Ilmastointilaitteen alumiiniputken korjaus.
Kare Pietilä
on asentanut lohkonlämmittimen niin, että sen johdot ovat han-
ganneet ilmastointilaitteen alumiiniputken puhki.
Olisiko arvoisalla raadilla suosittaa pääkaupunkiseudulla kor-
jaamoa, joka pystyisi tuon kätevästi korjaamaan?
Käsittääkseni noita alumiiniputkia hitsataan TIG:illä järjes-
telmän tyhjennyksen jälkeen. Onko muita korjausmenetelmiä?
--
Byrgcn hgryvnf.
Jan Andersson
Osan vaihto uuteen. Hitsattaessa putken sisalle paasee kaikenlaista
moskaa, ja kuumuus saattaa aiheuttaa putken sisapinnalel hilseilya jota
ei nae ulkopuolelta.. ja se hilse sitten lahtee kiertoon ja tukkii
paikkoja.
Kare Pietilä
> Osan vaihto uuteen. Hitsattaessa putken sisalle paasee kaikenlaista
> moskaa, ja kuumuus saattaa aiheuttaa putken sisapinnalel hilseilya jota
> ei nae ulkopuolelta.. ja se hilse sitten lahtee kiertoon ja tukkii
> paikkoja.
No onpas tylsä näkökulma, ei sovi tähän suomlais-venäläiseen
korjaamiskulttuurin oikein mitenkään päin! Kun systeemissä
on vielä painettakin, niin tässähän on edellytyksiä kokeilla
lennossa vaikka millaisia menetelmiä.
--
Byrgcn hgryvnf.
Janne Ollikainen
No sitten jos se vielä pitää painetta...
Alumiiniputki, joka on vähän pitempi kuin vauriokohta halki, puhtaaksi
samoinkuin potilas, epoksia väliin ja nippusiteillä tiukaksi.
Ei toimivuus, kestävyys eikä mitään muutakaan takuuta =)
Janne
KK
Meneekä hienosteluksi, jos nippusiteiden sijaan käyttää metallisia pantoja?
Kare Pietilä
> Meneekä hienosteluksi, jos nippusiteiden sijaan käyttää metallisia pantoja?
Ei kai. Vedin siihen nyt alkuun pienen pätkän halkaistua
kumiletkua ja kiristin sen suoraan reiän päälle letkuklem-
marilla.
Jos tuo ei pidä, niin sitten lähdetään oikealle korjaamolle.
--
Byrgcn hgryvnf.
heikki....@varaventtiili.fi
Putki poikki ja syylärin letkua tilalle, kiinni klemmareilla.
Mika Iisakkila
> Putki poikki ja syylärin letkua tilalle, kiinni klemmareilla.
Ilmastointilaitteessa on sen verran painetta, että sinne on ihan turha
edes yrittää tuollaisia virityksiä. Tai tietysti, jos on itsella
kaasut, täyttölaitteet, autotallillinen varakompressoreita ja haluaa
tehdä homman uusiksi joka viikko.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ --Foo.
Kare Pietilä
> Putki poikki ja syylärin letkua tilalle, kiinni klemmareilla.
Ei pysy se kama sisällä tavallisissa letkuissa kun ei meinaa
pysyä sisällä ehjässäkään järjestelmässä; tulee nimittäin hi-
koilemalla läpi kaikesta muusta paitsi oikeasta, hiton kalliis-
ta ilmastointiletkusta. Myöskään letkuklemmarilla ei tahdo saa-
da pitävää liitosta aikaiseksi.
Toinen asia on se, että jos putken panee poikki niin systeemi
sihahtaa tyhjäksi. Nyt se vasta hikoilee siitä alkavasta reiästä
ja ilmastointi toimii edelleen.
Edellä kuvaamani kumilappupaikka ei myöskään näytä pitävän...
Kokeilu siis jatkukoon.
--
Byrgcn hgryvnf.
mak...@ei.tolkkilihaa.student.oulu.fi
Oikeilla korjaamoilla on ilmastointiputken korjaussarjoja. Eli ensin
tyhjennetään järjestelmä, sitten poistetaan vaurioitunut muutama
sentti. Sitten liitetään erikoistyökalulla uusi ehyt pätkä tilalle ja
sitten täytetään järjestelmä takaisin oikeaan täyttöasteeseen.
Mutta toisaalta taas ei se ilmastointikaasu sieltä oikeasti minnekään
hikoile. Se kun on kaasua ja nesteenä vain erittäin korkeassa paineessa
(r134a siis). Joten epäilen suuresti, että näkyvää hikoilua olisi
havaittavissa muuten kuin kondenssiveden kanssa. Ja jos olisi, niin
viimeistään kun pistät kompuran päälle ja sinne putkeen simahtaa 5-10barin
paine, niin hellurei pikkureiästä tulisi iso reikä.
Että oletkohan nyt aivan varma =)
Manne
--
"Those that can give up essential liberty to obtain a little temporary
safety deserve neither liberty nor safety."
--Benjamin Franklin--
Kare Pietilä
> No niin no...
>
> Oikeilla korjaamoilla on ilmastointiputken korjaussarjoja. Eli ensin
> tyhjennetään järjestelmä, sitten poistetaan vaurioitunut muutama
> sentti. Sitten liitetään erikoistyökalulla uusi ehyt pätkä tilalle ja
> sitten täytetään järjestelmä takaisin oikeaan täyttöasteeseen.
Tämä tapahtuu nyt sitten ensi bout viikolla.
> Mutta toisaalta taas ei se ilmastointikaasu sieltä oikeasti minnekään
> hikoile. Se kun on kaasua ja nesteenä vain erittäin korkeassa paineessa
> (r134a siis). Joten epäilen suuresti, että näkyvää hikoilua olisi
> havaittavissa muuten kuin kondenssiveden kanssa. Ja jos olisi, niin
> viimeistään kun pistät kompuran päälle ja sinne putkeen simahtaa 5-10barin
> paine, niin hellurei pikkureiästä tulisi iso reikä.
>
> Että oletkohan nyt aivan varma =)
Kato noita kuvia.
Vihreetä avaruusmököektoplasmalillua tulee tosta ehkä 8 mm
putkessä näkyvästä pikkiriikkisestä reiästä. Ja on tullut
jo kauan niin kuin lämppärin toikasta näkee.
http://koti.welho.com/kpietil4/kuvaa/IMG_2135.JPG
Ja toi kuminpalapatentti ei auttanu niinku yhtään:
http://koti.welho.com/kpietil4/kuvaa/IMG_2140.JPG
Tosin laskin, että järjestelmässä on ainetta pariinkymmeneen
tuhanteen tippaan, eli tälläkin vuodolla se voisi sen 2-3
vuotta mennä.
Iilmastointi tosiaan toimii toistaiseksi moitteetta.
--
Byrgcn hgryvnf.
Jan Andersson
Matalapainepuolella kestaa mahdollisesti yllattavankin kauan, mutta
korkeapainepuolella todennakoisesti ei.
Jan
Jan Andersson
> No niin no...
>
> Oikeilla korjaamoilla on ilmastointiputken korjaussarjoja. Eli ensin
> tyhjennetään järjestelmä, sitten poistetaan vaurioitunut muutama
> sentti. Sitten liitetään erikoistyökalulla uusi ehyt pätkä tilalle ja
> sitten täytetään järjestelmä takaisin oikeaan täyttöasteeseen.
>
> Mutta toisaalta taas ei se ilmastointikaasu sieltä oikeasti minnekään
> hikoile. Se kun on kaasua ja nesteenä vain erittäin korkeassa paineessa
> (r134a siis). Joten epäilen suuresti, että näkyvää hikoilua olisi
> havaittavissa muuten kuin kondenssiveden kanssa. Ja jos olisi, niin
> viimeistään kun pistät kompuran päälle ja sinne putkeen simahtaa 5-10barin
> paine, niin hellurei pikkureiästä tulisi iso reikä.
>
> Että oletkohan nyt aivan varma =)
>
> Manne
>
Ilmastointilaitteen kylma-aine on jarjestelman sisalla seka
nestemaisessa etta kaasumaisessa muodossa, riippuen siita missa kohtaa
jarjestelmaa sita tarkastellaan.
