Kumma rengas
Erkki Esimerkki
Kun vaihdoin renkaat niin huomasin ett� auton ohjaus vet�� etenkin
moottoritienopeuksissa vasemmalle. Ajattelin syyksi aurauskulmaa kun
vasen etupy�r�kin oli kulunut laidasta 5cm leveydelt� selv�sti enemm�n
kuin muu pinta. Aurauskulmat ja muutkin py�r�n kulmat olivat kuitenkin
mittauksen perusteella s��d�iss��n. Eilen sitten vaihdoin etupy�r�t
kesken��n ja ohjaus rupesikin vet�m��n oikealle. Alkoi kovasti
ihmetytt�m��n ett� miten rengas tai vanne voi olla sill� tavoin hajalla
ett� aiheuttaa ohjaukseen k��nt�� mutta muita ongelmia ei voi havaita?
Tuomas Yrjövuori
> Eilen sitten vaihdoin etupy�r�t
> kesken��n ja ohjaus rupesikin vet�m��n oikealle. Alkoi kovasti
> ihmetytt�m��n ett� miten rengas tai vanne voi olla sill� tavoin hajalla
> ett� aiheuttaa ohjaukseen k��nt�� mutta muita ongelmia ei voi havaita?
Onko toinen rengas halkaisijaltaan erilainen ja kyseess� etuvetoinen
auto? Se nimitt�in yleens� aiheuttaa moisen vetelyn. Jos sinulla on
sekarengastus, niin laita eri paria olevat renkaat taakse.
Muuten olen sit� mielt�, ett� kun on kyseess� auto kuin auto, olisi
t�rke��, ett� kaikki nelj� rengasta olisivat samanlaisia ja suunnilleen
yht� hyvi�.
--
Tuomas Yrj�vuori
Jari Kiiski
niin sen keh�kin on toista pienempi. Eli rengas ei olekaan tasainen vaan
kartiomainen. Ja mit� tapahtuu kun kartiota py�ritt�� tasopinnalla?
Koska kartion molemmat p��t, eli t�ss� renkaan reunat py�riv�t
v�kisinkin samalla kierosuluvulla, kulkee pienempi keh� kierroksen
aikana lyhyemm�n matkan kuin isompi. Silloinhan se pyrkii koko ajan
k��ntym��n. Itsell�ni oli t�sm�lleen sama ongelma kun auton edellisen
omistajan aikana tuliterist� renkaista oli toinen reuna sy�ty v�ljien
raidetangonp�iden takia. Kaveri oli vaihtanut vain sen pahemmin kuluneen
renkaan k�ytettyyn ja j�tt�nyt toisen paikalleen. Autosta tuli sellainen
ett� mit� kovempaa ajoi, niin sen enemm�n sai k��nt�� rattia vastaan
ett� auto kulkisi suoraan.
-JK-
J.P
Niin kyll�h�n tuo renkaiden ero jo selitt�� syyn puoltamiseen kuten tuossa
jo kerrottukin, mutta mist� kuluminen johtuu?... onhan ne renkaat siis
aiemminkin ollu siin� samassa autosa?... jos l�hdet��n siit� ett�
py�r�nkulmat ovat nyt kunnossa niin onko auton alustalle tehty jotain siin�
v�liss� kun renkaat ovat olleet varastossa?... toisaalta en aina ihan
luottaisi noihin kulmientarkistuksiinkaan - on ollut itsell�ni tapaus jossa
kulmienmittauksen /s��d�n j�lkeen takarengas kului ep�tasaisesti ja toisessa
paikkaa mitattaessa syykin selvisi.
Jan Andersson
Jos kulmat on mitattu ja saadetty pahasti (epatasaisesti) kuluneilla
renkailla, niin siina on kylla heitetty rahat hukkaan.
Erkki Esimerkki
> No tuohan on selv� homma. Kun toinen laita on kulunut toista enemm�n
> niin sen keh�kin on toista pienempi. Eli rengas ei olekaan tasainen vaan
> kartiomainen. Ja mit� tapahtuu kun kartiota py�ritt�� tasopinnalla?
> Koska kartion molemmat p��t, eli t�ss� renkaan reunat py�riv�t
> v�kisinkin samalla kierosuluvulla, kulkee pienempi keh� kierroksen
> aikana lyhyemm�n matkan kuin isompi. Silloinhan se pyrkii koko ajan
> k��ntym��n.
T�m� t�ytyy sitten uskoa. Vaihdan py�r�n taakse jossa ei pit�isi
vaikuttaa ohjaukseen. Luulisi my�s py�r�n kuluvan nopeammin kun kitkan
vaikutus tuntuu ohjauksessa asti.
Kare Pietilä
> No tuohan on selv� homma. Kun toinen laita on kulunut toista enemm�n
> niin sen keh�kin on toista pienempi. Eli rengas ei olekaan tasainen vaan
> kartiomainen. Ja mit� tapahtuu kun kartiota py�ritt�� tasopinnalla?
Kartioteoria on sik�li v��r�, ett� auton rengas ei py�ri vapaana
vaan akselin tukemana. On kuitenkin niin, ett� auton ohjauksen
nivelipiste ja ohjauskulmat on haettu niin, ett� auto kulkisi
kohtuullisen suraan. Kun rengas on kulunut toisesta reunasta,
niin se vet�� nivelpisteen "ohi" ja ohjaukseen kohdistuu vastaa-
va momentti.
--
Byrgcn hgryvnf.
Tommi Lindroos
> Jari Kiiski wrote:
>> No tuohan on selv� homma. Kun toinen laita on kulunut toista enemm�n
>> niin sen keh�kin on toista pienempi. Eli rengas ei olekaan tasainen vaan
>> kartiomainen. Ja mit� tapahtuu kun kartiota py�ritt�� tasopinnalla?
