Muttereiden kiristysohje
Marko
vaihe 1 90 Nm
vaihe 2 30 astetta
vaihe 3 15 astetta
Vaihe 1 on selv�, mutta ent� vaiheet 2 ja 3. Avataanko vaiheessa 2 mutteri
ensin ja sitten kiristet��n taas 90 Nm:��n ja sitten viel� 30 astetta ja
vaiheessa 3 vastaavasti?
T�llainen ohje annetaan Py�r�n napa-asetelman kiristysmomentiksi Alfamerin
Opel Astra kirjassa.
Jari S.
"Marko" <ma...@invalid.fi> kirjoitti viestiss�
news:cF2rm.14535$La7....@uutiset.elisa.fi...
Eikun kirist�t ensin 90Nm, sitten 30 astetta ja lopuksi 15 astetta. Mit��n
ei availla v�lill� jos ei erikseen mainita.
- Jari S. -
rkaivola
> "Marko" <ma...@invalid.fi> kirjoitti viestissä
> news:cF2rm.14535$La7....@uutiset.elisa.fi...
>> Mitä tarkoitetaan kun annetaan ohje, että mutteri on kiristettävä näin:
>> vaihe 1 90 Nm
>> vaihe 2 30 astetta
>> vaihe 3 15 astetta
>>
>> Vaihe 1 on selvä, mutta entä vaiheet 2 ja 3. Avataanko vaiheessa 2
>> mutteri ensin ja sitten kiristetään taas 90 Nm:ään ja sitten vielä 30
>> astetta ja vaiheessa 3 vastaavasti?
>>
>> Tällainen ohje annetaan Pyörän napa-asetelman kiristysmomentiksi
>> Alfamerin Opel Astra kirjassa.
>
> Eikun kiristät ensin 90Nm, sitten 30 astetta ja lopuksi 15 astetta.
> Mitään ei availla välillä jos ei erikseen mainita.
>
> - Jari S. -
Ja jotta ei jäisi erehtymisen mahdollisuutta, kiristät ensin kaikki
tuohon 90 Nm, sitten kaikki 30 astetta, ja sitten kaikki 15 astetta.
Ajatus on että se napa puristetaan vaihe vaiheelta suorana sinne
paikalleen. Tuo astemäärä taas on joskus tai jopa yleensä fiksumpi kuin
momentti, kun siinä se pultin venymä eli jousivoima on suoraan siitä
noususta. Momentti on sinänsä ok, mutta se kitka mokoma siellä kierteissä
ja ruuvin ja alustan välissä on yleensä huomattavasti hankalampi hallita.
-r
Kare Pietilä
> Ja jotta ei jäisi erehtymisen mahdollisuutta, kiristät ensin kaikki
> tuohon 90 Nm, sitten kaikki 30 astetta, ja sitten kaikki 15 astetta.
>
> Ajatus on että se napa puristetaan vaihe vaiheelta suorana sinne
> paikalleen. Tuo astemäärä taas on joskus tai jopa yleensä fiksumpi kuin
> momentti, kun siinä se pultin venymä eli jousivoima on suoraan siitä
> noususta. Momentti on sinänsä ok, mutta se kitka mokoma siellä kierteissä
> ja ruuvin ja alustan välissä on yleensä huomattavasti hankalampi hallita.
Just n�in. Riitt�v�n isoissa pulteissa p��st��n parhaaseen tarkkuuteen
siten, ett� otetaan kynsill� kiinni pinnapultin p��st�, tunkataan siihen
oikea j�nnitys, jonka j�lkeen rullataan mutteri sormivoimin kiinni. Sit-
ten p��stetaan vaan tunkki irti.
--
Byrgcn hgryvnf.
J.P
Tuo astemäärä taas on joskus tai jopa yleensä fiksumpi
> kuin momentti, kun siinä se pultin venymä eli jousivoima on suoraan
> siitä noususta. Momentti on sinänsä ok, mutta se kitka mokoma siellä
> kierteissä ja ruuvin ja alustan välissä on yleensä huomattavasti
> hankalampi hallita.
Joo kitkat vaihtelee käytännön tilanteissa paljon ja momentit sen mukaa...,
tässä kerran joskus huvitti jostain luskella juttua momenttiavainten
tarkkuuksista kun kirjoittelijoilla ei tainnu olla tämä tieto oikein
hallussa...
