Minkä paksuista peltiä hitsaukseen
Tommi Raita-aho
Yritin hakea googlesta, mutta ilmeisesti käytin vääriä hakusanoa tms.
ei oikein löytynyt "absoluuttista totuutta".. ;-)
Kun nyt peruskinneriä hitsailee, niin minkä paksuista peltiä sinne
kannattaisi hitsata:
a) pohjaan
b) helmaan tms.
Pitäisi tässä lähteä tällä viikolla "romusoinilla" käymään ja
mietityttää mitä sieltä toisi.... viikonloppuna voisi kokeilla onko
tuosta valovirta Miggeristä mihinkään, kun sen nuukuuksissani ostin,
enkä kallista voimavirta miggiä. Hitsaustarve kuitenkin on melko
vähäistä.
Ai niin, jos poikkeaisi vaikkapa kirjastossa, niin mitä alan opusta
voisi suositella alottelevalle hitsarille.
--
- TRa
Jan
Tommi Raita-aho wrote:
>
> Yritin hakea googlesta, mutta ilmeisesti käytin vääriä hakusanoa tms.
> ei oikein löytynyt "absoluuttista totuutta".. ;-)
>
> Kun nyt peruskinneriä hitsailee, niin minkä paksuista peltiä sinne
> kannattaisi hitsata:
>
> a) pohjaan
> b) helmaan tms.
>
1mm käsittelemätöntä, "mustaa" peltiä.
Pohjaan voi vetää paksumpaakin, jos tarvitaan jäykkyyttä lisää. Esim.
palkkien korjaamiseen voisi kuvitella 2mm tai puolitoista. 2mm on jo
sellaista että se ei hevin taivu mutkalle.
Pintapelteihin 0.8mm riittää useimmiten, varsin passeli jos joutuu
paljon muotoilemaan.
Jan
Kestosippi ite \(Jorma Grönlund\)
"Tommi Raita-aho" <t...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:xnf7jy3...@harakka.cs.tut.fi...
>
> Kun nyt peruskinneriä hitsailee, niin minkä paksuista peltiä sinne
> kannattaisi hitsata:
>
1 mm paksuus on sopivaa pohjaan ja helmoihin. Sitä on helppo leikata,
taivutella ja hitsata. Palkit 1,5mm.
Levy voi olla sähkösinkittyä tai mustaa. Mutta kuumasinkitty sitävastoin on
tosi huonoa hitsata, ellei hio hitsikohdista sinkitystä pois.
Tommi Hammarberg
IMO ei mitään sinkittyä, on aika epäterveellistä hitsailla ilman
kaasunaamareita.
Tommi H
Läpihullukirvesmies
"Tommi Raita-aho" <t...@iki.fi>
> Kun nyt peruskinneriä hitsailee, niin minkä paksuista peltiä sinne
> kannattaisi hitsata:
Niin paksuista kuin vaan viittii ja saa taipumaan :-) Ehkä millinen olis
sopivaa?
Läpihullukirvesmies
"Kestosippi ite (Jorma Grönlund)"
> Levy voi olla sähkösinkittyä tai mustaa. Mutta kuumasinkitty sitävastoin
on
> tosi huonoa hitsata, ellei hio hitsikohdista sinkitystä pois.
Ei sinkattua peltiä voi luotettavasti hitsata. Jos sitä haluaa
autopeltitöissä käyttää, pitää olla kuumajuotoksiin (MIG-juotos) kykenevät
koneet. Maksavat ihan mukavasti.
Miika Seppänen
<Tommi.Ha...@lut.fi> wrote:
>> 1 mm paksuus on sopivaa pohjaan ja helmoihin. Sitä on helppo leikata,
>> taivutella ja hitsata. Palkit 1,5mm.
>> Levy voi olla sähkösinkittyä tai mustaa. Mutta kuumasinkitty sitävastoin on
>> tosi huonoa hitsata, ellei hio hitsikohdista sinkitystä pois.
>>
>IMO ei mitään sinkittyä, on aika epäterveellistä hitsailla ilman
>kaasunaamareita.