>
> Kartioteoria on sik�li v��r�, ett� auton rengas ei py�ri vapaana
> vaan akselin tukemana.
Ennen kaikkea tasauspy�r�st�h�n tuossa se merkitt�v� tekij� on jonka
takia erikeh�isill� renkailla varustettua autoa ei voi verrata kartion
py�ritt�miseen.
--
Tommi Lindroos
-To reply by mail, remove the spamblock-
Erkki Esimerkki
> Kare Pietil� kirjoitti:
>> Jari Kiiski wrote:
>>> No tuohan on selv� homma. Kun toinen laita on kulunut toista enemm�n
>>> niin sen keh�kin on toista pienempi. Eli rengas ei olekaan tasainen vaan
>>> kartiomainen. Ja mit� tapahtuu kun kartiota py�ritt�� tasopinnalla?
>>
>> Kartioteoria on sik�li v��r�, ett� auton rengas ei py�ri vapaana vaan
>> akselin tukemana.
>
> Ennen kaikkea tasauspy�r�st�h�n tuossa se merkitt�v� tekij� on jonka
> takia erikeh�isill� renkailla varustettua autoa ei voi verrata kartion
> py�ritt�miseen.
No t�ss� renkaassa (165/70R13) on ulkoreunassa 5cm selv�sti kuluneempi
alue. Tuo ei kait tee renkaasta erikeh�ist� mutta siirt�� renkaan maahan
osuvan alueen keskemm�lle autoa. Tuo parin sentin siirtym� voi
vaikuttaa paljon koska py�r�n tukivarret ovat kuitenkin aika lyhyit�.
...tai tied� h�nt�, kunhan pohdiskelin...
Petteri
Auton renkaat on tehty tietylle py�rimissuunnalle. Ei niit� voi vaihtaa
toiselle puolelle autoa, ellei ota pois vanteelta ja k��nn� toisin p�in.
Kare Pietilä
> No t�ss� renkaassa (165/70R13) on ulkoreunassa 5cm selv�sti kuluneempi
> alue. Tuo ei kait tee renkaasta erikeh�ist� mutta siirt�� renkaan maahan
> osuvan alueen keskemm�lle autoa. Tuo parin sentin siirtym� voi
> vaikuttaa paljon koska py�r�n tukivarret ovat kuitenkin aika lyhyit�.
>
> ...tai tied� h�nt�, kunhan pohdiskelin...
Ei sill� tukivarren pituudella ole merkityst�, mutta py�r�n k��nty-
misen nivelpiste on paljon l�hemp�n�. Normaalisti nivelpiste sijait-
see suht keskell� kosketuspintaa ja kun renkaan toinen reuna kuluu,
alkaa rengas pyrki� "toiselta puolelta ohi" ja v��nt�� n�in ohjausta.
Normaalitilanteessa renkaat umoavat toistensa vaikutuksen, mutta jos
toinen rengas on oudosti kulunut niin tasapaino j�rkkyy.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jan Andersson
Ei laheskaan kaikki renkaat, moni on sellainen minka voi laittaa
pyorimaan kumminpain vaan. Toisissa sitten on pyorimissuunta merkittyna.
Joissain ei ole varsinaisesti pyorimissuunnalla valia, mutta on merkitty
kumpi puoli tulee olla ulospain.
Henkilokohtaisesti kuitenkin pitaisin "suunnattomilla" renkailla silti
ensimmaisen asennuksen pyorimissuunnan loppuun asti.
Ippe
"Jan Andersson" <bug...@spamtrap.rocketmail.com> wrote in message
news:7k5l0mF...@mid.individual.net...
Ainakin monet maastorenkaat, joissa ei ole merkitty� py�rimissuuntaa menev�t
pilalle, jos niiden py�rimissuunnan menee vaihtamaan kymppitonnin ajetuilla
renkailla, muutaman t�ll� tavalla t�rveltyneen parin olen n�hnyt.
Kudosvaurio voi olla my�s syyn� alkuper�isen kysyj�n ongelmaan, 165/70R13
renkaat eiv�t onneksi maksa mansikoita...
-Ippe
Erkki Esimerkki
>>
>> Ei laheskaan kaikki renkaat, moni on sellainen minka voi laittaa pyorimaan
>> kumminpain vaan. Toisissa sitten on pyorimissuunta merkittyna.
>> Joissain ei ole varsinaisesti pyorimissuunnalla valia, mutta on merkitty
>> kumpi puoli tulee olla ulospain.
>>
>> Henkilokohtaisesti kuitenkin pitaisin "suunnattomilla" renkailla silti
>> ensimmaisen asennuksen pyorimissuunnan loppuun asti.
>
> Ainakin monet maastorenkaat, joissa ei ole merkitty� py�rimissuuntaa menev�t
> pilalle, jos niiden py�rimissuunnan menee vaihtamaan kymppitonnin ajetuilla
> renkailla, muutaman t�ll� tavalla t�rveltyneen parin olen n�hnyt.
>
> Kudosvaurio voi olla my�s syyn� alkuper�isen kysyj�n ongelmaan, 165/70R13
> renkaat eiv�t onneksi maksa mansikoita...
Vaihdoin kuluneen renkaan taakse. Tuntuu toimivan ainakin hiljaisilla
nopeuksilla. Vaihdoin viime syksyn� raidetangon pallonivelen. Kulunut
nivel on saattanut aiheuttaa renkaan ep�tasaisen kulumisen.
Jouko Markula
alkanut, joka pikkuhiljaa repeytyy lis��.
Erkki Esimerkki kirjoitti: