoi. Samoin bussilla
> oli
> ylinopeutta. Bussin väistö "viivästyi", kuten tl asian kitetyttää.
>
Samaa mieltä ja sen suhteen että kiirettä pitää voi jokainen miettiä kun
tarjousminkälien perässä juoksee....
Harri Markkula
>> niitä sinne tahallaan ajella vastaantulijan valojen perusteella?
>
> Ei hän siitä ole kysymys, Harri hyvä. Äläkä taas sekannu sotkemaan
> keskustelua. Vetäydy jonnekin murjottamaan.
Sinua pitää tässäkin asiassa taas pikkuisen opettaa. Ehdottelet hiin
hassuja asioita. Et ole varmaan kovin paljon kuorma-autolla ajanut.
>> Kyllä siinä on rekan kuljettajalla ollut muutakin tekemistä, kuin
>> miettiä valojen vilkuttelua.
>
> Kuten esim. mitä?
Raportista voit lukea, että kyllä siellä valoja on vilkuteltukin siinä
vaiheessa, kun muutakaan ei ole ollut tehtävissä.
Sitä ennen rekan ratissa on varmasti ollut kädet täynnä tekemistä jo
yhdistelmän tielläpitämisessäkin. Kahdesta kohtaa niveltyvä yhdistelmä
on pikkuisen erilainen ajettava, kuin henkilöauto.
>> Eli ei siitä oikein taida pystyä päättelemään mikä nopeus on milläkin
>> sadan metrin pätkällä ollut. Keskimääräisen nopeuden se toki näyttää
>> varsin tarkasti.
>
> Meinaat, että videolle ovat laittaneet nopeudet kilometrin
> tarkkuudella ihan vaan huvin vuoksi? Jep jep. Näitä miehiä...
En meinaa ja sinä saat toki meinata ihan mitä haluat. Minä kyllä korjaan
sitten, kun taas ihan hassujasi esität ;-)
Kai sitä nopeutta on arvioitu myös sillä perusteella, miten 60 tonnia
Mickey
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> kirjoitti
viestissä:n9Ukf.16973$GR6....@reader1.news.jippii.net...
>
> "Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
> viestissä:kATkf.82$jt2...@read3.inet.fi...
>>
>> "Mickey" <mic...@flyingfinn.com> wrote in message
>> news:rVHkf.367$aH1...@read3.inet.fi...
>>> Tuota onnettomuutta on Aivan turha enään vatvoa koska tilanteelle ei
>> kukaan
>>> olisi voinut mitään se tapahtui niin yllättäen.
>>
>> Yllättäen? Kuskeilla oli sekuntikaupalla aikaa reagoida. Miten olis ollut
>> esim. valojen räpsyttely heti kun rupesi lähtemään lapasesta? Olisi
>> antanut
>> bussikuskille aikaa pohtia vaihtoehtoja? Entä rekan vetäminen tahallaan
>> ojaan? Autothan näkivät toisensa paljon ennen törmäystä, siitä kai olet
>> samaa mieltä? Näkyyhän se tosin animaatiostakin, jonka olettaisin olevan
>> 100% tarkkaa kaikkien tärkeiden faktojen suhteen.
>
> Yllättäen, kyllä.
>
> Tapahtuma-aikana oli yö ja tien pinta kiiltävä.
> Valojen räpsyttely ei näy pitkältä matkalta yksiselitteisen selvänä, valon
> ja katsojan välissä voi lentää roskia, tien epätasaisuudet voivat
> heilutella valoja jne. eli vaikka valoja kuinka vilkuttelisi, ei
> havainnoitsija välttämättä pidä sitä mitenkään poikkeuksellisena.
Ehkä lisäpitkät kuitenkin olsii huomannut....en tiedä oliko yhdistelmässä
sellaisia mutta en näe pahakseni ns ruotsin mallia eli raskaalla kalustolla
saa lisäpitkiä olla niin paljon kun tahtoo.
Parantaa tuo valon määrä näet kuskin vireyttäkin...
>
> Lisäksi ne valot katkaisevat aika tarkkaan näkyvyyden siihen, mitä niitten
> takana tapahtuu.
>
> Animaatio on tehty käytettävissä olevien tietojen perusteella. Auton
> sijainnista ajoradalla ei ole mitään varmaa havaintoa ennen törmäystä,
> jarrutusten ajankohdat perustuvat kuljettajan mielikuviin, nopeudet on
> tulkittu piirturin kiekolta, minkä lukematarkkuus on heikompi, kuin
> animaatio antaa ymmärtää jne.
>
Veikkaan että tuoi animatio on aika kaukana kuitenkin mitä todellisuudessa
tapahtui.
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:JRTkf.92$jt2...@read3.inet.fi...> news:0sTkf.16959$Pu6....@reader1.news.jippii.net...
>> Koeajajan kommentti: Rengaspaineiden muuttaminen normaalipaineista
>> onnettomuushetken rengaspaineisiin ei juurikaan tuntunut ajoneuvon
>> käyttäytymisessä maantieajossa, jossa kuljettaja pyrkii aina välttämään
>> äkkinäisiä ohjausliikkeitä ja jarrutuksia. Eron havaitsi
>> keilaratakokeiden
>> yhteydessä, jolloin "ajoneuvoyhdistelmä pyrki jatkamaan kiemurtelua ikään
>> kuin iskunvaimentimet olisivat olleet rikki". Rengaspaineiden laskun
> jälkeen
>> auton kiihtyvyys liikkeellelähdössä tuntui huonontuneen.
>
> Erittäin hyvä pointti minkä otit esille. Jälleen jotain opittavaa
> autoilevalle seurakunnalle? Tapauksesta, josta ei mukamas pitänyt olla
> mitään opittavaa. Nää rekkakuskithan tietää ja osaa tunnetusti kaiken...
