Pellin tinaus
Sihvonen
En omista hitsausvehkeitä, mutta työkaveri kertoi, että noita peltejä voisi
paikata tinaamalla.
Motonetistä löytyy tinaa ja pastaa tähän tarkoitukseen mutta mistä kolvi?
Tavallinen elektroniikkakolvi tuskin riittää? Vai minikokoisella
puhalluslampullalo tinaan:
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?tuote=19738&sivu=19738.htm&ryhma=4&kategoria=136&SID=231414794817125228640
Vääntyisiko tuolla pellit?
Tinaamisessa olisi sekin hyvä puoli, ettei tarvitsisi purkaa sisustuksia
pellin toiselta puolelta.
Muita hyviä tapoja tai ohjeita pellin paikkaamiseen?
Jere
Jan
Reikia ei oikein paikata muuten kuin hitsaamalla.
Tinaamiseen tarvitaan pieni kaasupoltin kuten arvelitkin, esim:
http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?sivu=skriptisivut/index_kauppa.htm&linkki=19738.htm&tuote=17601
Isojen tasaisten peltipintojen tinaamista kannattaa valttaa, vaantymisen
takia. Pieniin jaykkiin ja muotoiltuihin paikoihin se on ihan omiaan,
seka hitsisauman suojaamiseen.
Pellin toinen puoli tulee niin kuumaksi etta sielta sulaa/joskus jopa
syttyy palamaan massat ja aanieristeet. Eli sisusta on purettava
tyokohteen takaa kuitenkin.
Tinaamisen tyovaiheet karkeasti otettuna:
1. Korjattavan alue kiiltavan peltipuhtaaksi keinolla milla hyvansa.
Ruosteiseen tai likaiseen pintaan tina ei tartu. Ei myoskaan
rokonarpisen ruostepinnan 'kraatereiden' pohjalle, jos siella on tummaa
tai ruostejaamia. Hiekkapuhallettuun pintaan tarttuu jotenkuten,
peilikirkas pinta olisi paras.
2. sekoita pohjustusainepurkin sisalto kunnolla, raskas lyijy jne
materiaali painu varastoitaessa pohjalle paksuksi matoksi. Se pitaa
sekoittaa lirumman nesteen kanssa kunnolla velliksi. Huolehdi
ilmastoinnista, huurut on myrkkya. Ala paasta iholle myoskaan,
pohjustusaine on happoperustaista.
3. levita pienella pensselilla pohjustusaine tyokohteeseen. Kunnon
peitto tarvitaan, ala jata paljaita kohtia. Anna vaikuttaa joku
10-15minsaa, mita kylmempi tyotila sen kauemmin.
4. Ala lammittamaan pohjustusainetta hiljalleen, liekkia melko nopeasti
liikuttaen. Liekin pitaa olla jatkuvassa liikkeessa, ei ole tarkoitus
polttaa pohjustusainetta vaan kuumentaa. Liekin ei tarvitse koskea
siihen. Ennenpitkaa joku kohta pohjustetussa alueessa alkaa muutumaan
'kullan' variseksi. Se alkaa mahdollisesti myos valumaan hiukan. Lammita
sellainen tupakkiaskin kokoinen alue kerrallaan kuumaksi. Oikea
lampotila on juuri siina kun pohjuste muuttaa varia about kullan
suuntaan. Kuona-aineet nousee pintaan. Pyyhi reipaasti ko. alue
nukkaamattomalla paperilla tai rievulla. kaikki ylijaama moska tarttuu
paperiin, ja metalliin jaa ohuenohut kiiltava tinapinta.
5. jatka lammon yllapitamista tyokohteessa, ja tuo puhdas tinatanko
peltiin. Toki tangon paalla kuumaa peltia kunnes tinaa alkaa tarttumaan
siihen, ja sulata mielestasi liian paljon tinaa siihen isoksi moykyksi.
