Taas Mondeon heikosta kipinästä
Otto Suihi
hiukan nestem�ist� m�hn��. En tied� oliko tuo m�hn� tarkoituksella
suojaamassa releen kantoja hapettumiselta vai oliko se joutunut sinne
jotenkin muuten. Joka tapauksessa puhdistin releen kannat ja testasin releen
12V powerilla ja yleismittarilla. Rele naksui n�tisti ja sulkiessa k�rkien
v�li oli yleismittarilla noin 0 ohm, eli releess� ei vikaa. Mittasin sen
j�lkeen sytytyksenohjausyksik�lle menev�n johdon ja siell� oli nyt
suurinpiirteen sama j�nnite kuin akun navoilla.
Harmi kun en mitannut t�ll� kertaa j�nnitett� ennen rele operaatioita.
Kuitenkin aikaisemmassa mittauksessa vajaa vuosi sitten siell� ole vain 9V
ja rapiat p��lle.
Jos nyt kone ei k�y kunnolla laittamalla tulpan k�rkiv�lit normaaliksi,
lienee �ber varmaa ett� vika on silloin sytytyksenohausyksik�ss�? Comments,
please?
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>
> Jos nyt kone ei k�y kunnolla laittamalla tulpan k�rkiv�lit normaaliksi,
> lienee �ber varmaa ett� vika on silloin sytytyksenohausyksik�ss�? Comments,
> please?
Viittaisi siihen ett� puolan antama j�nnite ei ole normaalin suuruinen.
Puola tai ohjausyksikk� voisi tuon aiheuttaa.
Aarno Isom�ki
>> Comments, please?
>
> Viittaisi siihen ett� puolan antama j�nnite ei ole normaalin suuruinen.
> Puola tai ohjausyksikk� voisi tuon aiheuttaa.
puolaa ep�ilisin min�kin muuten,
mutta kun tuossa peliss� on tuplakipin�puola. olisi erikoinen sattuma, ett�
molemmat puolat olisivat yht�aikaa rikki?
ei kai se oikein kyll� sovi muuallakaan olla. minusta kipin�� puolilta ei
tulisi lainkaan, jos ohjainlaite olisi rikki.
kyll� heikkoa kipin�� on totuttu pit�m��n korkeaj�nnitelaitteen vikana.
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
Maadoituksen vaikutuksen kokeilee helpoiten vet�m�ll� uuden piuhan akun
miinuksesta ohjausyksik�n ja puolan maadoittavaan ruuviin.
Olli Lammi
Itsell�ni on kokemuksia Mondeon 1.8 Duratec (2001) koneen
vastaavista ongelmista. Oireet oli, ett� kun ly� nopeasti kaasua,
niin ei k�y kaikilla ja oikein kovilla kierroksilla ei k�ynyt
hyvin. Rauhalliset kiihdytykset meni ok.
Vika oli sytytyspuolassa. Ilmeisesti puola oli halki ja kosteus
oli tehnyt teht�v�ns�. En usko, ett� ohjainyksikk� vaikuttaa kipin�n
voimakkuuteen. Eik�h�n se m��r�� vain sytytyshetken. Kipin�n voimakkuus
riippuu puolan matalaj�nnitepuolen virrasta (maadoitus voi toki
vaikuttaa), puolan kunnosta itsess��n sytytysjohtimien kunnosta ja
tulpista. Korkeaj�nnitepuolen maadoitus moottoriin taitaa olla
vaikeammin vikaantuva, mutta kai sekin voi olla huono, jos jotain on
l�ys�ll�.
Yhteenvetona ehk�. En usko ohjainyksik�n vikaan v�ltt�m�tt�. Puola on
ainakin edullisempi kokeilla ensin, kuin ohjain.
---
Olli
Min�
viestiss�:Ao2Yl.12031$vi5....@uutiset.elisa.fi...
saa olla max 0,5V moottorin k�ydess�.
Mik�li j�nite OK puola vaihtoon.
