Ilmastointi toimii liiankin hyvin
Mika Mässeli
viikonloppuna soitella.
Ilmastointi lopetti toimintansa tuossa alkukesästä kun kompuran
laakeri hirtti kiinni. Aika paha savu muuten lähtee moniurahihnasta
kun se palaa poikki...
Merkkiliikkeessä uusi kompura ja aineet, ilmastointi toimi muutamia
päiviä kunnes teho heikkeni olemattomiin. Eilen ehdin taas korjaamolle
jossa todettiin että kompura naksuttelee itseään liian tiuhaan päälle
ja pois, jolloin matalapainepuolen paine seilaa samassa tahdissa
nousematta ilmeisesti koskaan tarpeeksi ylös.
Viaksi epäiltiin tukkeutunutta kuivainta, kuivain oli toisesta päästä
kylmä mutta toisesta ei. Uusi kuivain ja aineet sisälle, taas tulee
kylmää.
Tänään sitten kävikin niin että ilman tulo lakkasi kokonaan. Ihmekös
tuo kun höyrystin on umpijäässä. Tultiin siihen tulokseen että kompura
ei mene ilmeisesti juuri ollenkaan pois päältä ja sen seurauksena
kylmyyttä muodostuu liiankin kanssa.
Kysymys kuuluukin, voiko tämä johtua mistään itsestään ohimenevästä
jutusta tai liiasta/liian vähästä kylmäaineesta? Vai onko niin että
seuraavaksi vaihdetaan taas kerran jotain kallista.. Tuntuu olevan tuo
ilmastoinnin korjaaminen loputon kierre, yksi paikka kun tulee kuntoon
niin seuraava pettää, näin on tapahtunut jo useamman laitteen
kohdalla.
Matti Kaki
says...
>
>
>On Sat, 19 Jun 2004 21:28:38 +0300, Mika Mässeli
><mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote:
>
>>Merkkiliikkeessä uusi kompura ja aineet, ilmastointi toimi muutamia
>>päiviä kunnes teho heikkeni olemattomiin. Eilen ehdin taas korjaamolle
>>jossa todettiin että kompura naksuttelee itseään liian tiuhaan päälle
>>ja pois, jolloin matalapainepuolen paine seilaa samassa tahdissa
>>nousematta ilmeisesti koskaan tarpeeksi ylös.
>>
>>Viaksi epäiltiin tukkeutunutta kuivainta, kuivain oli toisesta päästä
>>kylmä mutta toisesta ei. Uusi kuivain ja aineet sisälle, taas tulee
>>kylmää.
>>
>>Tänään sitten kävikin niin että ilman tulo lakkasi kokonaan. Ihmekös
>>tuo kun höyrystin on umpijäässä. Tultiin siihen tulokseen että kompura
>>ei mene ilmeisesti juuri ollenkaan pois päältä ja sen seurauksena
>>kylmyyttä muodostuu liiankin kanssa.
>
>tehtävänä on pitää höyrystin n. +5 C:ssa. Jos lämpötila alenee
>liiaksim termostaatin pitäisi avata ohitusventtiili, josta kylmäneste
>palaa matalapainepuolelle. Sellaista nimitetään "hullunkierroksi"
>(feedback) ja periaatteessa kompura veivaa silloin lähes tyhjää.
Tai sitten paineanturi ei toimi ja kompura pyörii koko ajan.
Matti Käki oh2bio
Mika Mässeli
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Tai sitten paineanturi ei toimi ja kompura pyörii koko ajan.
Tämä ei kuulosta mukavalta vaihtoehdolta. Paineanturin pääsee kyllä
näkemään ottamalla raitisilmasuodattimen irti, sormenpäillä sitä
pystyy jopa koskettamaan. Mutta vaihtaminen tapahtuu huoltomiehen
mukaan purkamalla sisältäpäin kojelaudasta alkaen kaikki pois edestä,
rahaa palaa TAAS roppakaupalla. Kompuran vaihtoon kun toisaalta paloi
jo ~1500e niin ei viitsisi keskenkään lopettaa tätä korjausta.
Mika Mässeli
<mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote:
Jaahas, tarkempi tutkimus osoitti että ilmastointi toimii käsikäytöllä
aivan mainiosti. Automaatti toimii hyvin niin kauan että kenno jäätyy
umpeen. Tämä kaiketi sulkee anturiviat pois?
En kyllä jaksa käsittää miksi tuo automaattiasento ei tajua katkoa
kompuran käymistä. Käsikäyttö on aika ikävä käyttää kun lämpötilaa ei
pysty säätämään, kokoajan puskee mahdollisimman kylmää. Oikea
flunssakone siis.
Mickey
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:p8qad0lhrkr43dodh...@4ax.com...
Mika Mässeli
wrote:
>Eli käsikäytöllä max coolissa ei jäädy muuta kuin matkustajat?
Juurikin näin, eli pelaa ihan kuten pitääkin. Automaattiasennossa
sitten höyrystin putkineen katoaa hitaasti jääkerroksen sisään.
Mika Mässeli
(Mara) wrote:
>Mahdatkohan sekoittaa kaksi asiaa, automaattisen matkustamon
>lämpötilansäädön (Automaattinen ilmastointi) ja kompuran "sisäisen
>termostaatin" eli sen tehon säädön?
Ymmärrän kyllä näiden erot. Ongelmahan on siinä että automaatin
ollessa päällä, tuo kompuran tehon säätö ei tunnu toimivan kuten sen
pitäisi.
>Kuulostaa siltä kuin solenoidiventtiili (tai sen termari) ei toimisi,
>sillä kunnossa olevan ilmastoinnin höyrystin _ei voi_ jäätyä umpeen.
Mutta niin se vaan tekee, silloin kun automaattinen lämmönsäätö on
kytketty päälle. Kun taas painaa vain sitä nappia missä on
lumihiutaleen kuva, työntää ilmastointi koko ajan kylmää (aivan kuten
sen pitääkin) mutta höyrystin EI jäädy umpeen.
>Onhan kylmänesteen määrä varmasti oikeissa rajoissa?
Pitäisi olla, laite on tosiaan vasta perjantaina huollossa täytetty.
Ja jos vika siellä olisi niin luulisi höyrystimen vetävän umpijäähän
myös tuolla käsikäytöllä?
J.P
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40d8b7cd...@news.inet.fi...
> Mutta kompurassa on myös sisäinen rajoitin joka estää sitä käymästä
> liian kylmänä - ja estää siitä johtuvat vauriot. Täysin riippumatta
> lämmön säätöautomatiikasta, kompressorissa on erityinen
> termostaattilaite, jonka tarkoituksena on estää höyrystimen
> käyminen liian kylmänä. Höyrystimen pintalämpötilaa ei milloinkaan
> päästetä alle +5:n vaikka kompressori olisi päällä koko ajan. Kun
> höyrystin jäähtyy alle +5, aukeaa paluuventtiili, joka ohittaa koko
> höyrystimen. Tällöin kompressori pyörii "tyhjää" (eikä kuluta bensaa)
> , koska paine-ero yli kompressorin on pieni.
Tässä välissä on kysyttävä että onko kaikissa järjestelmissä näin , kun olen
ymmärtänyt että ainaskin joissakin tämä paremminkin on - off säätö
tapahtuisi kompressorin hihnapyörän magneettikytkintä käyttämällä eli
lopetettaisiin vaan kompressorin pyöritys kun on saavutettu alin lämpötila
tai samoin jos on saavutettu tavoiteltu sisälämpötilan taso?
Mika Mässeli
(Mara) wrote:
>Hetkinen...kun kompura on päällä automaatin toimesta, höyrystin
>jäätyy, mutta kun sama kompura on päällä käsikäytöllä, ei jäädy?
Juuri näin käy. Ei, minäkään en ymmärrä mistä ihmeestä tämä johtuu.