Laita tanko syrjaan ja ota puu tai ohuesti oljytty metallilasta toiseen
kateen. Jatka taisaista lammittamista, ja tasoita tina lastalla niin
etta se kattaa korjattavan alueen kunnolla, ilman huokosia ja ilmakuplia
jne.. Pystysuorat pinnat on hankalia tayttaa, paljon tinaa lirahtaa
lattialle. Likaantunutta tinaa ei voi kayttaa uudelleen.
Kokeilemalla loytyy sopiva tyotahti ja lammitystekniikka, milla tina
pysyy about pakkelin tapaan jahmeana mutta muotoiltavana. Kokemuksen
kautta oppii saamaan lastalla melkein yhta silean pinnan mita
pakkelilla, mutta se ei yleensa ole edes tarpeen. Kunhan saat
tinakerroksen tarpeeksi paksuksi jotta sita pystyy tyostamaan kylmana
lisaa. Eli ei tarvitse yrittaa viimeista muotoa viela tassa vaiheessa.
6. kun tinaa on sulatettu tarpeeksi tyokohteeseen, annetaan sen jaahtya.
Pienia teravia reunoja ja epamuodostumia voi viela siivoilla kuumana
teravalla veitsella, mutta se saattaa kaapaista liian syvalta eika ole
oikeastaan tarpeen. Tinan jaahdyttya sita muotoillaan tinaviilojen tai
veitsen tai hiomalaikan avulla. Itse tykkaan kayttaa
lamellihiomalaikkaa, joku 80 karkeus isoihin rouhintoihin ja 120 karkeus
hienompaan muotoiluun. Kuumaa tinaa roiskuu sitten laikalla hiottaessa
ja varsinkin karkeammat laikat haukkaa helposti liian syvaan. Laikkaa on
liikuteltava nopeasti laajoin liikkein ja hyvin pienella paineella,
ettei tina sula kitkan vaikutuksesta. Se myos tukkii laikkaa. harjoitus
tekee mestarin, 120 laikka tekee siistia jalkea.
7. Kasin hiekkapaperilla hionta on viheliaista puuhaa, ei oikein
kannata. Maalauspohjia ei tinalla voi tehda, joten loppuviimeistelyyn
kaytetaan vanhaa kunnon pakkelia ohut kerros. Ota tama huomioon kun
hioskelet tinapintoja, eli jata tilaa pakkelille ettei lopullinen pinta
jaa koholle. Tasta syysta tinattavat kohteet kannattaa joissain
tapauksissa lyoda hiukan lommolle, jotta sinne saa mahtumaan
rakenteellisesti tarpeeksi tinaa.
jan
Sihvonen
Olipa hyvät, seikkaperäiset ohjeet. kiitos.
Tuo pohjustusaine lienee juuri tuota juotospastaa jota motonetissä oli
tyrkyllä.
>
Jan
Valkoinen matala muovipurkki.
Jan
Miika Seppänen
> Isojen tasaisten peltipintojen tinaamista kannattaa valttaa, vaantymisen
> takia. Pieniin jaykkiin ja muotoiltuihin paikoihin se on ihan omiaan,
> seka hitsisauman suojaamiseen.
Janille kunnon ohjeistuksesta kiitos! Oikeastaan mulla onkin tallessa
aiemmin kirjoittamasi opus aiheesta, mutta ei ole vielä tullut
kokeiltua. Tässä lähitulevaisuudessa on ohjelmassa kattopellin
(kattoluukun ympärystä menee uusiksi kolmelta sivulta) korjaus, ja siinä
noiden hitsisaumojen käsittely. Samoin ovien alareunat menee uusiin, ja
näissä vois nimenomaan tinaamalla saada sauman riittävän tiiviiksi,
ettei kuplimaan ala. Onnistuneeko tuollaisissa kohteissa? Toinen
mahdollisuushan on loppuviimeksi ennen kotelosuojamömmöjen levitystä
käsitellä sauman tausta saumauskitillä. Periaatteessa 100% saumanhan
pitäisi olla tiivis, mutta niin paljoa en hitsaustaitoihini luota,
etenkin kun tuon joutuu muutenkin tekemään piste kerrallaan.
> 1. Korjattavan alue kiiltavan peltipuhtaaksi keinolla milla hyvansa.
> Ruosteiseen tai likaiseen pintaan tina ei tartu. Ei myoskaan
> rokonarpisen ruostepinnan 'kraatereiden' pohjalle, jos siella on tummaa
> tai ruostejaamia. Hiekkapuhallettuun pintaan tarttuu jotenkuten,
> peilikirkas pinta olisi paras.
Sellainenkin mahdollisuus on käynyt mielessä, että voisko jotain
kohteita olla mahdollista korjata tinaamalla esim. elektrolyysi- tai
happokäsittelyn jäljiltä, kun peltiin jää pieniä reikiä? Tuon
kattopellin kohdalla olisi mielellään noin tehnyt, mutta on vähän
hankala upottaa tuota mihinkään litkuun. :) Ja ensimmäinen pala on jo
sahattu joka tapauksessa pois.
-Miika
gaagamel
"Sihvonen" <sihv...@eihaluaspammia.fi> wrote in message
news:klTEi.220785$ay3.2...@reader1.news.saunalahti.fi...
Onko tuhoon tuomittu ajatus yrittää vaihtaa lokasuojan kaaret tinaamalla ?
kylki propellille ?
-vk-
Jan
pelkastaan tinaamalla ei peltia voi liittaa toiseen. Pellit on
hitsattava kiinni ja sauman voi sitten tinata. seka hitsaaminen etta
tinaus lammittaa ymparoivaa peltia aika paljon joten aina on vaara etta
laajat tasaiset pinnat vetaa lommolle. Peltiseppa osaa oikaista mutta se
maksaa tietty jotain. On edettava raivostuttavan hitaasti, piste
kerrallaan kun tuommoisia kohteita hitsailee. Jos yletat pellin
takapuolelle kasikopelolla, niin siella voi painaa hitsattavaan kohtaan
jotain kupari tai alumiinimoykkya. Ne imee lampoa hyvin mutta hitsi ei
tartu niihin.
Pienia reikia voi hitsata umpeen pelkalla hitsilangalla, jos taustaksi
painaa kupariesineen jota vasten hitsata. Hitsipiste leviaa kuparin
pinta apitkin kattaen koko reian, ja tarttuu reian reunoilla peltiin.
Helppo kupari"lusikka" tulee suorasta kupariputkesta (vesijohtoputki
tms) kun toisen paan paukuttaa vasaralla lyttyyn. Sen voi sitten
taivuttaa sopivasti jotta se sopii ahtaisiin paikkoihin.
Tinauksessa tuosta ei ole juuri hyotya.
Jan
> Jan kirjoitti:
>
>> Isojen tasaisten peltipintojen tinaamista kannattaa valttaa,
>> vaantymisen takia. Pieniin jaykkiin ja muotoiltuihin paikoihin se on
>> ihan omiaan, seka hitsisauman suojaamiseen.
>
>
> Janille kunnon ohjeistuksesta kiitos! Oikeastaan mulla onkin tallessa
> aiemmin kirjoittamasi opus aiheesta, mutta ei ole vielä tullut
> kokeiltua. Tässä lähitulevaisuudessa on ohjelmassa kattopellin
> (kattoluukun ympärystä menee uusiksi kolmelta sivulta) korjaus, ja siinä
> noiden hitsisaumojen käsittely. Samoin ovien alareunat menee uusiin, ja
> näissä vois nimenomaan tinaamalla saada sauman riittävän tiiviiksi,
> ettei kuplimaan ala. Onnistuneeko tuollaisissa kohteissa?
Kuulostaa ihan mahdolliselta. Kunhan vieressa on joku pokattu tai muuten
muotoiltu kohta pellissa tuomassa jaykkyytta. Pieni kohta kerrallaan, ja
annat jaahtya. Voit jaahdyttaa kylmaan veteen kastetulla rievulla
nopeasti, tai jopa laittaa maran ratin makaamaan peltia vasten
hitsattavan alueen viereen hitsauksen ajaksi.