Mik�li j�nnite tipuu enemm�n... Tarkasta j�nite sy�tto linja (akku+
puolan+). Fordeissa on kautta aikojen ollut huonoja liitoksia....
Kytken�ss� oli omituinen j�nitteen kier�tys...
akku-sulake-rele-sulake-puola. Tuossa on monta liitos kohtaa, jotka voivat
olla heikkoja.
Rele mahdolinen.
Miika Seppanen
Jep, en oikein itse ainakaan l�hti heti osia vaihtelemaan, kun vika
vaikuttaisi virran puutteelta. Tiet��kseni (ei kokemusta) Mondeoissa
on tyyppivikana sulakerasian sis�isten liitosten l�ystyminen. Rakenne
on jotain sellaista, ett� johtimina on peltilevyj�, ja niiden v�liss�
eriste, levyt yhdistyy toisiinsa niiteill�, ja n�iden niittien
l�ystyminen ajan my�t� saa aikaan kaikenlaista h�m�r��.
-Miika
Min�
viestiss�:aue2351amrhu6orjk...@4ax.com...
valmistaa. Samaa tyyppisi� muissakin merkeiss� ja kymenkunta olen vaihtanut.
Otto Suihi
"Min�" <fbk....@gmail.com> wrote in message
news:hj4Yl.12060$vi5....@uutiset.elisa.fi...
>>
> Tarkasta j�nite sy�tt� puolalle. J�niteen tiputus akun plus navalta
> puolalle saa olla max 0,5V moottorin k�ydess�.
> Mik�li j�nite OK puola vaihtoon.
> Mik�li j�nnite tipuu enemm�n... Tarkasta j�nite sy�tto linja (akku+
> puolan+). Fordeissa on kautta aikojen ollut huonoja liitoksia....
> Kytken�ss� oli omituinen j�nitteen kier�tys...
> akku-sulake-rele-sulake-puola. Tuossa on monta liitos kohtaa, jotka voivat
> olla heikkoja.
> Rele mahdolinen.
>
>
Rele tarkistettu ja puolalle tulee 12V ja rapiat. K�ynnin aikana en ole
kuitenkaan mitannut j�nnitett�. Jos jossakin on huono liitos, niin
silloinhan j�nnite saattaa tippua k�ynnin aikana puolan ottaman virran
takia. Ei liene tappavan vaarallista jos k�ynnin aikana rinnankytken t�h�n
puolan +12V piuhaan suoraan akun plusnavalta piuhan n�in kokeilun merkeiss�.
Knatte
news:HucYl.181$_M6...@read4.inet.fi...
Fordeissa on ollut tosi paljon sytytysohjain-puola yhdistelmien (eli se
klunssi josta tulpanjohdot l�htee) vikoja jotka aiheuttaa kuvailemasi
tapaisia ongelmia, mm. yksi Focus 1.8 k�vi huonosti ja hakien tyhj�k�ynti�
eik� kierroksia saanut nousemaan yli 4500, jonkin ajan kuluttua tippui
yhdest� sylinterist� kipin� kokonaan, ekaksi laitettiin tulppien k�skiv�li
kuntoon, k�vi hetken taas, ja sitten uusittiin puola (ja tulpat) ja tuli
kuntoon. Vikakoodeja luettaessa tuli joku yleisp�tev�: Minussa on
sytytysongelma, siksi en k�y-vikailmoitus :)
Hetke� my�hemmin etsin vastaavasta Mondeosta samantapaista ongelmaa, tiesin
heti vaihtaa puolan > kuntoon tuli..
Muistaakseni Motonetist� sai puolaa n.50e, mutta toinen uusista petti jonkun
ajan kuluttua, ja asiakas p��tyi hakemaan orkkis-osan
Knatte
Otto Suihi
"Min�" <fbk....@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:hj4Yl.12060$vi5....@uutiset.elisa.fi...
> Tarkasta j�nite sy�tt� puolalle. J�niteen tiputus akun plus navalta
> puolalle saa olla max 0,5V moottorin k�ydess�.