>
HöpöHöpö..eivät kaikki osaa vaikka jokaisen pitäisi.
Harri Markkula
>> varmaankin, että kieppumisen saa loppumaan ottamalla päistä kiinni
>> ja vetämällä
>> narun jännitykseen.
>
> Mietin oikein kovasti ja en oikein keksinyt, miten narunpätkä
> vertautuu jäykään, teräksestä tehtyyn perävaunuun tai sen teräksiseen
> vetoasiaan. Mitä jos siellä tuulessa pitää ratakiskonpätkää, joka
> vastaa enemmänkin jäykkää perävaunua. Kieppuuko sekin vai tartteko
> vedellä päistä suoriksi?
Onko sinulle siis täysin uusi asia sekin, että täysperävaunuyhdistelmä
ei ole jäykkä, vaan niveltyy vetoaisan etupäästä ja kärryn
kääntökehästä.
>> Vähän vastaavasta asiasta on tässä kyse, mutta naruna onkin n. 60
>> tonnin
>
> Ei todellakaan ole.
>
>> yhdistelmä. Ei siinä riitä puolikkaat hevosvoimat yhtään mihinkään
>> ja ko
>
> Puoli hevosvoimaa riittää taatusti vähän jykevämmänkin narun
> oikaisemiseen: Tartteeko demonstroida ja mitä maksat hävitessäsi
> mulle?
>
>>
>> Kun pitkässä yhdistelmässä ei ole veto päällä ja ratista tekee pienen
>> edestakaisen liikkeen, vetoauton etupää saattaa liikkua 5-10 senttiä
>> sivusuunnassa edestakaisin.
>
> Ei pidä tehdä semmoisia pöljyyksiä.
>
>> kuten jo aiemmin sanoin, teoretisointi tämän asian kanssa on aivan
>> turhaa.
>
> Varmasti, varsinkin jos sen tekee sinun tapaasi väärällä tavalla ja
> väärillä paradigmoilla.
Erityisesti silloin, kun sitä tekee henkilön kanssa, jolla
peruskäsitteetkin ovat pielessä eikä ilmeisesti metriäkään omaa
ajokokemusta.
Katsopas, Kyllönen, jos kaikki esittämäsi fysiikan yksinkertaistukset
olisivat tosia, ei koko onnettomuutta olisi tapahtunutkaan ;-)
Terv: Harri
Jukka Töyrylä
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:D8Xkf.204$jt2...@read3.inet.fi...
> "Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> wrote in message
> news:n9Ukf.16973$GR6....@reader1.news.jippii.net...
>
> Kyllä rekan valot näkyy yksiselitteisesti.
Onnittelut!
Voitit juuri asiallisesti perustellulla ja taidokkaalla argumentoinnilla,
mutta mitä...
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:mdXkf.210$jt2...@read3.inet.fi...
paripyörien sijaan...
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:FfXkf.213$jt2...@read3.inet.fi...
ma. ja ihan päin naamaa ihan kelle vaan.
Mickey
"Tommi Lindroos" <tl...@wanlan.fi.nospam> kirjoitti
viestissä:dn1j1s$b0b$1...@news.turkuamk.fi...
>Tällöin ajoneuvo ei enää pyri kääntymään lisää, vaan jatkaa matkaansa
>tangentin suuntaan, josta taitava kuljettaja ehkä saa tilanteen pelastettua
>mikäli siellä tangentin suunnalla vaan tietä riittää.
>
> ABS:ittomassa autossa 4-pyörälukkojarrutuskin lopettaa alkavan
> pyörimisliikkeen, koska siinäkin ajoneuvoa pyörimisliikkeeseen työntävät
> voimat tasaantuvat kaikkien pyörien ollessa luistossa. Koska sen kanssa ei
> saa ohjattavuutta kovin helposti takaisin, sitä ei kannata käyttää kuin
> vahinkojen minimoimiseen siinä vaiheessa kun kaikki muut keinot on jo
> koitettu. Yhdistelmässä oleva ylimääräinen nivel tietysti hankaloittaa
> tilannetta entisestään.
>
> KANNATTAA käydä edes joskus jossain käsittely- tai jääradalla koittamassa
> miten auto käyttäytyy eri tilanteissa. Rajun sladin iskiessä on
> vetotavasta riippumatta toimittava nopeasti ja määrätietoisesti.
> Etuvetoisessa (sama pätee yhdistelmään, jossa vetävät pyörät eivät ole
> viimeisellä akselilla, siinä "etuakseli" on vaan koko
> vetovaunu)perustekniikka on kaasu pohjassa(tietysti pidosta ja tehoista
> riippuen, jääradalla riittää usein vähempikin) vastaohjaaminen. Ihan samat
> voimat sen perävaunun linkkuun vetävät ja samoilla konsteilla se
> periaatteessa sieltä linkusta pelastetaan - se onnistuuko se käytännössä
> on sitten eri juttu.
EI ONNISTU se joka muuta väittää on pitänyt vielä vekottimen hallinassa.
> Tommi Lindroos
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:cpXkf.220$jt2...@read3.inet.fi...
>
> Miksi?
>
>
Sukua mattikäelle oletan?
Jukka Töyrylä
"Mickey" <mic...@flyingfinn.com> kirjoitti
viestissä:_MYkf.272$jt2...@read3.inet.fi...
Veikkaisin ennemmin Lindström:iä.
>
>
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:7KTkf.87$jt2...@read3.inet.fi...> news:e3Ikf.375$aH1...@read3.inet.fi...
>> auttanut vaikka minne olisi ohjannut, bussi olisi jäänyt alle joka
>> tapauksessa ellei kuski oli ollut hereillä ja vetänyt ajoissa metsään....