>Ainakin eurooppalaisissa nykyautoissa höyrystin (kenno) sijaitsee
>paikassa mitä ei voi nähdä, joten mistä jäätymisen tiedät? EIkö tule
>ilmaa ollenkaan? Mikä auto?
Auto on vähän raskaampaa kalustoa, eli Volvo FH16 vm. 97. Höyrystin
putkineen näkyy kun avaa nokasta tuon yhden pellin ja ottaa
raitisilmasuodattimen irti. Ilmaa ei tosiaan tule ollenkaan mistään
sen jälkeen kun kenno jäätyy umpeen.
>Niinkuin kerroin, yleensä automaatti-ilmastoinnilla kompura on päällä
>samalla tavoin kuin käsikäytöllä. Automaatti sekoittelee viileän
>sekaan lämmintä ilmaa tarpeen mukaan.
Näin se tässäkin tuntuisi toimivan. Kylmää ja lämmintä tulee jopa
samaan aikaan eri suuttimista. Lämpötila pysyykin kabiinissa ihan
sopivana automaattia käytettäessä, aina siihen asti että kenno on
ummessa jolloin säätäminen luonnollisesti loppuu kun ei ilmakaan
virtaa.
>Kokeilepa ainakin max. teholla mikä on kylmän ilman lämpötila. Pitäisi
>pysyä +5 C:n paikkeilla.
Täytyy huomenna vähän tutkia ja kysyä mikä on huollon kanta asiaan.
Aki Mannonen
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
>
> jutusta tai liiasta/liian vähästä kylmäaineesta? Vai onko niin että
> seuraavaksi vaihdetaan taas kerran jotain kallista.
Tuskimpa se itsestään korjaantuu. Ilmastointeja on toteutettu monella eri
systeemillä, mutta jos siinä on hörystimen jälkeen höyrystymispaineen
säätöventtiili (todennäköisesti on) niin se minulle tulee ensimmäisenä
vikamahdollisuutena mieleen. Kyseisen venttiilin tulisi pitää
hörystymispaine niin korkeana, että höyrystymislämpötila ei alita veden
jäätymispistettä. Höyrystimen etupuolella taas on expansionventtiili joka
ruikkii nestemäistä kylmäainetta höyrystimeen tarpeen mukaan ja tämä tarve
määräytyy höyrystimen kulloisenkin tulistuksen mukaan. Expansionventtiilissä
on kylmäaineella täytetyn bulbin (bulbi on kiinni höyrystimen paluuputkessa)
ja kapillaariputken avulla tehty lämpötilan takaisinkytkentä höyrystimen
paluuputken lämpötilasta ja sen tehtävänä on pitää höyrystimen tulistus
vakiona (yleensä 4-5 astetta yli kylläisen höyryn) eli expansionventtiili
säätää jäähdytystehon. Tälläisessä systeemissä höyrystin ei voi jäätyä
vaikka kompura kävisi kuukauden :)
Jos kompura käynnistyy ja pysähtyy nopeassa tahdissa niin se voi olla merkki
siitä, että kylmäaineen kierto on jostain syystä hidastunut/pysähtynyt.
Kierron hidastuminen voi johtua esim. höyrystimen jäätymisestä jolloin
tulistusta ei tapahdu (ilma ei pääse lämmittämään höyrystintä) ja
expansionventtiili ei anna enään kylmäainetta hörystimeen. Tälläisessä
tilanteessa imuputken paine laskee lähelle nollaa (absoluuttisena paineena)
ja pressostaatti katkaisee virran kompuran magneettikytkimeltä koska
kompuralla ei ole mitään pumpattavaa koska koko kylmäaine on nestemäisenä
varaajassa/lauhduttimessa (tällöin myös kompuran ottoteho on hyvin pieni).
On mahdollista että expansionventtiili ei sovellu uudelle kylmäaineelle. On
myös mahdollista ettei vanha öljy sovellu uudelle kylmäaineelle.
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä >
> Pitäisi olla, laite on tosiaan vasta perjantaina huollossa täytetty.
> Ja jos vika siellä olisi niin luulisi höyrystimen vetävän umpijäähän
> myös tuolla käsikäytöllä?
Tämä voisi johtua siitä, että manuaalilla ilman virtaus höyrystimen läpi on
suurempi kuin automaatilla eikä jäätymistä tapahdu sen takia. Kokeile
rajoittaa ilman virtausta manuaalikäytössä. Jos höyrystin vetää taas jäähän
niin vian paikallistaminen helpottuu huomattavasti. Jos sinulla on
mahdollisuus lainata jostain painemittaria joka sopii systeemin
huoltoventtiileihin niin kerro ihmeessä paineet. Tuo höyrystymispaine
(höyrystimen paluuputken paine ennen ja jälkeen höyrystymispaineen
säätöventtiiliä) olisi tärkein tieto.
Ps. Minun kylmälaitekokemukseni on tullut enimmäkseen teollisista
kylmälaitteista, mutta olen korjannut myös muutaman auton ilmastoinnin ja
ainakin niissä toimintaperiaate on ollut samanlainen.
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40d59dd8...@news.inet.fi...
>
> Höyrystimessä pitäisi olla termostaatin lämpötila-anturi jonka
> tehtävänä on pitää höyrystin n. +5 C:ssa. Jos lämpötila alenee
> liiaksim termostaatin pitäisi avata ohitusventtiili, josta kylmäneste
> palaa matalapainepuolelle. Sellaista nimitetään "hullunkierroksi"
> (feedback)
Tälläisestä ohitussysteemistä en ole ennen kuullutkaan. Mitä järkeä siinä
on? Halutaanko siinä pitää imupuolen paine yli ATM:än mahdollisten
ilmavuotojen aiheuttamien ongelmien takia? Miksi kompuraa ei pysäytetä?
> ja periaatteessa kompura veivaa silloin lähes tyhjää.
No eihän se pidä paikkaansa. Onhan se kylmäaine höyrystettävä ennen kompuraa
eli faasimuunnokset siinäkin tapahtuu. Silloin kun kun kylmäaineen kierto
stopataan vaikka nestelinjan mankulla on kompuran ottoteho hyvin pieni.
Aki Mannonen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:cb3ek6$6cc$6@phys-
>
> Tai sitten paineanturi ei toimi ja kompura pyörii koko ajan.
>
Jos systeemissä on kaikki kunnossa niin kompuran jatkuva käynti ei vaikuta
ilmastoinnin toimintaan. Menovettä tosin kuluu vähän enemmän ja kompura
kuluu turhaan. Sitten jos höyrystymispaineen säätöventtiili ei sulkeudu
kunnolla tai sen rakenne on sellainen, ettei toimi kunnolla "liian
matalalla" imupaineella niin höyrystimen jäätyminen on kyllä mahdollista.
Tuosta yhdestä viestistä, jossa kuivaaja oli havaittu tukkeutuneeksi sai
kyllä käsityksen että presso toimii.
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40d8b7cd...@news.inet.fi...
> >
> >En kyllä jaksa käsittää miksi tuo automaattiasento ei tajua katkoa
> >kompuran käymistä.
Kompuran käymistä katkoo ainoastaan imulinjan paine, eli kylmätehon tarve.
Aki Mannonen
"J.P" <jp...@kanetti.net> kirjoitti viestissä
news:szkBc.2070$u95...@reader1.news.jippii.net...
>
>
> Tässä välissä on kysyttävä että onko kaikissa järjestelmissä näin , kun
olen
> ymmärtänyt että ainaskin joissakin tämä paremminkin on - off säätö
> tapahtuisi kompressorin hihnapyörän magneettikytkintä käyttämällä eli
> lopetettaisiin vaan kompressorin pyöritys kun on saavutettu alin lämpötila
> tai samoin jos on saavutettu tavoiteltu sisälämpötilan taso?