Toinen
> mahdollisuushan on loppuviimeksi ennen kotelosuojamömmöjen levitystä
> käsitellä sauman tausta saumauskitillä. Periaatteessa 100% saumanhan
> pitäisi olla tiivis, mutta niin paljoa en hitsaustaitoihini luota,
> etenkin kun tuon joutuu muutenkin tekemään piste kerrallaan.
Sauma pitaisi saada hinkattua puhtaaksi ennen muumioimista. Epapuhtaudet
saumassa jaa sinen alle syovyttamaan metallia ja jattavat ilmakuplia.
>> 1. Korjattavan alue kiiltavan peltipuhtaaksi keinolla milla hyvansa.
>> Ruosteiseen tai likaiseen pintaan tina ei tartu. Ei myoskaan
>> rokonarpisen ruostepinnan 'kraatereiden' pohjalle, jos siella on
>> tummaa tai ruostejaamia. Hiekkapuhallettuun pintaan tarttuu
>> jotenkuten, peilikirkas pinta olisi paras.
>
>
> Sellainenkin mahdollisuus on käynyt mielessä, että voisko jotain
> kohteita olla mahdollista korjata tinaamalla esim. elektrolyysi- tai
> happokäsittelyn jäljiltä, kun peltiin jää pieniä reikiä? Tuon
> kattopellin kohdalla olisi mielellään noin tehnyt, mutta on vähän
> hankala upottaa tuota mihinkään litkuun. :) Ja ensimmäinen pala on jo
> sahattu joka tapauksessa pois.
Jostain muistaakseni on mahdollista ostaa geelimaista happoa joka ei
valu niin herkasti. Pystypintoihin hyva.
Motonetista ja Bilhelvetesta saa myos ruosteenpoistoon tarkoitettua
happoa, jota voi pensselilla levittaa tyokohteeseen.
Happokasitellyt kohteet on huuhdeltava. Kuin myos elektrolyysilla putsatut.
Jos on kyse esim. katosta, niin ongelmaksi muodostuu hapon pois
peseminen.. kaikki litku menna humpsahtaa reiista lapi auton sisuksiin :)
Ehka silloin kandee huuhtelu tehda kostealla rievulla ja toistaa sata
kertaa.
Neekerintukalla saa pellin kiiltamaan aika hyvin vaikka lahtokohta
olisikin vahan heikompi, tai niin ohut etta hiomalaikka poistaisi liikaa
metallia ja/tai kuumentaisi pellin kiharaksi. Neekerintukka ei poista
metallia juuri lainkaan, vain ruostetta ja muuta helposti irtoavaa tavaraa.
Valtettava neekerintukkalaikan kuumenemista tietty.
Jan
Juha Lyytikainen
>
> Onko tuhoon tuomittu ajatus yrittää vaihtaa lokasuojan kaaret tinaamalla ?
> kylki propellille ?
Yleensä tuohon vastataan että lokasuojankaaret pitää aina hitsata kiinni.
...mutta viime aikoina on itselläkin käynyt mielessä että pitäisi
kokeilla tuohonkin hommaan autonkoriliimaa :
http://www.loctite.com/int_henkel/loctite_fi/binarydata/pdf/Terokal_Terofoam.pdf
Sivuilla olevista kuvista voisi päätellä että liima soveltuu myös
lokasuojankaarien kiinitykseen. Ja miksikäs oikein tehty liimaus ei
kestäisi kun sillä kestää lentokoneetkin kasassa.
gaagamel
"Juha Lyytikainen" <-sa...@kolumbus.fi> wrote in message
news:bzXEi.220986$9n6.1...@reader1.news.saunalahti.fi...
lähinnä mietin tehdä sillä bilteman pokkauskoneella limisauma ja se
juottamalla. Ensin pisteillä paikalleen ja sitte juottas "kolon" eli limin
suurin piirtein suoraksi.
-vk-
Jan
Monien autojen katot on tehtaalal liimattu koriin, ilman yhtaan hitsia.