> Mik�li j�nite OK puola vaihtoon.
> Mik�li j�nnite tipuu enemm�n... Tarkasta j�nite sy�tto linja (akku+
> puolan+). Fordeissa on kautta aikojen ollut huonoja liitoksia....
> Kytken�ss� oli omituinen j�nitteen kier�tys...
> akku-sulake-rele-sulake-puola. Tuossa on monta liitos kohtaa, jotka voivat
> olla heikkoja.
> Rele mahdolinen.
>
>
kolmentoista voltin paikkeilla kun mittasin yleismittarin miinusjohto
akunnapaa vasten. Miksi en mitannut muuten puolan runkomaata vasten.
Anyway, akun miinusnavan ja puolan maadoituksen v�lill� oli 2,2 ohmin
vastus. Mittasin my�s k�ynnin aikana akun miinus navan ja puolan
maadoituksen v�lisen virran. Virtaa n�ytti kulkevan 26 mA.
T�st� kun kalkuleeraa U=RI => 2,2ohm x 0,026A = 57,2 mV j�nniteputousta,
joten ei kait tuon pit�isi vaikuttaa?
Min�
viestiss�:HucYl.181$_M6...@read4.inet.fi...
samuksisa ollessa. Siis kuorma puuttuu. Siloin ei my�sk��n ole j�nite
h�vi�it�. Joo voihan sen hyppylangalla laittaa k�yniss� olessa puolan+
akun+. Toden n�k�isesti v�h�n paranee, mutta eip� kerro koko totuutta.
Mittari on hyv� kaveri. Ensin j�nite h�vi�t pois/liitokset kuntoon. Sitten
puola vaihtoon, jos tarvetta. Sit� kun ei mitata koti konestein.
Mikki Ahmanheimo
"Min�" <fbk....@gmail.com> kirjoitti
viestiss�:lVeYl.12435$vi5....@uutiset.elisa.fi...
Koko setti kans tuli testattua (kaveri toyota mies ja osia l�ytyi)
Ekaks puola, ei vaikutusta. Tulpan johdot, ei vaikutusta.
Maadoitukset, liitin pinnat... tsekattiin. Vikakoodit saa liian rikasta
litkua,
ja koneen ravistuksesta johtuvat viat.
Sit todettiin 1 ja 3 mukit putoaa pelist�. Vaihdettiin ruiskun ohjaus
liittimet
ristiin (1 ja 2 / 2 ja 4) mukit 2 ja 4 putosivat l�mmetess� pelist�. Ohjaus
boxi vaitoon,
bingo. V�h�n "vittumaisia vikoja noi on hakea.
Juha Lindblom
Otto Suihi kirjoitti:
> Anyway, akun miinusnavan ja puolan maadoituksen v�lill� oli 2,2 ohmin
> vastus. Mittasin my�s k�ynnin aikana akun miinus navan ja puolan
> maadoituksen v�lisen virran. Virtaa n�ytti kulkevan 26 mA.
Tuota eik�s maata k�ytet� puolien ohjaamiseen sytk�boxin kautta ja taas
+ menee suoraan puolille?
Miika Seppanen
Kyll� sinne pit�� "suorakin" maadoitus olla.
-Miika
Juha Lindblom
Tai sytk�boxihan noita puolia maadoittelee vuoronper��n.
Miika Seppanen kirjoitti:
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
Kipin�� ei tule jos ei synny kokonaista virtapiiri� : puolan p�� -
sytytysjohdot - tulppa - moottorin runko - puolan toinen p��. Tuota kun
mietin niin saattaa olla niin ett� kipin�n syntyyn vaikuttaa nimenomaan
virtalukon kautta puolalle kytketty 12V j�nnite. Jos virtapiiriss� akun
+ navalta virtalukon (ja kenties releen kautta) puolalle on ylim��r�ist�
vastusta niin kipin� heikkenee. T�m�n mahdollisuuden voi testata
kytkem�ll� v�liaikaisen suoran johdon akun + navalta puolan + napaan.