Jari Kiiski
neuvostovalmisteisen ZIL-maastokuorma-auton eli molon kannenpulttien
kiristysohje:"Kannenpultit kiristetään kuvan osoittamassa
järjestyksessä, auton omalla avaimella, sen minkä yksi mies vaivatta
vääntää"
JK
PenttiL
T�m� on varmasti oikea tulkinta. Ei siten, ett�:
-ensin momenttiin
-sitten ainakin 30 astetta hampaat irvess�, mutta kuitenkin ainakin niin
paljon, ett� alkaa tuntua jo pikkasen helpommin menev�n
-lopuksi varttikierros takaisinp�in
;-)
-Pentti
Joonas Jakala
news:W49rm.14714$La7....@uutiset.elisa.fi...
kenttäolosuhteissa tekemättä.
JJ
--
Jalka polkimelta putoo. Pähkinät ne tankoon osuu, arvatkaa tekeekö se
kipeää.
Kare Pietilä
> Toihan on loistava ohje, saattais muuten jäädä koneremontti
> kenttäolosuhteissa tekemättä.
Niin no, yleisell� tasolla lenkkiavaimet on l�ht�kohtaisesti
mitoitettu varreltaan sellaisiksi, ett� niist� sill� lailla
harkitun rivakasti kiskomalla kiristysmomentti on ko. ruuvi-
tai mutterikoolle suht sopiva mik� sin�ns� on hyvinkin nero-
kasta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Janne Ollikainen
Janne
webmoney
Ensiksi rumpujarrullisessa autossa otetaan seisomajarru
pois p��lt�, auton ollessa kiilattuna paikoilleen ja
vaihteen ollessa p��ll�.
Vaihe 1 kiristet��n py�r� ilmassa ja sitten lasketaan
osa auton painosta py�r�lle ja kiristet��n loput.
Kiristysj�rjestys on 5-pulttisella seuraava 1,3,5,2,4,1,
jne..
Momentti varmistaa kiristyksen tasaisuuden.
Vanteet saa yleensa� pysym��n navoissa vaikka kirist�isi
ne aivan sormituntumallakin. T�ss� avaimen pituus ja
kokemus tuo varmuuden.
Miksi muuten py�r�n pultti on aina kire�ll� kuin mik� ja
mutterit aukeavat helpommin?
Loppukevennykseksi: Kuumagalvanoituja pultteja ja
muttereita kiristett�ess� kysyttiin usein: "Yksi vai
kaksi naksahdusta?" Ensimm�inen naksahdus tuli kun
mutteri j�m�hti kiinni ja toinen kun pakkasella pultti
katkesi. (c;)>
Pit��k� k�ytt�� aluslevyj�? Ent� ruuvilukitetta?
AJ.
Kare Pietilä
> Miksi muuten py�r�n pultti on aina kire�ll� kuin mik� ja
> mutterit aukeavat helpommin?
Siksi, ett� mutteri on uros ja venyy kiristett�ess�
v�h�n isoksi. Napa taas on niin tukeva, ett� se ei
juuri veny ja niinp� ruuvi puree kiinni.
--
Byrgcn hgryvnf.
unique
> Siksi, ett� mutteri on uros ja venyy kiristett�ess�
ehk� ruotsissa. :D
Kare Pietilä
> ehk� ruotsissa. :D
No voi #*%, aivopieru.
--
Byrgcn hgryvnf.
Markus Strand
Ei tarvitse edes armeijan ohjetta. Olikohan se takamoottoriskodan kansi
joka kiristettiin "yhden miehen yhdenkäden nykäisyttömän voiman"
mukaiseen momenttiin. Joku itäauto se ainakin oli...
++MStr
Heikki Heinonen
Kiristin Tojotasta py�rannavan niin ett� vedin v�lyksen ensin nollaan
sormilla v��nt�m�ll�, ravistelin py�r�� ja kiristin taas nollaan.
Sitten avasin sit� sen verran ett� sain sokan mutterin l�pi. Ihan hyv�
tuli.
Veikkaisin ett� tuossa vaiheiden v�llill� on tarkoitus py�ritell�
py�r�� niin ett� laakeri asettuu kunnolla paikoilleen.