>
> Tarkoitat varmaan pellolle? Törmäyspaikalla ei ollut metsää. Noin minäkin
> järkeilin, että bussikuskin reippammilla otteilla onnettomuus olisi ollut
> vältettävissä. Hänen syynsä toki homma ei ollut, mutta oman ja muiden
> hengen
> olisi luultavasti kyennyt pelastamaan, jos olisi ollut härskimpi ratin
> takana. Mikä on vaikea taito. Helvetin vaikea. Kyllä kaikki osaa tiellä
> yrittää pysytellä, mutta se, että tietää, että nyt on aika vetää
> metsähallitukseen vaatii miestä ja älliä. Tunnen itse vain yhden
> tapauksen,
> joka on tuohon päätökseen ratkaisevalla sekunnilla kyennyt. Homman
> edellytys
> on kai, että nämä asiat on märehtinyt valmiiksi etukäteen. Siinä vaiheessa
> kun näkee rekan perävaunun tarjoavan persettä sun kaistalla, sulla ei ole
> aikaa enää funtsia, et "mitä mä ny"? Joten kyllä tässä jälkijärkeilyssä
> joku pointti on.
>
Siis metsään ..niemenomaan ajoissa eli metsään eli noin 400m ennen.
>> Jaa miten päästään liikkeelle?
>>
>> Mieti sitä.....tai myönnä että nyt tuli sammakko...
>
> Noilla perusteluilla en näe aihelliseksi ruveta vielä mitään myöntämään.
> Tunnen ammattikuskejakin ja useimmat eivät kyllä väitettäsi allekirjoita.
> Tiedä sitten mistä johtuu?
>
Jos he ovat yhtä hyvinä kuskeja kun sinä olet fyysikkona niin Takaan että
peittoan teidät kaikki suvereenisesti ihan millä allalla tahansa ja
lajissakin.
> Itse en ole rekkakuski, omat vetämiseni rajoittuvat paljon pienempiin
> vehkeisiin. Tosin kyllä niissäkin näyttää olevan niin, että jos veturin
> nopeus on pienempi kuin vedettävän, niin herkästi se reki tai perävaunu on
> siellä perseessä linkussa. Tarttee vain vähän näyttää hanaa ja ohjaajaksi
> muuttuu taas veturi. Eihän siinä tehoja juuri paljon paskaakaan tarvita.
> Kyseähän on vain vaunun ohjaamisesta, ei sen kiihdyttämisestä. Johan sitä
> perävaunun aisaa kääntää jo pelkkä riski mies parkkipaikalla. Voi hyvänen
> aika kun teillä on fyssa väärässä käytössä...
>
ja <63tn/420hv tehopainosuhde on siis .....ei paljon paskaakaan....
Vai että perävaunun aisaa kääntää riski mies kun 30tn kärryssä....ole hyvä
vaan :-)
Mä sentään olen ollut työkaverina todella riskien miesten kanssa ja hekään
eivät ihan treenamati temppuun lähde...
*Yksi oli silloin Maailman vahvin tittelinhaltija...
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:iNTkf.89$jt2...@read3.inet.fi...
>
> <goo...@lycos.com> wrote in message
> news:1133746763.4...@g44g2000cwa.googlegroups.com...
>>Jos auton ja perävaunun välissä on löysää, joka johtuu vinossa
>>olevasta aisasta tai liittimen löysyydestä, nykäisemällä voidaan
>>saada aikaan jonkinlainen vaikutus peräkärryyn. Auton ja kärryn
>>massat pitävät siitä huolen.
>
> Huolestuttavaa. Jos tosiaan tuon tyyppisen teoriaan uskotaan, niin tällöin
> kaikki Suomen perävaunut ovat liki täysin mahdottomia ohjata :-)
Teoriapohjalla täyttä totta...todellisuudessa vaikutus tosin on kuin pieru
saharassa.... mutta senhän sinä tiesitkin...
>
>>Jos joku on hinannut köydellä toista autoa, hän on varmasti
>>huomannut nykäisyjen (epämiellyttävän) vaikutuksen köyden
>>välillä löystyessä ja sitten kiristyessä.
>
> Jees ja silti se on olen yleensä minä ja vetovaunu, jotka päättää mihin
> vedettävä seuraavaksi menee eikä vedettävä. Paitsi jos päästää köyden
> löysäksi.
>
Kokeileppas moista jonka itse tein tässä taannoin...kesrenkaat alla veturina
neliveto ja tyhjä hevoskärry....mutakssa lähti kuule huolela 40km/h
vauhdissa tuuppaamaan kärry eteen...onneksi alla oli tehopainosuhde parempi
kuin ammattipeleissä...
>>En väitä, että Konginkankaan tapauksessa olisi ollut mahdollista
>>tapahtua mitään nykäisyjä, joilla olisi ollut vaikutusta
>>peräkärryyn.
>
> En minäkään eikä mitään nykäisyjä edes tarvita. Peräkärryn oikaisemiseen
> riittää se, että vetää sitä aisasta oikealle uralle. Voimat ovat varsin
> vähäisiä ja kuorma-auton koneesta ne löytyvät varmasti.
Jos löytyy pitoa......kun ei löytynyt niin mitä pöytälaatikkosta nytten
nykäistään ?
Peräkärryn oikeisemiseen EI riitä se että saadaan aisa suoraan jos kärry on
vinossa liukkaalla..sen nyt ymmärtää pöljempikin.
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:5PTkf.91$jt2...@read3.inet.fi...> news:IxSkf.50$jt...@read3.inet.fi...
>> "Nykäisyllä" et saa kun kärryn eturenkaat menosuuntaan eli aisan
>> suoraksi...muuta vaikutusta sillä ei ole, kärryn perä heittelee edelleen
> ja
>> siihen tarviitaan aidosti VOIMAA.