Miika Seppanen
<juha.l...@pp.inet.fi> wrote:
>Miika Seppanen kirjoitti:
>
>>> Tuota eik�s maata k�ytet� puolien ohjaamiseen sytk�boxin kautta ja taas
>>> + menee suoraan puolille?
>>
>> Kyll� sinne pit�� "suorakin" maadoitus olla.
>Totta... korkeaj�nnite puolelta tulppien kautta mutta ei muuta.
>Tai sytk�boxihan noita puolia maadoittelee vuoronper��n.
Pitip� ihan tarkistaa... Joo, tuo ajatukseni tuli Weberin IAW:st�,
jossa puola ja ohjausyksikk� ovat yht� pakettia, ja tietenkin siin�
pit�� menn� maadoitus suoraan. Pelkk�� puolaahan ei suoraan
maadoiteta. Mondeon systeemeist� en tied�, kuten my�sk��n sit�,
mittasiko kysyj� pelk�n puolan vai esim. tuollaisen "paketin"
maadoitusta. Tietenkin ohjausyksik�ll� pit�� maadoitus olla kunnossa,
muuten puola ei ehdi latautumaan, ja kipin�j�nnite pienenee, mit� voi
aikansa kompensoida mm. k�rkiv�li� pienent�m�ll�.
-Miika
Olli Lammi
>
> Pitip� ihan tarkistaa... Joo, tuo ajatukseni tuli Weberin IAW:st�,
> jossa puola ja ohjausyksikk� ovat yht� pakettia, ja tietenkin siin�
> pit�� menn� maadoitus suoraan. Pelkk�� puolaahan ei suoraan
> maadoiteta.
Kyll� perinteinen sytytyspuola maadoitetaan. Ei se muuten toimi.
Puolassahan on kaksi virtapiiri� induktiivisesti kytkettyn�.
Matalaj�nnitepuoli ja korkeaj�nnitepuoli.
Matalaj�nnitepuolelle puolan k��min toiseen p��h�n tulee jatkuva
+12 V virtalukon kautta tai muuten suoraan releiden kautta. Toista
puolta katkotaan maihin katkojank�rjill� perinteisess� k�rjellisess�
sytytyksess�. K�rkien kanssa rinnan on kondensaattori, joka viiv�st��
maadoituksen (= virran) katkaisua, jotta k�rjet eiv�t kipin�isi.
+-puoli "maadoittuu takaisin" akun kautta, jolloin virtapiiri on
muodostunut.
Korkeaj�nnitepuolella k��min toinen p�� on maadoitettu puolan rungon
kautta ja toinen p�� johdatetaan sytytysjohtimia pitkin jakajan
kautta tulpalle ja tulpan yli taas maihin. Puolan korkeaj�nnitepuolen
pit�� siis olla maadoitettu moottoriin, ett� kone k�visi. Mielell��n
ilmeisesti viel� aika hyvin.
Puolan toimintaperiaatehan on se, ett� matalaj�nnitepiirin virta
varastoi puolaan induktioenergiaa, joka sitten virran �killisesti
muuttuessa (= katketessa) aiheuttaa (indusoi) korkeaj�nnitepuolelle
huomattavan korkean j�nnitteen, joka taas riitt�� aikaansaamaan
kipin�n tulpassa.
Nykyaikaisissa sytytysj�rjestelmiss� matalaj�nnitepuolen virran ohjaus
on tehty hienostuneemmin ohjausboksilla. Puolan toimintaperiaate on
k�sitt��kseni t�sm�lleen sama. Virranjakajaa ei ole vaan siell� on
ohjattavana oma puola jokaista tulppaa kohden.
---
Olli
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> +-puoli "maadoittuu takaisin" akun kautta, jolloin virtapiiri on
> muodostunut.
T�t� juuri ajattelin. Jos akku alkaa olla huonossa hapessa niin akun
sis�inen resistanssi kasvaa ja sekin heikent�� kipin��.