Itse käytin aikanaan muutamiin kohtiin 2,5mm sinkittyä peltiä (Prisman
iskaritornien sivut - luulis kestävän :), mutta se pitää tosiaan
huomata tehdä, että hioo sauman lähettyviltä sinkitykset pois. Se
kaasu, mitä sen sinkin kuumenemisesta tulee, ei tosiaankaan ole mitään
terveellistä tavaraa. Lisäksi se hankaloittaa muutenkin hitsaamista.
Tuo 1mm pelti on tosiaan muihin korjauksiin hyvin sopivaa.
-Miika
Sami K.
sinkki on silti sen verran hyvä aine, että se poistuu
elimistöstä. Joten ei hätää.
- Sami
aarno isomäki
> > kannattaisi hitsata:
> Niin paksuista kuin vaan viittii ja saa taipumaan :-) Ehkä millinen olis
> sopivaa?
yleisöäänestyksen voitti millinen musta pelti, jota itsekin olen tuohon
tarkoitukseen käyttänyt. juuri tuon taivuteltavuuden ja helpon
työstöominaisuuksien tähden. mikään ei harmita niin, kuin paikka, joka on
ruostunut puhki....näin tuppaa muutaman vuoden päästä käymään ohkasemmalla
pellillä tehdyille paikoille. ilmeisesti tuo rautakaupan "musta" pelti ei
ole yhtä hyvää seosta ruostumista vastaan, kuin autotehtaan käyttämä laatu
ja tuommoiset pensselimassat eivät anna kummoista suojaa.
Kestosippi ite (Jorma Grönlund)
"Läpihullukirvesmies" <Reino.F...@asuntomurkinat.fi> kirjoitti viestissä
news:xXY0c.85$ub5...@read3.inet.fi...
Sähkösinkitty käy oikein hyvin, kuten sanoin. Kuumasinkitty eli galvanoitu
ei ole kiva hitsata.
S
sinkkikuumeen, joka menee ohi suunnilleen päivässä. Tästä oli juttua jokin
aika sitten Aamulehdessä, kun joku oli ehdottanut nuotion polttoa
sinkkiämpärissä.
Sitä ei sen sijaan mainittu, että maidon juonti nopeuttaa kuumeen
laskemista, tölkki maitoa ja kuume on poissa alle tunnissa...
Ja pysyvää haittaahan tuosta ei jää, kuten Sami jo mainitsikin.
-S-
Ilkka Leinonen
Kestosippi ite (Jorma Grönlund) wrote:
Ja tuosta kuumasinkitystä pellistä ei edes suurempaa hyötyä ole auton
alusta/helma korjauksissa. Saumoista ja niiden läheltä palaa sinkit kuitenkin
pois hitsauksen aikana ja sinkin tarjoama ruostesuoja haihtuu taivaan tuuliin.
Helpommalla pääsee, kun ottaa suosiolla mustaa tai sähkösinkittyä peltiä.
Läpihullukirvesmies
"Kestosippi ite (Jorma Grönlund)"
> Sähkösinkitty käy oikein hyvin, kuten sanoin. Kuumasinkitty eli galvanoitu
> ei ole kiva hitsata.
Sano mitä sanot, mutta jos on tarkoitus vetää pitävää saumaa, niin ei käy.
Sinkki on poistettava ennen hitsausta.
Hannu Multanen
"aarno isomäki" <aarno....@pp.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:fC%0c.136$ub5...@read3.inet.fi...
> yleisöäänestyksen voitti millinen musta pelti, jota itsekin olen tuohon
> tarkoitukseen käyttänyt. juuri tuon taivuteltavuuden ja helpon
> työstöominaisuuksien tähden. mikään ei harmita niin, kuin paikka, joka on
> ruostunut puhki....näin tuppaa muutaman vuoden päästä käymään ohkasemmalla
> pellillä tehdyille paikoille. ilmeisesti tuo rautakaupan "musta" pelti ei
> ole yhtä hyvää seosta ruostumista vastaan, kuin autotehtaan käyttämä laatu
> ja tuommoiset pensselimassat eivät anna kummoista suojaa.
>
>
Olen joskus maalannut paikatun kohdan ensin ruosteenestopohjamaalilla
(auto-ferrex) ja sitten
kuivumisen jälkeen vasta massannut. Tuntui hyvältä systeemiltä.
HM
Sami Riitaoja
> Olen joskus maalannut paikatun kohdan ensin ruosteenestopohjamaalilla
> (auto-ferrex) ja sitten
> kuivumisen jälkeen vasta massannut. Tuntui hyvältä systeemiltä.
Niinhän se pitää ehdottomasti tehdäkin, massan tarkoitushan on vain
antaa mekaanista kulumissuojaa varsinaiselle ruosteenestoaineelle,
puhtaalle pellille vedettynä massa lähinnä vain nopeuttaa ruostumusta
veden mennessä massan läpi ja kuivuen siellä hitaammin kuin puhtaalla
pellillä....
Kari Monkala
> Ai niin, jos poikkeaisi vaikkapa kirjastossa, niin mitä alan opusta
> voisi suositella alottelevalle hitsarille.
Jos minä sitten kommentoin tätä. Metsosta tarttui mukaan
Alfamerin/haynesin parikin erilaista kirjaa. Autohyllystä löytyi,
"hitsaaminen" ja "korikorjaus" ovat avainsanoja.
Mielenkiintoista oli ettei noissa juuri yritettykään opettaa jäljeltään
kerrasta hyvää hitsausta, vaan ratsastaen paikka kiinni pintaa
syvemmälle ja pakkelia päälle. Taakse kotelosuojaa, jos muistaa. Näinkö
se muka oikeasti menee? :O
-KM
aarno isomäki
"> Mielenkiintoista oli ettei noissa juuri yritettykään opettaa jäljeltään
> kerrasta hyvää hitsausta, vaan ratsastaen paikka kiinni pintaa
> syvemmälle ja pakkelia päälle. Taakse kotelosuojaa, jos muistaa. Näinkö
> se muka oikeasti menee?
ketä kiinnostaa vetää puskusaumaa johonkin käyttökotteroon? mistä löytyisi
tälle tyylille maksaja? normaalistihan se menee siten, että omistaja itse
ripustaa "pääskysenpesiä" linttaansa tai vie sen pajalle.
korjaamoyrittäjälle saatesanat kuuluvat "mahdollisimman halvalla
katsastuskuntoon" entisöintiprojektit on erikseen, mutta näihin tavallisiin
käyttöautoihin(jotka ovat ruostuneet puhki) riittää inssille kyllä pisteillä
vedetty lappu kitaten.....
Läpihullukirvesmies
"Kari Monkala" <news3.3...@spamgourmet.com>
> Mielenkiintoista oli ettei noissa juuri yritettykään opettaa jäljeltään
> kerrasta hyvää hitsausta, vaan ratsastaen paikka kiinni pintaa
> syvemmälle ja pakkelia päälle. Taakse kotelosuojaa, jos muistaa. Näinkö
> se muka oikeasti menee? :O
>
Niin se menee. Sulta unohtui vielä kaksi kohtaa tuosta listata:
Pikapaikkauksen jälkeen mahdollinen katsastus ja kärry myyntiin äkkiä.
Miika Seppänen
<Reino.F...@asuntomurkinat.fi> wrote:
>Niin se menee. Sulta unohtui vielä kaksi kohtaa tuosta listata:
>Pikapaikkauksen jälkeen mahdollinen katsastus ja kärry myyntiin äkkiä.
Eikös noissa tapauksissa yleensä käytetä pelkästään seulaverkkoa ja
kittiä? Nimim. "Edellisten omistajien remontteja tutkinut."
-Miika
jouko
>>Sähkösinkitty käy oikein hyvin, kuten sanoin. Kuumasinkitty eli galvanoitu
>>ei ole kiva hitsata.
> Sano mitä sanot, mutta jos on tarkoitus vetää pitävää saumaa, niin ei käy.
> Sinkki on poistettava ennen hitsausta.
Sähkösinkityssä levyssä oleva muutaman myyn kerros ei vaikuta mitenkään
saumaa huonontavasti. Kun katselet vähän ympärillesi, voit todeta että
sähkösinkittyä voi myös pistehitsata. Etuna on myös, yleensä, vähempi
varastorasva /ruoste. Kuumasinkittyä, tai alumiinia sisältäviä levyjä
(AlZn, Galfan) ei kannata käyttää, koska kaikki pinnoite on hiottava
pois ennen hitsausta.
jouko
--
....ja sitten jos vastaat maililla, korjaa osoitteen etunimi....
Juha Lindblom
samanpaksuista muuten 1mm on originaali sitten kuinka paljon alle 1mm
Moni käyttää 0.7mm mutta kuka nyt paperia...
"Tommi Raita-aho" <t...@iki.fi> wrote in message
news:xnf7jy3...@harakka.cs.tut.fi...
Läpihullukirvesmies
"jouko" <joo...@luukku.com>
>Sähkösinkityssä levyssä oleva muutaman myyn kerros ei vaikuta mitenkään
>saumaa huonontavasti. Kun katselet vähän ympärillesi, voit todeta että
>sähkösinkittyä voi myös pistehitsata. Etuna on myös, yleensä, vähempi
>varastorasva /ruoste. Kuumasinkittyä, tai alumiinia sisältäviä levyjä
>(AlZn, Galfan) ei kannata käyttää, koska kaikki pinnoite on hiottava
>pois ennen hitsausta.
Sähkösinkattua voit välttävästi hitsata, *jos TIEDÄT mitä teet*. Silti
kestävämpää saumaa tulee ilman sinkkiä. Muutenkin tuo väittämä "muutaman
myyn kerros ei vaikuta mitenkään saumaa huonontavasti" on sanonko mistä
revitty. Mikäli hitsitapahtumassa (puikko/lanka/perusmateriaali) on läsnä
piitä, niin se reagoi sinkin kanssa aiheuttaen mikromurtumia saumaan. Aivan
tasan varmasti nuo mikromurtumat tulevat heikentämään saumaa toimien
murtuman lähtöinä, mutta vähänkö se sinua luokatonta kiinnostaa? Saat
katsella ympärillesi vaikka kuinka paljon, mutta mikroskooppi ja
gammasädetutkimus olisivat parempia menetelmiä.Etuna ei ole myöskään mikään
vähempi varastorasva pistehitsatessa vaan päin vastoin on haittoja, mm.
elektrodien suurempi kuluminen.
Ippe
"Miika Seppänen" <m.seppanen...@pp.inet.fi> wrote in message
news:un2a40p54oe6j8jvv...@4ax.com...
-Ippe
Kalevi Kasvi
news:v7q1c.293$hq6...@read3.inet.fi...
>
> murtuman lähtöinä, mutta vähänkö se sinua luokatonta kiinnostaa? Saat
> katsella ympärillesi vaikka kuinka paljon, mutta mikroskooppi ja
> gammasädetutkimus olisivat parempia menetelmiä.Etuna ei ole myöskään
mikään
No just joo. Mistä autopeltikorjaamosta tuollaiset laitteet löytyvät?
Ja mahtaisi reiskaa naurattaa jos joku kysyisi luokkaa nähtäväksi ;-).
--
Kalevi Kasvi
Kare Pietilä
> Eikös noissa tapauksissa yleensä käytetä pelkästään seulaverkkoa ja
> kittiä? Nimim. "Edellisten omistajien remontteja tutkinut."
Voi siellä käyttää vanhoja villasukkiakin, helpompi hioa
sileäksi kuin kanaverkko, jos jää johonkin kohtaan liian
korkealle laineelle ;oP
--
Byrgcn hgryvnf!
Miika Seppänen
wrote:
Sileyttä tavoitellessa alumiiniteippi on kyllä erittäin toimiva. Tätä
löytyi autosta, jota myyjän mukaan "ei ole koskaan hitsattu", ja
pitihän se paikkansa! Ja olihan siellä tuota kanaverkkoakin, ja jotain
koteloa taisi olla täytetty paperilla tms. ennen kittausta. Mutta
kuten sanottu, "täysin hitsaamaton peli."
-Miika
Jukka
<kestosippi...@luukku.com> kirjoitti seuraavaa:
> Sähkösinkitty käy oikein hyvin, kuten sanoin. Kuumasinkitty eli galvanoitu
> ei ole kiva hitsata.
Jos puhutaan sinkistä pinnoitteena teräksen päällä, niin
"galvanoitu" on kyllä sähkösinkittyä. Kuumasinkitys on
eri juttu. Galvanoituja ovat mm. monet halvat palkinto-
lusikat, joissa on elektrolyysillä tehty ohut hopeointi
päällä. Aikoinaan koulun kemiantunnilla galvanoitiin
kuparilla abloy-avaimia, eletrolyyttinä oli kuparisul-
faattiliuos.
Kuumasinkityn hitsaaminen varsinkin migillä on kyllä
v-mäistä puuhaa, räiskii niin p...leesti. Puikolla
menee mukavammin. Silti ne sinkkisavut saa hitsarin
kipeäksi. Itse huomaan sen pahoinvointina, vatsaa
vääntää ja tulee usein päänsärky. Yksi tuttu hitsari
saa taas reilun kuumeen. Sinkin poisto tai hyvä
kohdetuuletus on siis paikallaan jos sinkittyjä hitsaa.
--
Jukka
jouko
Läpihullukirvesmies wrote:
> Sähkösinkattua voit välttävästi hitsata, *jos TIEDÄT mitä teet*.
Tiedän.
> kestävämpää saumaa tulee ilman sinkkiä. Muutenkin tuo väittämä "muutaman
> myyn kerros ei vaikuta mitenkään saumaa huonontavasti" on sanonko mistä
> revitty.
Ilmeisesti paikasta, johon et kuitenkaan ole tutustunut?
> Mikäli hitsitapahtumassa (puikko/lanka/perusmateriaali) on läsnä
> piitä, niin se reagoi sinkin kanssa aiheuttaen mikromurtumia saumaan. Aivan
> tasan varmasti nuo mikromurtumat tulevat heikentämään saumaa toimien
> murtuman lähtöinä, mutta vähänkö se sinua luokatonta kiinnostaa?
Ei se enää niin hirveästi kiinnostakaan, pellistä vaan tuli näkkileipää
niin monta vuosikymmentä, että teitä asiantuntijoita pitää välillä neuvoa.
> Saat
> katsella ympärillesi vaikka kuinka paljon,
Kiitos! Voin lisäksi vakuuttaa, että se on mukavampaa, mitä osasin edes
kuvitella! Käykö kateeksi? :=)>
Kestosippi ite (Jorma Grönlund)
> <kestosippi...@luukku.com> kirjoitti seuraavaa:
>
> > Sähkösinkitty käy oikein hyvin, kuten sanoin. Kuumasinkitty eli
galvanoitu
> > ei ole kiva hitsata.
"Jukka" <hukka...@yahoo.com> kirjoitti viestissä
news:4047112e....@news.inet.fi...>
> Jos puhutaan sinkistä pinnoitteena teräksen päällä, niin
> "galvanoitu" on kyllä sähkösinkittyä. Kuumasinkitys on
> eri juttu.
No niinpäs onkin. Olet oikeassa!
28 vuotta metallimiehenä, enkä tuota tiennyt. Olen aina luullut
kuumasinkittyä teräslevyä galvanoiduksi. Oikein piti kuuklella etsiä.
Kiitos oikaisusta. Nytpä tiedän tämänkin.
Kare Pietilä
> Jos puhutaan sinkistä pinnoitteena teräksen päällä, niin
> "galvanoitu" on kyllä sähkösinkittyä. Kuumasinkitys on
> eri juttu.
Tööt; väärä vastaus!
Se mitä galvanoinnilla tarkoitetaan, riippuu siitä mitä kieltä
käytetään ilmaisun lähteenä (ruotsi vs. saksa). _Muistaakseni_
ruotsissa "galvanisering" tarkoittaa sähkösinkitystä (vs. för-
zinkning), mutta saksassa "galvanisierung" viittaakin siihen,
että rauta on suojattu korroosiota vastaan galvaanisella parilla.
Termi lienee niin vanha, että se on vakiintunut jo ennen sähkö-
sinkityksen yleistymistä. Suomessa koko termin käyttöä pitäisikin
välttää; ammattislangissa sillä viitataan alasta riippuen milloin
mihinkin.
--
Byrgcn hgryvnf!
Läpihullukirvesmies
"Kestosippi ite (Jorma Grönlund)" <kestosippi...@luukku.com>
> No niinpäs onkin. Olet oikeassa!
> 28 vuotta metallimiehenä, enkä tuota tiennyt. Olen aina luullut
> kuumasinkittyä teräslevyä galvanoiduksi. Oikein piti kuuklella etsiä.
>
> Kiitos oikaisusta. Nytpä tiedän tämänkin.
Eikö pistä yhtään miettimään, että mikä onkaan suomalaisen "ammattimiehen"
todellinen taso? Silti ollaan kyllä neuvomassa muita, mitenkä muka kannattaa
hitsata. Se, että on tehnyt 28 vuotta virheitä ja joku pöljä on siitä vielä
maksanut sulle palkkaa, ei kyllä ole kovin mairitteleva
"erikoisammattimiehen diplomi".
Suomalaiset duunarit pitäis nälkiinnyttää nälkään ja tuottaa Saksasta uusia
Fachmanneja tilalle.
Läpihullukirvesmies
"Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi
> käytetään ilmaisun lähteenä (ruotsi vs. saksa). _Muistaakseni_
> ruotsissa "galvanisering" tarkoittaa sähkösinkitystä (vs. för-
> zinkning), mutta saksassa "galvanisierung" viittaakin siihen,
> että rauta on suojattu korroosiota vastaan galvaanisella parilla.
Taidat muistella väärin. Saksan poika on ainakin erimieltä kanssasi. Katsopa
http://www.muenzen-hardelt.de/dic/diction1.html kohta "galvanisiert" on yhtä
kuin "electro-plated".
> Termi lienee niin vanha, että se on vakiintunut jo ennen sähkö-
> sinkityksen yleistymistä. Suomessa koko termin käyttöä pitäisikin
> välttää; ammattislangissa sillä viitataan alasta riippuen milloin
> mihinkin.
Metallinen pinnoittaminen galvaanisella menetelmällä, ts. sähkökemiallisesti
on yhtä vanha keksintö kuin sähkö itsekin. Ei mitään syytä välttää termin
galvanoitu käyttämistä. Esim. "galvaanisesti sinkitty teräs" on aivan käypää
terminologiaa, tosin "sähkösinkitty teräs" lienee yleistynyt lyhyemmyytensä
vuoksi.
Läpihullukirvesmies
"Miika Seppänen" <m.seppanen...@pp.inet.fi>
> Sileyttä tavoitellessa alumiiniteippi on kyllä erittäin toimiva. Tätä
> löytyi autosta, jota myyjän mukaan "ei ole koskaan hitsattu", ja
Menit sitten ostamaan semmoisen ritsan? Minua kyllä huolestuttaisi kovasti
semmoinen auto, joka on onnistunut jättämään autotehtaan näkemättä
ainuttakaan hitsaussaumaa.
Kare Pietilä
> Taidat muistella väärin. Saksan poika on ainakin erimieltä kanssasi. Katsopa
> http://www.muenzen-hardelt.de/dic/diction1.html kohta "galvanisiert" on yhtä
> kuin "electro-plated".
Lue mitä kirjoitetaan. Termi on syntynyt Saksassa ja siirtynyt Suomeen
paljon ennen sähkösinkityksen yleistymistä. Toki sanan "Galvanisierung"
sisältö on Saksassakin joutunut uuden tarkastelun alle, mutta se ei
muuta sitä tosiasiaa, että vanhemmille suomalaisille metallimiehille
galvanointi on yhtä kuin kuumasinkitys. Juuri tästä syystä kansanomaista
ja epätäsmällistä termiä "galvanointi" ei pitäisi käyttää lainkaan,
ellei
olla työmalla, jossa voidaan ollaan aivan varmoja siitä mitä
vastaanottaja termillä ymmärtää.
> Metallinen pinnoittaminen galvaanisella menetelmällä, ts. sähkökemiallisesti
> on yhtä vanha keksintö kuin sähkö itsekin. Ei mitään syytä välttää termin
> galvanoitu käyttämistä. Esim. "galvaanisesti sinkitty teräs" on aivan käypää
> terminologiaa, tosin "sähkösinkitty teräs" lienee yleistynyt lyhyemmyytensä
> vuoksi.
"Galvaanisesti sinkitty teräs" on puolestaan aivan eri ilmaus. Tässä
threadissä puhuttiin galvanoinnista. Entisaikoina sillä tarkoitettiin
nimeomaan kastosinkittyä rautaa/terästä. Jos ei vieläkään mene jakeluun,
niin huutele lisää, pannaan sitten seuraavaksi capsein ja tavuviivoin.
Ja jos väität, että sähkösinkitys yleistyi metalliteollisuudessa edes
karkeasti ottaen samaan aikaan kuin kuumasinkitys niin puhut paskaa.
--
Byrgcn hgryvnf!
Jukka
<Reino.F...@asuntomurkinat.fi> kirjoitti seuraavaa:
> on yhtä vanha keksintö kuin sähkö itsekin. Ei mitään syytä välttää termin
> galvanoitu käyttämistä. Esim. "galvaanisesti sinkitty teräs" on aivan käypää
> terminologiaa, tosin "sähkösinkitty teräs" lienee yleistynyt lyhyemmyytensä
> vuoksi.
Itse ainakin yritän välttää sekaannusten vuoksi sitä
galvanointi-sanaa. Samalla vaivalla sanoo taikka kirjoittaa
sähkösinkitty tai kuumasinkitty. Eipä tule sitten ainakaan
tulkintavaikeuksia tai hurjaa nyytisväittelyä asiasta ;) ;)
--
Jukka
aatu
sähkösinkitty teräs -> ohutpinta huono korrosionkestävys
Kuumasinkitty teräs -> paksupinta hyvä korrosionkestävyys ja
kulumiskestävyys.
sinkipinta on huonosti maalatavissa(tartuvuushuono)
normaleillamenetelmillä.
sinkipinta kestää huonosti suoloja (lue maantiesuolaa) vaikka muuten
hyvä korrosionkesto (Kuumasinkitty ).
Eli onko mitään ideaa käytää sinkityäpeltiä autonkorjauksessa?
Läpihullukirvesmies
"Kare Pietilä" <kpie...@cc.hut.fi>
> Lue mitä kirjoitetaan. Termi on syntynyt Saksassa ja siirtynyt Suomeen
> paljon ennen sähkösinkityksen yleistymistä. Toki sanan "Galvanisierung"
> sisältö on Saksassakin joutunut uuden tarkastelun alle, mutta se ei
Lähde moiselle potaskalle?
ove
> Lue mitä kirjoitetaan. Termi on syntynyt Saksassa ja siirtynyt Suomeen
> paljon ennen sähkösinkityksen yleistymistä. Toki sanan "Galvanisierung"
> sisältö on Saksassakin joutunut uuden tarkastelun alle, mutta se ei
> muuta sitä tosiasiaa, että vanhemmille suomalaisille metallimiehille
> galvanointi on yhtä kuin kuumasinkitys. Juuri tästä syystä kansanomaista
> ja epätäsmällistä termiä "galvanointi" ei pitäisi käyttää lainkaan,
> ellei olla työmalla, jossa voidaan ollaan aivan varmoja siitä mitä
> vastaanottaja termillä ymmärtää.
älä nyt, Kare, heeemostu ... "läpihullu" taas vain VVV:ttuileee ...
leikkien (tai kuvitellen) ... TAAS ... "osaavampaa" kuin esim ...
... hm ... me ? .. jotka todella myös TIEDÄMME ! ... ja osaamme jotain
... ehkä joidenkin (ÄÄliöiden) mielestä jopa hieman liikaakin
olis huisin kivaa pitää jokin typerä "bonus" -tietovisa
ja otetaanpas taas ... ne joilla vielä ON !