>
> Mistä se kärryn perän heittelehtimiseen tarvittava voima tulee? Sen kai
> sinäkin myönnät, ettei se ilman voimaa voi liikkua.
>
>> Onnettomuus joka tapahtuu kerran ja vieläkin siitä vatvotaan.
>
> Siksihän näitä vatvotaan, jotta jotakin opittaisiin.
>
Kyllä sinulla kestää liian kauan oppia...myönnä vaan että sä et vaan osaa...
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:NSTkf.93$jt2...@read3.inet.fi...> news:5ZHkf.369$aH1...@read3.inet.fi...
>> 1600+Kw että oltaisiin veturilla pysytty edes kärryn alta poissa...
>
> Perustuuko tuo lukema johonkin eksaktiin tieteeseen vai onko se
> rekkakuskien
> essonbaariraadin loppupäätelmä? :)
>
Fysiikkaan.
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:jvXkf.226$jt2...@read3.inet.fi...
>
> "Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> wrote in message
> news:dn142t$79r$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> Mietihän, Kyllönen, napunpätkää tuulessa kieppumassa. Tiedät varmaankin,
>> että kieppumisen saa loppumaan ottamalla päistä kiinni ja vetämällä
>> narun jännitykseen.
>
> Mietin oikein kovasti ja en oikein keksinyt, miten narunpätkä vertautuu
> jäykään, teräksestä tehtyyn perävaunuun tai sen teräksiseen vetoasiaan.
> Mitä
> jos siellä tuulessa pitää ratakiskonpätkää, joka vastaa enemmänkin jäykkää
> perävaunua. Kieppuuko sekin vai tartteko vedellä päistä suoriksi?
>
muuttuu naruksi....usko huviksesi aika banjoja ovat.
>
>> Vähän vastaavasta asiasta on tässä kyse, mutta naruna onkin n. 60 tonnin
>
> Ei todellakaan ole.
>
>> yhdistelmä. Ei siinä riitä puolikkaat hevosvoimat yhtään mihinkään ja ko
>
> Puoli hevosvoimaa riittää taatusti vähän jykevämmänkin narun
> oikaisemiseen:
> Tartteeko demonstroida ja mitä maksat hävitessäsi mulle?
Demonstroi ihmeessä...ota se puolikas hevosesi ja tule vetämään narua niin
lupaan työntää yhdellä kädellä sen sivusta längelle...
>
>>
>> Kun pitkässä yhdistelmässä ei ole veto päällä ja ratista tekee pienen
>> edestakaisen liikkeen, vetoauton etupää saattaa liikkua 5-10 senttiä
>> sivusuunnassa edestakaisin.
>
> Ei pidä tehdä semmoisia pöljyyksiä.
Sinähän sen möläytit...ei siis pidä väistää mitään mitä eteen
tulee....Huhheijaa tästähän riemu repeää (NOT).
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dn1k96$np4$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Katsopas, Kyllönen, jos kaikki esittämäsi fysiikan yksinkertaistukset
> olisivat tosia, ei koko onnettomuutta olisi tapahtunutkaan ;-)
>
> Terv: Harri
minäkään :-)
Mickey
"Harri Markkula" <til...@netti.Ei.fi> kirjoitti
viestissä:dn129m$815$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
>> No mieti jos linjabiili painaa sen 15-16 tn ja kärry joka osuu 30 sekä
>> veturi toisen mokoman...
>> Ei yllätä vaikka täällä ollaankin niimpal kauhhiana...
>
> Juuen mieti enkä ihmettele yhtään, vaan ainoastaan totean näin
> tapahtuneen.
>
> Vieläkös ne yhdistelmien talvipainot ovat voimassa, eli saako talvella
> muutaman tonnin ylikin 60:n olla kokonaispaino? Vai jäikö se vain muutaman
> talven kestäneeksi kokeiluksi?
>
> Terv: Harri
5% on toleranssi että ei mene ylikuorma maksua maksimimäärästä mutta sakot
tulee heti kun maksimi ylittyy jos poliisi niin haluaa asian nähdä.
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:eeXkf.211$jt2...@read3.inet.fi...
Aika oli rajattu ja Paino on tiedossa...
P3 Qla
Ei vaan henkilöille;
ali k kiuaskoski
piiska
läpihullukirvesmies
Jukka göran von fittenborg
Kaikki olleet samanlaisia "melekosia mestareita". Välillä tulee asiaa, mutta
välillä taas synapsikset tuuttaa pahasti varattua.
Jäikö joku aliaksista mainitsematta ?
Mickey
"Matti Kyllonen" <kuumaa...@suuttimista.com> kirjoitti
viestissä:ewXkf.229$jt2...@read3.inet.fi...
Matti Korhonen
> Toisaalta perseen etummaiseksi pyrkimiseenkin täytyy olla olemassa syy. Ei
> kai se sieltä itsekseen mihinkään pyri? Mistä se voima syntyy, joka saa
> monta tonnia painavan perseen kiihtymään keulan edelle?
> Kirjoituspöytäteoreetikkopa on hyvä ja yrittää iskeä uudelleen.
Joskus lapsena olen ollut pulkkamäessä, on jopa uskallettu laskea mäkeä
ihan peräkkäin kun oikein hurjia ollaan oltu.
Pulkassahan saattaa hyvinkin olla kitkaa riittävästi pysyä paikallaan
(lepokitka). Mutta kun tuuppasee vauhtia vaikka sen 1km/h niin vauhtihan
kiihtyy alamäessä. Mistähän se voima syntyy...
Huomaan että kaveri perässä lähtikin minua ennen liikkeelle. Olemme jopa
sitoneet toisemme narulla yhteen että varmistuu ettei se takana tuleva
ainakaan unohdu matkasta. Pukkaampa itsekkin sen 1km/h vauhtia.