>
Olet ymmärtänyt väärin. Jos jossakin autossa on tosiaan tuollainen systeemi
niin mahtaa olla melkoinen lämpötilan heittely sisällä :)
Matti Kaki
mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid says...
No jopas. henkilöVolvossa se on kätevästi näkyvillä höyrystimen
kyljessä konepellin alla. Kaikissa automaatti-ilmastoinneissa
pitäisi olla diagnostiikka eli jollain nappuloiden koodilla
pyydetään vikakoodi ja valo vilkuttaa sen. Voi olla tietysti
laitteistoon kytkettävä laitekin. Se kertoo kuitenkin missä
vika on eikä sitä tarvitse arvailla. Esimerkiksi Volvo 760 -88
automaatti-ilmastoinnissa se pyydetään näin:
moottori käynnissä
puhaltimen katkaisin asennossa AUTO
toiminnan valitsin asennossa VENT
lämpötilan valitsin asennossa maksimijäähdytys
REC-näppäin sisäänpainettuna (sisätilakierto)
ilmastoinnin katkaisin ulospainettuna
lampulla valaistaan aurinkoanturia
Kun ilmastoinnin katkaisin painetaan nyt sisään ja sen jälkeen
ulos 5 sekunnin kuluessa, katkaisinnuppi vilkuttaa vikakoodin.
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
says...
Kyllä ainakin Volvossa 760 -88 on tuollainen ja hyvin pysyy tasaisena.
Eiköhän kaikissa autoissa katkota sitä kompuran pyörimistä koska jos
kylmäaineen painetta pudotetaan niin painekytkin katkaisee sen kompukan
pyörimisen jottei se vaurioitusi. Eihän jääkaapinkaan kompressori pyöri
koko aikaa. En ole kuullutkaan ilmastoinnista jossa säädettäisiin hommaa
muuten kuin kompressorin pyörimistä katkomalla.
Matti Käki oh2bio
k...@semel.fi.spam.wonderful.spam
> Tämä on kyllä aivan normaali systeemi korkeapainetekniikassa. Sitä
> käytetään paineen säätämisessä ja tunnetaan nimellä "hullunkierto"
> (feedback) Paine ei nouse yli halutun, kun osa virtauksesta ohjataan
> takaisin imupuolellelle. Ohjaus tapahtuu venttiilin (esim
> ekspansioventtiili) kautta jolla paine pudotetaan takaisin
> imupaineeseen.
>
> Jos et ole kuullutkaan ohitusventtiilistä, niin miksi sitten väität
> vastaan? Kompuraa ei pysäytetä yksinkertaisesti sen takia, että
> systeemi halutaan pitää tasapainotilassa (steady state).
Riippuu vähän mallista.
http://www.delanet.com/~pparish/ac_works.htm
Types of Automotive Air Conditioners
There are several different types of automotive air conditioning
systems. It is important to understand each and each has its strengths
and weaknesses. I will explain the expansion valve system in detail
and then the differences of the other two systems.
Receiver Drier (Filter Drier) - Expansion Valve System This is the
earliest and I think the best system. This system uses an expansion
valve to control refrigerant flow and and cycles the compressor clutch
to control evaporator temperature.
Accumulator - Orifice Tube System This system uses a fixed orifice and
an accumulator to control refrigerant flow and cycles the compressor
clutch to control evaporator temperature.
Suction Throttling Valve System This system is the most
complicated. It uses an expansion valve to control refrigerant flow
into the evaporator and a suction throttling valve to control
refrigerant flow out of the evaporator. This system does not cycle the
compressor clutch, rather it cycles the compressors suction to the
evaporator.
--
Keijo Länsikunnas
Matti Kaki
says...
> Esimerkiksi Renault Meganen (2002 ->>) automaattinen ilmastointi ei
>katkaise kompressorin pyörimistä, vaan se lisää/vähentää siihen
>sekoitettavaa ilmamäärää. Tähän on ihan selkeä syy: kun kompressorin
>pyöriminen katkaistaan, kestää höyrystimen temperoituminen ainakin 5
>min. Kun se pannaan päälle, menee toiset 5 min, ennenkuin höyrystimen
>lämpötila on taas vakio (+5...7 C). Seisomien aikana kylmäneste/höyry
>jakaantuu laitteistossa eri tavoin kuin käydessä. Kaikki tämä
>hankaloittaa automatiikan toimintaa. Renault pitää höyrystimen +5..+6
>asteisena koko ajan ja hoitaa automatiikan lämmintä lisäämällä, jos
>t
Mutta tämähän lisää polttoaineen kulutusta. Mitä järkeä omn pyörittää
kompukkaa koko ajan jos vaikka jäähdytydtarve on hyvin minimaalista?
> Mutta uskon toki että Volvo 760 m. m. 1988:ssa automatiikka toimii
>kuten kerroit. Onko siinä lisäksi lämpimän ilman sekoitus, vai onko
>pelkkä kompressorin on/off - säätö?
Jos tarkoitat sitä tuleeko suuttimista aina vain joko ulkoilman
lämpöistä tai kylmää niin ei tule vaan se on tullessaan "sopivaa".
Matti Käki oh2bio
Aki Mannonen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
>
>
> Kyllä ainakin Volvossa 760 -88 on tuollainen ja hyvin pysyy tasaisena.
> Eiköhän kaikissa autoissa katkota sitä kompuran pyörimistä koska jos
> kylmäaineen painetta pudotetaan niin painekytkin katkaisee sen kompukan
> pyörimisen jottei se vaurioitusi.
Ei se kompura siitä vaurioidu. Yksi syy miksi kompura stopataan on
alipaineen välttäminen imuputkessa. Lauhtumattomat kaasut sekoittaa
systeemin toiminnan.
> Eihän jääkaapinkaan kompressori pyöri
> koko aikaa. En ole kuullutkaan ilmastoinnista jossa säädettäisiin hommaa
> muuten kuin kompressorin pyörimistä katkomalla.
>
Jääkaapissa ei ole expansionventtiiliä. Kaikissa
expansionventtiilisäätöisissä systeemeissä kompura voi käydä koko ajan,
mutta turhaa se on jos kylmätehon tarve on pieni tai sitä ei ole lainkaan
(nestelinjan mankku kiinni).
Aki Mannonen
<k...@semel.fi.spam.wonderful.spam> kirjoitti viestissä
news:ueko9l...@semel.fi.spam.wonderful.spam...
>
> > Tämä on kyllä aivan normaali systeemi korkeapainetekniikassa. Sitä
> > käytetään paineen säätämisessä ja tunnetaan nimellä "hullunkierto"
> > (feedback) Paine ei nouse yli halutun, kun osa virtauksesta ohjataan
> > takaisin imupuolellelle.
Eikös kylmäkoneiston kuumakaasu/nestelinjan paine määräydy kondensorin
lämpötilasta?
> > Jos et ole kuullutkaan ohitusventtiilistä, niin miksi sitten väität
> > vastaan? Kompuraa ei pysäytetä yksinkertaisesti sen takia, että
> > systeemi halutaan pitää tasapainotilassa (steady state).
>
Mitä tarkoitat tasapainotilalla? Ei siihen mitään ohitusventtiiliä tarvita.
Kompura voi pyöriä jatkuvasti vaikka nestelinjasta laittaisi venttiilin
kiinni. Joissain, varsinkin turbokompressoreissa käytetään ohiruiskutusta
kompressorin ylikuumenemisen estämiseksi. Voisiko sillä olla tälläinen
funktio?
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40e0a7af...@news.inet.fi...
>
> Jos et ole kuullutkaan ohitusventtiilistä, niin mistä sitten tiedät
> ettei sitä ole?
Olen toki kuullut, mutta en vieläkään ymmärrä mitä hyötyä siitä olisi
kylmäkoneistossa.