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
Tojotassa on varmaan sitten kartiolaakerit. Tuo astran laakeri on kait
suora ja siin� puristusvoima kohdistuu laakerin sisemp��n runkoholkkiin.
Sit� voi kirist�� otsasuonet pullottaen.
Janne Ollikainen
Kyll� ne uudemmat "pakettilaakeritkin" ovat kartioita. Niiss� vain on
kaksi kartiolaakeria vastakkain, ja keskiholkit kiristet��n toisiaan
vasten, juurikin todella tiukkaan verrattuna perinteiseen rakenteeseen.
Osien mitoituksella saadaan se paketti v�lyksilt��n oikeaksi ilman
kiinnitysvaiheen kikkailua. Periaatteessa sellaisen laakerin voisi jopa
"elvytt��" siin� vaiheessa, kun v�lyst� alkaa kerty� hiomalla
sis�holkkien p�ist� sen verran pois, ett� laakeriratojen ja
vierint�elimien v�lys palautuu ennalleen.
Laakerien hinta ja muut vauriot v�lyksen ohella vain tekev�t
toteuttamisen kannattamattomaksi.
Janne
Sami Setälä
>> suora ja siin� puristusvoima kohdistuu laakerin sisemp��n runkoholkkiin.
>> Sit� voi kirist�� otsasuonet pullottaen.
>
> Kyll� ne uudemmat "pakettilaakeritkin" ovat kartioita. Niiss� vain on
> kaksi kartiolaakeria vastakkain, ja keskiholkit kiristet��n toisiaan
> vasten, juurikin todella tiukkaan verrattuna perinteiseen rakenteeseen.
Eiv�t ainakaan kaikki, vaan kyll� nyky��n my�s takalaakereissa k�ytet��n
etupy�r�nlaakereista tuttua kahden rivikuulalaakerin rakennetta. Joissakin
kuulaura on jopa suoraan kiinte� osa py�r�nnavan rakennetta, eli ett� koko
napa on pakko vaihtaa, pelkk�� laakeria ei pysty irroittamaan lainkaan.
-Sami-
Ippe
"Heikki Heinonen" <heikki....@kotiportti.fi> wrote in message
news:qlmsa51soooqt96sh...@4ax.com...
Mersussa oli ohjeena ensin 200Nm ja sitten l�ys�ys ja kiristys niin ett�
py�r� py�rii, mutta v�lys on poissa ja lopuksi ulompi napamutteri 200Nm ja
lukkorengas naputellaan lopuksi kiinni.
N�in siis kahdella kartiolaakerilla varustetussa G-mersun etuakselissa.
Pakettilaakereita sitten usein kiristet��n vaan tiukalle.
Kulmakiristett�vi� on nyky��n ainakin monien moottoreiden kansipultit,
etenkin venyv�t yksil�t, niit� ei kai saisi kovin montaa kertaa k�ytt��,
Fiatissa taisi olla jotain 3-5 kertaa mit� samoilla pulteilla sai kasailla
motin ja liikaa venyneit� ei saa k�ytt�� uudelleen.
-Ippe
Kilke
"Marko" <ma...@invalid.fi> kirjoitti viestiss�
news:cF2rm.14535$La7....@uutiset.elisa.fi...
Otto J. Makela
> "Marko" <ma...@invalid.fi> wrote:
> > Mit� tarkoitetaan kun annetaan ohje, ett� mutteri on kiristett�v� n�in:
> > vaihe 1 90 Nm
> > vaihe 2 30 astetta
> > vaihe 3 15 astetta
> >
> > Vaihe 1 on selv�, mutta ent� vaiheet 2 ja 3. Avataanko vaiheessa 2
> > mutteri ensin ja sitten kiristet��n taas 90 Nm:��n ja sitten viel�
> > 30 astetta ja vaiheessa 3 vastaavasti?
> >
> > T�llainen ohje annetaan Py�r�n napa-asetelman kiristysmomentiksi
> > Alfamerin Opel Astra kirjassa
>
> uusavuttomine kerho kokoontuu ; )
Huomaan ettet sin�k��n osannut ohjeistaa.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
erno
> uusavuttomine kerho kokoontuu ; )
Sinunhan ei tarvitse siihen osallitua, kun tunnut olevan ihan jo
entuudestaan avuton, sinulla kun ei ollut mit��n aiheeseen liittyv��
sanomista.
ernx