Ihmetykseni huomaan että kaveri tuleekin kovempaa, onhan hän jo pari
metriä kiihytellyt käyttämällä hyväkseen painovoimaa. En tietysti saa
lisää vauhtia villalapasilla jäisestä rinteestä, joten huomaan että
kaveri kulkee edellä ja narun kiristyessä molemmat matkustajat pyllähtää
rinteeseen. Sit vaan jälkiviisaana mietiskellä, olis pitäny menettää se
kitka yhtäaikaa sen toisen pulkan kanssa.
Mickey
"Teemu Uusi-Esko" <uusi...@iki.finvalid> kirjoitti
viestissä:LeWkf.176$jt2...@read3.inet.fi...
> Harri Markkula wrote:
>
>>
>> Tosin ei kai kuorma-autoissa ole pelkkää perävaunujarrua ollut kohta 30
>> vuoteen? Eikö se tullut laittomaksi jo 70-luvun puolella?
>>
>
> Ei tullut, olen ajanut '05-mallista autoa (MB Axor veturi) jossa on
> perävaunujarru. Viimeksi ajoin perävaunujarrullista '02 Volvo FH12:a,
> jossa toteutus on kuitenkin ihan on-off-tyyppinen katkaisija.
>
>
> -Teemu-
ABS sellaista siis MBssä..jolla ei "vitunkaan" virkaa liukkaalla....tai niin
enhän minä kärrystä tiedä mikä oli perässä.
Laittomaksi se on tullut käytännössä ja millainen perävaunujarru oli
kyseessä ei kuitenkaan sellainen mitä Harri ja minä ajamme takaa.
Mickey
"P3 Qla" <petri...@kotikonePoistatama.fi> kirjoitti
viestissä:dn1mjp$r2h$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
grammankaan vertaa elämässäni :-)
goo...@lycos.com
>
> ROTFLMAO....
Tiesin jo etukäteen, että törkeyksiä tulee vastineeksi, kun
kommentoi herra Mickeyn juttuja. Oikeastaan kirjoitinkin vain siksi,
että minua kiinnosti tietää, mitä voimasanoja Mickey tällä kertaa
kaivaa varastostaan. En voinut vastustaa kiusausta.
No, taitaa sanavarasto ehtyä, kun ei tuon kummempia löytynyt.
Tässä vähän lisää opeteltavaa englanniksi ja portugaliksi:
Son of a bitch - Filho da puta
Don't give me this bullshit - Não me venha com essa porra
Fuck you, screw you - Foda-se
Fuck off - Vá se foder
Piss off - Va à merda (go to shit)
Shit - Merda
Big fucking deal - Bela merda
Godammit - Porra (jism); Que merda (what a shite) ; Caralho (prick)
Holy shit - Puta merda
Up your ass - Vá tomar no cu
Rekkojen nykäisyistä ja vetovoimista en tiedä mitään ja
kirjoitinkin jutun vain Mickeytä ärsyttääkseni. En olettanut, että
hän ymmärtäisi tai edes osaisi lukea sitä (lukeminen tarkoittaa
sitä, että luetaan mitä tekstissä oikeasti on eikä keksitä
asioita).
Siinä mielessä juttuni oli tosissaan kirjoitettu, että olen lukenut
paljon kirjoituksia, joissa on viittauksia nykäisyn tai vetämisen
merkitykseen perävaunujen suoristamisessa. Koska tällaisia asioita
esitetään, kovin ehdotonta mielipidettä asiasta ei kannata
esittää.
En ole rekka-asioista aivan totaalisen tietämätön, koska
perheellämme on ollut kuorma-autoja 1940-luvulta lähtien. 1960-luvun
alussa täysperävaunullinen Scania-Vabis 75 automme oli jopa erään
laajalevikkisen ruotsalaisen autolehden kansikuvassa. Se oli tuohon
aikaan suurimpia rekkoja, mitä Suomen maantellä liikkui, ja
Scania-Vabiksen tehtaan valokuvaaja kävi sitä meillä varta vasten
kuvaamassa. Yhtä aikaa tämän auton kanssa meillä oli
täysperävaunulliset Scania-Vabis 75, Scania-Vabis 76, Scania-Vabis 76
Super sekä puoliperävaunullinen Scania-Vabis 55 sekä osan aikaa
kaksi puoliperävaunullista Scania-Vabis 51:stä. Myöhemmin kalustoa
uusittiin ja 75/76:sten tilalle tuli Scania 110 ja Scania 140 malleja.
Näillä ajoin jonkin verran jo itsekin.
Tässä yksi auto ennen varustelemistaan:
http://www.geocities.com/martinmauer/scan73moco400.jpg
Tässä ainoa säilynyt kuva Scania-Vabis 55 mallista.
http://www.geocities.com/martinmauer/55pieni.jpg
Kyllä näilläkin autoilla ajettiin monia kolareita niin sulalla kuin
liukkaallakin. Vuonna 1964 Scania-Vabis 55 ajoi tieltä Orivedellä, ja
kyytiin vähän aikaisemmin noussut liftari kuoli. Kerran taas kaatui
yksi Scania-Vabis 51, ja kyydissä ollut koulupoika kuoli, koska hän
hyppäsi kaatuneesta autosta ja jäi sen alle. Myös 1950-luvulla
tapahtui pahoja kolareita, joissa kuoli kuljettajia.
Liukkaan kelinkin vaikutukset kyllä tunnettiin. Kerran eräs
täysperävaunullinen auto (Scania 76 Super) ajoi kaksi kertaa ojaan
samalla matkalla. Kerran taas eräs pihastamme lähtenyt auto ei
kääntynyt lainkaan nelostien risteyksessä vaan ajoi suoraan tielle
ja vastakkaisella puolella olevaan ojaan. Auto tukki kokonaan
liikenteen, ja se piti nopeasti vetää pois tieltä. Keli oli niin
liukas, että ajamisesta sinä päivänä päätettiin luopua, ettei
uusia haavereita sattuisi.