Paineet on niin kovat etat on ihan turha ruveta kotipatentteja sinen
tekemaan. Matalapainepuolella voi tehda niin etta pistaa putken poikki
ja kunnon vahvaseinamaista letkua valiin sillaksi, ja sitten 4kpl
letkuklemmareita. kestaa minka kestaa. Yhtaan ei saisi olla pelkan
letkun varassa, letku siis peittaa vain sen saumakohdan. Ja tama on siis
vaara tapa korjata mainittu ongelma :)
Jan
P.s. taskussa auto-ilmastointiasentajan sertifikaatti ja teen noita
korjauksia joka paiva, muiden toiden ohella...
ap
Onko reikä kuumakaasuputkessa, nestelinjassa vai imuputkessa?
Kyllä sen voi hitsata tai juottaa. Helpompi tietysti vaihtaa uusi putki.
Kylmäaine tulee satakertaa pienemmästä reijästä kuin ilma. Auton
ilmastoinnissa on avokompressori. Systeemi ei siis ole hermeettinen
alunperinkään.
Ippe
<mak...@ei.tolkkilihaa.student.oulu.fi> wrote in message
news:i7lke1$u16$1...@news.oulu.fi...
> No niin no...
>
> Oikeilla korjaamoilla on ilmastointiputken korjaussarjoja. Eli ensin
> tyhjennetään järjestelmä, sitten poistetaan vaurioitunut muutama
> sentti. Sitten liitetään erikoistyökalulla uusi ehyt pätkä tilalle ja
> sitten täytetään järjestelmä takaisin oikeaan täyttöasteeseen.
>
> Mutta toisaalta taas ei se ilmastointikaasu sieltä oikeasti minnekään
> hikoile. Se kun on kaasua ja nesteenä vain erittäin korkeassa paineessa
> (r134a siis). Joten epäilen suuresti, että näkyvää hikoilua olisi
> havaittavissa muuten kuin kondenssiveden kanssa. Ja jos olisi, niin
> viimeistään kun pistät kompuran päälle ja sinne putkeen simahtaa 5-10barin
> paine, niin hellurei pikkureiästä tulisi iso reikä.
>
> Että oletkohan nyt aivan varma =)
>
> Manne
>
Voihan sen purken katkaista vuotokohdasta ja tehdä jatkoksen putkella jonka
sisähalkaisja on sama kuin vanhan putken ulkohalkaisija, en tiedä meneekö
lämpöliitoksella, vai pitääkö tuollainen juottaa tai hitsata.
-Ippe
X
Tuo tippuva tökötti on kompuran öjyä eikä kylmäainetta. Öljy kiertää
järjestelmässä kylmäaineen mukana eikä kompurasta edes yritetä tehdä niin
hienostunutta että se saisi pidettyä öljyn ja kylmäaineen erillään
toisistaan. Sellainen kompura olisi aivan jumalattoman kallis.
-X
Kare Pietilä
> Tuo tippuva tökötti on kompuran öljyä eikä kylmäainetta. Öljy kiertää
> järjestelmässä kylmäaineen mukana eikä kompurasta edes yritetä tehdä niin
> hienostunutta että se saisi pidettyä öljyn ja kylmäaineen erillään
> toisistaan. Sellainen kompura olisi aivan jumalattoman kallis.
Eipä siitä olisi vastaavaa hyötyäkään kun sitä voitelua tarvitaan
nimenomaan siellä painepuolella. Jos paineistetussa kamassa ei
saa olla öljyä (esim. puhdas paineilma), niin se erotetaan kai
poikkeuksetta kompressorin jälkeen.
Yhtä kaikki, vein auton aamulla Finnklimaan Vantaalla ja siellä
otetiin pois sentin pätkä reiän kohdalta ja liitettiin putki
uudestaan prässättävällä liittimellä. Liitinkin on alumiinia,
joten eipä tarvitse pelätä edes sen syöpyvän elektrolyyttisesti
suolavesikylvyssä.
Ainoa yllätys oli se, että kylmäainetta oli järjestelmästä kadon-
nut vain joitakin kymmeniä grammoja (täyttömäärä 650 g). Kuvitte-
lin, että se kama tulisi suhinalla ulos pienestäkin reiästä, mutta
ei se näköjään ihan niinkään sitten mene.
Finnklimasta jäi sellainen kuva, että osaavat asiansa.
--
Byrgcn hgryvnf.
os...@oskut.fi
Mikä saumakohta tuossa vasemmalla on? Oliko
oikealla kumitötsän alla samanlainen?
Eli onko koko hoito kasattu eri palikoista vai
onko se jälki vasemmalla jostain taivuttimesta
tullut painauma?
Koska saadaan kuva uudesta liitoksesta?
Kare Pietilä
> Mikä saumakohta tuossa vasemmalla on? Oliko
> oikealla kumitötsän alla samanlainen?
Saumalta näyttävä kohta on varmasti muovisen koriklipsun synnyttämä
painauma.
> Koska saadaan kuva uudesta liitoksesta?
http://koti.welho.com/kpietil4/project/lybra/IMG_2149.JPG
Fiksun oloinen liitin. Liitin puristetaan kiinni erikoispihdeillä.
Pihdin toinen leuka puree keskellä olevaan uraan, jolloin päät voi-
daan puristaa kiinni yksi kerrallaan. Kun liitintä puristetaan niin
kuronta pullistuu sisäänpäin ja muodostaa tiivistyksen putkea vasten.
--
Byrgcn hgryvnf.
nospam
> Kyllä sen voi hitsata tai juottaa.
Alumiinin juottaminen on hankalaa.
Pehmytjuotoksen kanssa oksidi vaatii öljykylpyä tai
menkaanista putsausta itse juottamisen aikana.
Kovajuotosaineita on:
http://www.techno-weld.co.uk/home.html
Hitsaus on myös oma juttunsa.
Yleensä kait alumiiniputkille tehdään puristusliitokset.
Wellu Mäkinen
> On 26 syys, 14:50, ap <a...@p.fi> wrote:
>
> > Kyllä sen voi hitsata tai juottaa.
>
> Alumiinin juottaminen on hankalaa.
> Pehmytjuotoksen kanssa oksidi vaatii öljykylpyä tai
> menkaanista putsausta itse juottamisen aikana.
>
> Kovajuotosaineita on:http://www.techno-weld.co.uk/home.html
>
Mielenkiintoista tavaraa. Löytyykö Suomesta?
ap
> Mielenkiintoista tavaraa. Lￜytyykￜ Suomesta?
Lￜytyy. Kￜtevￜￜ ainetta. http://www.roadmachine.fi/technoweld.html
nospam
>
> Mielenkiintoista tavaraa. Löytyykö Suomesta?
Tuohon jo vastattiinkin, että löytyy.
Mutta alumiinin pehmytjuotoksesta (joka ei siis toimi tässä, liian
heikko, mutta esim sähköliitoksia voi yrittää..)
juttua:
Alumiinia voi pinnoittaa ensin kuparilla tms, eli esim
kuparisulfaattikylvyssä hiotaan pinnoitettavaa kohtaa niin, että
saadaan jonkunlainen läikkä alumiinpronssia/kuparia. Sitä voi sitten
yrittää kolvata. (kokeilematta...)
Toinen tapa on laittaa juoksutehartsia ja tinaa reippaasti
kolvattavaan kohtaa, kuumentaa ja viilata/hioa tinan alla. Öljy alla
voi myös hioa, jolloin öljy estää hapettumista, ja sallii silti
tinaamisen. (ei kokemusta nykytinoista.. vähän taukoa
harrasteissa..Lyijytinalla toimii jollain varmuudella)
Normaali pyhmytjuotos ei taatusti onnistu alumiiniin normityyliin,
oksidin läpi ei synny metallien välille kontaktia. Kevein tapa, millä
kolvaus on onnistunut oli hiekkapaperilla putsattu alumiini, jonka
päälle tinaimusukka, kuumennetaan ja hiotaan itse sukalla hangaten,
laitetaan tinaa ja sukka jäi kiinni. Tuossa siis itse sukka toimi
kiillotusvälineenä, ja sen hartsit suoja-aineena.