> Kysyksessä on laitteen sisäinen säätö- ja
> turvallisuuslaite, ei mukavuusautomatiikka. Sillä tavalla
> kompressorin teho pidetään vakiona ja oikean kokoisena (höyrystin ei
> jäähdy).
Turvallisuuslaitteena sen ymmärrän, mutta eikö kompuran pysäyttäminen aja
saman asian? Jos painepuolen paine nousee liian korkeaksi niin koneistossa
on jotain vikaa (tehoton kondensori). Kompressorin tehonsäätöön sitä ei
tarvita (jos alipaine sallitaan imulinjassa).
Mika Iisakkila
> Jääkaapissa ei ole expansionventtiiliä. Kaikissa
> expansionventtiilisäätöisissä systeemeissä kompura voi käydä koko ajan,
> mutta turhaa se on jos kylmätehon tarve on pieni tai sitä ei ole lainkaan
> (nestelinjan mankku kiinni).
Minunkaan muinaislotjassani kompuraa ei katko mikään muu kuin
operaattorin käsi off-vent-normal-recirc -vivun välityksellä, koko
systeemissä ei nimittäin ole ensimmäistäkään painekytkintä eikä
anturia. Siinä on tuo expansion-venttiili ja lisäksi vielä "suction
throttling valve" -nimellä kulkeva vekotin säätämässä höyrystimen
painetta ja siten jäähdytystehoa. Sen säätöpisteen kontrollointiin on
sitten erillinen vipu, eli tässä systeemissä tosiaankin voidaan
säätää suoraan jäähdytystehoa (tietenkin normaalin lämmmityslaitteen
lämpösäädön lisäksi). Tai voisi, ellei sitä venttiiliä olisi korvattu
kiinteällä rapakon takana joskus 70- tai 80-luvulla.
Ja kuvakin oli näköjään jo jonkin edellisen jupakan ajoilta tallella:
http://www.hut.fi/u/iisakkil/caddy/ac.jpg
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40e0a7af...@news.inet.fi...
>
> auton A/C-laitteiston periaate selviää diagrammista
>
http://www.tpub.com/content/airconditioning/TM-5-4120-308-15/css/TM-5-4120-308-15_150.htm
>
Ahaa! Ohitus on näköjään kuumakaasuputkessa, ennen kondensoria. Sinä sanoit
että ohitus tehdään nestelinjasta. Tämä muuttaakin asiaa huomattavasti.
Aki Mannonen
"Mika Iisakkila" <mika...@pingrid.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:y8mhot...@pingrid.fi...
> anturia. Siinä on tuo expansion-venttiili ja lisäksi vielä "suction
> throttling valve" -nimellä kulkeva vekotin säätämässä höyrystimen
> painetta ja siten jäähdytystehoa.
Se "suction throttling valve" säätää tosiaan höyrystymispainetta eli
höyrystymislämpötilaa, mutta tehonsäädön hoitaa expansionventtiili
tulistusta mittaamalla. Teho tietysti epäsuorasti säätyy sitä "suction
throttling valve" säätämällä.
Matti Kaki
>
>
>"Aki Mannonen" <aki.manno...@kolumbus.fi> writes:
>> Jääkaapissa ei ole expansionventtiiliä. Kaikissa
>> expansionventtiilisäätöisissä systeemeissä kompura voi käydä koko ajan,
>> mutta turhaa se on jos kylmätehon tarve on pieni tai sitä ei ole lainkaan
>> (nestelinjan mankku kiinni).
>
>Minunkaan muinaislotjassani kompuraa ei katko mikään muu kuin
>operaattorin käsi off-vent-normal-recirc -vivun välityksellä, koko
>systeemissä ei nimittäin ole ensimmäistäkään painekytkintä eikä
>anturia. Siinä on tuo expansion-venttiili ja lisäksi vielä "suction
>throttling valve" -nimellä kulkeva vekotin säätämässä höyrystimen
>painetta ja siten jäähdytystehoa. Sen säätöpisteen kontrollointiin on
>sitten erillinen vipu, eli tässä systeemissä tosiaankin voidaan
>säätää suoraan jäähdytystehoa (tietenkin normaalin lämmmityslaitteen
>lämpösäädön lisäksi). Tai voisi, ellei sitä venttiiliä olisi korvattu
>kiinteällä rapakon takana joskus 70- tai 80-luvulla.
Vai on siinä sinun Cadillacissasi ilmastointikin. Tuo nyt on jo
vähän liikaa. Siihen aikaan sellainen oli varmaan vaan presidentillä
jos hänelläkään. On ilmeisesti ollut aika tyyris peli silloin.
Matti Käki oh2bio
Mika Iisakkila
> Vai on siinä sinun Cadillacissasi ilmastointikin. Tuo nyt on jo
> vähän liikaa. Siihen aikaan sellainen oli varmaan vaan presidentillä
> jos hänelläkään. On ilmeisesti ollut aika tyyris peli silloin.
Ei se enää silloin niin ihmeellinen laite jenkeissä ollut, tuo
taisi olla niitä aikoja kun kalliimpia autoja myytiin jo enemmän
ilmastoinnilla kuin ilman. Hinnakas optio kyllä -- 1962 hintoja en
löytänyt, mutta seuraavana vuonna perusauto (Coupe de Ville) maksoi
$5,386 ja ilmastointi $474. Ns. presidentin auto oletettavasti oli
Series 75, jossa on kyllä takaosastolla erikseen oma ilmastointilaite :-)
Sama A-6 -aksiaalikompressori näkyy olevan vielä kaverin -84
Blazerissä. Joskus osattiin suunnitella valmiita laitteita.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40d81f18...@news.inet.fi...
>
> Taitaa sittenkin olla ekspansioventtiili?
> http://home.howstuffworks.com/refrigerator2.htm
Ei ole. Kotijääkaapeissa expansionventtiilin tehtävän hoitaa
kapillaariputki. Se on ilmeisesti niin paljon halvempi valmistaa.
Matti Rytkonen
Magneettikytkimellä tapahtuva ON-OFF-säätö näyttäisi olevan ainakin
näissä laitteissa: Ford Focus vm 1999-2004, Ford Thunderbird 1991 ja
Chevrolet Lumina 1997. Muista autoista en ole tutkinut asiaa
tarkemmin, joten faktatietoa ei ole.
Matti Kaki
>
>
>Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
>> Vai on siinä sinun Cadillacissasi ilmastointikin. Tuo nyt on jo
>> vähän liikaa. Siihen aikaan sellainen oli varmaan vaan presidentillä
>> jos hänelläkään. On ilmeisesti ollut aika tyyris peli silloin.
>
>Ei se enää silloin niin ihmeellinen laite jenkeissä ollut, tuo
>taisi olla niitä aikoja kun kalliimpia autoja myytiin jo enemmän
>ilmastoinnilla kuin ilman. Hinnakas optio kyllä -- 1962 hintoja en
>löytänyt, mutta seuraavana vuonna perusauto (Coupe de Ville) maksoi
>$5,386 ja ilmastointi $474. Ns. presidentin auto oletettavasti oli
>Series 75, jossa on kyllä takaosastolla erikseen oma ilmastointilaite :-)
Siis melkein 10 % auton hinnasta? Taitaisi nykyään olla aika harvassa
Suomiautoissa tuollainen jos hinnat olisivat samaa luokkaa. Ajattelin
kyllä lähinnä Suomen markkinoita. Kyllähän jenkeissä niitä samoin
kuin automaattivaihteistojakin on ollut pitkään. Ihastelin tässä
kerran jotain Caddya (olikohan se Caddy?) jossa oli napeilla toimiva
automaattivaihteisto ja ihmeen herkästi napit toimivat vieläkin vaikka
kärry oli 50-luvulta. Ne nappulat olivat ratin vasemmalla puolella.
>Sama A-6 -aksiaalikompressori näkyy olevan vielä kaverin -84
>Blazerissä. Joskus osattiin suunnitella valmiita laitteita.