Tässä erään kolarin seurauksia:
http://www.geocities.com/martinmauer/golari3.jpg
Sellaisia kolareita, joissa autot särkyivät, mutta kuljettajat
selvisivät vähillä vammoilla, tapahtui monia. Myös sellaisia
tapahtui, joissa oma auto ei vaurioitunut, mutta toinen auto
vaurioitui. Yksi hurjimmista oli se, kun huoltoaseman pihasta tuli
täynnä ihmisiä ollut henkilöauto täydessä lastissa olleen
täysperävaunullisen Scania-Vabis 76 Superin eteen syksyllä 1970.
Keli oli erittäin liukas. Henkilöauto lensi törmäyksen voimasta
ojaan, josta se pomppasi uudelleen kuorma-auton eteen, jossa se
pompahteli ja pyöri yli sadan metrin matkan kunnes päätyi täysin
romuna ojan pohjalle. Kaikki viisi kyydissä ollutta ihmistä lensivät
pois autosta törmäysten aikana ja päätyivät kuka minnekin ojien
penkoilla. Mukana oli myös pieni vauva. Kaikkein ihmeellisintä on se,
että kaikki jäivät eloon. Jotkut tosin loukkaantuivat pahasti.
Olin myöhemmin autoamme ajaneen kuljettajan kyydissä samalla tiellä,
jossa onnettomuus oli tapahtunut. Hän kertoi, kuinka lasinsiruja oli
satananut Scanian nokkapellille henkilöauton romuttuessa. Hän oli
luullut, ettei kolarin jäljiltä voi löytyä ketään elossa. Ihme
oli ollut suuri, kun kaikki olivat hengissä. Vauva oli löytynyt
viimeisenä jostakin penkalta, täysin vahingoittumattomana.
Missähän herra Mickey mahtoi olla, kun tämä tapahtui?
Matti Kyllonen
> Veikkaan että tuoi animatio on aika kaukana kuitenkin mitä todellisuudessa
> tapahtui.
>
Niinpä tietysti. Sinähän veikkaat aina vaikka mitä.
Ton animaation on kumminkin TARKOITUS olla niin totuudenmukainen kuin mitä
kukaan tänne jääneistä osaa tapahtumista jälkikäteen mitään rekonstruoida.
Mutta sehän ei sinua estä veikkailemasta. Sulla on aina se parempi teoria
valmiina. Joka asiaan. Aivotoiminnasta ei tosin näy merkkejä, mutta väliäkö
sillä? Kun Mickey vetää lonkalta, vastuu siirtyy sille joka saa lastin
syliinsä.
Matti Kyllonen
> Siis kolarissahan ei ollut ainuttakaan REKKAA lähimaillakaan...
Aloita nyt vielä pilkunnussinta tähän lisäksi.
> Mutta kyllä se K-a kuski kyllä räpsytti valoja aika paljonkin ennen olikos
> noin 400m...mutta bussikuski ei vaan hokannut.
Jaha, ja tämä tieto "ei hokannut" perustuu mihinkä? Yhteyksiin
tuonpuoleisiin tietäjiin meedioiden kautta vai?
> Rekkahan ilmeisesti yrittikin vetää ojaan tahallaan mutta perävaunu päätti
> olla eri mieltä....
Rekka? Eikös se ollut niin, ettei niitä ollut lähimaillakaan? :-)
Mihin tuo "yritti vetää ojaan" väite puolestaan perustuu? Siihenkö, että
sinusta taas tuntuu vaan siltä ja olet aivan varma? :-)))
> No tästäkin on todettu että pimeällä (kuten ei animaatiossa) tuo
bussikuski
> ei nähnyt koko perävaunua kaistallaan joten kait oletti räpsyttelevän
jotain
> "olematonta".
Jaha. Mitenkäs tuo on todettu? Bussikuskia on haastateltu? Miten?
> On tästä hyvinkin opittavissa....nopeus oli molemmilla vehkeillä kova
mutta
> tilanne oli kuitenkin sellainen että tämän kolarin perusteella on aivan
> turha lähteä vetämään minkäänlaisia johtopäätöksiä mihinkään suuntaan.
Miten niin? Johan tässä on monta johtopäätöstä ollut vedettävissä.
> Kuuluu osastoon freak accidents.
Ei muuten kuulu.
Matti Kyllonen
> Voima/Aika=Teho....
> Aika oli rajattu ja Paino on tiedossa...
Tuo on selvää mutta miksi sitä tehoa tarvittaisiin niin jumalattomia määriä
kuin sinä väität?
Kyseessähän on vain perävaunun etuosan kiskominen hivenen nopsemmin kuin
mitä sen takaosa kiitää. Mikä voima sitä perävaunun takaosaa niin
helvetillisillä kilowateilla lykkää, että pitää oikein rakettivoimaa olla
käytössä kuten jotkut ovat täällä ehdotelleet?
Jokin teidän höpinöissä todella mättää...
Matti Kyllonen
> Siis ammattikuskien mutta ei ammattitaidollisten urbaaniin legendaan sanon
> ma. ja ihan päin naamaa ihan kelle vaan.
Siinähän sanot, minä veikkaan sun täällä esitettyjen näyttöjen perusteella,
että sun sanomiset ei paljon mitään merkkaa...kenellekään. Lauot paljon ja
joka asiaa eikä perusteluja ole pätkän vertaa koskaan.
Matti Kyllonen
"Matti Korhonen" <matti.k...@vapaalla.invalid_org> wrote in message
news:dn1nqc$392$1...@phys-news4.kolumbus.fi...
> Pulkassahan saattaa hyvinkin olla kitkaa riittävästi pysyä paikallaan
> (lepokitka). Mutta kun tuuppasee vauhtia vaikka sen 1km/h niin vauhtihan
> kiihtyy alamäessä. Mistähän se voima syntyy...
Juu, toi on kyllä klaar. Mutta meinaat, että perävaunun etuosassa se mäki on
loivempi ja veturille varmaankin tasamaata? Hei pojat, mitä aineita te
vedätte? Mahtaa olla kivaa?
> Huomaan että kaveri perässä lähtikin minua ennen liikkeelle. Olemme jopa
> sitoneet toisemme narulla yhteen että varmistuu ettei se takana tuleva
> ainakaan unohdu matkasta. Pukkaampa itsekkin sen 1km/h vauhtia.
Heikko vertaus, koska jokainen tietää, että lumella liu'uttaessa
perässätulijalla on huomattavasti pienempi kitka.
Perävaunun kyseessä ollessa ei kuitenkaan ole kyse liukumisesta vaan
pyörinnästä ja lepokitkasta. Perävaunun takimmaisilla renkailla on toki
heikompi ote tiehen kun muilla, mutta liukukitka on niin paljon suurempi
kuin pyörintäkitka, ettei se tonnien painoiselle takavaunulle mitään
jumalattomia kiihtyvyyksiä saa aikaiseksi. Voidaan se vaikka laskeakin,
mutta itse en sitä tänään jouda harrastamaan. Jos edes kilowatin saat
tehoksi tuon olemattoman kitkaeron vuoksi niin jo on ihme.
> rinteeseen. Sit vaan jälkiviisaana mietiskellä, olis pitäny menettää se
> kitka yhtäaikaa sen toisen pulkan kanssa.
Tai sitten opiskella pikkasen enemmän lumen kitkadynamiikkaa. Perusjuttuja
kenelle tahansa hiihtoa enemmän harrastaneelle. Mutta eipä lähdetä nyt
sekoilemaan pulkkamäkeen kun ne siellä käytetyt hevosvoimat olivat
pikkupoikana nanoheppaluokkaa.
PS. Mulla oli ilmeisesti pikkupoikana enemmän papua ranteessa kuin sulla,
koska mä aina selvisin tosta letkatilanteesta just tempomalla käsillä
muutaman nanokilowatin lisää voimaa pulkkani laskuun mikä riittii voittamaan
ekana laskevan suuremman kitkan...koskaan eivät perässätulevat päässeet
yllättämään niskaan.
Matti Kyllonen
> Siis metsään ..niemenomaan ajoissa eli metsään eli noin 400m ennen.
Aha - kestääkö kysyä minkä vuoksi noin aikaisin? Kuulostaa järjettömältä.
Kuten joku jo totesikin, tuolla idealla Suomen tienpietareet olisivat täynnä
metsään ajaneita busseja.
> Jos he ovat yhtä hyvinä kuskeja kun sinä olet fyysikkona niin Takaan että
> peittoan teidät kaikki suvereenisesti ihan millä allalla tahansa ja
> lajissakin.
Joukossa tosin yhdistelmänkäsittelyn Suomen mestareita, mutta sinä tietysti
peittoat kaikki missä vaan ja kaikissa lajeissa. Tietysti. Eihän suuret
sanat suuta halkaise, ei ainakaan Mickeylandiassa.
> ja <63tn/420hv tehopainosuhde on siis .....ei paljon paskaakaan....
Mikä laskutoimitus tuo on? Ensinhän pitää tietää mikä perkele sitä
perävaunua mukamas niin kovasti pukkaa muun yhdistelmän edelle, sitähän te
yritätte koko ajan väittää. Kerro sen voiman suuruus ensin (perustellusti!)
ja sitten voidaan verrata, riittääkö veturissa potku! Tää on ainoa
tieteellinen tapa lähestyä ongelmaa, muu on jonninjoutavaa paskanjauhantaa.
> Vai että perävaunun aisaa kääntää riski mies kun 30tn kärryssä....ole hyvä
> vaan :-)
> Mä sentään olen ollut työkaverina todella riskien miesten kanssa ja hekään
> eivät ihan treenamati temppuun lähde...
> *Yksi oli silloin Maailman vahvin tittelinhaltija...
Tosin tuskin se 30 tn sille etupyörälle pelkästään on vai onko? Olisit
joskus edes himpun verran lamppupäällä. Yrittäisit edes.
Sama se mulle on, voin toki olla tuosta samaa mieltäkin. Ok. Maailman
vahvinkaan ei siis liikuta aisaa? So what. Mies on niin heikko, ettei siitä
saa edes hevosvoimaa irti! Aivan varmasti aisa siirtyy heikommallakin
mönkkärilla ja paljonkos silloin on heppoja käytössä? Esim. 5 heppaa on jo
aika paljon aisan kääntämisessä. Mutta paskaakos sinä tästä väittelet kun
sinun mielestäsihän perävaunun vetoasiaan pitää saada suurinpiirtein
valonnopeus 2 sekunnissa jotta vaununperkele olisi muka poikittain siellä.
Edelleenkään en käsitä mikä mystinen voima sitä perävaunun takaosaa lykkää
vinoon noin valtavilla energioilla. Ehkä kyseessä on fuusioreaktio siellä
perävaunussa....
Matti Kyllonen
> Onko sinulle siis täysin uusi asia sekin, että täysperävaunuyhdistelmä
> ei ole jäykkä, vaan niveltyy vetoaisan etupäästä ja kärryn
> kääntökehästä.
Ei toki, mutta ajattelin aloittaa kärjistämällä kuten sinäkin. Sinulle
perävaunu oli yhtä kuin veltto naru, minä vetasin ihan yhtälailla toiseen
suuntaan ja pistin ylijäykäksi. Ok. Pannan siihen ratapölkkyyn yksi nivel
siten niin on lähellä perävaunun mallia. Rupeeko se ratapalkki sillä
muutoksella lirpattaan tuulessa vaiko mitenkä? :-)
Kuten huomaat, ei rinnastuksessasi ole oikein päätä eikä häntää - no kaksi
päätä, muttei järkeä laisinkaan.
> Erityisesti silloin, kun sitä tekee henkilön kanssa, jolla
> peruskäsitteetkin ovat pielessä eikä ilmeisesti metriäkään omaa
> ajokokemusta.
Sinullako muka on? No on mulla kyllä kortti ja toki sen myötä pikkasen
kokemustakin. Enemmän silti luotan ammattimiesten sanomisiin kuin omaa
vähäiseen ammattitaitooni.
>Katsopas, Kyllönen, jos kaikki esittämäsi fysiikan yksinkertaistukset
> olisivat tosia, ei koko onnettomuutta olisi tapahtunutkaan ;-)
Katsopas Harri Markkula, kuorma-autoissa on nykyään semmoinen fysiikan
yksinkertaistin kuin rajoitin. Josko tsiigasit sitä animaatiota yhtään, niin
vauhti oli yhdistelmällä sladiin lähtiessä jo valmiiksi maksimissa eli 90
km/h. Minun esittämäni asiat ovat tosia, mutta sille minäkään en mitään voi,
ettei 90 km/h kiitävä veturi enää pysty mikrokilowatinkaan vertaa sitä
perävaunua suoristamaan kun rajoitin leikkaa tehot koneesta pois. Näin
yksinkertaista se on .
Matti Kyllonen
> Demonstroi ihmeessä...ota se puolikas hevosesi ja tule vetämään narua niin
> lupaan työntää yhdellä kädellä sen sivusta längelle...
Narua? Ratakiskosta oli kyllä kyse... Mutta voihan sitä hulvattomia
demonstraatioita toki keksiä.
Minäpä pistän sen 1/2 hepan moottorin pyörittämään lihamyllyä ja sinä saat
syöttää kättä sinne myllyyn. Katotaan pysähtyykö :-)
> Sinähän sen möläytit...ei siis pidä väistää mitään mitä eteen
> tulee....Huhheijaa tästähän riemu repeää (NOT).
Hulluilla halvat huvit, mutta ennenkuin repäet, niin kerropa mitähän
yhdistelmä väisti sitten?
Matti Kyllonen
> Fysiikkaan.
Väärin meni Mikki, harrastamasi alkemia ja spiritismi eivät kumpikaan ole
luonnontieteitä.
Matti Kyllonen
"Jukka Töyrylä" <jukka.toyr...@invalid.phnet.fi> wrote in message
news:DLYkf.17042$xH....@reader1.news.jippii.net...
> Onnittelut!
> Voitit juuri asiallisesti perustellulla ja taidokkaalla argumentoinnilla,
> mutta mitä...
Kiitos!
Muista sinä puolestasi painaa kaasutalla oikein huolella pohjaan seuraavan
kerran kun vastaan tulee valoja välkyttelevä rekka. Kuten itsekin totesit,
mitä sitä jarruttelemaan kun ei näe mitä sieltä on tulossa! Don't worry, be
happy ja lisää hanaa vaan!
Matti Korhonen
> "Matti Korhonen" <matti.k...@vapaalla.invalid_org> wrote in message
>>(lepokitka). Mutta kun tuuppasee vauhtia vaikka sen 1km/h niin vauhtihan
>>kiihtyy alamäessä. Mistähän se voima syntyy...
>
>
> Juu, toi on kyllä klaar. Mutta meinaat, että perävaunun etuosassa se mäki on
> loivempi ja veturille varmaankin tasamaata? Hei pojat, mitä aineita te
> vedätte? Mahtaa olla kivaa?
Ei, vaan sitä että kun veturin renkaat ei luistele, niillä on parempi kitka.
>>Huomaan että kaveri perässä lähtikin minua ennen liikkeelle. Olemme jopa
>>sitoneet toisemme narulla yhteen että varmistuu ettei se takana tuleva
>>ainakaan unohdu matkasta. Pukkaampa itsekkin sen 1km/h vauhtia.
>
>
> Heikko vertaus, koska jokainen tietää, että lumella liu'uttaessa
> perässätulijalla on huomattavasti pienempi kitka.
Ja kun aikaeroa on liikkeelle lähdöillä, niin on myös nopeuseroa. Mutta
yhdyn kyllä ajatukseen että vertaus ontuu.
PS: Pienenä olin kyllä todella pieni ja voimassa hävisin vuosia
nuoremmillekkin :D
Miika Seppänen
> "Miika Seppänen" <m.SPAMs...@pp.inet.fi> wrote in message
> news:AUVkf.161$jt2...@read3.inet.fi...
>
>>Bussikuski pohtikin huolella, koska rekka alkoi välkytellä valojaan 15s
>>ennen törmäystä. Kannattaa lukea se tutkintaraportti.
>
>
> Niinhän siellä tosiaan lukee. Bussikuskin syyllisyys kasvaa aika lailla, jos
> tuo väite pitää paikkansa. (Bussikuskin pohtimisen huolellisuutta tuskin
> sinäkään olet kyennyt selvittämään vai oletko?). Maksoi bussikuski muuten
> hengellään typeryytensä. Oli siis näitä JukkaTöyrylöitä, jotka edustaa
> "minähänEnPerkeleTurhiaJarrutaVälkkyyEdessäMitäVälkkyy -
> mullaEiAinakaanPäässäVälky" tyylisuunnan ratinvääntäjiä.
>
> Lisää rekkoja poikittain vain teille, niin saadaan nää töyrylät raivattua
> darwinmenetelmällä helvettiin liikennettä vaarantamasta.
No huhhuh...