Eli jos vika tuntuu mystiselt� paikantaa niin kokeile vaikka laittaa
mopon akusta sytytysvirta suoraan puolalle ja sytytysohjausboksin
maadoitusruuviin. N�in saat k�sitt��kseni poissuljettua ison kasan
vikamahdollisuuksia.
Jukka Marin
> T�t� juuri ajattelin. Jos akku alkaa olla huonossa hapessa niin akun
> sis�inen resistanssi kasvaa ja sekin heikent�� kipin��.
>
> Eli jos vika tuntuu mystiselt� paikantaa niin kokeile vaikka laittaa
> mopon akusta sytytysvirta suoraan puolalle ja sytytysohjausboksin
> maadoitusruuviin. N�in saat k�sitt��kseni poissuljettua ison kasan
> vikamahdollisuuksia.
Meinaat ett� vaikka akusta irtoaa 100-300 A startin py�ritykseen, siit� ei
silti irtoa ampeeria tai paria sytytykselle?
-jm
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
> Puolasta ei tule yht��n johtoa suoraan maihin, kukkapurkiin, auton runkoon
> tai muuhun vastaavaan! Korkaj�niteen maadoitus toimii ihan muuta kautta.
Jotenkin arvasin ett� t�h�n t�m� keskustelu johtaa. Toinen puhuu puista
toinen mets�st�. Kuvasta n�kee hyvin miten virta kulkee.
Sytytysvirta kiert�� reitti� : puolan korkeaj�nnitek��mi - virranjakaja
- tulppa - moottorin runko - akun miinus - akun plus - virtalukko -
puolan korkeaj�nnitek��min toinen napa.
Ensi�virta joka lataa energian puolan syd�meen kiert�� reitti� :
akun plus - virtalukko - puolan pienj�nnitek��mi - ohjainboksi - runko -
akun miinus.
Sama periaate p�tee nykyautoihin joissa puola ja ohjain on integroitu
jokaisen tulpan yhteyteen.
Olli Lammi
> Puolasta ei tule yht��n johtoa suoraan maihin, kukkapurkiin, auton runkoon
> tai muuhun vastaavaan! Korkaj�niteen maadoitus toimii ihan muuta kautta.
>
> ...
>
> Ihan sama kun: Pakoputken paukkulaakerille pit�� olla ainakin pentium III
> tason kone ohjaamassa, muuten ei kone toimi. Voi vittu. Lukisit ensin
> perusteet s�hk�st� ja v�it� sitten jotain. Muuten Kukkapurkiin ty�netty
> kuparijohto ei maadoita mit��n!
Aluksi: ihan mahdollista, ett� olen v��r�ss�. Hyv�, jos korjaat asian
perustellusti ja s�hk�n perusteet lukeneena kerrot rakentavasti, ett�
miten se asia sitten oikeasti on. Mik� on "ihan muuta kautta"?
Toiseksi: osuin ilmeisesti jonnekin arkaan paikkaan. Pahoittelen,
tarkoitukseni ei ole tahallisesti t�kki� kipeisiin kohtiin. Osanotot.
---
Olli
Olli Lammi
> Min� wrote:
>
>> Puolasta ei tule yht��n johtoa suoraan maihin, kukkapurkiin, auton
>> runkoon tai muuhun vastaavaan! Korkaj�niteen maadoitus toimii ihan
>> muuta kautta.
> >
> > ...
>>
>> Ihan sama kun: Pakoputken paukkulaakerille pit�� olla ainakin pentium
>> III tason kone ohjaamassa, muuten ei kone toimi. Voi vittu. Lukisit
>> ensin perusteet s�hk�st� ja v�it� sitten jotain. Muuten Kukkapurkiin
>> ty�netty kuparijohto ei maadoita mit��n!
>
> Aluksi: ihan mahdollista, ett� olen v��r�ss�. Hyv�, jos korjaat asian
> perustellusti ja s�hk�n perusteet lukeneena kerrot rakentavasti, ett�
> miten se asia sitten oikeasti on. Mik� on "ihan muuta kautta"?
Raivoisan googlettamisen j�lkeen voin todeta ilmeisesti ymm�rt�neeni
jotenkin v��rin tuon kohdan puolan rakenteesta. Olin siin� kuvitelmassa,
ett� HT-k��min (High Tension) toinen p�� olisi ilman muuta maissa siin�
puolan rungossa, mutta n�in ei ole (tosin en saanut poissuljettua
etteik� sekin voisi olla yksi mahdollisuus). Sitten n�ytt�isi olevan
erilaisia ratkaisuja, joissa puolan k��mit ovat yhdess� joko siten, ett�
LT-k��min (Low Tension) +-puoli on yhdess� HT-k��min toiseen p��h�n tai
sitten katkojan puoli (kuten t�ss� nimimerkin "Min�" liitt�m�ss�
kaaviossa). Kondensaattori on ilmeisesti n�iss� tapauksissa
eri paikassa: katkojan kanssa rinnan tai kuten "Min�":n kaaviossa
+-puolen ja maan v�liss�.
N�inollen siis HT-puoli maadoittuu toisesta p��st��n akun kautta.
Luulisi vaan aiheuttavan jonkin verran h�iri�t� s�hk�j�rjestelm��n,
mutta siihen on varmasti syyns� - sit� en ep�ile.
---
Olli
Otto J. Makela
> N�inollen siis HT-puoli maadoittuu toisesta p��st��n akun kautta.
> Luulisi vaan aiheuttavan jonkin verran h�iri�t� s�hk�j�rjestelm��n,
> mutta siihen on varmasti syyns� - sit� en ep�ile.
Eik�h�n syy ole se autopuolella tavallisin: ei tarvita kuin yksi johto
kun runko toimii toisena kontaktina, sytytystulppien korkeaj�nnitteen
tapauksessa jokin muu ratkaisu taitaisi my�s kohtuullisen vaativa.
Followup-to: sfnet.harrastus.autot,sfnet.harrastus.autot.tee-itse
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Otto J. Makela
> N�inollen siis HT-puoli maadoittuu toisesta p��st��n akun kautta.
> Luulisi vaan aiheuttavan jonkin verran h�iri�t� s�hk�j�rjestelm��n,
> mutta siihen on varmasti syyns� - sit� en ep�ile.
Eik�h�n syy ole se autopuolella tavallisin: ei tarvita kuin yksi johto
kun runko toimii toisena kontaktina, sytytystulppien korkeaj�nnitteen
tapauksessa jokin muu ratkaisu taitaisi olla my�s kohtuullisen vaativa.
Olli Lammi
> Olli Lammi <LEPolammi@REMOVE_ALL_iN_CAPSki.AMfAi> wrote:
>
>> N�inollen siis HT-puoli maadoittuu toisesta p��st��n akun kautta.
>> Luulisi vaan aiheuttavan jonkin verran h�iri�t� s�hk�j�rjestelm��n,
>> mutta siihen on varmasti syyns� - sit� en ep�ile.
>
> Eik�h�n syy ole se autopuolella tavallisin: ei tarvita kuin yksi johto
> kun runko toimii toisena kontaktina, sytytystulppien korkeaj�nnitteen
> tapauksessa jokin muu ratkaisu taitaisi olla my�s kohtuullisen vaativa.
Niin, siis nimenomaan meninkin alunperin virheellisesti olettamaan, ett�
runkoa olisi k�ytetty suoraan kontaktina puolasta. Eli ei olisi johtoa,
vaan puolan runko olisi maissa, johon taas sitten HT-k��min toinen p��
olisi kytketty. Tuli kuitenkin nyt havaittua, ett� n�in ei ole, vaan
HT-virtapiiri kiert�� puolalta +-piuhan kautta virtalukon/releen kautta
akulle ja sielt� maihin.
Voisikos olla, ett� tuolla halutaan, ett� my�s tuo HT-virtapiiri
katkeaa, kun virtalukosta k��nt�� virrat pois?
---
Olli
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi
>
> Voisikos olla, ett� tuolla halutaan, ett� my�s tuo HT-virtapiiri
> katkeaa, kun virtalukosta k��nt�� virrat pois?
Jos katkaistaisiin pelk�st��n puolan pienj�nnitek��min virta niin
k�visik� niin ett� yksi sytytys tulisi jos laittaa virran p��lle ja
pois? Tied� h�nt�. Sytytyksen toteutus kuvien esitt�m�ll� tavalla tuntuu
hieman mutkikkaammalta kuin niin ett� katkottaisiin + j�nnitett� ja
auton kori olisi yhteinen maapiste molemmille puolan k��meille.
Juha Lindblom
Juha.Lyytik...@kolumbus.fi kirjoitti:
> hieman mutkikkaammalta kuin niin ett� katkottaisiin + j�nnitett� ja
> auton kori olisi yhteinen maapiste molemmille puolan k��meille.
katkotaan siis (-) kaapelia ja laitetaan (+) suoraan akulle ;-)
Yhden kipin�n se k�sitt��kseni ly�... Tosin elektroniikka voi muuttaa
t�t� kun omassani ly� 3000RMP asti 3kipin�� per pytty ja tuon yli 1
kipin�n per pytty.
Tauno Voipio
> Olli Lammi <LEPolammi@REMOVE_ALL_iN_CAPSki.AMfAi> wrote:
>
>> N�inollen siis HT-puoli maadoittuu toisesta p��st��n akun kautta.
>> Luulisi vaan aiheuttavan jonkin verran h�iri�t� s�hk�j�rjestelm��n,
>> mutta siihen on varmasti syyns� - sit� en ep�ile.
>
> Eik�h�n syy ole se autopuolella tavallisin: ei tarvita kuin yksi johto
> kun runko toimii toisena kontaktina, sytytystulppien korkeaj�nnitteen
> tapauksessa jokin muu ratkaisu taitaisi olla my�s kohtuullisen vaativa.
>
> Followup-to: sfnet.harrastus.autot,sfnet.harrastus.autot.tee-itse
Kipin�n virta on hyvin pieni verrattuna muuhun
virtapiikkikokoelmaan, joka kulkee akun kautta.
Autos�hk� on elektroniikan kauhistus. Se on pakko
siivota ennen k�ytt��.
--
Tauno Voipio
Jani Alho
nastasta ja moduuliin tulee my�s "jatkuva" miinus ja moduuliin tulee my�skin
kolmas johteo mill� sit� ohjataan. Eli moduulissa on sis�ll� teho
transistori jonka emitterin ja kollektorin yli on kytketty esto suuntaan
schotky diodi tai zener diodi. Ja tuo ohjaus johto ohjaa transistorin
kantaa, joka saa transistorin aukeemaan.
Eli kun transistorin ohjaus katkaistaan niin se sulkeutuu ja puolaan
indusoitunut energia indusoi korkea j�nnite k��miin ja my�skin matalaj�nnite
k��miin saman suuntaisen j�nnitteen, joten korkea j�nnitteen maadoitus
reitiksi m��r�ytyy ainoastaan puolan miinus navasta sytty moduulin l�ht�
nastaan ja siitt� modulin sis�ll� olevan diodin kautta "kiinte��n maahan"
ns. kipin�n maadoitus ei voi tulla puolan plus navan kautta koska ensi� ja
toisio ovat samaan suuntaan k��mitty, mutta n�inkin voi k�yd� virhe
tilanteessa jos korkea j�nnite ei l�yd� helpointa reitt� maadoittua puolan
miinus navasta.
Ja n� sytytys modulin rikkoutumiset johtuvat siitt� ett� C-E diodi
katkeaa(hajoaa) joten kipin� maadoitus ly� silloin sulkeutuneen transistorin
C-E v�lill� l�pi joka tuhoaa sen.
K�rki k�ytt�isiss� sytytyksiss� se kondensaattori hoitaa my�skin t�m�n
kipin�n maadoituksen.