>--
>http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Niinpä. Nykyään on huono homma kun aina pitää valmista ja hyväksi
koettua keksintöä yrittää parannella. Jos tuokin kompukka olisi
standardisoitu ja käytössä kaikissa olisi ilmastoinninkin huolto
aivan toisissa hinnoissa kuin nykyään.
Matti Käki oh2bio
Toni Töyrylä
> Siis melkein 10 % auton hinnasta? Taitaisi nykyään olla aika harvassa
> Suomiautoissa tuollainen jos hinnat olisivat samaa luokkaa.
Eipä se kovin kaukana tuosta kymmenyksestä ollut muutama vuosi sitten
Peugeot Partnerin ilmastoinnin hintakaan 9900 mk / 120 000 mk -> 8,25 %
> Ihastelin tässä kerran jotain Caddya (olikohan se Caddy?) jossa oli
> napeilla toimiva automaattivaihteisto ja ihmeen herkästi napit
> toimivat vieläkin vaikka kärry oli 50-luvulta. Ne nappulat olivat
> ratin vasemmalla puolella.
Caddystä en ole varma, mutta ainakin Chryslereissa oli
nappiautomaatteja. Kiva keksintö, harmi ettei jäänyt yleiseen
käyttöön.
> Niinpä. Nykyään on huono homma kun aina pitää valmista ja hyväksi
> koettua keksintöä yrittää parannella.
Niinpäniin. Aina tulee joku markkinointihörhö tai Tekniikan Maailman
toimittaja, joka mollaa vaikkapa luotettavan ja lastentaudeista
karsitun Skodan/Fordin/Renaultin työntötankomoottorin huonoksi vain
siksi että se on vanhanaikainen... :-/
--
T o n i T ö y r y l ä
Matti Kaki
>
>
>On Wed, 23 Jun 2004 14:34:11 +0300 Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid>
>wrote in sfnet.harrastus.autot:
>> Siis melkein 10 % auton hinnasta? Taitaisi nykyään olla aika harvassa
>> Suomiautoissa tuollainen jos hinnat olisivat samaa luokkaa.
>
>Eipä se kovin kaukana tuosta kymmenyksestä ollut muutama vuosi sitten
>Peugeot Partnerin ilmastoinnin hintakaan 9900 mk / 120 000 mk -> 8,25 %
>
>> Ihastelin tässä kerran jotain Caddya (olikohan se Caddy?) jossa oli
>> napeilla toimiva automaattivaihteisto ja ihmeen herkästi napit
>> toimivat vieläkin vaikka kärry oli 50-luvulta. Ne nappulat olivat
>> ratin vasemmalla puolella.
>
>Caddystä en ole varma, mutta ainakin Chryslereissa oli
>nappiautomaatteja. Kiva keksintö, harmi ettei jäänyt yleiseen
>käyttöön.
Niinpä taisikin olla. Chrysler Imperial.
http://w1.402.telia.com/~u40213378/smajkan611f.jpg
http://www.imperialclub.com/YearByYear/1958/Owners/Page08.jpg
http://www.imperialclub.com/YearByYear/1957/Foldout/Page03.jpg
Matti Käki oh2bio
Mika Iisakkila
> Siis melkein 10 % auton hinnasta? Taitaisi nykyään olla aika harvassa
> Suomiautoissa tuollainen jos hinnat olisivat samaa luokkaa. Ajattelin
> kyllä lähinnä Suomen markkinoita. Kyllähän jenkeissä niitä samoin
> kuin automaattivaihteistojakin on ollut pitkään.
Cadillaciin tuli automaattivaihteisto tarjolle 1946 (Olds ehti ensin,
1940). Saman tien niitä myytin paljon enemmän kuin manuaaleja, joka
katosi valikoimista 1950 tienoilla eikä tullut takaisin koskaan,
lukuunottamatta jotain badge engineering -surkimusmalleja (Cimarron ja
Catera). Hittoako niitä hämmentämään, luksusautossa...
Hupaisana triviatietona 1953 noin 30000 Cadillacissa oli Buickin
vaihteisto, koska GM:n Hydra-Matic -tehdas meni maan tasalle
tulipalossa. Taitaa olla edelleen USA:n tuhoisin teollisuusonnettomuus.
Täällä tuskin 60-luvun alussa montaa Cadillacia uutena myytiin, ja
niillä harvoilla ostajilla ei liene ollut rahasta kiinni mitä optioita
niihin tuli. Presidentinkanslia taisi hankkia Cadillacit -56 ja -69,
Mannerheim hommasi oman 1949. Yhden -62 -mallisen auton olen nähnyt
1965 otetussa valokuvassa Kluuvikadulla, lienee ollut jonkun pankin.
> Ihastelin tässä
> kerran jotain Caddya (olikohan se Caddy?) jossa oli napeilla toimiva
> automaattivaihteisto ja ihmeen herkästi napit toimivat vieläkin vaikka
> kärry oli 50-luvulta. Ne nappulat olivat ratin vasemmalla puolella.
Käkkylässä on aina ollut keppi. Mopar noita nappivaihteita harrasti
eli ainakin Chrysler ja DeSoto, luultavasti myös Plymouth.
> Niinpä. Nykyään on huono homma kun aina pitää valmista ja hyväksi
> koettua keksintöä yrittää parannella. Jos tuokin kompukka olisi
> standardisoitu ja käytössä kaikissa olisi ilmastoinninkin huolto
> aivan toisissa hinnoissa kuin nykyään.
Tosin vielä 80-luvulla suurin osa täkäläisistä autoista ei olisi
jaksanut pyörittää sitä ;-) GM:kin siirtyi 80-luvulla
radiaalikompressoriin, jossa on parempi hyötysuhde, vie vähemmän
tilaa, eikä ole kestävyydeltään läheskään samaa luokkaa. Niitä R-4:ia
ei kai edes korjata akselistefaa lukuunottamatta, tuosta taas on
huoltomanuskassa kaikki (ilmastointi on pisin osio automaattivaihteiston
jälkeen).
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Matti Kaki
>> Niinpä. Nykyään on huono homma kun aina pitää valmista ja hyväksi
>> koettua keksintöä yrittää parannella. Jos tuokin kompukka olisi
>> standardisoitu ja käytössä kaikissa olisi ilmastoinninkin huolto
>> aivan toisissa hinnoissa kuin nykyään.
>
>Tosin vielä 80-luvulla suurin osa täkäläisistä autoista ei olisi
>jaksanut pyörittää sitä ;-) GM:kin siirtyi 80-luvulla
>radiaalikompressoriin, jossa on parempi hyötysuhde, vie vähemmän
>tilaa, eikä ole kestävyydeltään läheskään samaa luokkaa. Niitä R-4:ia
>ei kai edes korjata akselistefaa lukuunottamatta, tuosta taas on
>huoltomanuskassa kaikki (ilmastointi on pisin osio automaattivaihteiston
>jälkeen).
>--
>http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Tämä minua on kovasti harmittanut kun joka paikassa alkaa olla
hyväksyttynä kertakäyttömentaliteetti. On aivan idioottimaista
heittää kaatikselle vaikka kompukka jonkin kuluneen levyn tai
vaikka hajonneen prikan takia. Mutta tuohon vaikuttanee aika
paljon se, että ammattitaitoisia huoltajia ei löydy ihan joka
verstaasta ja tuntipalkat ovat kovat. Tulee halvemmaksi uusia
koko mötikkä. Mutta sanokaa minun sanoneen, että pitemmän
päälle siitä ei hyvä seuraa. Uskon, että jossain vaiheessa
tuo kertakäyttöhommeli jää taka-alalle ja taas aletaan tehdä
kunnollisia laitteita ja korjamaan niitä tarpeen niin vaatiessa.
Tosin sitä varten pitäisi päästä maailmanlaajuisiin standardeihin
jotta kaikilla olisi samat laitteet ja näin saataisiin hinnat alas.
HYVÄÄ JUSSIA KAIKILLE!
Matti Käki oh2bio
Jukka Töyrylä
Matti Kaki kirjoitti viestissä ...
>päälle siitä ei hyvä seuraa. Uskon, että jossain vaiheessa
>tuo kertakäyttöhommeli jää taka-alalle ja taas aletaan tehdä
>kunnollisia laitteita ja korjamaan niitä tarpeen niin vaatiessa.
Niin mieluusti kuin soisinkin tämän toteutuvan, en voi olla siteeraamatta
juuri hankkimastani Tuulilasi-lehdestä (v:lta 1974) muuan huoltamoyrittäjän
ennustusta:
"Itsepalvelu (huoltoasemilla) on ohimenevä muoti-ilmiö."
Pahoin pelkään, että ennustajan lahjasi ovat samaa tasoa...
---
Jukka T
www.geocities.com/uusiakuvia/ACS04
Vesa T. Korhonen
Mika Iisakkila wrote:
> Matti Kaki <oh2bio...@sci.fi.invalid> writes:
> > Ihastelin tässä
> > kerran jotain Caddya (olikohan se Caddy?) jossa oli napeilla toimiva
> > automaattivaihteisto ja ihmeen herkästi napit toimivat vieläkin vaikka
> > kärry oli 50-luvulta. Ne nappulat olivat ratin vasemmalla puolella.
>
> Käkkylässä on aina ollut keppi. Mopar noita nappivaihteita harrasti
> eli ainakin Chrysler ja DeSoto, luultavasti myös Plymouth.
Samaa "kepittömyyttä" harrasti rakas itänaapurimme GAZ-13 Tshaikan
tapauksessa. Muikea ajokokemus noin muutenkin - aivan kuin joku vanha, hieno
jenkkilotja, mutta kaikki kojelaudan mittarit ja lukuisat namiskuukkelit on
koristeltu kyrillisin tekstein...
Vesa
--
vesapistekorhonen at ikipistefi
Kare Pietilä
> Täällä tuskin 60-luvun alussa montaa Cadillacia uutena myytiin, ja
> niillä harvoilla ostajilla ei liene ollut rahasta kiinni mitä optioita
> niihin tuli. Presidentinkanslia taisi hankkia Cadillacit -56 ja -69,
> Mannerheim hommasi oman 1949. Yhden -62 -mallisen auton olen nähnyt
> 1965 otetussa valokuvassa Kluuvikadulla, lienee ollut jonkun pankin.
Eikös Kekkomanin aiempi jatkettu virka-auto ollut vuosimallia 1962
vai muistelenko nyt ihan omiani?
--
Byrgcn hgryvnf!
Mika Iisakkila
>> niihin tuli. Presidentinkanslia taisi hankkia Cadillacit -56 ja -69,
>> Mannerheim hommasi oman 1949. Yhden -62 -mallisen auton olen nähnyt
>> 1965 otetussa valokuvassa Kluuvikadulla, lienee ollut jonkun pankin.
> Eikös Kekkomanin aiempi jatkettu virka-auto ollut vuosimallia 1962
> vai muistelenko nyt ihan omiani?
Enpäs tiedä -- tuo aiempi olikin näköjään -52 eikä -56, eli on
Paasikiven aikana hankittu. Siitä on kyllä aika pitkä matka tuohon
1969:ään, eli mahtuisihan siihen vielä joku väliin. Kai tänne joku
ZIS (silloinkin) lahjaksi tuli, mutta en tiedä ajettiinko niillä...
Tuossa kuvassa oli kuitenkin joku "tavallinen" malli; kuvan aiheena
oli vanha Heimolan talo, eli ei se auto siinä kovin selvästi näkynyt,
mutta Series 75:n olisi kuitenkin erottanut selvästi suuremmasta
silinterihattutilasta.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Matti Kaki
>Samaa "kepittömyyttä" harrasti rakas itänaapurimme GAZ-13 Tshaikan
>tapauksessa. Muikea ajokokemus noin muutenkin - aivan kuin joku vanha, hieno
>jenkkilotja, mutta kaikki kojelaudan mittarit ja lukuisat namiskuukkelit on
>koristeltu kyrillisin tekstein...
Muistan kun tuollainen oli Messuhallissa joskus 60-luvulla ihasteltavana
ja kuinka siinä porukka lähinnä huvittuneesti katseli norsunluuta, tai siis
vaaleaa muovia olevia namiskoita ja voi sitä kromin määrää. Mutta näin
jälkeen päin ajatellen se oli aika komea auto. Eikös Kekkonenkin saanut
sellaisen lahjaksi Neukuista? Vai sekoitanko johonkin firmaan?
Matti Käki oh2bio
JJ
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote in message
news:n019d09tunsbf1nm6...@4ax.com...
> Eilen ehdin taas korjaamolle
> jossa todettiin että kompura naksuttelee itseään liian tiuhaan päälle
> ja pois, jolloin matalapainepuolen paine seilaa samassa tahdissa
> nousematta ilmeisesti koskaan tarpeeksi ylös.
Tekniikan Maailmasta tässä taanoin luin testiä ilmastointilaitehuolloista ja
olivat tehneet kaksi vikaa tuohon koeautoon...
Toinen oli nesteen vähyys ja toinen lauhduttimen puhaltimen pysäys...
JJ
Mika Mässeli
wrote:
>Tekniikan Maailmasta tässä taanoin luin testiä ilmastointilaitehuolloista ja
>olivat tehneet kaksi vikaa tuohon koeautoon...
>Toinen oli nesteen vähyys ja toinen lauhduttimen puhaltimen pysäys...
Tässä ei nyt kuitenkaan ole kyseessä kumpikaan näistä vioista.
En tosin edelleenkään tiedä missä se vika sitten on, eikä tunnu
tietävän kukaan muukaan.
JJ
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote in message
Eli lauhduttimen puhaltimet molemmat/kaikki toimii?
JJ
Mika Mässeli
wrote:
>Eli lauhduttimen puhaltimet molemmat/kaikki toimii?
Eipä tuossa ole kuin yksi julmetun kokoinen flekti (autohan on Volvo
FH16), ilmeisesti viskokytkimellä ja toimii kyllä. Jos ei toimisi niin
tuskin se aiheuttaisi liiallista kylmenemistä, enemmänkin päinvastoin.
P_K
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
news:cb64me$94$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> In article <ungad0tlspsev12fe...@4ax.com>,
> mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid says...
>
> moottori käynnissä
> puhaltimen katkaisin asennossa AUTO
> toiminnan valitsin asennossa VENT
> lämpötilan valitsin asennossa maksimijäähdytys
> REC-näppäin sisäänpainettuna (sisätilakierto)
> ilmastoinnin katkaisin ulospainettuna
> lampulla valaistaan aurinkoanturia
>
> Kun ilmastoinnin katkaisin painetaan nyt sisään ja sen jälkeen
> ulos 5 sekunnin kuluessa, katkaisinnuppi vilkuttaa vikakoodin.
>
Oi sinä suuri tietäjä, mikä on loitu 850:n vikakoodien esiin
houkuttelemiseksi ?
-P
Sami Setälä
> houkuttelemiseksi ?
Mikä vuosimalli? Jos on 96 tai uudempi, niin ei onnistu kotikonstein. Niihin
vanhempiin, joissa on diagnoosiyksikkö tuulilasinpesunesteen täyttöaukon
vieressä, löytyy ohje Haynesin korjausoppaasta. Valitettavasti sitä ei ole
nyt minulla käytettävissä.
-Sami-
Mika Mässeli
käsittämättömästä syystä automaattitoiminnolla ja käsikäytöllä on
erilliset anturit, siksi vain automaatti vetää kennon jäähän.