KOlarikorjauksissakin kaytetty, ja katsastuksen hyvaksyma keino. Ehka
kannatta tosiaan tutkia. Ei minkaanlaista riskia peltien vetelysta
lammon vaikutuksesta
Jan
Jan
Noin olen tehnyt itse, paitsi etta ei ollut yrityksena ujuttaa tinaa
peltien valiin. Ei se oikein tahdo sinne uida ja pohjuste ei tykkaa
hitsaamisesta. Tai toisinpain. Pistehitsauksen jaljilta jaanyt pieni
rako ja epatasaisuudet tosiaan kandee tinalla siloitella. Sauman
takapuoli pita aputsata ja suojata maalein ja massoin.
Jan
Juha Lyytikainen
>
> lähinnä mietin tehdä sillä bilteman pokkauskoneella limisauma ja se
> juottamalla. Ensin pisteillä paikalleen ja sitte juottas "kolon" eli limin
> suurin piirtein suoraksi.
No jos on pistehitsaus mahdollisuus niin tekisin kaariin hyvin
harvakseltaan pistehitauspaikat ja koriliimalla kiinni. Hitsaus liiman
kuivuttua jos tuntuu tarpeelliselta.
PS. näin muuten pari päivää sitten parkkipaikalla auton johon oli
laitettu lokasuojankaaret peilikirkkaasta pellistä. Kaaret oli hitsattu
vähän roiskaisemalla paikalleen ja mitään jälkikäsittelyä ei ollut tehty
kaarille, saumoille tai lokasuojalle. Jos olisin nähnyt omistajan niin
olisin voinut kysyä että missä liikkeessä laitoit kaaret ;-)
gaagamel
Tuossa pihassa on yksi coupetaunus jossa on joku laittanut loksuojan kaaret
vanhojen päälle ja hitsattu migillä kokosauma siten että on ollu
langansyöttöä liikaa eli melkoista papanaa. Ei siinä mitää voihan se vuoden
noin mennäkkin mutta kun olisivat edes saaneet ne saamaan kohtaan, ettei se
vanha kaari näkyisi alta alahelmoista.
Samassa autossa oli myös mielenkiintoinen alustaratkaisu. Iskarin päälle oli
laitettu jonkun pikkuauton kierrejousi ja sitten pakoputkiklemmari
kiristetty iskariin niin että se jousi oli puristuksissa ... huh.
Onneksi tuo on vaan varaosa-auto.
-vk-
Jan
Tahan yhteyteen sopii mainita usein nahty moka liikenteessa.. paikkaus
on kylla tehty, mutta paikan suojaus on jatetty pohjamaalin varaan. Vesi
menee pohjamaaleista lapi ja imeytyy kittiin... ainoastaan oikea
pintamaali suojaa kosteudelta. Sekin kannattaa vahata tietty.
Jan
Jan
Tommosia iskarin ymparille pujotettavia lisajousia on ollut myynnissa
tarvikeliikkeissa joskus takavuosina. Klemmarit molempiin paihin iskaria
ja jousi valiin. Tarkoitus on tukevoittaa takajousitusta kun vedetaan
raskasta perakarrya tai asuntovaunua. Halvat oli, minakin sellaiset
ostin 78 VW pakuuni teinina ja sain kivasti alhaalla roikkuvan
jousituksen ryhtiinsa.
Idea on halpa tee-se-itse miehen kopio oikeista coilover-iskareista
joita on nahty vuosikymmenet mopoissa ja moottoripyorissa :) On niita
autoissakin ja tarvikkeena saatavana myos.
Jan
Sihvonen
vetelevän peltejä kiharalle. tuommosen kolvin kun löytäs..
http://lipas.uwasa.fi/~pvs/ruostepaikkaus/
Ippe
> Tuossa linkissä kaveri juuri paikkaa kolvilla reikiä. Tuon ei luulisi
> vetelevän peltejä kiharalle. tuommosen kolvin kun löytäs..
> http://lipas.uwasa.fi/~pvs/ruostepaikkaus/
>
>
Heh, ei se kolvi itsestään niitä reikiä paikkaa, mutta harjoittelemalla
oppii...
-Ippe