Varmaa on myös se että vaihtamaan sitä ei aleta, koko kojelaudan
purkaminen atomeiksi maksaa mansikoita ja hunajaa. Eikä sillä
muutenkaan väliä, koska systeemistä on taas kaikki kallis kylmäaine
ilmakehäämme rikastuttamassa.
Huomenna ilmastointikorjaamolle ja typellä paineistamalla tutkitaan
mistä vuotaa. Mielenkiintoista oli korjaajan kanta noihin
väriainetesteihin joista autolehdissäkin on puhuttu. Sanoi että ovat
täydellisen turhia ja jopa haitallisia järjestelmälle ja epäili että
koko humpuuki tullaan kieltämään tulevaisuudessa?
Matti Kaki
mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid says...
>Huomenna ilmastointikorjaamolle ja typellä paineistamalla tutkitaan
>mistä vuotaa. Mielenkiintoista oli korjaajan kanta noihin
>väriainetesteihin joista autolehdissäkin on puhuttu. Sanoi että ovat
>täydellisen turhia ja jopa haitallisia järjestelmälle ja epäili että
>koko humpuuki tullaan kieltämään tulevaisuudessa?
Jasoo. Vai typellä paineistamalla. Kyllä ne vuodot yleensä
löytyvät herkällä freonitunnistimella. Tietenkin edellyttää,
että järjestelmässä on sitä. Jos ei niin tyhjöpumppaamalla
se on ennenkin kokeiltu ja hyväksi on havaittu. Pumpataan
niin tyhjäksi kuin lähtee vähintään 30 min ajan (alipaine
vähintään 900 mba) jonka jälkeen tarkkaillaan josko alipaine
pysyy ja jos pysyy niin järjestelmä on ihan riittävän tiivis.
Matti Käki oh2bio
Mika Mässeli
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Jasoo. Vai typellä paineistamalla. Kyllä ne vuodot yleensä
> löytyvät herkällä freonitunnistimella. Tietenkin edellyttää,
Jollain mittarilla (naksui samaan tapaan kuin geigerlaskuri) se
asentaja viimeksikin pyyhki putkien ja lauhduttimen ympäristöä mutta
ei havainnut vuotoa. Olisiko sitten liian pieni vuoto?
> vähintään 900 mba) jonka jälkeen tarkkaillaan josko alipaine
> pysyy ja jos pysyy niin järjestelmä on ihan riittävän tiivis.
Mutta pystyykö tuolla menetelmällä paikallistamaan vuotoa? Tässä
tapauksessa ei tarvitse tiiviyttä tutkia kun on jo todettu että aine
ei pysy sisällä.
Matti Kaki
mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid says...
>
>
>On Sat, 03 Jul 2004 17:41:16 +0300, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>> Jasoo. Vai typellä paineistamalla. Kyllä ne vuodot yleensä
>> löytyvät herkällä freonitunnistimella. Tietenkin edellyttää,
>
>Jollain mittarilla (naksui samaan tapaan kuin geigerlaskuri) se
>asentaja viimeksikin pyyhki putkien ja lauhduttimen ympäristöä mutta
>ei havainnut vuotoa. Olisiko sitten liian pieni vuoto?
Jos se on nykyaikainen mittari varustettuna oikealla mittapäällä
niin aivan varmasti vuodon pitää sillä löytyä. Minulla se kertoo
jopa kompressorin stefan vuotavan aavistuksen verran. Vuoto voi
löytyä myös siten, että katsoo onko jossain liitoksessa näkyvissä
öljyä joka olisi vuodon mukana tullut ulos.
>> vähintään 900 mba) jonka jälkeen tarkkaillaan josko alipaine
>> pysyy ja jos pysyy niin järjestelmä on ihan riittävän tiivis.
>
>Mutta pystyykö tuolla menetelmällä paikallistamaan vuotoa? Tässä
>tapauksessa ei tarvitse tiiviyttä tutkia kun on jo todettu että aine
>ei pysy sisällä.
Ei pysty. Mutta miten se kaveri etsii sen typen avulla vuodon?
Luulisi sen freonimittarin toteavan paljon herkemmin vuodon kuin
mikään muu tapa. Onko tarkoitus yrittää tutkia typellä vuoto siksi,
että se olisi halvempaa? Kylmäainekaan ei maksa kuin 12 euroa kilo.
Auton ilmastointiin menee vajaasta kilosta hieman yli kiloon joten
kovin paljon sitä ei tutkimuksen yhteydessä pääse karkaamaan. Siinä
on tietysti sellainen huono homma, että pakeneva freoni tuhoaa tuota
otsonikerrosta. Mutta kun vuoto on löytynyt se jäljellä oleva freoni
voidaan kerätä talteen heti kun varsinainen vuoto on paikallistettu.
Matti Käki oh2bio
Mika Mässeli
<oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
> Jos se on nykyaikainen mittari varustettuna oikealla mittapäällä
> niin aivan varmasti vuodon pitää sillä löytyä. Minulla se kertoo
Olen jo päässyt monesti toteamaan huollon ammattitaidon joten en
hämmästyisi lainkaan vaikka mittaria ei olisi edes osattu käyttää.
Kuitenkaan vuotoa ei huoltomiehen mukaan ollut.
> Ei pysty. Mutta miten se kaveri etsii sen typen avulla vuodon?
> Luulisi sen freonimittarin toteavan paljon herkemmin vuodon kuin
> mikään muu tapa. Onko tarkoitus yrittää tutkia typellä vuoto siksi,
> että se olisi halvempaa?
Voi olla että siellä ei yksinkertaisesti ole käytettävissä mittaria,
kyseessä on eri liike. Varsinaisesta tutkimustavasta minulla ei ole
sen tarkempaa tietoa kuin se että järjestelmä paineistetaan typellä.
> Auton ilmastointiin menee vajaasta kilosta hieman yli kiloon joten
> kovin paljon sitä ei tutkimuksen yhteydessä pääse karkaamaan.
Jossain tarrassa taisi lukea että tuohon menee 1,5kg.
Aki Mannonen
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> ei havainnut vuotoa. Olisiko sitten liian pieni vuoto?
>
Omalla mittarillani pitäisi havaita vuoto josta karkaa 100 grammaa 10
vuodessa.
Aki Mannonen
"Matti Kaki" <oh2bio...@sci.fi.invalid> kirjoitti viestissä
> Jos ei niin tyhjöpumppaamalla
> se on ennenkin kokeiltu ja hyväksi on havaittu. Pumpataan
> niin tyhjäksi kuin lähtee vähintään 30 min ajan (alipaine
> vähintään 900 mba) jonka jälkeen tarkkaillaan josko alipaine
> pysyy ja jos pysyy niin järjestelmä on ihan riittävän tiivis.
>
Alipaineistamalla ei löydy niitä pienimpiä reikiä koska freoni tulee lähes
sata kertaa pienemmästä reijästä kuin ilma. Öljy ilmoittaa yleensä vuodosta
ensimmäisenä.
Matti Kaki
aki.manno...@kolumbus.fi says...
Olisiko noin? Kyllä ainakin Volvon korjaamokäsikirjassa koe tehdään
alipaineistamalla samoin kuin kaikissa niissä ilmastointifirmoissa
joissa olen autoani käyttänyt.
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
Olisiko noin? Kyllä ainakin Volvon korjaamokäsikirjassa koe tehdään
alipaineistamalla samoin kuin kaikissa niissä ilmastointifirmoissa
joissa olen autoani käyttänyt. Toisaalta kirja on R12 ajalta ja R134a
on paljon pienempimolekyylistä joten voi pitää paikkansa. Jos ajattelee,
että siellä järjestelmässä olisi ilmaa niin sen voisi hyvinkin kuvitella
pysyvän varsin hyvin kun taas R134a tulee R12 letkuistakin läpi. Joten
se freoni-ilmaisin lienee paras ratkaisu. Se kyllä haistaa pienetkin
pitoisuudet ja jos vaikka jalkatilassa piippaa niin tietää alkaa sitä
kojelautaa repimään. Ensin siis kylmäaineet sisään ja sitten moottori
käymään jotta saadaan painetta aikaan ja sen kuin mittailemaan. Minulla
olisi hyvänlaatuinen freoni-ilmaisin mutta sen anturi on rikki. Uusi
anturi maksaa jotain 30 euroa joten aion sen jossain vaiheessa hankkia.
Matti Käki oh2bio
Teemu Uusi-Esko
"Mika Mässeli" <mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote in message
>
> Olen jo päässyt monesti toteamaan huollon ammattitaidon joten en
> hämmästyisi lainkaan vaikka mittaria ei olisi edes osattu käyttää.
> Kuitenkaan vuotoa ei huoltomiehen mukaan ollut.
Kävitkö merkkiliikkeessä sen kanssa? Jos kävit,niin hus pois sieltä sen
ilmastoinnin kanssa. Siihen pajaan missä oven päällä lukee Thermo
King/Lumikko/Carrier etc menet sen kanssa. Ymmärtävät hiukan paremmin noita
kylmäntekovälinetä. Josta tulee mieleen että ittekin tarttis mennä, FL6:n
ilmastointilaite (!!) kuten myös kaapin Carrier kaipaavat huomiota.
-Teemu-
Mika Mässeli
<mi...@mbnet.eispammia.fi.invalid> wrote:
>Jäävahtihan sieltä on sitten kuitenkin rikki.
Ja kompuran letku puhki. Tämä korjaaja epäili että ainetta olisi
täytetty järjestelmään liikaa koska letku oli aivan pullistunut ja
lopulta haljennut. Tiedä sitten johtuiko siitä vai mistä.
Ei pitäisi ikinä viedä merkkiliikkeeseen, jokohan sen nyt pikkuhiljaa
oppisi. Itsekin osaan rikkoa paikkoja ja ihan ilmaiseksi.
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40e92ad5...@news.inet.fi...
>
> R134 ei tuhoa otsonikerrosta, sillä se ei sisällä lainkaan klooria.
> Eikö sen pitänyt mennä niin että klooria sisältävien freonien (CFC's =
> chlorofluorohydrocarbons), kuten R12 käyttö edes vanhan laitteiston
> täyttämiseen on kielletty EU:ssa?
>
R134a ei tuhoa otsonikerrosta, mutta se on voimakas kasvihuonekaasu joten se
ei ole lopullinen kylmäaine.
Matti Kaki
says...
>
>
>On Sat, 03 Jul 2004 20:43:22 +0300, Matti Kaki
>
>> Luulisi sen freonimittarin toteavan paljon herkemmin vuodon kuin
>> mikään muu tapa. Onko tarkoitus yrittää tutkia typellä vuoto siksi,
>> että se olisi halvempaa? Kylmäainekaan ei maksa kuin 12 euroa kilo.
>> Auton ilmastointiin menee vajaasta kilosta hieman yli kiloon joten
>> kovin paljon sitä ei tutkimuksen yhteydessä pääse karkaamaan. Siinä
>> on tietysti sellainen huono homma, että pakeneva freoni tuhoaa tuota
>> otsonikerrosta.
>
>Eikö sen pitänyt mennä niin että klooria sisältävien freonien (CFC's =
>chlorofluorohydrocarbons), kuten R12 käyttö edes vanhan laitteiston
>täyttämiseen on kielletty EU:ssa?
>
Kyllä R134a tuhoaa ozonikerrosta mutta vähemmän kuin R12. Valitettavasti
tuo väärä käsitys on hyvin yleinen. Jopa sellaisen firman kuin CARRIER
sivuilla väitetään, että R134a ei tuhoaisi otsonikerrosta. Kyseinen
kylmäaine kuten niin monet muutkin on virallisesti listattu vaarallisiksi.
==========================================================================
Valtioneuvoston asetus N:o 1187
Otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä
fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden
huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa
suorittavien pätevyysvaatimuksista.
Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001
__________________________________________________________
Luettelo fluorihiilivedyistä, joihin asetusta sovelletaan:
HFC-yhdisteet:
CH2FCF3 HFC-134a (R134a) (Listasta poimittu tämä yksi)
===========================================================================
Matti Käki oh2bio
Matti Kaki
aki.manno...@kolumbus.fi says...
Hiilidioksidi on seuraava askel ja se on halpaa sekä sen
kasvihuonekaasujen tuohoamisvaikutus on 1/1300 R134a:sta.
Sen kylmätuottovolyymi on hyvin suuri ja se on myrkytöntä.
Ammoniakki olisi kasvihuonekaasujen kannalta paras mutta
se on 1. luokan myrkky ja 1. luokan palovaarallinen aine.
Matti Käki oh2bio
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40eb92c1...@news.inet.fi...
>
> autossa on tyypillisesti noin 1 kg R134:ää. Se vastaa siis
Ei sitä ole pelkästään autoissa ja sen kasvihuonevaikutus on pysyvä toisin
kuin hiilidioksidilla jota kasvit syövät.
> CO2-käyttöiseksi. Kuten joskus aikaisemmin olen laskenut, tämä vaatii
> mm systeemin ja kompressorin paineenkeston nostamisen n. 20 - 25
> bariin,
Hiilidioksidi vaatii n. 65bar paineen nesteytyäkseen eikä se sovellu
ainakaan auton ilmastointiin, koska sen kriittinen lämpötila on liian
alhainen (31 astetta). Kriittinen lämpötila tarkoittaa sitä lämpötilaa jossa
aine ei enään neteydy vaikka painetta nostaisi.
Hiilidioksidilla on niin korkea höyrystymislämpö, että se jäätyy vapaasti
höyrystyessään. Hörystimen painetta nostamalla saa kyllä jäätymisen
estettyä... Ei se ole kovin hyvä vaihtoehto...
Aki Mannonen
"Mara" <martti...@pp.inet.poista.fi> kirjoitti viestissä
news:40e9cb6c...@news.inet.fi...
>
> Hiilidioksidin höyrynpaine huoneenlämpötilassa on mainitsemasi 65 bar,
> mutta kylmälaitteessa ei toimita lähelläkään huoneenlämpötilaa,
Miten se saadaan nesteeksi autossa? Onhan se lauhdutin väkisin lämpimämpi
kuin ulkoilma...
Matti Kaki
says...
>
>
>On Mon, 05 Jul 2004 18:30:01 +0300, Matti Kaki
><oh2bio...@sci.fi.invalid> wrote:
>
>
>>>R134a ei tuhoa otsonikerrosta, mutta se on voimakas kasvihuonekaasu joten se
>>>ei ole lopullinen kylmäaine.
>
>
>
>> Hiilidioksidi on seuraava askel ja se on halpaa sekä sen
>> kasvihuonekaasujen tuohoamisvaikutus on 1/1300 R134a:sta.
>> Sen kylmätuottovolyymi on hyvin suuri ja se on myrkytöntä.
>> Ammoniakki olisi kasvihuonekaasujen kannalta paras mutta
>> se on 1. luokan myrkky ja 1. luokan palovaarallinen aine.
>
>kasvihuone-ekvivalenttikerroin on n. 250, ei 1300. Tämä tekee toki
>vaikutuksen EU- ym parlamentaarikoihin (ja näemmä täälläkin)
Mistä tuo tieto on peräisin? Itse löysin tietoni täältä:
http://
users.evtek.fi/~maijal/zk03/Materiaalia/Kylmatekniikka/Kylmaaine_030825.pdf
Siellä kerrotaan, että GWP-arvo (Global Warming Potential)
on hiilidioksidilla 1 ja R134a:lla 1300.
Matti Käki oh2bio